YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA Aarne Rajalahti 7.5.2009 Jyväskylä
Päivän aikataulu Klo 9.15 Klo 10.00 Klo 12.00 13.00 Johdanto yksilökeskeiseen ajatteluun ja toimintaan Yksilökeskeisen suunnittelun käytännöt ja työkalut Lounastauko Klo 13.00-14.00 Ryhmätyö, polku Ryhmätyön purkua Aihe jatkuu Klo 14.00 14.15 Klo 14.15 15.15 Klo 15.15 Iltapäiväkahvit Miten yksilökeskeinen suunnittelu on sidoksissa uudistuvaan vammaispalvelulakiin? Loppuyhteenveto ja loppukeskustelu 2
Kansainväliset tuulet YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) Yleissopimuksen keskeinen ajatus on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden henkilöiden kanssa kaikilla elämänaloilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Sopimus velvoittaa valtioita takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, joiden on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kuuluvan kaikille ihmisille. Sopimusta tarvittu, koska oikeudet eivät ole käytännössä toteutuneet. Jokaisella oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset asuinpaikan, -muodon ja -kumppaneiden suhteen. Suomi allekirjoitti sopimuksen 30.3.2007 Yleissopimus ja valinnainen pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan 3.5.2008 Suomessa sopimuksen ratifiointi kesken 3
Kansainväliset tuulet Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma 2006 2011 Lähtökohdiltaan yhtenevä YK:n yleissopimuksen kanssa, ilmentää EN:n jäsenmaiden poliittista tahtoa vammaispolitiikassa ja sen kehittämisessä Keskeisiä periaatteita syrjinnänvastaisuus, ihmisoikeusnäkökulma, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallistuminen Vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt otettava mukaan yksilöllisten asumisjärjestelyiden suunnitteluun Euroopan unioni tähtää omassa vammaispoliittisessa ohjelmassaan ja muussa vammaisstrategiassaan edistämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista sekä ylläpitämään syrjimättömyyden näkökulmaa kaikessa unionin toiminnassa. 4
Mitäs meillä? Suomalaisen vammaispolitiikan peruslähtökohdan muodostaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden toteutuminen Suomen vammaispoliittinen selonteko (2006) Vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen Vammaisten ihmisten oikeus osallisuuteen Vammaisten ihmisten oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin 5
Mitäs meillä? STM:n selvitystyö Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja (Niemelä & Brandt, 2007) Itsemääräämisoikeus ja henkilön omien valintojen sekä päätösten tukeminen Asumiskäsitteissä erotetaan asumisratkaisu, asunto sekä tarvittava tuki ja palvelut Asumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti Laitosjärjestelmästä luovutaan Asumistarpeisiin vastaamiseksi hankitaan vuosittain 600 asuntoa Asumiseen liittyvät palvelut tuotetaan henkilökohtaisen avun ja tuen näkökulmasta Lasten kysymykset otetaan erityistarkasteluun 6
Yhteiset nimittäjät tälle kaikelle Syrjimättömyys Yksilöllisyys Yhdenvertainen kohtelu Yhdenvertaiset mahdollisuudet Kansalaisuus Ihmisoikeusnäkökulma 7 Aarne Rajalahti / 19.3.2009
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen nyt 2200 1200 3000 9000 12000 lapsuudenkoti ryhmäkoti laitos perhehoito kevyemmin tuettu (Niemelä & Brandt 2007) 8 Aarne Rajalahti / 19.3.2009
Yksilöllisen asumisen ideaali Kaikessa asumisen ja elämän suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa Koti on itse valittu ja toiveiden mukainen Koti sijaitsee yhteisössä Henkilöllä on mahdollisuus valita itsenäinen asuminen tai omat asuinkumppaninsa Kotiin saa tarvittavan määrän tukea niihin asioihin, joihin henkilö tarvitsee (max. 24 h/ vrk) Tuki järjestetään aktiivisen tuen periaatteella ja se huomioi myös asunnon ulkopuolisen elämän Henkilö määrittää itse, millaista elämää haluaa elää ja millaista elämäntyyliä haluaa toteuttaa TUETTU ELÄMINEN 9 Sanna Kekki / 7.5.2009
Tarvitaan muutosta ajattelutavassa Järjestelmäkeskeisestä ajattelutavasta yksilökeskeiseen ajattelutapaan: Fyysistä asumisratkaisua tarkastellaan irrallaan tuesta ja palvelusta Tuki ja palvelut suunnitellaan ja räätälöidään kokonaisvaltaisesti huomioiden myös informaalit avun ja tuen muodot Kehitysvammaiset ihmiset nähdään oman elämäntyylinsä toteuttajina Asumisen ja elämän suunnitteluun kehitetään yksilölähtöisiä lähestymistapoja, joissa korostuu yksilön ja hänen lähipiirinsä arviot tuen tarpeista Henkilö on itse suunnittelun ohjaksissa; lähipiiri ja viranomaiset tukevat prosessia Asumistarpeiden yksilöllinen selvittely ja suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa Kunnat ja kuntayhtymät hyödyntävät palvelusuunnittelutilanteet tulevien asumis- ja palvelutarpeiden selvittämisessä 10 Sanna Kekki / 7.5.2009
Mutta miten tähän päästään? Tarvitaan monia rakenteellisia ja asenteellisia uudistuksia: Kartoitusta, tutkimusta ja analyysiä esim. kotimaisista ja ulkomaisista linjauksista, palvelujärjestelmistä sekä asumisen ja tuen käytännöistä Koko kehitysvamma-alan sitoutumista yhteisiin suuntaviivoihin Valtakunnallinen ohjelma sekä useita paikallisia ja alueellisia hankkeita (uusien ratkaisujen kehittäminen) Riittävää siirtymäajan rahoitusta ja taloudellisten resurssien uudelleenkohdentamista Kehitysvammaisten ihmisten tulotason nostoa (asumistuki, peruseläke) Mittavaa asenteellista vaikuttamistyötä kehitysvamma-alan henkilöstö avainasemassa 11 Sanna Kekki / 7.5.2009
Yksilökeskeinen suunnittelu (person centred planning) Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen henkilön oman äänen ja mielipiteiden aitoon kuulumiseen henkilön voimaantumiseen omassa elämässään ihmisen koko verkoston hyödyntämiseen virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. 12 Aarne Rajalahti / 2009
Yksilökeskeinen ajattelu Vain osan ihmisistä tarvitsee osata kirjoittaa hyviä yksilökeskeisiä suunnitelmia, mutta kaikkien suunnitteluun osallistuvien tulee olla hyviä yksilökeskeisessä ajattelussa, koska tämä on suunnittelun perusta. Helen Sanderson Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä yksilökeskeisessä suunnittelussa on, että se on rajattu määrä tapaamisia, joiden tarkoituksena on tuottaa pikainen suunnitelma. Tämä väärinkäsitys johtaa ihmisiä aliarvioimaan tarvittavan ajan, ponnistelun, epävarmuuden, ahdistuksen ja yllätykset, joita tarvitaan ihmisten elämän tukemisessa ajan saatossa. - John O Brien ja Herb Lovett 13
Yhteneviä ajatuksia ja teoriaa Vammaisuuden sosiaalinen malli (Michael Oliver ym.), jonka mukaan kaikki yritykset vammaisten valtaistumiseen (empowerment) tukahtuvat, jos pidetään kiinni tarvelähtökohdasta; asiantuntijoiden, vaikka kuinka monialaisten, tekemät arviot kuntoutustarpeesta jättävät Oliverin käsityksen mukaan kuitenkin aina syrjään vammaisten henkilön arkiset ja todellisemmat asiat. 1) Tarvearviointi tukee vammaisten henkilöiden aseman heikentymistä, koska se ei anna heille mahdollisuuksia osallistua omien koettujen tarpeidensa mukaisten ratkaisujen suunnitteluun. 2) Tämän takia tarvearviot ylläpitävät ja lisäävät yhteiskunnassa vallitsevia valtaasetelmia tekemällä vammaiset henkilöt riippuvaisiksi muista ja luomalla edellytyksiä riippuvuuskulttuurille. 3) Tämän vuoksi vammaiset henkilöt pysyvät yhteiskunnan marginaalissa kaikkine siihen liittyvine seurausongelmineen. Edellyttää valtasuhteiden muutosta vammaisten ihmisten ja heidän käyttämiensä palveluiden välillä. 14
Yhteneviä ajatuksia ja teoriaa Inkluusio Kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle". vammaispalvelulaki, 1987 Voimaantuminen (empowerment) Mahdollisuus ajaa omia asioita ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. Voimaantuminen on sisäinen prosessi. Toista ihmistä ei voi voimaannuttaa, mutta voimaantumista voi tukea, antaa sille mahdollisuus. Voimaantuminen ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä. 15
Yksilökeskeinen suunnittelu ja työskentely Kaikki suunnittelemme elämäämme eri tavoin. Jollakin on hyvin selvät suunnitelmat, mitä haluaa ja millä keinon, toinen tarttuu eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Joskus on hyvä suunnitella systemaattisesti asioita -> YKS (Person-centred planning) Tyylejä ja keinoja on monia, kuitenkin kaksi peruskysymystä: Kuka olet, ja keitä me olemme elämässäsi? Mitä voimme tehdä yhdessä, jotta saavuttaisit paremman elämän nyt ja tulevaisuudessa? 16
Yksilökeskeinen suunnittelu ja työskentely Yksilökeskeinen suunnittelu on tapa katsoa asioita ja työskennellä vammaisten ihmisten kanssa. Pohjimmiltaan kyse on vallan jakamisesta ja osallisuudesta yhteiskuntaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet, vaihtoehdot ja valinnan mahdollisuudet. Katsotaan mieluummin henkilön ikää, sukupuolta ja kulttuurista taustaa, kuin tiettyä vammaryhmää tai vamman astetta. Itsenäisyys nähdään vapautena tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan elämäänsä, ei niinkään fyysisenä kapasiteettina tehdä tiettyjä asioita Keskitytään elämään kokonaisuutena, ei pelkästään palveluntarpeisiin Sopii hyvin välineenä tutustumiseen, tiedon saamiseen elämän eri osa-alueilta ja mielipiteiden esille tuomiseen. Auttaa päämiehisyydessä ja päätösten teossa. Sitouttaa kaikkia osapuolia toimintaan ja sen kehittämiseen Toimii sekä dokumenttina, että työtapana 17
Yksilökeskeisen suunnittelun lähtökohtia Yksilökeskeinen suunnittelu on Voimakas tapa tukea positiivista muutosta Erilainen tapa työskennellä yhdessä Tapa kuunnella ihmisiä ja vastata heille Erilaista eri ihmisten kanssa Henkilökohtaista sitoutumista edellyttävää Työskentelyä kohti inklusiivisia yhteisöjä Tarkoitettu kaikille, ketkä tätä haluavat Yksilökeskeinen suunnittelu ei ole Yleislääke kaikkeen Fläppipaperia ja kuvia kirjallisten dokumenttien sijaan Yksiselitteinen tapa (palveluiden ym.) arviointiin Yhdenmukaista kaikille Rutiininomainen palvelumuoto Vain tapa yhteensovittaa palveluita Vain niille, ketkä ovat valmiita Mukailtu Sanderson, 2006 18
Järjestelmäkeskeisen ja yksilökeskeisen suunnittelun vertailua Yksilökeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja kykyihin ja pyrkii tukemaan ja hyödyntämään niitä Suunnittelun lähtökohtana on yksilö ja hänen tuen tarpeensa Suunnittelussa korostetaan yksilön omia arvioita sekä hänen lähipiirinsä näkemyksiä tuen tarpeesta Suunnittelussa mietitään, miten myös henkilön lähipiiri ja verkosto (omaiset, suku, ystävät) voivat auttaa ja tukea henkilöä virallisen avun lisänä Suunnitelma tukee henkilöä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lähiyhteisössä ja käyttämään sen palveluja Henkilö itse ohjaa suunnittelun kulkua ja muut ihmiset osallistuvat prosessiin avustaen häntä suunnittelussa ja päätöksenteossa Järjestelmäkeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen puutteisiin ja vikoihin ja pyrkii kuntouttamaan tai korjaamaan Suunnittelun lähtökohtana ovat organisaation tarpeet Suunnittelussa korostetaan asiantuntija-arvioita Suunnittelussa pohditaan virallisten palvelujärjestelmien olemassa olevien palvelujen sopivuutta henkilölle Suunnitelman avulla löydetään henkilölle palvelu, johon hän parhaiten sijoittuu Muut ihmiset suunnittelevat henkilön puolesta ja yrittävät osallistaa häntä mukaan prosessiin mahdollisimman paljon 19 Mukailtu Duffy, 2006, Lähde: Oma ovi, oma tuki, 2008
Kyse on siis yksinkertaisesta asiasta, mutta Yksilökeskeisessä suunnittelussa asioita tarkastellaan henkilöstä käsin ja lähtökohtana on henkilö itse kiinnostuksineen, vahvuuksineen ja kehittämisen kohteineen Oletamme kuitenkin usein tuntevamme henkilön, emmekä oikeasti osaa kuulla häntä. Toimimme näin koska aina on tehty näin. Omia mielipiteitä on joskus myös vaikea tuoda julki Omiin mielipiteisiin voi vaikuttaa jonkun toisen, esim. vanhempien mielipide Päätöksiin liittyy vammaisen ihmisen oma vastuu asiassa Kaikilla on oikeus erehtyä ja tehdä virheitä, annetaanko tälle mahdollisuus? On vaikea toimia yksilöllisesti, jos työntekijäresurssit ovat liian pienet suhteessa asiakkaiden tuen tarpeisiin Yksilökeskeinen suunnittelu on elävä prosessi ja tämä pitää muistaa 20
Mietitäänpäs hieman asiaa Mieti uraltasi tilanne, jossa on toimittu yksilökeskeisellä tavalla ja henkilön toiveita on aidosti kuultu. Mitä sitten tapahtui? Pariporina 15 minuuttia 21
Esimerkkejä YKS:n työvälineistä Oman elämäntavan suunnitelma (Essential lifestyle planning) Auttaa saamaan riittävästi tukea Tuo esiin mieltymyksiä ja tärkeitä asioita Antaa tietoa tottumuksista ja toimintatavoista Antaa tietoa kommunikaatiosta Elämän kartat (Maps) Tuo esiin elämänhistoriaa, mutta myös tulevaisuutta Tuo esiin toiveet, lahjat ja vahvuudet sekä sen, ovatko nämä käytössä Tuo esiin myös pelkoja ja jännitteitä 22 Lähde: YKS-käsikirja, Koulutuskeskus Tavastia
Esimerkkejä YKS:n työvälineistä Polut (Paths) Auttaa näkemään hyviä asioita elämässä ja toisaalta myös kehitettäviä asioita Auttaa näkemään tuen tarpeita Oma tulevaisuuden suunnitelma (Personal futures planning) Auttaa pääsemään enemmän mukaan tavalliseen elämään Auttaa saamaan tietoa mahdollisuuksista ja toteuttaa uusia asioita Tai kaikkia työvälineitä voi yhdistää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti 23 Lähde: YKS-käsikirja, Koulutuskeskus Tavastia
Elämän kartat (MAPS) Elämän kartat työkalun avulla saadaan tietoa vammaiselta henkilöltä itseltään hänen elämästään 9 karttaa: elämäntarina, toiveet ja unelmat, pelot ja jännitteet, vahvuudet ja lahjat, vahvuuksien ja kykyjen hyödyntäminen, paikat, jossa henkilö käy, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet, valinnat elämässä Karttojen avulla koostetaan toimintasuunnitelma niistä asioista, joita kohden aletaan pyrkiä Toimintasuunnitelmassa listataan konkreettisesti ne toimet, joita tehdään, että haluttuja asioita voidaan parantaa 24
Oman elämäntavan suunnitelma (Essential lifestyle planning) Hyvä keino tutustua henkilöön ja oppia tietämään ketkä ihmiset ja mitkä asiat ovat tärkeitä hänen elämässään Suunnitelman tekeminen on prosessi, jossa käytetään aikaa henkilön kanssa, keskustellaan ja toimitaan yhdessä, kuunnellaan päämiestä ja niitä ihmisiä, jotka tuntevat hänet 8 kohtaa: esittely, ihmissuhteet, kommunikointi, tärkeät asiat, mieltymykset, asiat, joista henkilö ei pidä, terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeät asiat, vielä ratkaisemattomia asioita 25
Polut (PATHS) 3. 4. 5. 6. 7. 2. 1. 1. Unelma 2. Positiiviset ja mahdolliset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel 26
Oma tulevaisuuden suunnitelma (Personal futures planning) Suunnitteluprosessi jonka tarkoituksena selvittää Kuka ihminen on ja millaista hänen elämänsä on tällä hetkellä? Kehitetään ideoita, mitä hän haluaisi tulevaisuudelta Toimintasuunnitelman avulla tehdään unelmista todellisuutta Koostuu läheisten ihmisten kanssa tapaamisissa tehtävistä kartoista, joita ovat esim. Verkostokartta Kartta paikoista, missä ihminen viettää aikaansa Elämänhistoria Mistä ihminen pitää ja ei pidä Unelmat, toiveet ja pelot Valintojen kartta Terveydentilan kartta 27
Yksilökeskeinen suunnittelutapaaminen 28 Ratkaisukeskeisyys avainasemassa Henkilö valitsee mukaan kaikki hänelle tärkeät ihmiset Suunnitellaan oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa Mietitään yhdessä ratkaisuja haasteisiin ja esteisiin Aloitetaan helpoista ja jatketaan haastavampiin Käytetään sopivia välineitä Ylimääräiset häiriötekijät minimoidaan Luodaan psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa asioista uskalletaan keskustella ja jokaisen osallistumista arvostetaan tasavertaisesti Käytetään tarvittava määrä aikaa Kirjataan tavoitteet ja suunnitelmat muistiin Sovitaan seuraava tapaaminen, jotta prosessi pysyy liikkeellä Näin pyritään varmistamaan, että henkilön kiinnostuksenkohteet ja kyvyt vastaavat saatua tukea Mukailtu Susanna Hintsalaa, Kehitysvammaliitto 2009
Jokainen voi osallistua Jokainen voi ainakin jossain määrin olla mukana, vaikka kaikkia taitoja ei olisikaan Ei missä toiminnassa he voisivat olla mukana, vaan miten voisin helpottaa osallistumista juuri nyt Löydetään osatoimintoja, joita henkilö voi tehdä Annetaan asteittaista apua ja varmistetaan onnistuminen Hän on vaikeammin kehitysvammainen Jokaisessa toiminnossa on helpompia osuuksia, johon voi osallistua jollain lailla Hän on liian vaikea/hankala Henkilö on oppinut, että hänen saamansa tuki on ollut vääränlaista, tehtävät liian vaikeita ja etteivät asiat suju. Ajan myötä onnistunut osallistuminen peittää epäonnistumiset Mutta tekemättömyys on hänen valintansa Entä jos tekemättömyys johtuu rajoittuneista kokemuksista ja aikaisemmista epäonnistumisista, huonosta kommunikaatiosta tai sopivan tuen puutteesta? Silloin se ei ole valinta 29 Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support
KIITOS! Aarne Rajalahti, suunnittelija Puh. 0207 713 516 aarne.rajalahti@kvps.fi