Muistio 1 2016 Aikuiskoulutus rikki? Kymmenen koulutuksen epäkohtaa
Toukokuu 2016 Lisätiedot: Mikko Koskinen mikko.koskinen@sak.fi puhelin 020 774 0158 Tilaukset: Aapo Hiilamo SAK korkeakouluharjoittelija puhelin 020 774 000
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 AIKUISKOULUTUS TÄRKEÄÄ MUUTTUVASSA TYÖELÄMÄSSÄ... 3 Muutokset kohdistuvat erityisesti SAK:laisille aloille... 4 Valtion puututtava aikuiskoulutuksen järjestämiseen... 6 2 KYMMENEN EPÄKOHTAA AIKUISKOULUTUKSESSA... 8 1) Työväestön osaaminen korkeaa mutta epätasaista... 8 2) Omaehtoisen aikuiskoulutuksen tärkeyttä ei tunnusteta... 10 3) Leikkaukset TE-toimistojen palveluihin hankaloittavat opiskelua... 12 4) Työntekijöille tarjotaan eriarvoisesti henkilöstökoulutusta... 14 5) Valtion rahoittama järjestelmä ei poista koulutuksen eriarvoisuutta... 17 6) Eriarvoisuuden taustalla rakenteellisia ja kulttuurillisia syitä... 18 7) Osaamiskuopissa olevat jäävät vaille huomiota... 19 8) Työelämän uudet perustaidot puuttuvat aikuiskoulutuksesta... 20 9) Aikuiskoulutus ei tue vaihtamaan ammattia... 21 10) Leikkaukset vähentävät koulutusta... 23 3 LOPUKSI: AIKUISKOULUTUS TARVITSEE KORJAAMISTA... 24 KIRJALLISUUS... 26
2 Aikuiskoulutus rikki? JOHDANTO Teknologian kehittyminen muovaa suomalaista työelämää ja työntekoa. Työelämää edeltävä koulutus ei aina riitä takaamaan osaamista muutoksissa, vaikka juuri koulutus on ainoa tapa vastata muuttuvan työelämän haasteisiin. Koulutuksella luodaan joustavuutta työmarkkinoille; työntekijällä on edellytykset siirtyä tehtävästä toiseen, jopa kokonaan uuteen ammattiin. SAK:n taustamuistio kuvaa työelämän muutosta ja sen tuomia muutospaineita työväestön osaamiselle ja aikuiskoulutukselle. Haluamme nostaa esille aikuiskoulutusjärjestelmän epäkohtia, jotka estävät tai hankaloittavat työikäisen väestön osaamisen kehittämistä. Kun aikuiskoulutusjärjestelmän ongelmat on nostettu esiin, on helpompi etsiä korjaavia ratkaisuja. SAK esittelee syksyllä omat ehdotuksensa, miten aikuiskoulutus ja julkinen rahoitus saataisiin nykyistä paremmin vastaamaan työelämän muutoksista johtuviin haasteisiin. Muutoksista esimerkiksi digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat ennen kaikkea SAK:laisten alojen työntekijöiden elämään. Tulevaisuudessa rutiininomaiset työtehtävät muuttuvat yhä useammin korkeaa osaamista vaativiksi töiksi. Muutoshaasteista huolimatta kaikki palkansaajat tai työttömät työnhakijat eivät pääse kehittämään kunnolla osaamistaan. Tilastot osoittavat, että aikuiskoulutuksen ulkopuolelle jäävät etenkin ne aikuiset, joilla on puutteita perustaidoissa tai joita uhkaa työpaikan menettäminen työelämän muutosten myötä. Osaamiskuopissa ovat muita ryhmiä useammin ikääntyneet, matalasti koulututut ja maahanmuuttajat. Näillä työntekijäryhmillä on tulevaisuudessa kaksoistaakka kannettavanaan: heillä on heikot osaamisedellytykset siirtyä työtehtävistä toisiin ja samaan aikaan he myös työskentelevät aloilla, joissa työt vähenevät. Nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmä ei ole onnistunut kaikissa tavoitteissaan tasata koulutuksellisia eroja aikuisten kesken sekä vastata tehokkaasti työelämän rakennemuutoksiin. Suomalaisten koulutustaso ei enää nouse eikä pelkän perusasteen varassa olevien aikuisten määrä vähene. Elinikäistä oppimista on siis vahvistettava ja aikuiskoulutukseen on saatava uudenlainen ote.
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 3 1 AIKUISKOULUTUS TÄRKEÄÄ MUUTTUVASSA TYÖ- ELÄMÄSSÄ Digitalisaatio ja globalisaatio tuhoavat vanhoja työpaikkoja ja synnyttävät samalla uusia. Supistuvilla aloilla työskentelevät kohtaavat haasteita, kun uusien työtehtävien osaamisvaatimukset ovat hyvin erilaiset kuin katoavien työpaikkojen. Muutosten kurjistavia seurauksia on käsitelty laajalti, mutta ratkaisuja nouseviin haasteisiin on pohdittu vähemmän. Yksi keskeinen ratkaisu löytyy työväestön osaamisen kehittämisestä ja aikuiskoulutuksesta. Teknologian kehittyminen ja kansainvälinen toimintaympäristö antavat yrityksille mahdollisuuksia nostaa tuottavuutta, mutta vaarana on kasvavan hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen. Palkansaajia uhkaavat paitsi oman työpaikan katoaminen, myös laajempi työn sirpaloituminen, epävarmuuden kasvu, työmarkkinoiden polarisaatio sekä työntekijöiden neuvotteluaseman heikentyminen. 1 Kasvavien epävarmuuksien vastapainoksi ei voida tarjota vain minimiturvaverkkoa vaan tarvitaan ennen kaikkea ponnahduslautoja, joista kouluttautumisen avulla voidaan ponnistaa uusiin työmahdollisuuksiin. Osaamistalouden aikakaudella merkittävä turvatekijä ja ponnahduslauta on joustava mahdollisuus kehittää osaamista, jonka varassa yksilö voi rakentaa oman muutoskykynsä epävarmuuksien kasvaessa. Tätä turvatekijää kaipaavat etenkin rakennemuutosten riskiryhmissä sekä osaamiskuopissa olevat eli ne, joiden perustaidot ovat heikot. Aikuisväestön osaaminen määrittää lisäksi ne lähtökohdat, joista Suomi voi kokonaisuudessaan selviytyä tulevista muutosvoimista. Väestön korkea ja tasainen osaamistaso auttavat digitalisaatioon liittyvien ideoiden hyödyntämisessä sekä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä. Toisaalta tulevaisuudessa osaamisen ja vaatimusten yhteensopivuus on tärkeä kysymys myös hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydellä, jotta työllisyysaste saadaan niin korkeaksi kuin mahdollista ja työmarkkinoiden kitka minimoitua. Erityisesti aikuiskoulutuksella on valtava yhteiskuntapolitiinen merkitys kohdattaessa työelämän muutoksia. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisille toteutettua koulutusta, joka ottaa huomioon aikuisten erityiset lähtökohdat opiskeluun. 2 Aikuiskoulutuspolitiikan keskeisinä julkilausuttuina tavoitteina onkin huolehtia työvoiman saatavuuden, osaamisesta, tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista ja yhteiskunnan eheydestä. 3 Aikuiskoulutuksen laajaa ja mosaiikkimaista kenttää on tapana tarkastella koulutuksen järjestäjävastuun perusteella (suluissa koulutuksesta vastaava taho) eli omaehtoisena koulutuksena (OKM), työvoimakoulutuksena (TEM) 1 Esim. Kauhanen A. 2014 2 Puhuttaessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, suljetaan pois vapaan sivistystoiminnan koulutus. Vapaan sivistystyön toiminta ei kuulu ammatillisen koulutuksen piiriin, koska sen tavoitteet eivät lähtökohtaisesti palvele työelämää. 3 Leveälahti ym. 2015, 21
4 Aikuiskoulutus rikki? sekä henkilöstökoulutuksena (työnantajat). 4 Tämä jaottelu on osin pelkistävä, koska monet opintopolut voivat sijoittuja edellä mainittujen väylien väliin. Muutokset kohdistuvat erityisesti SAK:laisille aloille Kansainvälisellä työnjaolla ja digitalisaatiolla on merkittäviä seurauksia etenkin SAK:laisille palkansaajille. Tänä päivänä kansainvälinen kilpailu koskee tuotteiden lisäksi työvoimaa. Yritykset ja investoijat etsivät markkinoilta työkustannusten joustoja ja siirtävät nopein liikkein toimintansa osia maiden väliset kustannuserot huomioiden, mikä lisää työntekijöiden epävarmuutta oman työn jatkuvuudesta. 5 Teknologian kehitys on mahdollistanut työn maantieteellisen hajauttamisen ja kehityksen voidaan olettaa jatkuvan niin kutsutun asioiden internetin laajentuessa. 6 Digitalisaatio realisoituu työelämään, kun ohjelmistot, asioiden internet ja robotisaatio muokkaavat ja osin korvaavat ihmisten suorittamaa työtä. Työ ei tule katoamaan vaan ennen kaikkea se muokkautuu ihmisen ja koneen toisiaan täydentäväksi yhteistyöksi. Yhteistyö koneiden kanssa muuttaa työtehtävien osaamisvaatimuksia ja korostaa työväestön taitojen merkitystä. Suomessa yli kolmasosa työtehtävistä on arvioitu olevan digitalisaation sovellusten korvattavissa. Rakennemuutosten kurjistavat vaikutukset eivät kohdistu tasaisesti työväestöön, vaan siihen vaikuttavat työtehtävien siirrettävyys ja sisältö. 7 Korkeakoulutettujen työtehtävistä vain 16 prosenttia on arvioitu olevan digitalisaation uhan alla, kun vastaava luku matalasti koulutetuilla on jopa 42 prosenttia. 8 Vaaravyöhykkeellä ovat siis etenkin SAK:laiset alat, joilla työntekijöiltä ei vaadita aina korkeaa koulutusta. Seuraavalla sivulla oleva taulukko osoittaa, miten erilaiset alat muuttuvat tulevaisuudessa ja miten juuri matalasti koulutetuilla SAK:laisilla työntekijöillä on vaara menettää työnsä teknologian kehittymisen myötä. 4 Leveälahti ym. 2015, 21 23 5 Fisch ja Zschoche 2012 6 esim. Laplume ym. 2016 7 Goos 2006; 2010; Pajarinen ja Rouvinen 2015 8 Pajarinen ja Rouvinen 2015
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 5 Kuva 1: Digitalisaation työn korvautumistodennäköisyyksiä eriteltynä eri ryhmiin. Suojaisammat Korvautumis- Korvautumis- Riskiryhmät ryhmät todennäköisyys todennäköisyys Korkeakoulutus 16 % Ei korkeakoulutusta 42 % Korkeapalkkaiset* 26 % Matalapalkkaiset* 43 % Julkinen sektori 18 % Yksityinen sektori 43 % Palveluala 29 % Teollisuus 51 % Kaikki työtehtävät Suomessa *tulot alle/yli mediaanin 36 % Lähde: Tilastokeskus; Pajarinen ja Rouvinen (2014). Rutiininomaisten ja helposti siirrettävien töiden kadotessa työntekijöiden käyttöpanos on yhä enemmän tiedot ja osaaminen. Kuten seuraava kuvio osoittaa, peruskoulun varassa olevien työllisten määrä on laskenut radikaalisti. Matalan koulutustason työpaikkoja ei ole enää tarjolla samassa määrin kuin ennen. Kuva 2: Työllisten määrän kehitys 2000-luvulla. Määrät tuhansina. 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Korkea-asteen koulutus Ei peruskoulun jälkeistä koulutusta Lähde: Työvoimatutkimus. Vähän koulutetut ja osaamiskuopissa olevat ovat vaarassa ajautua entistä heikompaan asemaan työmarkkinoilla kun taas jo valmiiksi korkeasti koulutetuilla on tarjota osaamista, jolle on enemmän kysyntää työmarkkinoilla. Hälyttävää on, että yli puolet perusasteen koulutuksen suorittaneista työikäisistä
6 Aikuiskoulutus rikki? on työelämän ulkopuolella 2010-luvulla. 9 Epätasaisen osaamisen ja eriarvoisten koulutusmahdollisuuksien uhkana on työelämän polarisaatiokehityksen vahvistuminen. Rakennemuutoksissa on tunnistettavissa erityisiä ryhmiä, jotka ovat alttiita jäädä muutosten jalkoihin. Pitkittäistutkimukset supistuvilta aloilta työskentelevistä ovat todentaneet muun muassa ikääntyneiden, matalasti koulutettujen, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien sekä maahanmuuttajien suurempaa todennäköisyyttä jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle rakennemuutosten myötä. 10 Nämä ryhmät ovat erityisessä riskiryhmässä sillä monella haasteita lisäävät puutteet perustaidoissa. Puutteet perustaidoissa heikentävät kykyä siirtyä työtehtävistä toiseen. Supistuvilla aloilla työskentelevät tarvitsevat tulevaisuudessa kipeästi koulutusmahdollisuuksia, joiden varassa siirtyä kasvaville aloille. Erityisesti on parannettava SAK:laisilla aloilla työskentelevien työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Valtion puututtava aikuiskoulutuksen järjestämiseen Vapaat markkinat, eli työntekijät ja työnantajat omakustanteisesti, eivät itsessään voi luoda tehokasta aikuiskoulutusjärjestelmää eivätkä varmistaa työväestön ihanteellista koulutustasoa. Valtio voi korjata tilannetta omilla väliintuloillaan. Aikuiskoulutukseen liittyy vapailla markkinoilla useita markkinaepäonnistumisen piirteitä. 11 Markkinaepäonnistuminen tarkoittaa niitä tilanteita, joissa vapaat markkinat epäonnistuvat tuottamaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaan mahdollisen lopputuleman. Markkinoiden epäonnistuminen ilmenee siinä, että työntekijöiden koulutus ja osaaminen ovat alle ihanteellisen tason suhteessa mahdollisiin yhteiskunnan kokonaishyötyihin. Esimerkki markkinaepäonnistumisesta on, että työnantajat eivät välttämättä kouluta työntekijöitään tarpeeksi, koska he eivät ota huomioon koulutuksen ulkoisvaikutuksia. Toisin sanoen osa koulutuksen hyödyistä valuu työnantajan ulkopuolelle eli seuraaviin työsuhteisiin, yhteiskunnalliseen toimintaan tai työntekijän henkilökohtaiseen elämään. Lisäksi niin kutsuttu rahoituksen epäonnistuminen ilmenee siinä, että henkilöstökoulutus on harvinaisempaa pienissä yrityksissä, joissa ei ole tarjota riittävää rahoitusta koulutukseen, vaikka koulutuksen hyödyt olisivat yhtä suuret erikokoisilla työnantajilla. Myös informaation puute ja sen epäsymmetria heikentävät vapaiden markkinoiden toimintaa siten, että työnantajalle voi olla mahdotonta saada tarkkaa tietoa koulutuksen hyödyistä ja sen tuottamasta lisäarvosta, mikä vähentää in- 9 Kalenius 2014 10 Asplund ym. 2015; Jolkkonen ym. 2016 11 Maailman pankki 2015, sivut 176 177.
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 7 vestointihaluja työntekijöiden kouluttamiseen. Koulutukseen liittyvän epäsymmetrisen informaation myötä osa työntekijöistä on paremmin perillä koulutuksen tuottamista hyödyistä. Julkisen vallan tehtävä on varmistaa sen aikuiskoulutuksen toteutuminen, joka vapailla markkinoilla jäisi toteutumatta. 12 Käytännössä julkisten väliintulojen tulisi siis varmistaa niiden henkilöiden koulutus, jotka ovat aliedustettuina työnantajan tarjoamassa tai omakustanteisessa koulutuksessa. Erityisenä ryhmänä ovat vähän koulutetut ja osaamiskuopissa olevat. Tehtävä markkinaepäonnistumisten paikkaamisessa on osaamistalouden aikakaudella tärkeämpi kuin koskaan, jotta mahdollisimman moni saadaan pysymään mukana nopeasti muuttuvassa työelämässä. Aikuiskoulutuksella on tärkeä rooli työelämän muutoksessa: Aikuisten osaaminen määrittää, miten sekä kansalainen yksilönä että hyvinvointiyhteiskunta kokonaisuudessaan selviytyy muuttuvan työelämän haasteista. Työelämän muutokset kohdistuvat etenkin SAK:laisille palkansaajille Epätasaisen osaamisen ja koulutuksen uhkana on työelämän jakautuminen yhä vahvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. Julkisten aikuiskoulutusjärjestelmän tulisi taata sen hyödyllisen koulutuksen toteutuminen, mikä jäisi muuten toteutumatta. 12 Lilja 2008.
8 Aikuiskoulutus rikki? 2 KYMMENEN EPÄKOHTAA AIKUISKOULUTUK- SESSA Taustamuistioon on koottu kymmenen aikuiskoulutuksen epäkohtaa, jotka kaipaavat kipeästi korjaamista. Ongelmakohdat on kerättävä, jotta niihin voidaan etsiä parannuskeinot. SAK esittelee omat parannusehdotuksensa syksyllä. Nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmä ei varmista tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Se ei huomioi tarpeeksi työväestön osaamistasoa, auta työttömiä työnhakijoita tai työntekijöitä ylös osaamiskuopista, eikä kannusta alanvaihtoon supistuvan kysynnän aloilla. Epäkohdiksi on nostettu myös muun muassa koulutusleikkausten vaikutukset sekä ongelmat työpaikkojen henkilöstökoulutuksessa. 1) Työväestön osaaminen korkeaa mutta epätasaista Aikuisen työväestön osaaminen on Suomessa huippuluokkaa, mutta samalla osaamisen epätasainen jakautuminen on ongelmallista. Osaamiskuopissa olevat ryhmät, eli iäkkäät, matalasti koulutetut ja maahanmuuttajat, on saatava pysyvästi mukaan työelämään, jotta niin kutsuttu kestävyysvaje saadaan paikattua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Haasteita lisää se, että osaamiskuopissa olevat kärsivät lisäksi kaikkein eniten globaaleihin arvoketjuihin ja digitalisaatioon liittyvistä kurjistavista muutoksista, koska he ovat usein helposti siirrettävissä ja korvattavissa ammateissa. Osaamisella on ratkaiseva merkitys niin yhteiskunnan kuin yksittäisen työntekijän näkökulmasta tulevien muutosvoimien haasteita kohdatessa. Miten aikuiskoulutusjärjestelmä vastaa tähän kahden ongelman, eli heikon osaamisen ja kasvavien epävarmuuksien taakkaa kantavan ryhmän selviytymiseen? Aikuisväestön osaamistasoa on tutkittu Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC). 13 Tutkimuksessa on mitattu tietoteknistä ongelmanratkaisutaitoja sekä luku- ja numerotaitoa, joiden perusteella on laskettu perusosaamisen taso. Perustaidot ovat keskeiset aikaisemman osaamisen päivittämisessä ja uudelleen oppimisessa, jotka korostuvat työelämän uudessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kansainvälisen aikuistutkimuksen mukaan suomalaisen työväestön perusosaaminen on keskimäärin huippuluokkaa. Tutkimukseen osallistuneista maista luku- ja numerotaidossa Suomea korkeamman pistekeskiarvon saa vain Japani. Eri maiden saamia pisteitä vertaillaan myös seuraavassa kuviossa. 13 Saatavilla: piaacdataexplorer.oecd.org/ide/idepiaac
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 9 Kuva 3: Keskiarvolliset osaamispisteet kirjallisuudessa ja numerotaidossa. 300 290 280 270 260 250 240 230 220 Lukeminen Numerotaito Lähde: PIAAC (2012). Tietoteknisessä ongelmanratkaisussa Suomi sijoittuu niin ikään toiseksi Ruotsin jälkeen. Suomalaisten perustaidot ovat yleisesti ottaen erinomaiset. Suurella osalla väestöstä on erinomainen kyky kohdata työelämän digitaalinen toimintaympäristö. 14 Hyvistä tuloksista huolimatta tietotekninen osaaminen vaihtelee vahvasti koulutuksen, iän ja muiden taustatekijöiden perusteella. Niin kutsutuista diginatiiveista eli 16 24-vuotiasta 62 prosenttia saavuttaa korkeimmat suoritustasot. Vastaava luku on vain yhdeksän prosenttia 55 65-vuotiailla. Heikko suoriutuminen tietoteknisessä ympäristössä ei ole uhka vain työmarkkinariskien näkökulmasta vaan myös tulevien eläkeläisten siviili- ja kansalaisoikeuksien kannalta. 15 Tietoteknisessä osaamisessa on eroja myös etenkin ammatillisen koulutuksen ja vähintään lukiokoulutuksen suorittaneiden välillä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneilla on kolminkertainen todennäköisyys heikkoihin suorituksiin tietoteknisessä ongelmanratkaisussa vähintään lukiokoulutuksen suorittaneisiin verrattuna. Tutkijat ovat arvioineet, että ammattikoulutukseen kohdistuvat leikkaukset voivat heikentää tämän ryhmän tietoteknisiä taitoja entisestään. 16 Tietoteknisen ongelmanratkaisukyvyn lisäksi PIAAC-tutkimuksessa selvitettiin työ- ja siviilielämässä toimimiseen liittyviä perusvalmiuksia. Numero- ja lukutaitoon perustuvien tutkimustulosten avulla arvioitiin, että Suomessa on noin 600 000 työikäistä, 17 joilla on heikot työelämään vaadittavat perustaidot. 14 OECD 2015, s 24, Malin 2013, 24. 15 OECD 2014, s. 28 16 Hämäläinen, ym. 2015; Tiedote 10.9.2014, 17 16-65 vuotiasta; eli noin 16 prosenttia kaikista työikäistä
10 Aikuiskoulutus rikki? Tällä ryhmällä on vaikeuksia ymmärtää tavallisia määrällisiä näkökohtia tai kirjoitettua informaatiota. 18 Vaikka heikkojen perustaitojen omaavien ryhmä on moninainen, erottuu etenkin iäkkäiden, matalasti koulutettujen ja maahanmuuttajien alisuoriutuminen. 19 Vailla toisen asteen tutkintoa olevista melkein joka kolmannella eli noin 30 prosentilla on heikot perustaidot. Vielä huonompi tilanne on ensimmäisen polven maahanmuuttajilla, joista yli puolella eli jopa 55 prosentilla on heikot perustaidot, kun vastaava luku kantaväestöllä on 13 prosenttia. 20 Maahanmuuttajien heikko menestys voi osin selittyä puutteellisella suomen tai ruotsin kielen taidolla. 21 Kansainvälisesti verrattuna Suomessa erot maahanmuuttajien ja muiden välillä ovat poikkeuksellisen suuret. 22 Ikääntyneillä on usein muita huonommat perustaidot. Heikot perustaidot omaavia on 30 prosenttia 55 65-vuotiaista, kun vastaava luku 25 34-vuotiailla on vain 10 prosenttia. Eroa voi selittää koulutustason nousu. Esimerkiksi 1970-luvun yhtenäiskouluratkaisu näkyy ikäluokkien luku-ja numerotaidoissa. 23 Nuorten osaaminen on saanut jopa kansainvälistä tunnustusta, mutta näiden ikäluokkien ollessa pieniä, katseet on käännettävä jo työelämässä olevien työntekijöiden tai työttömien työnhakijoiden osaamiseen ja heidän välisiin eroihin. Tulevaisuudesta selviytymistä ei voida laskea vain lasten ja nuorten osaamisen varaan. Suomalaisten osaaminen on keskimäärin korkeaa, mutta se on jakaantunut epätasaisesti. Osaamiskuopissa ovat etenkin iäkkäät, matalasti koulutetut ja maahanmuuttajat. Samat ryhmät kärsivät eniten työelämän muutosten kurjistavista seurauksista. 2) Omaehtoisen aikuiskoulutuksen tärkeyttä ei tunnusteta Aikuiskoulutustuki on ollut lähes ainoa ennakoivan muutosturvan tuki, joka on yhdessä opintovapaan kanssa mahdollistanut uudelleenkouluttautumisen työuran aikana. Valitettavasti omaehtoisen aikuiskoulutuksen 24 merkitystä ei tällä hetkellä tunnisteta tarpeeksi hyvin. 18 Lyly-Yrjänäinen ym. 2015; OECD 2015, 14 19 Lyly-Yrjänäinen ym. 2015; OECD 2015 20 OECD 2015, 21 21 testit oli mahdollista suorittaa vain kotimaisilla kielillä 22 OECD 2015, 22 23 OECD 2015, 17-18 24 Omaehtoinen aikuiskoulutus on koulutusta, johon hakeuduttaan vapaaehtoisesti. Opiskelu tapahtuu työttömyysaikana tai työsuhteen aikana. Koulutusrahaston myöntämällä aikuiskoulutustuella voi opis-
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 11 Aikuiskoulutustuen saajien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009, mikä osoittaa kasvavaa tarvetta vaihtaa ammattia kesken uran sekä tuen tasossa tapahtuneisiin muutoksiin. Merkittävä osa aikuiskoulutustuen saajista on käyttänyt tukea osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen. Koulutusrahaston käyttäjäkyselyn mukaan noin 60 prosenttia tuen saajista arvioi, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottui aikuiskoulutustuen ansiosta. 25 Kuva 4: Aikuiskoulutustuen määrä ja edunsaajat 2001-2014. Lähde: Koulutusrahasto (2015). Vaikka aikuiskoulutustuki edistää selvästi alan vaihtoa sekä ehkäisee monia työmarkkinariskejä, kuten työttömyyttä ja työelämän ulkopuolelle joutumista, haluaa hallitus leikata aikuiskoulutustuesta. Juha Sipilän hallitus esitti leikattavaksi aikuiskoulutustukea siten, että valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa (noin 705,20 euroa kuukaudessa) olisi muutettu valtion takaamaksi opintolainaksi. Maan hallituksen esittämä muutos olisi heikentänyt radikaalisti mahdollisuuksia kouluttautumiseen työuralla. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu vaihtoehtoisesta tavasta säästää aikuiskoulutustukimenoissa. Tuen perusosaa leikataan 15 prosentilla ja tuen enimmäiskestoa lyhennettäisiin 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Näiden leikkausten jälkeen työntekijöiden ja työnantajien yhdessä työttömyysvakuutusmaksuilla toimiva Työttömyysvakuutusrahasto ottaisi hoidettavakseen koko aikuiskoulutustuen rahoittamisen. Sekä työttömyysajalla että aikuiskoulutustuella opiskelussa yhdeksi ongelmakohdaksi muodostuu myös opiskelun aikainen kohtuullinen toimeentulotulo. Työttömyysetuudella voi opiskella vain kaksi vuotta, minkä jälkeen on siirryttävä mahdollisen opintotuen piiriin. Epävarmuus toimeentulosta opiskelun aikana vaikeuttaa mielekkään ja tarpeellisen koulutusalan valintaa. Aikuiskoukella työsuhteen aikana omaehtoisella opintovapaalla. Tuki edellyttää muun muassa kahdeksan vuoden työhistoriaa sekä opintovapaan ehtojen täyttymistä. Omaehtoista aikuiskoulutusta voi rahoittaa myös Kelan myöntämällä opintorahalla, asumislisällä sekä opintolainan valtiontakauksella. 25 Koulutusrahaston esitys 9.10.2015
12 Aikuiskoulutus rikki? lutustuki niin ikään mahdollistaa tällä hetkellä 19:n, ja tulevaisuudessa mahdollisesti 15:n, kuukauden opiskelun, joka ei välttämättä riitä kokonaisen tutkinnon suorittamiseen. Moni joutuu yhdistelemään opiskeluun tarkoitettuun aikaan vuorotteluvapaan tai palkattoman vapaan, jotta tutkinnon loppuun saattaminen olisi mahdollista. Omaehtoisesti voi opiskella myös työttömyysajalla, mutta tällöin opiskeluun hakeutumiseen ei ole subjektiivista oikeutta toisin kuin opintovapaalla ollessa. TE-toimistojen viranomaiset voivat myöntää oikeuden omaehtoiseen opiskeluun perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Oikeuden edellytyksenä on, että opiskeluun tulisi olennaisesti parantaa mahdollisuuksia työllistyä. Omaehtoisen opiskeluoikeudesta työttömyysetuudella on auttanut monia työttömiä työnhakijoita työllistymään. Samalla monien työnhakijoiden pulmana ovat olleet TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet ja henkilökunnan vähentyminen vaativassa koulutustarpeen arvioinnissa. 26 Palkansaajilla ei ole muuta ennakoivaa muutosturvaa kuin aikuiskoulutus. Se auttaa monia selviytymään supistuvilla aloilla ilman pitkiä työttömyysjaksoja. Hallituksen leikkauspolitiikka osoittaa, ettei omaehtoista koulutusta nähdä tarpeellisena. TE-toimistojen vaihtelevat käytänteet hankaloittavat omaehtoista opiskelua työttömyysajalla. 3) Leikkaukset TE-toimistojen palveluihin hankaloittavat opiskelua Työvoimakoulutukseen 27 on ollut entistä vähemmän varoja käytettävänä samanaikaisesti, kun työttömyys on lisääntynyt heikossa taloudellisessa tilanteessa. Leikkauksia on tehty tällä ja edellisellä hallituskaudella. Säästöt ovat johtaneet siihen, että yhä useampi ei saa tarvitsemiaan työvoimapalveluita. Vuonna 2012 noin melkein joka kolmas eli 31 prosenttia TE-toimiston asiakkaista oli työvoimapalveluiden piirissä, kun vuodenvaihteessa 2015 2016 työvoimapalveluita sai enää noin joka neljäs työtön työnhakija. Säästöjen vaikutukset palveluiden saatavuuteen näkyvät seuraavassa kuviossa. 28 26 Esim. TEM 2013 27 Työvoimakoulutus on ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta, joka pääsääntöisesti kohdistuu työttömille tai työttömyyden uhan alla oleville. Se voi olla tutkintotavoitteista koulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta, yhteishankintakoulutusta, lyhytkestoista koulutusta, yrittäjäkoulutusta ja aikaisempien korkeakouluopintojen loppuun saattamista sekä muutoskoulutusta ja täsmäkoulutusta, jotka järjestetään yhdessä työnantajan kanssa. Muutoskoulutuksella autetaan irtisanottuja työntekijöitä muutostilanteissa. Täsmäkoulutuksen tavoitteena on estää työn menetykset suuntaamalle koulutusta henkilöstölle uuden teknologian haltuunottoon. Nämä työttömyysuhan alaisiin kohdistuvat koulutusmuodot vastaavat hyvinkin työelämän muuttuneen toimintaympäristön tarpeita mutta niiden käyttö ja tunnettavuus ovat vähäistä. (TE-palvelut 2016.) 28 Työnvälitystilastot.
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 13 Kuva 5: Työvoimapalveluiden saatavuus ja työvoimakoulutus. 34 29 24 19 Työvoimapalveluiden saantiaste ("aktivointiaste") 14 9 4 2012 Tammikuu 2012 Toukokuu 2012 Syyskuu 2013 Tammikuu 2013 Toukokuu 2013 Syyskuu 2014 Tammikuu 2014 Toukokuu 2014 Syyskuu 2015 Tammikuu 2015 Toukokuu 2015 Syyskuu 2016 Tammikuu Työvoimakoulutuksessa olleet / kaikki työttömät työnhakijat Lähde: Työnvälitystilastot; TEM. Talouden huonoina aikoina sekä rakennemuutosten ollessa käynnissä, monet kokevat olosuhteiden pakosta eripituisia työttömyysjaksoja. Näiden jaksojen koulutuksellinen hyödyntäminen on tärkeää niin yksilölle kuin laajemmin työmarkkinoiden toiminnalle. Opiskelu ennen työuraa, työssä ollessa tai työttömyysaikana eivät ole toisiaan poissulkevia oppimismuotoja, vaan niissä voidaan suorittaa samaa tutkintoa tai toisiaan tukevia opintokokonaisuuksia. Työvoimakoulutuksen niukkenevat resurssit lisäävät osaamiseroja, sillä työttömyyden aikana on vaikea ylläpitää omaa osaamistaan, kun taitoja ja tietoja ei voida soveltaa työssä. Lisäksi työttömyysajalla ollaan kokonaan työnantajan vastuulla olevan henkilöstökoulutuksen ulkopuolella, vaikka se on määrällisesti merkittävin aikuiskoulutuksen väylä. 29 Työvoimakoulutus törmää myös ennakoinnin eli tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnin vaikeuteen. Työvoimakoulutus pyrkii parantamaan työnhakijat työmarkkina-asemaa mahdollisimman lyhyen opiskelun avulla. Työelämän tarvitsemien koulutusalojen ennakointi on kuitenkin hyvin vaikeaa nopeasti muuttuvassa työelämässä. TE-toimistot voivat joutua odottamaan järjes- 29 OECD 2015
14 Aikuiskoulutus rikki? täjän kanssa sovittua koulutusta hyvinkin pitkään, mikä heikentää ennakoinnin tehokkuutta. Työttömyys on riskialtista aikaa osaamiselle ja myöhemmälle työuralle. Työvoimakoulutukseen tehtävät leikkaukset vahvistavat osaamisen epätasaista jakautumista ja pitkittävät työttömyysjaksoja. 4) Työntekijöille tarjotaan eriarvoisesti henkilöstökoulutusta Henkilöstökoulutus on ylivoimaisesti yleisin aikuiskoulutuksen muoto. 30 Vaikka työnantajan vastuulla oleva henkilöstökoulutus tarjoaa tärkeää osaamista käytännön tehtäviin, on se altis eriarvoisuudelle eikä välttämättä tue ammatinvaihtoa rakennemuutoksissa. Työnantaja kouluttaa henkilöstöä parantaakseen omaa menestystään. Henkilöstökoulutus harvemmin koostuu kokonaisista tutkinnoista ja se on useimmiten sidottu siihen ammattialaan, jolla työntekijä jo valmiiksi toimii. SAK:n alojen työntekijöiden kasvavaa tarvetta osaamisen päivittämiseen ei voida laskea vain henkilöstökoulutuksen varaan. SAK:n jäsenjärjestöjen jäsenet ovat aliedustettuina henkilöstökoulutuksessa: jäsenistä vain 45 prosenttia oli ollut työnantajan tarjoamassa henkilöstökoulutuksessa vuonna 2012. 31 Samana vuonna kaikista palkansaajista henkilöstökoulutukseen osallistui noin 59 prosenttia. 32 Seuraavalla sivulla oleva Aikuiskoulutustutkimukseen (2012) perustuva kuva osoittaa, että henkilöstökoulutuksesta nauttivat eniten ne, joiden tuottavuuden ajatellaan olevan merkityksellisintä yritykselle. 33 Käytännössä tämä ilmenee niin, että ylimmälle johdolle saatetaan tarjota hyvinkin kalliita täydennyskoulutuksia, kun taas työntekijätasolla koulutus pidetään lainsäädännön ja verohelpotusten määrittelemällä vähimmäistasolla. 34 Lisäksi työnantajien on hyvin vaikeaa arvioida, kenen kouluttaminen kannattaa ja missä määrin, mikä vähentää investointihalukkuutta koulutukseen. 35 Yrityksen koko myös lisää eriarvoisuutta, 36 sillä suuremmissa yrityksissä on tarjolla pieniä enemmän resursseja henkilöstökoulutukseen. 30 Niemi ym. 2014 31 SAK 2012 32 Niemi ym. 2014 33Becker 1975; Blomberg 1996 34 Niemi ym. 2014 35 Bishop 1996 36 Esim. Niemi ym. 2014, 37
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 15 Kuva 6: Työvoimakoulutuksen jakautuminen työntekijä-, tutkinto- ja yritystaustan perusteella. Työntekijä kokee omaavansa hyvät mahdollisuudet saada työnantajan tukemaa ammattitaitoa kehittävää tai uraa edistävää koulutusta 37% 44% 41% 40% 24% 28% 31% 27% 29% TYÖNTEKIJÄT ALEMMAT TOIMIHENKILÖT YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT PERUSASTE KESKIASTE KORKEA-ASTE 1 49 HENKEÄ 100 249 HENKEÄ 250 HENKEÄ TAI ENEMMÄN Lähde: Aikuiskoulutustutkimus (2012). Henkilöstökoulutusta tuetaan verohelpotuksin esimerkiksi osaamisen kehittämisen toimintamallia koskevan lainsäädännön kautta. Tämä kolmen päivän koulutusta koskeva laki otettiin käyttöön, jotta työnantajat panostaisivat enemmän työntekijöiden kouluttamisen. Lain muutoksia varten budjetoitiin noin 80 miljoonaa euroa vuonna 2014, mutta lopullinen käyttö jäi noin neljäsosaan kyseisestä summasta. SAK:laiset luottamushenkilöt pettyivät lain vaikutuksiin. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan ainoastaan 12 prosenttia luottamusmiehistä arvioi lain lisänneen työntekijöiden koulutusta ja vain 14 prosenttia arvioi lain lisänneen niiden koulutusta, joilla sitä ei ole ollut aikaisemmin (kuva 7).
16 Aikuiskoulutus rikki? Kuva 7: Osaamisen kehittämisen toimintamalli -lain vaikutukset luottamushenkilöiden mukaan 35% 30% 25% 33% 29% 20% 15% 10% 5% 12% 14% 0% Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt työntekijöiden osallistumista koulutukseen Vuoden 2014 arvio / odotus Osaamisen kehittämisen toimintamalli on lisännyt niiden työntekijöiden osallistumista koulutukseen, joilla ei ole aiempaa koulutustaustaa 2015 (toteutunut) Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli, N=809. Osaamisen toimintamallia koskevan lainsäädännön valmistelussa oli esillä myös ehdotus subjektiivisesta koulutusoikeudesta. Esityksenä oli, että poikkeustapauksissa työntekijällä olisi ollut oikeus kolmen päivän koulutusvapaaseen, minkä ajalta koulutusrahasto olisi maksanut palkkaa vastaavaa tukea. Näitä poikkeustapauksia olisivat tilanteet, joissa työntekijä oli jäänyt koulutuksen ulkopuolelle jo pitkään ja työnantajan tarjoamasta koulutuksesta ei olisi syntynyt sopua. 37 Tämä esitys ei kuitenkaan toteutunut. Esitys olisi voinut helpottaa esimerkiksi yrityksen kokoon liittyvää henkilöstökoulutuksen eriarvoisuutta. Nykytilanteessa ollaan oltu huolissaan etenkin pienten työpaikkojen koulutustilanteesta. 38 Työelämän rakenteellisten muutosten näkökulmasta on ongelmallista, että koulutus on usein sidottu työnantajan määräysvaltaan ja samaan alaan, mikä ei välttämättä vahvista työntekijän muutoskykyä supistuvilla aloilla. Rakennemuutosten riskiryhmissä ja osaamiskuopissa oleville, kuten iäkkäille ja matalasti koulutuille, tarjotaan muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua henkilöstökoulutukseen. Ilman subjektiivisia elementtejä henkilöstökoulutuksen alttiutta eriarvoisuudelle on vaikea paikata, kuten osaamisen kehittämisen toimintamallin vaikutukset osoittavat. Työnantajan tarjoama henkilöstökoulutus on altis eriarvoisuudelle. Koulutusta tarjotaan palkansaajille eri tavoin työtekijätason ja yrityksen koon mukaan. 37 TEM 2012 38 SAK 2015
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 17 Yritykset parantaa SAK:laisten koulutusmahdollisuuksia henkilöstökoulutuksen kautta ovat epäonnistuneet tähän saakka. 5) Valtion rahoittama järjestelmä ei poista koulutuksen eriarvoisuutta Tilastojen valossa valtion väliintulot, kuten mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun, eivät tasaa aikuiskoulutuksen eriarvoisuutta. Aikuiskoulutukseen osallistuu järjenvastaisesti kaikkein vähiten ne, joiden koulutuksen tarve on kaikkein suurin alojen supistuessa. Aikuiskoulutuksessa suurin eriarvoisuus kasautuu aiemman kouluttautuneisuuden mukaan. Kouluttautumisessa on nähtävissä niin kutsuttu Matteus-vaikutus: koulutusta kertyy elämänkulun myötä enemmissä määrin korkeasti koulutetuille, kun taas vähän kouluttautuneet opiskelevat muita vähemmän. 39 Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuiskoulutukseen osallistumisessa näkyvät myös työmarkkina-asema sekä sukupuoli. 40 Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan kaikenlainen ammattiin liittyvä aikuiskoulutus on lisääntynyt vuosituhanteen vaihteessa, mutta sittemmin se on tasaantunut. Vuoden 2012 aikuiskoulutustutkimuksen mukaan noin puolet 15 64-vuotiaista, eli yli 1,3 miljoonaa, oli opiskellut kuluvan vuoden aikana. Suurin osa tästä opiskelusta oli ammatillisesti suuntautunutta. Kuva 8: Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen 2000-luvulla. 80%. Osallistunut aikuiskoulutukseen samana vuonna 75% 70% 65% 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 2000 2006 2012 Työntekijäryhmä: ylemmät toimihenkilöt Koulutusaste: korkea-aste Työntekijäryhmä: alemmat toimihenkilöt Koulutusaste: keskiaste Työntekijäryhmä: työntekijät Koulutusaste: perusaste Lähde: Aikuiskoulutustutkimus (2012). 39 Esim. Bishop 1996 40 mm. Kauhanen M. ym. 2012; Nätti ym. 2011; Boeren ym, 2010; Bishop 1996.
18 Aikuiskoulutus rikki? Työntekijöillä ammattiin liittyvä aikuiskoulutus on lähes kaksi kertaa harvinaisempaa kuin ylemmillä toimihenkilöillä ja ero on pysynyt ennallaan koko 2000-luvun (kuva 8). 41 Edellisen sivun kuviosta ilmenee myös, että alempien toimihenkilöiden osallistuminen on kasvanut tasaisesti samalla ajanjaksolla, mikä toisaalta vastaa tämän ryhmän koulutustarpeisiin digitalisaation myötä. Tulevien rakennemuutosten näkökulmasta koulutuksellinen tarve on kuitenkin vähintään yhtä suuri työntekijätasolla, sillä heidän töitään digitalisaatio tulee muuttamaan ja korvaamaan kaikkein eniten. Juuri julkisen sektorin tehtävänä olisi varmistaa, että vapailla markkinoilla syntymättä jäänyt koulutus toteutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkisen aikuiskoulutusjärjestelmän tulisi taata koulutusmahdollisuudet työttömille ja työntekijöille, jotka ovat aliedustettuna henkilöstökoulutuksessa ja itse kustannetussa koulutuksessa. Julkisen sektorin tehtävä on parantaa niiden koulutusmahdollisuuksia, jotka muuten jäisivät koulutuksen ulkopuolelle. Julkinen järjestelmä epäonnistuu tässä tehtävässään. Aikuiskoulutusjärjestelmä syrjii etenkin SAK:laisilla aloilla työskenteleviä työntekijöitä, joilla on samalla suurin tarve koulutukseen työttömyydelle altistavien riskitekijöiden vuoksi. 6) Eriarvoisuuden taustalla rakenteellisia ja kulttuurillisia syitä Aikuiskoulutuksen eriarvoisuutta voidaan selittää useasta näkökulmasta. Kuten edellä on esitelty, henkilöstökoulutus on itsessään eriarvoisuutta tuottava koulutusmuoto, joka suosii korkeissa ammattiasemissa olevia. Eriarvoisuutta eivät tasaa valtiovallan väliintulot tai työntekijöiden osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen. Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus johtuu siis osin järjestelmässä olevista rakenteellisista ongelmista. Osallistumiseen vaikuttavat myös erot siinä, miten palkansaajat tai työttömät työnhakijat suhtautuvat koulutukseen. Työväestön halut ja itse koettu tarve kouluttautua aikuisiällä vaihtelevat vahvasti aiemman koulutustaustan perusteella. 42 Ylemmät ammattiryhmät arvostavat enemmän kouluttautumista kuin alemmat ammattiryhmät. Haluttomuus kouluttautua johtuu moninaisista ja yksilöllisistä syistä. Monella on rankkoja epäonnistumisen kokemuksia peruskoulusta eikä palaaminen näiden muistojen äärelle tunnu houkuttelevalta. Ennen oli tavallista, että oppimisvaikeudet jäivät tunnistamatta. Tätä nykyä oppimisvaikeuksia, kuten keskittymisvaikeuksia ja lukihäiriöitä, huomataan useammin kuin ennen, mutta ne saattavat edelleen jättää opiskelijaan negatiivisen sosiaalisen leiman eli stigman. 41 Niemi ym. 2014 42 Niemi ym. 2014, 97
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 19 Asenne uudelleen kouluttautumiseen voi riippua identiteettikysymyksistä. Koulun penkille palaaminen ei vain sovi joidenkin mielestä duunarin elämänkaareen. Monella oma ammatti-identiteetti on niin vahva, että kouluttautuminen toiselle alalle tuntuu raskaalta. 43 Aikuiskoulutuksen sisältöä tulisikin uudistaa niin, että se motivoisi opiskelemaan myös sellaisia palkansaajia, jotka eivät tällä hetkellä halua kouluttautua. Koulutukseen osallistumisen erojen syyt ovat osin rakenteelliset ylemmät ammattiryhmät arvostavat kouluttautumista alempia ammattiryhmiä enemmän. Moni työntekijä kokee myös ennakkoluuloja opiskelemista kohtaan. Tämä luo paineita uudistaa aikuiskoulutuksen sisältöä houkuttelevammaksi. 7) Osaamiskuopissa olevat jäävät vaille huomiota Tutkimusten mukaan osaamiskuopissa olevat, eli esimerkiksi iäkkäät, matalasti koulutetut ja maahanmuuttajat, osallistuvat selvästi muita epätodennäköisemmin aikuiskoulutukseen. Hälyttävää onkin, että aikuiskoulutusjärjestelmässä eivät opiskele ne, joilla olisi eniten parannettavaa perustaidoissa. Ero heikkotaitoisten ja muiden välillä aikuiskoulutukseen osallistumisessa on Suomessa yksi PIAAC-tutkimusmaiden suurimmista. 44 Osaamiskuopissa olevat kokevat kolminkertaisia haasteita pärjätä osaamistalouden työmarkkinoilla. Ensinnäkin nämä ryhmät omaavat heikot perustaidot, mikä heikentää heidän sopeutumistaan muuttuvaan työelämään. Tämän lisäksi heihin kohdistuu muuttuvan toimintaympäristön kasvava epävarmuus ja digitalisaation korvattavuus. Ongelmia pahentaa se, ettei tälle ryhmälle ole tarjolla tasavertaisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia. Se jähmettää heidät supistuville aloille tai työelämän ulkopuolelle. Ongelmavyyhtiä olisi helpointa purkaa tarttumalla viimeiseen haasteeseen eli edistämällä aikuiskoulutukseen osallistumista. Harva pystyy itse arvioimaan ja tiedostamaan omia taitojaan tai oppimisvaikeuksiaan. Aikuiskoulutuksessa ei selvitetä opiskelijoiden oppimisvaikeuksia samalla tavoin kuin lasten ja nuorten koulutuksessa. Koska myös aikuisilla voi olla tunnistamattomia oppimisvaikeuksia, olisi myös aikuiskoulutukseen järjestettävä tukea erilaisille oppijoille. 45 Matalasti koulutettujen työmarkkinatilanteen parantamiseksi on selvää, että tarvitaan joustavaa mahdollisuutta ensimmäisen perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamiseen työttömyys, tai työssäoloaikana. Iäkkäillä sen sijaan ko- 43 Illeris 2006 44 OECD 2015, 34 45 OECD 2015, 37 38; Räty 2016; Selkivuori 2015
20 Aikuiskoulutus rikki? rostuu digitaitojen päivittämisen merkitys, kun taas maahanmuuttajille keskeistä on aiemman osaamisen tunnistaminen ja kielellisten valmiuksien käytännönläheinen parantaminen. 46 Olisi myös tärkeää kerätä tietoa osaamiskuopissa olevien sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. 47 Ongelmaksi aikuiskoulutusta koskevassa päätöksenteossa on esitetty juuri tiedon puute sekä päättäjien heikko ymmärrys aikuiskoulutuksen kentästä ja heikkotaitoisten tilanteesta. 48 Tutkimustiedon avulla voidaan kohdistaa yhteisiä varoja tarkoituksenmukaisemmin niihin koulutusmuotoihin ja aloihin, jotka vastaavat parhaiten tämän hetken haasteisiin. Aikuiskoulutusjärjestelmä ei saa kiinni osaamiskuopissa olevia eikä siten pysty vastaamaan kaikkiin opiskelijoiden tarpeisiin. Aikuiskoulutusjärjestelmä ei haarukoi opiskelijoiden oppimisvaikeuksia samoin kuten lapsille ja nuorille tehdään peruskoulun aikana. 8) Työelämän uudet perustaidot puuttuvat aikuiskoulutuksesta Aikuiskoulutuksen järjestämistä vaikeuttaa myös kyky ennakoida tulevaisuudessa tarvittavaa koulutusta. On kysyttävä, millaista osaamisen kehittämistä aikuiskoulutuksen tulisi pitää sisällään, kun samaan aikaan tulevaisuudessa tarvittava erikoisosaaminen on vaikeasti ennakoitavissa. Ennakoinnin vaikeuteen liittyen aikuiskoulutusta on kritisoitu kapealaisuudesta tai liiallisesta ammattikeskeisyydestä. Yleisten työelämävalmiuksien taidot ovat läsnä perustutkinnoissa mutta poissa ammattitutkinnoista ja muusta aikuiskoulutuksesta. 49 Kuva 9: Yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden tiedot tutkinnoittain. Yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden tiedot Ilman toisen asteen tutkintoa Vuosia mahdollisesta edellisestä tutkinnosta (ka) Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot 32 % 21 % 7 % 12,1 13,2 12,4 Tiedot Vipusen tietokannasta vuosilta 2011 2014 Yllä oleva taulukko osoittaa, että ammattitutkintojen suorittajien aikaisempi koulutustausta on joko hyvin vanha tai sitä ei juurikaan ole. Jo vuosituhannen vaihteessa opiskelluilla perustaidoilla on vaikeaa pärjätä tämän päivän tieto- 46 OECD 2015, 69 80 47 OECD 2015 48 Ollila 2015 49 Leveälahti 2015, 179
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 21 teknisessä ympäristössä ilman osaamisen päivittämistä. ICT-taidoista on tullut osa työelämän perustaitoja ja monella ei ole ollut mahdollisuuksia näiden perustaitojen opiskeluun. Osa työväestöstä on pystynyt päivittämään osaamistaan työsuhteensa aikana, mutta tämä mahdollisuus jakautuu eriarvoisesti ja syrjii työntekijätasoa. Kapea asiakohtainen osaaminen voi parantaa työllistymistä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä on vaikeaa edetä työuralla tai jatkaa opintoja ilman uusien perustaitojen hallintaa. Perustaitojen puute voi johtaa osaamisen sirpalemaisuuteen ja ilman riittäviä yleisiä työelämävalmiuksia palkansaajan tai työttömän työnhakijan on vaikeaa saada tilaisuuksia, joissa hän voi kehittää ketterästi osaamistaan. Tällä hetkellä yleiset työelämävalmiudet, kuten perustason digitaidot, eivät ole tarpeeksi läsnä aikuiskoulutuksessa. Työelämän perustaidoilla on entistä suurempi merkitys työelämässä. Monella ei ole ollut mahdollisuuksia näiden taitojen opiskeluun. Myös perustasoiset digitaidot puuttuvat monilta aikuisilta tai niissä olisi päivittämisen varaa. Aikuiskoulutus ei edistä uusien työelämätaitojen päivittämistä. 9) Aikuiskoulutus ei tue vaihtamaan ammattia Nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmä ei tue tarpeeksi joustavaa ammatinvaihtoa. Seurantatutkimukset supistuvilla aloilla työskentelevistä antavat viitteitä koulutustaustan vaikutuksesta myöhempään työuraan ja osoittavat ajantasaisen koulutuksen tärkeäksi selviytymisessä supistuvilla aloilla. 50 Ammatinvaihtoa ja ajankohtaista osaamista tarjoavien subjektiivisten koulutusmahdollisuuksien puute on siis suuri ongelman monelle palkansaajalle, jonka työn jatkuvuus on tulevaisuudessa epävarmaa. Aikuiskoulutuksen hyötyjä tulevien rakennemuutosten näkökulmasta voidaan lähestyä pohtimalla, miten aikuiskoulutus auttaa palkansaajia tilanteissa, joissa he kokevat epävarmuutta työn jatkumisesta ja joissa työsuhde lomautetaan, osa-aikaistetaan tai päätetään. Aikuiskoulutus on ikään kuin vakuutusyhtiön suojelutoimintaa, joka ehkäisee ennalta vahingoilta eli työttömyydeltä ja sen pitkittymiseltä, työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumiselta tai työn sirpaloitumiselta. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimus mukaan aikuiskoulutuksen hyödyt ovat tästä näkökulmasta vähintäkin yhtä suuret työntekijöille kuin alemmille ja ylemmille toimihenkilöille, vaikka työntekijätasolla koulutus on harvinaisempaa. Työntekijöistä yli puolet raportoi koulutuksen auttaneen säilyttämään työn, kun taas ylimmillä toimihenkilöillä vastaava luku on 40 prosenttia. 50 Asplund ym. 2015; Jolkkonen ym. 2016
22 Aikuiskoulutus rikki? Työntekijöistä 40 prosenttia kokee aikuiskoulutuksen olleen apuna vakituisen työn saannissa, mutta vain 31 prosenttia kertoo sen lisänneen palkkaa. 51 Kuva 10. Koulutuksen vaikutukset eri palkansaajaryhmille. Vaihtanut työpaikkaa tai ammattia 16 20 20 Ollut apuna vakituisen työpaikan saamisessa 36 34 40 Saanut lisää palkkaa 31 33 37 Saanut säilytettyä työpaikkansa 40 52 49 0 10 20 30 40 50 60 Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Lähde: Aikuiskoulutustutkimus (2012). Yllä olevasta kuviosta selviää myös, että vain 16 prosenttia työntekijätason vastaajista raportoi koulutuksen auttaneen vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia. Pieni luku voi selittyä sillä, että henkilöstökoulutus ei tue joustavasti ammatin- ja alanvaihtoa, koska työnantajasta riippuvainen koulutus on sidottu usein siihen alaan, jolla palkansaaja työskentelee. Uranvaihdostilanteen tulevat tulevaisuudessa yleistymään, kun katoavien tilalle syntyvät työpaikat ovat hyvin erilaisia kuin aiemmat työt. Rakennemuutosten keskellä aikuiskoulutusjärjestelmän tulisi tukea jouhevaa ammatinvaihdosta. Aikuiskoulutusjärjestelmässä ei ole tällä hetkellä sellaisia rakenteita, jotka tukisivat vaihtamaan alaa joustavasti. 51 Niemi ym. 2014, 205
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 23 10) Leikkaukset vähentävät koulutusta Keskeisin koko koulutusjärjestelmää uhkaava tekijä on pitkittynyt taloudellinen taantuma, koska siitä johtuvat sopeuttamistoimet kohdistuvat merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetettiin koulutussäästöt, jotka toteutetaan vaiheittain hallituskauden aikana. Vuoteen 2019 mennessä koulutuksen menotaso on noin miljardi euroa alemmalla tasolla kuin hallituskauden alussa vuonna 2015. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu yhteensä noin 250 miljoonan euron säästötavoite ja opintotukeen kohdistuu 70 miljoonan euron säästötavoite. Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 75 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen. Koulutusjärjestelmään kohdistetut leikkaukset ovat erittäin suuria ja vaikeuttavat myös osaltaan aikuiskoulutuksen saatavuutta. Ainakin lähitulevaisuudessa on erittäin vaikea nähdä, että julkisen rahoituksen osuus koulutusjärjestelmään lisääntyisi. Tämä tarkoittaa sitä, että niukkenevia resursseja täytyy käyttää entistä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin. Koulutussäästöt uhkaavat aikuisten kouluttautumista. Säästökohteiden sijaan tulisikin pohtia, miten koulutus järjestetään nykyistä järkevämmin.
24 Aikuiskoulutus rikki? 3 LOPUKSI: AIKUISKOULUTUS TARVITSEE KORJAAMISTA Tässä muistiossa esiteltyjä aikuiskoulutuksen epäkohtia yhdistää työelämän muuttuminen ja sen luomat haasteet koulutusjärjestelmälle. Myös aikuisten epätasaisesti jakautunut osaaminen tuo haasteita koulutuksen sisällölle. Aikuiskoulutuksen merkitys ei ole vain sivistyksellinen. Rakennemuutosten tutkijat ovat toistuvasti korostaneet aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa. 52 Aikuiskoulutus on vahvasti nivoutunut niihin sosiaali-, työvoima-, elinkeino- ja integraatiopolitiikan lohkoihin, jotka vastaavat työelämän muutosten haasteisiin. Koulutuksen eriarvoinen jakautuminen osoittaa, että suomalainen julkisesti rahoitettu aikuiskoulutusjärjestelmä on epäonnistunut takaamaan tasavertaiset koulutusmahdollisuudet ja täyttämään sille asetetut tehtävät. Aikuiskoulutus on vapailla markkinoilla itsessään eriarvoinen ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tehoton ilman valtion tekemiä onnistuneita julkisia väliintuloja. Julkiset interventiot aikuiskoulutukseen eivät ole kyenneet estämään aikuiskoulutuksen eriarvoisuutta ja paikkaamaan markkinaepäonnistumisia. Koulutuksen tasa-arvo koetaan lähes yksimielisesti tavoiteltavaksi arvoksi nuorten kohdalla. Kuitenkin puhe tasa-arvosta pysähtyy kuin seinään, kun kysymyksessä on aikuisten koulutukselliset mahdollisuudet. Tämä siitä huolimatta, että koulutuksellisen tasa-arvon todelliset ongelmat sijaitsevat tällä hetkellä juuri aikuiskoulutuksessa. SAK:laisten alojen työntekijät ovat yliedustettuina osaamiskuopissa ja rakennemuutosten riskiryhmissä, mutta samaan aikaan he ovat aliedustettuina aikuiskoulutuksessa, joka auttaisi selviytymään tulevista haasteista. Rakennemuutosten tuottaman hyvinvoinnin kasvu uhkaa jakautua vain harvojen käsiin, mikäli mahdollisuus osaamisen päivittämiseen on eriarvoista ja syrjii työntekijätasoa. Aikuiskoulutusjärjestelmän tulisi ratkaista paitsi työnantajien myös työntekijöiden erilaisia asenteita kouluttautumista kohtaan. Riskiryhmissä olevat saattavat jättäytyä koulutuksesta myös omasta halustaan, vaikka he tarvitsisivat sitä kipeästi. Yksi syy saattaa olla piilevissä oppimisvaikeuksissa. Olisikin erittäin tärkeää, että myös aikuiskoulutuksessa haarukoitaisiin erilaisia oppimisvaikeuksia lasten ja nuorten koulutuksen tapaan sekä annettaisiin tukea tarvitseville. Ongelmina ovat myös omaehtoisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen niukkenevat varat. 52 Pajarinen ja Rouvinen 2014
Kymmenen koulutuksen epäkohtaa 25 Niukkojen julkisten resurssien aikakaudella onkin kysyttävä, kohdennetaanko nykyiset koulutusrahat oikein ja oikeille ryhmille, kun juuri koulutusta tarvitsevat rakennemuutosten riskiryhmät ja osaamiskuopissa olevat ovat aliedustettuina koulutuksessa? Uhkana on, että sellainen koulutus jää toteutumatta, josta olisi sekä yksilölle että yhteiskunnalle hyötyä. Johtopäätös on, että Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista aikuiskoulutusjärjestelmää, joka mahdollistaisi elinikäisen osaamisen kehittämisen kaikille palkansaajille. Tämä on suuri uhka sekä palkansaajien muutoskyvylle että koko Suomen selviytymiselle rakennemuutosten tulevista haasteista. SAK pitää muistiossa kuvattuja ongelmia niin suurina, että haluaa etsiä niille pikaisesti ratkaisuja.
26 Aikuiskoulutus rikki? KIRJALLISUUS Aikuiskoulutustutkimus. 2000; 2006; 2012 [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3589. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.5.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/ Asplund, Rita, Antti Kauhanen ja Pekka Vanhala. 2015. Ammattirakenteet murtuvat mihin työntekijät päätyvät ja miksi? Helsinki: Taloustieto Oy. Bator, Francis. 1958. The anatomy of market failure. The quarterly journal of economics 351-379. Becker, Gary. 1964. Human capital: A theoretical and empirical analysis, with special reference to education. University of Chicago Press. Bishop, John. 1996. What we know about employer-provided training: A review of literature. Blomberg, Robert. 1989. Cost-benefit analysis of employee training: A literature review. Adult Education Quarterly 39.2: 89-98. Boeren, Ellen, Ides Nicaise ja Herman Baert. 2010. Theoretical models of participation in adult education: The need for an integrated model. International Journal of Lifelong Education 29 (1): 45-61. Fisch, Jan Hendrik ja Miriam Zschoche. 2012. The role of operational flexibility in the expansion of international production networks. Strategic Management Journal 33 (13): 1540-56. Goos, Maarten, Alan Manning, ja Anna Salomons. 2014. Explaining job polarization: Routine-biased technological change and offshoring. The American Economic Review 104 (8): 2509-26. Goos, Maarten. 2010. Explaining Job Polarization in Europe: The Roles of Technology, Globalization and Institutions. Hämäläinen, Reija, Bram De Wever, Antero Malin ja Sebastiano Cincinnato. 2015. Education and working life: VET adults' problem-solving skills in technology-rich environments. Computers & Education, 88, 38-47. Illeris, Knud. 2006. Elinikäinen oppiminen ja matalasti koulutetut. Aikuiskasvatus 1/2006. Jolkkonen, Arja, Pertti Koistinen, Arja Kurvinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen. 2016. Työura katkolla. Henkilöstövähennyksissä työpaikkansa menettäneiden ja toimipaikkoihin jääneiden työntekijöiden työmarkkinoille kiinnittyminen. Työraportteja 92/2016. Kalenius, Aleksi. 2014. Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- Ja Kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13.