Tulevaisuuden kansalaisen taidot ja perusopetus Pääjohtaja Timo Lankinen 9.4.2010
Koulutuspolitiikan keskeiset kysymykset Miten suomalaisten tärkeimmästä tulevaisuuden investoinnista perusopetuksesta huolehditaan? Miten koulu tukee suomalaista kilpailukykyä? Mitä on koulun tuottama osaaminen 2020-luvulla perusopetuksen kilpailukyky kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta? Miten turvataan koulutuksen kansallinen yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo? Tietoperustainen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja johtaminen? Johtamiseen sitoutuminen? Opettajiston osaamisen ja opettajuuden turvaaminen? Miten parannetaan oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioon ottamista?
Koulutusinvestoinnin tuotto
Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 18.12.2009 BKT ja työllisyys, muutos edellisestä vuodesta
Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 18.12.2009 Valtion rahoitusjäämä
Lähde: Valtiovarainministeriön ennuste Valtion budjetin menot ja tulot mrd. euroa 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Lähde: Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien menot 2008 Muut menot 1,8 %, 0,65 mrd. Yleishallinto 2,8 %, 1,04 mrd. Lainanhoito 3,9 %, 1,47 mrd. Investoinnit 11,0 % 4,13 mrd. Liiketoiminta 6,8 % 2,55 mrd. Muut palvelut 1,3 %, 0,48 mrd. Yhdyskuntapalvelut 3,0 % 1,13 mrd. Sosiaali- ja terveystoimi 47,4 %, 17,74 mrd. Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0 %, 8,24 mrd.
Lähde: Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2010 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 7,2 7,9 5,0 5,6 5,2 5,1 5,2 5,2 4,5 5,0 4,6 4,5 2,9 3,6 2,8 0,0-0,5-5,1 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09e 10e
Lähde: Kuntaliitto Kuntien tilikauden tulos 2007-2013 Nopean kasvun vaihtoehto
Väestöennuste 2010 2015 Ikäluokat 2010 2011 2012 2013 2014 2015-14 v. 887 000 888 000 891 000 897 000 902 000 908 000 + 2 % 15 24 v. 660 000 660 000 659 000 653 000 648 000 640 000-3 %
Globaalikilpailussa menestyminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen = laaja osaamisen kirjo ja huippuosaaminen 1990-luku: Korkeaa osaamista vaativat tehtävät meille, muut työt kehittyviin maihin 2000-luku: Kaikenlainen työ, kaikilla tasoilla voidaan siirtää kehittyviin maihin` Talouskriisin jälkeinen aika 2010-luku: Tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan evoluutio Työn raju muutos myös asiantuntija/palvelutyön osittuminen Uusilla teknologioilla mahdollisuus korvata tehtäviä ja yrityksiä Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen Globaali osaamisen kilpajuoksu Talouskriisi haastaa koulutuksen talouden ja pitkäjänteiset investoinnit
Suomelle välttämättömät toimenpiteet Globaalit skenaariot EVA Suomen nostaminen korkean tuottavuuden mallimaaksi. Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen ja suomalaisen osaamisen kansainvälistäminen. Suomen nostaminen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen paalupaikalle. Elinkeinorakenteen murrokseen varautuminen. Kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen. Energia- ja ympäristöteknologisen osaamisen vahvistaminen. Varautuminen laman jälkeiseen työvoimapulaan. Yritysten sekä valtion Venäjä- ja Aasia-strategioiden päivittäminen. Ihmisten kannustaminen työntekoon aineellisin ja ei-aineellisin keinoin. Parempi tasapaino työn ja muun elämän välille. Suomen palauttaminen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi
Koulutuksen haasteet Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä yksilön osaamispääoma, tasapainoinen elämä, osallisuus Koulutuksen taloudellinen tehtävä osaamisen varanto, talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, hyvinvointivaltion palveluiden turvaaminen Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen Koulutuksen moraalinen haaste ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu
Koulutuksen tehtävät Kvalifiointi Valikointi Koulutuksen kautta tuotetaan tietoja, taitoja ja muodollisia tutkintoja. Koulutuksessa menestyminen jakaa ihmiset erilaisiin asemiin yhteiskunnan hierarkiassa. Integrointi Koulutus yhdistää uudet sukupolvet osaksi yhteiskunnan jatkumoa ja edistää yhteiskunnallisen eheyden säilymistä. Varastointi
Haasteet Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän kasvavat osaamistarpeet Tietopääoma taitopääoma globaali tieto/taitokäsityksen muutos Oppimisen ympäristöjen laajentuminen Motivaatio oppimiseen Monenlaisten lahjakkuuksien osaamisen kehittäminen Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä
Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja koulutusinvestoinnin tuotto Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen kehittäminen Digitaalisten oppimisen tukimuotojen käyttö Huoltajat/perheet oppimisen tukijoina Opetusryhmät, erityistä tukea tai kannustusta tarvitsevat oppilaat Kielten, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuus Työrauha kouluissa
Peruskoulun kasvatus- ja opetustehtävä a) Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä muutoksia? Mikä olennaista? b) Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisella pitäisi parantaa? Mitä osaamista tulevaisuus korostaa? c) Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja keskeiset sisällölliset alueet? d) Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet? e) Miten varmistaa osaaminen?
Perusopetus 2020 tavoitteet ja tuntijako Sivistyskäsityksen muuttaminen Tiedon ja osaamisen käyttötaito Syvällisempi oppiminen sisältöjen (pinnallisen) läpikäymisen sijasta Uuden ajan kansalaisen taidot tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen Eheyttäminen tiedon sirpaloitumisen välttäminen Perustaitojen hallinta tiedon rakenteiden perustan hallitseminen Osaamiselle korkeat tavoitteet Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen perustan turvaaminen Kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen Taito- ja taideaineiden osaamisen vahvistaminen Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen
Perusopetus 2020 tavoitteet ja tuntijako Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki Oppimisen motivaation vahvistaminen Oppilaan valinnan mahdollisuuksien lisääminen Mahdollisuudet syventäviin opintoihin Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen Uudet toteuttamisperiaatteet Oppimisen tavoitteiden selkeyttäminen Tieto/taitoaineksen vaatimusten fokusointi Oppiaineryhmien muodostaminen Aihekokonaisuudet oppiaineryhmien osaksi Uuden ajan kansalaisen taitojen määrittäminen: tavoitteet ja arviointikriteerit Osaamisen vaatimustasojen määrittäminen oppiaineisiin
Globaalilla tasolla tapahtuva tiedollinen muutos Nyky-yhteiskunnalle on luonteenomaista epävarmuus, joustavuus, ristiriitaisuus sekä lisääntyneet mahdollisuudet informaation saamiseen ja käsittelyyn Tiedon arvo määrittyy yhä voimakkaammin sen yhteiskunnallisen relevanssin mukaan Nykyinen käsitys tiedosta haastaa koulun tavan käsitellä tietoa: opetussuunnitelmaa on moitittu liiallisesta sisältöpainotteisuudesta, pirstoutuneisuudesta ja tiedon esittämisestä oppiaineittain pilkottuna Opetuksen sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena on tiedon muotojen uudelleen organisointi Opetussuunnitelmalinjaus: kuinka paljon sijaa annetaan faktoille, kuinka paljon taidoille ja oppimisen prosesseille
Eri aikakausina arvokkaana pidetty tieto vaihtelee paljon Humanistisen kasvatusihanteen mukaan koulun pitäisi tukea opiskelijan kasvua ja tarjota tietoa, joka ei ole alisteinen millekään poliittiselle tai taloudelliselle intressille.
Oppimisen ympäristöjen laajeneminen Oppiminen tulisi ymmärtää kaikki kontekstit kattavana Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa entistä enemmän erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Verkkopohjaiset yhteiset tilat ja sosiaalinen media mahdollistavat interaktion vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle Kontekstuaalisuus optimaalisten oppimismahdollisuuksien rakentajana: keskeistä oppimisympäristöjen konkreettisuus
Kentän esiin tuomia näkemyksiä Tuntijako pirstaleinen ja liian oppiainejakoinen, ei vastaa tämän päivän oppimista, kehitettävä laajemmiksi kokonaisuuksiksi Opetussuunnitelman sisältö jossain määrin ylimitoitettu tuntimääriin nähden oppiaineet sirpaleisia ja sisällöllisesti laajoja Taitojen kehittymisen jatkumoa ei rakennettu eksplisiittiseksi Arvioinnin käytännöt ja perusteet liian vaihtelevia kriteeriperustaisuuden tarve korostunut Koulupäivät Suomessa alaluokilla lyhyitä, taide- ja taitoaineiden tunteja saataisiin lisää kasvattamalla tuntimäärää Kunnat eivät osoita opetukseen juuri lisäresursseja
Vuosiluokka ja vähimmäisviikkotuntimäärä Opetuksen järjestäjien tuntijakopäätösten mukaiset tuntimäärät vuosiluokittain opetuskielen mukaan Järjestäjien tuntijakopäätösten määrä Ka Minimi Maksimi 1. lk, 19 217 19,85 19,0 21,0 2. lk, 19 217 19,92 19,0 23,0 3. lk, 23 217 23,61 22,0 27,0 4. lk, 23 217 23,77 22,0 28,0 5. lk, 24 217 25,26 24,0 30,0 6. lk, 24 217 25,53 23,0 31,0 7. lk, 30 215 30,23 29,2 36,0 8. lk, 30 214 30,08 22,8 35,0 9. lk, 30 214 30,22 24,0 34,5
Perusopetuksen vahvuudet Kuinka suuri osa arvioi, että perusopetus tuottaa vahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3) OJ - RE 83-87 % Perustietojen hallinta 44-41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta 37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot 23-32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot 17-27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus 29-21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen 8-14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu 6-7 % Luovuus, omaperäisyys
1=liian vähän 3=sopivasti 5=liian paljon Opettajien mielipiteiden keskiarvot eri oppiaineiden tuntimääristä 3,75 3,5 3,25 3 2,75 2,5 2,25 2 äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia maantieto fysiikka kemia terveystieto uskonto elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus valinnaiset aineet vapaaehtoinen A-kieli
1 = LIIAN VÄHÄN - 3 = LIIKAA OPPIAINEIDEN TUNTIMÄÄRIEN SOPIVUUS 2,5 2 1,5 1 0,5 0 AI MA 3. LUOKALLA ALKAVA KIELI YM / LU B OPPIAINEET G KE FY TER UE ET HI YH MU KU KÄ LI KO OP VALINNAISET KIELET 4. TAI 5. ALKAVA KIELI VIIKKOTUNTIMÄÄRÄ oppilaiden käsitykset tuntimäärien sopivuudesta
äidinkieli matematiikka vieraat kielet ympäristö- ja luonnontieto biologia maantieto kemia fysiikka terveystieto uskonto elämänkatsomustieto historia ja yht.kuntaoppi musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous oppilaanohjaus valinnaiset aineet 1=liian vähän; 2=hieman liian vähän; 3=sopivasti; 4=hieman liikaa; 5=liikaa Vanhempien mielipiteet eri aineiden tuntimääristä lapsi alakoulussa lapsi yläkoulussa 3,5 3,25 3 2,75 2,5 2,25
Kuinka hyvin opitaan peruskoulussa? Eniten puhutut tiedot ja taidot: kuinka hyvin opitaan peruskoulussa? 77,7 Kielitaito Luku- ja kirjoitustaito Matemaattiset taidot 75,7 Terveys ja liikunta Ilmaisutaito Yleissivistys Sosiaaliset taidot Opiskelutaidot 73,7 Työelämätaidot Kansainväliset asiat Käytännön perustaidot Keskittyminen, motivaatio 71,7 Teknologia Ilmasto- ja ympäristöasiat 69,7 Taideaineet 15,6 Näkemysten 16,6 hajonta Pallojen koko kuvaa teemaa käsittelevien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen saamia arvioita siitä, kuinka hyvin niitä opitaan peruskoulussa ja vaaka-akseli näiden arvioiden hajontaa.
Tarkoituksenmukaiset oppimisen tavoitteet Perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen Perustaidoille uudet, syvemmät tavoitteet Koulutuksen annettava nuorille mahdollisuus syvempään oppimiseen, jossa korostuvat ajattelun ja kommunikoinnin taidot sekä luovuus Uuden ajan kansalaisen taidot Ajattelun taidot päättely, argumentointi, ongelmanratkaisu Tehokas kommunikointi
Osaamisen vaatimukset Laajojen sisältöjen sijasta enemmän syvyyttä Erityinen fokus ja keskittyminen tutkivaan oppimiseen, ajattelun ja päättelyn taitoihin sekä tiedon ja taitojen soveltamiseen sisältöjen läpikäymisen asemesta Ikäkauden kehityksen parempi huomioon ottaminen ja osaamisen polkujen johdonmukaisuuden rakentaminen
ANALYSOINTI ARVIOINTI LUOMINEN SOVELTAMINEN YMMÄRTÄMINEN MUISTAMINEN
SISÄLTÖ PERUSOPETUKSEN RAKENNE Ajattelun taidot Kieli ja vuorovaikutus Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot Ympäristö, luonnontieto ja teknologia Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Yksilö, yritys ja yhteiskunta Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Elämänkatsomustieto Oppilaanohjaus Taide ja käsityö Musiikki Kuvataide Käsityö Draama Terveys ja toimintakyky Liikunta Terveystieto Kotitalous Työtavat Tuki ja ohjaus Arvioinnin periaatteet ja kriteerit Oppimisympäristöt Tavoitteet Keskeiset sisällöt TOTEUTTAMINEN
PERUSOPETUKSEN RAKENNE Tavoitteet KANSALAISEN TAIDOT Sisältö OPPIAINEKOKONAISUUDET OPPIAINEET, yhteiset ja valinnaiset Toteuttaminen TOTEUTTAMISPERIAATTEET
KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot Ongelmaratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko Kriittinen ja analyyttinen ajattelu Luova ja innovatiivinen ajattelu Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot Opiskelun taidot Tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot Kommunikoinnin taidot Yhteistyö- ja neuvottelutaidot Itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot Ajanhallinta ja joustavuus Yrittäjyys ja muutososaaminen Tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito Kehon koordinaatio Ilmaisun taidot ja rohkeus Visuaalinen ja tekninen toteuttaminen
KANSALAISTAIDOT Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Yhteisön ja yhteiskunnan tuntemus Aloitteellisuus ja johtamisen taidot Kyky toimia rakentavasti Erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen Mediataidot Tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot Itsetuntemus ja reflektointi Eettisyys ja vastuullisuus Hyvä käytös ja empatia Kyky toimia yhteisön jäsenenä
Minussa on tarpeeksi taiteilijaa käyttääkseni vapaasti mielikuvitustani. Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää. Tieto on rajallista. Mielikuvitus ympäröi koko maailman. Albert Einstein