Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Samankaltaiset tiedostot
Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:1390 /2014

TASO-hankkeen esittely

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Vesienhoidon suunnittelu

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Toimenpiteiden suunnittelu

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Turvetuotannon vesistökuormitus

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Lestijärven tila (-arvio)

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

No 297b/18. Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija

Vesienhoito ja maatalous

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

äärä ja laatu Suomessa

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Vanha Ortopedia, neuvotteluhuone Becker, Jyväskylä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Transkriptio:

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Paineet hydrologismorfologinen tila (vaellusesteet, perkaus) Sedimenttien haitalliset aineet Kemiallinen tila Hyvä Huono -EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)

Pohjavesien tila (42 kpl) (7 kpl) Riskialue = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus Selvityskohde = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja 4

sulfaatti öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet Cl ravinnepitoisuudet koholla Liuottimet: tetrakloorieteeni torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini.. Liuottimet: tetrakloorieteeni Cl, Pb ravinnepitoisuudet koholla Cl torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani.. Cl 5

Vesienhoidon suunnittelualueet

Viljelypinta-alat (ha) 2000-2013 Kaakkois-Suomessa 40000 Syysvehnä 35000 Kevätvehnä 30000 Ruis 25000 Ohra 20000 Kaura 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Nurmet Peruna Öljykasvit Kesanto+luonnonhoitopellot+viherlannoitusala 8

Maatalouden ohjauskeinot ja toimenpiteet Maatalouden hajakuormitus on merkittävää Salpausselkien eteläpuolisilla alueilla, joilla peltojen osuus maapinta-alasta on suuri Karjatalouden osalta vesiensuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota Simpelejärven ja Ylä-Kivijärven valuma-alueilla. Kuormituksen hallinnan kannalta tärkeää on lannoitteiden oikea käyttö Ilmastonmuutoksen vuoksi talviaikaisen eroosiontorjunnan merkitys kasvaa

Metsätalouden nykytila ja kehitysnäkymät Puun käytön uskotaan kasvavan tulevina vuosina Käyttöä lisää erityisesti uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä hyödyntäminen -metsähakkeen käyttö lisääntyy -uusia biopolttoaineita valmistavia laitoksia Metsäteollisuus investoi edelleen selluntuotantoon ja teollisuuden uskotaan ottavan tuotantoon myös uusia puupohjaisia tuotteita.

Metsätalouden ohjauskeinot ja toimenpiteet Metsätalouden vesistökuormitus on erityisen merkittävää herkissä, kirkkaissa ja karuissa vesistöissä, joihin kohdistuu yleensä vähän muuta kuormitusta Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO on julkaissut metsätalouden vesiensuojeluun liittyvät hyvän metsätalouden suositukset Hakatusta metsäalasta suuri osa on sertifioinnin piirissä. Metsätalouden vaikutukset vesistössä näkyvät usein kiintoaineen ja humuksen lisääntymisenä Typpi ja fosfori kulkeutuvat vesistöön ojitusalueiden valumavesien mukana useimmiten sitoutuneena kiintoaineeseen Metsätalouden vaikutuksia vesistöihin kulkeutuvan elohopean lähteenä on syytä pitää silmällä.

Turvetuotannon ohjauskeinot ja toimenpiteet Turvetuotannon kannalta kriittisiä vesistöjä ovat varsinkin pitkäviipymäiset, karut ja kirkasvetiset latvavesistöt Turvetuotannon vesistökuormitukseen ja vesiensuojelutoimenpiteiden tehokkuuteen vaikuttaa voimakkaasti sateet ja vesien hallinta tuotantoalueilla => tuotantoalueiden vesitaseen hallinta on ensiarvoisen tärkeää Uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valumaalueille Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle Turvetuotannon ohjaus keskitetysti tietyille alueille voi olla vesiensuojelujärjestelmien, valvonnan, vesitalouden hallinnan ja vaikutusten seurannan kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten alueiden hajasijoittaminen Ohjauskeinoilla ja toimenpiteillä tavoitellaan 10% vähennystä ravinnekuormituksessa

Sellu- ja paperiteollisuus Lakkautettu tehdas

Teollisuuden ohjauskeinot ja toimenpiteet Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. Tehostetaan haitallisten aineiden tarkkailuja. Toiminnan riskeihin ja häiriöpäästöihin on edelleen kiinnitettävä huomiota Haitallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat on tunnistettava ja tarkkailua on tehostettava. Teollisuuden ravinnekuormituksessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia

Hiitolanjoki Elinympäristökunnostuks et Kurunkosken kalatie ja elinympäristökunnostuks et Kangaskosken, Lahnasenkosken ja Ritakosken kalaportaat Lohijoki: Myllyn jäänteiden purkaminen, elinympäristökunnostuks ia

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat nykytila ja kehitysnäkymät Vedenottamoiden suoja-alueet ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Kaakkois-Suomessa (tilanne 09/2014):