LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN



Samankaltaiset tiedostot
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Rakennettujen jokien vaelluskalat

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymismenettely ELYkeskuksessa. Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Hallituksen kärkihankkeena sininen biotalous. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kalastuslain kokonaisuudistus

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Meripolitiikan kehittäminen

Monivuotisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien rahoittamiseen sovellettava käyttösuunnitelma

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Transkriptio:

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmassa biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueella kärkihanke 5 Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin Vaelluskalat ja rakennetut vedet kärkihankkeen 3. toimenpiteenä: Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: 1. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin, kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen. 2. Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus. Toimenpiteissä otetaan huomioon kokonaisvaltainen vesistöjen käyttö ja hoito. 3. Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. Kärkihankerahoitus alustavasti 7 M 2016 18. Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle. Vaelluskalojen elvyttämistä edistetään lisäksi muilla käytössä olevilla rahoitusinstrumenteilla (erilaiset T&K rahoitustuet, MMM:n vesistötoimenpiteet ja EMKR) sekä LUKEn ja SYKEn tutkimusohjelmayhteistyöllä.

1. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen, Luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen MMM laatii yhteistyössä YM:n, ELYjen, maakuntaliittojen, Energiateollisuus ry:n, vesivoimayhtiöiden, LUKEn ja SYKEn kanssa toimenpidesuunnitelman rakennettujen vesien vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseksi pilottikohteissa. Suunnitelma valmis 4/2016 mennessä Asetetaan ohjausryhmä ministeriöistä ja edistäjätahoista. Valmistelu avoimesti ja osallistavasti, LUKE ja SYKE avustaa. Kärkihankerahoitusta myös suunnitelman toteuttamiseen.

1. lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen ja uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen Lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen Uudistus valmisteilla MMM:ssä Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen Valmistelu kytketään toimenpidesuunnitelman laadintaan ja kalastuslain ja asetuksen toimeenpanoon (kalastusrajoitukset, kalastuksen aluesuunnittelu, käyttö ja hoitosuunnitelmat) Valtion vesiviljelyssä huomioidaan uudenalaiset tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet mäti ja poikasmateriaalin tuotannossa sekä monimuotoisuuden säilyttämismenetelmien kehittämistyössä

2. Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus (1) Pilottikohteet Toimenpidesuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti Kemi, Ii ja Kymijoelle sekä Saimaan ja Pielisen alueille. Oulujoella tuetaan kehittämishankkeita ja ratkaisuja, jotka palvelevat valtakunnallista T&Ktyötä. Rajavesistä toimenpidesuunnitelmaan sisällytetään Hiitolanjoen ja Tuulomajoen tarkastelu. Pilottikohteet on tunnistettu valtakunnallisesti merkittävimmiksi vesistökohteiksi, joissa vaelluskalakantojen elvyttämistoimien tehostaminen on joko kalataloudellisesti tai lajin tai kannan suojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Rahoitusta voidaan ohjata myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa voidaan päästä tunnistetuttujen ongelmien ratkaisuun yhteistyöllä sekä valtion osatuen ja kumppaneiden merkittävän omarahoitusosuuden rahoitusyhdistelmällä.

2. Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus (2) Hankkeistaminen Hankkeiden priorisoinnissa keskeistä nopean aikataulun toteutusmahdollisuus (2016 2018) sekä aito yhteistyö, mukana kumppaneita omalla merkittävällä rahoitusosuudellaan Pilottikohteiden alueellista yhteistyötä vahvistetaan hyödyntämällä olemassa olevia yhteistyöryhmiä ja foorumeita sekä tehostamalla niiden toimintaa. Alueyhteistyölle vastuutetaan vetäjä (ELY, maakuntaliitto, kehittämisyhtiö ). Toimijat ja alueviranomainen vastaavat alueellisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja valmistelevat konkreettiset hankeesitykset.

2. Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus (3) Hankkeistaminen Hankerahoituksesta ja hankkeiden seurannasta vastaavat pääasiassa ELYkeskukset Pohjois Pohjanmaan ELY keskus (erikoistumistehtävänä kunnostusten valtakunnallinen koordinaatio): koordinoi ja aikatauluttaa toimenpidesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä huomioiden alueyhteistyön tuottamat esitykset

3. Uudet ratkaisut rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa (1) Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös ja alasvaellus) Älykkäät kalatiet Kalojen alasvaelluksen ohjausrakenteiden testaus ja kehittäminen, kalatiet ylös ja alasvaellusreittinä, kalaystävälliset turbiinit Ympäristövirtaamien soveltamis ja kehittämismahdollisuudet (luonnonmukaiset kalatiet) Vaelluskalojen ja vesivoimatalouden vuosikellojen yhteensovittaminen Lisääntymisalueet käyttöön Ylisiirrot, kotiuttamisistutukset Elinympäristöt: ennallistaminen ja uudet ympäristöt Keinotekoiset uomat ja vanhat uomat lisääntymisalueina, uudet kunnostusmenetelmät

3. Uudet ratkaisut rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa (2) Uusia näkökulmia, kumppanuutta ja toiminnan tehostamista vanhoihin teemoihin Istutustoiminnan kehittäminen: laitostuneiden kantojen uudelleen villiyttäminen, monimuotoisuus sekä laadukkaat istutuspoikaset vaelluskalakantojen elvyttämistavoitteiden saavuttamiseksi Ekologisesti ja ekonomisesti paremmat istutuspoikasten tuotantomenetelmät Elinkelpoiset ja terveet istutuspoikaset, virikekasvatus Kustannustehokkaat yhteistyömallit ja ratkaisut vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Vapaaehtoisten ja lainmukaisten menettelyjen yhteensovittaminen vaelluskalakantojen elvytysprosessien nopeuttamiseksi Räätälöidyt kalastusjärjestelyt Tutkimuksen ja seurannan järjestäminen

Kärkihankkeen alustava rahoitussuunnitelma Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen toimenpiteen toteuttamiseen on varattu rahoitusta yhteensä 7 M. Tämä jakautuu vuosittain seuraavasti: vuosina 2016, 2017 ja 2018 on käytettävissä 1,5 M, 2,5 M ja 3 M, tässä järjestyksessä. Alustava suunnitelma rahoituksen teemoittaisesta ja vuosittaisesta kohdentamisesta: Kohde 2016 2017 2018 yhteensä Kehittämissuunnitelman laatiminen, toiminnan koordinaatio ja organisointi 0,xx M 0,xx M 0,xx M 0,xx M Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi 0,5 M 1,5 M 2,0 M 4,0 M (ylös ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, 0,5 M 0,5 M 0,5 M 1,5 M kotiuttamisistutukset) Elinympäristöt (ennallistaminen ja uudet 0,5 M 0,5 M 0,5 M 1,5 M ympäristöt) Yhteensä 1,5 M 2,5 M 3,0 M 7,0 M

Kärkihankkeiden ja toimenpiteiden hallinnointi

Kärkihankkeiden organisointi hallinnossa BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT MINISTERITYÖRYHMÄ Sihteeristö (TEM, MMM, YM) Kansliapäällikköryhmä (TEM, MMM, YM) LVM OKM Biotalouspaneeli Cleantech paneeli Ministeriöiden, virastojen ja laitosten toiminta Normaalit prosessit ohjataan toteuttamaan kärkihankkeita KH1. Hiiletön, puhdas, uusiutuva energia KH2. Uudet metsätuotteet KH3. Kiertotalous ja vesistöt KH4. Ruoantuotanto ja sininen biotalous KH5. Luontopolitiikka Suomen biotalousstrategia VNK TEAS hankkeet Valtioneuvoston cleantech strategia Kansallinen metsästrategia Muut strategiat ja ohjelmat

KH5 Luontopolitiikan kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen ohjaus MMM asettaa ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata pilottikohteita koskevan toimenpidesuunnitelman valmistelua. Ohjausryhmä koordinoi ratkaisuhakuisia toimenpiteitä myös muissa kalatiestrategian kärkikohteissa ja raportoi toiminnastaan MMM:lle ja YM:lle sekä myös lohi ja meritaimenstrategian ja kalatiestrategian seurantaryhmälle. Ohjausryhmän alustava koostumus: MMM, YM, ELYt, maakuntaliitot, Energiateollisuus ry, vesivoimayhtiöt, LUKE, SYKE MMM ja YM raportoi yhdessä biotalouden kansliapäällikkö ja ministeriryhmälle VNK:n määrittämien käytäntöjen mukaisesti.

Vaelluskalatoimenpiteen organisointi

Kärkihankkeen yhteys muihin kokonaisuuksiin Luontopolitiikka kärkihanke/ vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen toimenpide (7 M ) 2016 2018 Kansallinen kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmassa ja alueellisessa yhteistyössä tunnistettujen toimenpiteiden toteutus Uudenlaiset hankkeet (kokeiluhankkeet) MMM:n vesistötoimenpiteiden rahoitus (3 M ) 2016 2018 Meri ja kalatalousrahasto 2015 2023 Kalatalouden innovaatio ohjelmat: ympäristötoimet Kalatalousvelvoitteet Käyttösuunnitelmiin perustuvat kalatalousmaksut Toimenpidevelvoitteisiin liittyvät ajanmukaistamismahdollisuudet VNK:n hallinnoima uusi Tutkimus, Ennakointi, Arviointi ja Selvitysraha (TEAS) instrumentti Kärkihankkeita tukeva tutkimus Yhteisrahoitteiset T&K hankkeet (MMM, toiminnanharjoittajat, ET, kunnat) Tavoitellut lopputulokset Vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen ja tuotantopotentiaalin edellytysten parantaminen Uusia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa Kalastusmatkailun, kaupallisen kalastuksen ja vapaa ajan kalastuksen kasvu Uutta tutkimusta, innovaatioita ja uudenlaista kumppanuutta Monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen luontoon palauttaminen => Uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa

Kärkihanketta tukevia hallinnollisia tavoitteita ja ohjauskeinoja Erityisiä tavoitteita rakennettuihin vesiin liittyvän potentiaalin kasvun mahdollistaminen kalastus ja kalastusjärjestelyt tukevat elvyttämistavoitetta vesivoimantuotanto mahdollistaa kalakantojen elvyttämistavoitteen toteutumisen, kalavarojen monimuotoisuuden säilyttämisen ja näihin perustuvan elinkeinotoiminnan kasvun toimijoiden parantunut yhteistyö Valmisteilla olevat toimenpiteet kalastuslaki ja asetus tulee voimaan vuoden 2016 alusta rajoituksia jokipyyntiin riippuen vesistön statuksesta pyyntikiintiöt vapaa ajan lohenkalastukseen meressä ja Vuoksen vesistössä rasvaeväleikkaus osaksi velvoitehoitoa selvitetään vesilain tarkistamistarpeet vanhojen lupien siirtymäsäännösten osalta (nollavelvoitteet)

Liitteet

Alustavia tekemisen kärkiteemoja pilottialueilla Hankeaihioita

Kemi Ounasjoki Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Kemijoki Oy, PVO vesivoima, kunnat/liitto, Lohijokitiimi ry, kalastusalueet Alueellisen yhteistyön aktivoiminen Taivalkosken kalatien rakentaminen Isohaaran ensimmäisen kalatien parantaminen Lohien ylisiirrot Ounasjokeen Lisääntymisalueiden kotiutusistutukset Kalojen kiinnioton kehittäminen Isohaarassa Voimalaitoskäytön optimointi kalojen kulun/kiinnioton turvaamiseksi Isohaarassa Alasvaellusratkaisujen kehittäminen

Iijoki Alavaellusratkaisujen kehittäminen Raasakan kalatien rakentaminen Lohien ylisiirrot Lisääntymisalueiden kotiutusistutukset Keskeiset yhteistyötahot: ELY, PVOvesivoima, maakuntaliitto/kunnat, kalastusalueet... Yhteistyöfoorumina Iijokivision neuvottelukunta.

Oulujoki Lohien ylisiirrot ja ylisiirtotekniikoiden tutkimus ja kehittäminen Montan kalatien ja kiinniottolaitteiston rakentaminen Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Fortum, kunnat, kalastusalueet Yhteistyöalustana kuntayhteistyö.

Kymijoki Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Helsingin energia (Mankala Oy), kunnat, kalastusalueet Yhteistyöalustana Kymijoella toteutetun monitavoitearvioinnin yhteistyö. Kalatieratkaisujen edistäminen Ahvenkoskella ja Klåsarössä

Saimaa ja Pielinen Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Vattenfall, Kemijoki Oy, maakuntaliitot/ kunnat, kalastusalueet Kalojen kiinniottolaitteiston ja tarvittavien tilojen rakentaminen Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen Ala Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen Ylisiirrot Lieksanjoella ja Ala Koitajoelle Alueellisen yhteistyön aktivoiminen