RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:1390 /2014

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi sekä ehdotuksesta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Riihimäen kaupungin lausuntoa vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosiksi Kaupunginkanslia pyytää asiasta vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa. Kuulemisasiakirjat ovat nähtävissä internet-sivuilla osoitteessa: Riihimäen pohjoinen osa kuuluu Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja Riihimäen eteläinen osa Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Riihimäen keskusta on määritetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi Vantaanjoessa esiintyvien tulvien takia. Vesienhoidon työsuunnitelmasta, aikataulusta ja keskeistä kysymyksistä kuultiin Saatu palaute on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelmaluonnosten valmistelussa. Niitä koskeva kuuleminen toteutetaan Lopullisia vuoteen 2021 ulottuvia suunnitelmia valmisteltaessa otetaan huomioon kuulemisista sekä lausunnoista saatava palaute. Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus syntyy mm. seuraavin tavoin: - tietämys vesien tilasta ja tilaan vaikuttavista tekijöistä paranee - tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi määritellyt toimet ohjaavat eri toimijoiden työtä kohti kaikkien vesien hyvän tilan saavuttamista. - vesienhoidon suunnittelun tulokset otetaan lupavalmistelussa huomioon ja ne vaikuttavat lupapäätösten kautta käytännön toimien toteutukseen. - vesienhoidon suunnittelu ohjaa vesiin liittyviä toimia sekä päätöksentekoa maankäytön suunnittelusta. - vesienhoidon suunnittelua voidaan hyödyntää EU:n ja kansallisen rahoituksen ohjaamisessa (maatalouden ympäristöhaittakorvaus, aluekehitysrahoitus jne.). Vesienhoidon toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen. Vesienhoitoon vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu ja vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Toisaalta myös toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia. Aiempaa enemmän on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen

2 vaikutuksiin, vesiympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin sekä taloudellisiin tarkasteluihin. Paljon vesiä jäi ensimmäisellä suunnittelukierroksella tarkastelematta. Nyt tarkasteluun on otettu mukaan aiempaa pienempiä vesimuodostumia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan yleisesti voimistavan vesiekosysteemien ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Eri skenaarioiden mukaan vesienhoitoalueella etenkin talviset ravinnehuuhtoumat tulevat kasvamaan. Tehtyjen laskelmien perusteella talviaikaiset pohjavedenkorkeudet nousevat ja kesäaikaiset laskevat hieman loppukesästä. Kesän ja syksyn alimmat pohjavedenkorkeudet painuvat entistä alemmaksi. Syksyn ja talven vesisateet ja sulamisvedet täydentävät tehokkaasti pohjavesivarastoja, mutta toisaalta rankkasateet, pitkät sateiset jaksot ja tulvat voivat heikentää pohjaveden laatua. Suurimpia pintavalunnan ja suotautuvan veden riskinaiheuttajia ovat kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet sekä esimerkiksi koliformiset bakteerit ja lääkeainejäämät. Pintavedet Pintavesien ekologisessa luokittelussa vedet jaetaan ekologisen tilansa perusteella viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Luokittelussa verrataan planktonlevien, vesikasvien, pohjalevien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa kuvaavien muuttujien arvoja oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevia järviä on pinta-alan perusteella laskettuna noin 12 %. Eniten hyvää huonommassa tilassa olevia järviä on vesienhoitoalueen eteläosissa, erityisesti maatalouden kuormittamilla alueilla. Läntisellä vesienhoitoalueella tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 34 % järvien pinta-alasta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Vesienhoitoalueen jokien kokonaispituudesta vain noin kolmannes on hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja kaksi kolmannesta ei saavuta vesien tilan tavoitetta. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Kuormitus on suurinta vesienhoitoalueen eteläosan alavalla rannikkoalueella, missä erityisesti peltoviljely kuormittaa vesistöjä. Esimerkiksi Vantaanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Läntisellä vesienhoitoalueella hyvää huonommassa tilassa on 74 % jokien pituudesta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella merkittävin pintavesien tilaan vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus. Vesienhoitoalueen ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin maataloudesta, pistekuormituksesta ja haja-asutuksesta ja se on keskittynyt vesienhoitoalueen eteläosaan Salpausselkien eteläpuoliselle rannikkoalueelle. Ravinteiden kokonaisainevirtaamat ja niiden vuosittainen vaihtelu on voimakkaasti riippuvainen hydrologisista oloista, koska suurin osa vesienhoitoalueen kokonaisainevirtaamasta on peräisin hajakuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Runsassateisina vuosina ravinteiden huuhtoutuminen on ollut kaksin - kolminkertaista vähäsateisiin vuosiin verrattuna. Kiintoainehuuhtoumissa ero

3 on vieläkin suurempi. Myös vuoden sisäinen ainevirtaamavaihtelu riippuu suuresti valunnasta, mistä johtuen ravinteiden huuhtoutuminen on suurinta lumien sulaessa ja runsassateisina ajanjaksoina. Vaikka jätevesien ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi, puhdistamista tarvitaan erityisesti typen osalta. Lisäksi erityisen ongelmallisia ovat huonokuntoiset, vuotavat viemäriverkostot. Maatalous ja erityisesti peltoviljely muodostaa ravinnekuormituksen suurimman lähteen Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella. Kokonaisfosforin kuormituksesta noin puolet ja kokonaistypen kuormituksesta noin 30 % on peräisin maataloudesta. Voimakkainta maatalouden kuormitus on vesienhoitoalueen eteläosassa Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peltoviljelyalueilla, missä maatalouden osuus kokonaisfosforin kuormituksesta voi olla jopa 80 % ja kokonaistypen kuormituksesta 60 %. Veden laatutiedoissa ei toistaiseksi vielä näy maatalouden lannoitteiden käytön väheneminen, viljelytekniikan kehittyminen ja ympäristönhoidossa tehdyt toimenpiteet. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän maatalouden ravinnekuormitusta. Läntisen vesienhoitoalueen tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Pintavesien kemiallisen tilan luokan määrittävät vaarallisten aineiden asetuksen liitteen EU:n prioriteettiaineiden pitoisuudet. Kolmella aineella, elohopea, heksaklooribentseeni ja heksaklooributadieeni, normi on pitoisuus kalassa (ahven) ja muilla aineilla pitoisuus vedessä. Vesimuodostuman kemiallinen tila on hyvää huonompi jos yhdenkään aineen pitoisuus ylittää EU-prioriteettiaineiden osalta ympäristölaatunormin. Vantaanjoen kemiallinen tila on em. luokittelussa hyvä. Vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista suurimmat päästöt Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesiin muodostuvat nikkelistä ja lyijystä. Teollisuudesta pintavesiin pääsee nikkeliä, kadmiumia, elohopeaa ja lyijyä. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta pintavesiin pääsee nikkeliä, kadmiumia, elohopeaa, lyijyä, DEHP:a, OP:a ja NP:a. Nikkelin, kadmiumin ja lyijyn osalta yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen päästöt pintavesiin ovat suuremmat kuin teollisuuden. Pohjavedet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on 51 huonossa kemiallisessa tilassa olevaa pohjavesialuetta, mutta ei lainkaan huonossa määrällisessä tilassa olevia pohjavesialueita. Läntisellä vesienhoitoalueella on huonossa kemiallisessa tilassa olevia pohjavesialueita 43 kappaletta. Läntisellä vesienhoitoalueella on huonossa määrällisessä tilassa olevia pohjavesialueita kaksi kappaletta. Yleisempiä uhkia pohjavesille ovat jätevesien käsittely ja johtaminen sekä maanalaiset lämmitysöljysäiliöt. Myös maankäytöllä on vaikutusta pohjavesiin. Esimerkiksi rakennetut alueet vähentävät veden imeytymistä maaperään ja pohjaveteen aiheuttaen siten muutoksia pohjaveden muodostumisja virtausolosuhteisiin. Peltoviljelyyn liittyviä pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavia toimintoja ovat lähinnä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyt-

4 tö. Pohjavesien kannalta typpilannoitteiden käyttö voi olla ongelmallista ja yleisin maatalouden aiheuttama pohjavesihaitta on nitraattipitoisuuden nousu. Liikenteen ja tienpidon tavanomainen vaikutus pohjaveteen on vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu. Suolaantunutta pohjavettä on todettu erityisesti vesienhoitoalueen eteläosassa. Maa-ainesten otto ja jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavesialueilla. Maaainestenoton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä ja nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia sekä vaikuttavan myös pohjaveden määrään. Maaperä ja sitä myötä myös pohjavesi voi pilaantua paikallisesti esimerkiksi onnettomuuksien, vahinkotapausten tai normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Eniten pilaantuneiksi epäillyissä maaalueissa on polttoaineiden jakelu-asemia, huoltoasemia sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikkoja. Yleisimmät pohjavesistä todetut haitalliset aineet ovat klooratut ja aromaattiset hiilivedyt, torjunta-aineet sekä bensiinin lisäaineet (oksygenaatit) MTBE ja TAME. Torjunta-aineiden ja liuottimien alkuperää ei yleensä saada selville. Näiden lisäksi tiesuolauksesta peräisin olevat kloridipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristölaatunormit useammalla pohjavesialueella. Pohjavesimuodostuman tila on aina hyvä jos yhdessäkään havaintopisteessä ei todeta ympäristönlaatunormien ylityksiä. Sen lisäksi vesienhoitoasetuksen mukaan muodostuman tila voi olla hyvä, vaikka ympäristönlaatunormien ylityksiä todettaisiinkin, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä tai pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjavesimuodostuman soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Herajoen pohjavesialue on luokiteltu tilaltaan hyväksi, vaikkakin riskialueeksi. Lisäksi Riihimäki saa vettä Hausjärven ja Kormun pohjavesialueilta. Nämä molemmat ovat luokiteltu tilaltaan hyviksi, Hausjärven pohjavesialue tosin riskialueeksi. Ehdotetut toimenpiteet Vesienhoitosuunnitelman ensimmäisen suunnittelukauden yleisenä ympäristötavoitteena oli estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa vesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Konkreettisten toimien toteutuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä kaikilla toimialoilla, mutta vesienhoidon aikataulusta ollaan myöhässä. Maatalouden ja haja-asutuksen toimenpiteiden jalkauttaminen on ollut ongelmallisinta. Toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut suunnitelmien toimeenpanoa. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen käytettävissä oleva rahoitus ei ole myöskään vastannut tarvetta. Ensimmäisellä suunnittelukaudella luokiteltiin yhteensä 920 vesimuodostumaa, joista 552 oli hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Toisella suunnittelukaudella ( ) pyritään vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Jos hyvää tilaa tai hyvää saavutettavissa olevaa tilaa ei saavuteta vuoteen 2021 mennessä, tavoiteaikataulua voidaan pidentää vuoteen Poikkeamat on perusteltava ja perusteena voi olla joko tekninen kohtuuttomuus, taloudellinen kohtuuttomuus tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Suunnitelman mukaan Vantaanjoen osalta hyvä tila savutetaan vuoteen 2021 mennessä.

5 Suunnitelmassa on laadittu sektorikohtaiset toimenpiteet yhdyskunnille ja haja-asutukselle, teollisuudelle, kalankasvatukselle, turvetuotannolle, metsätaloudelle, maataloudelle, maa-ainesten otolle, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmille ja pohjavesiselvityksille, liikenteelle, vesistöhankkeille (kunnostus, säännöstely ja rakentaminen), pilaantuneille maa-alueille ja sedimenteille sekä maankäytölle. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen käytettävissä oleva toimenpidevalikoima sisältää muun muassa seuraavat toimenpiteet: viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäröinnistä luopuminen, jätevesien hygienisointi, ravinteidenpoiston tehostaminen suositussopimuksen keinoin, viemärirakenteiden kunnon tarkastus pohjavesialueilla. Ehdotuksessa todetaan, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tulee edelleen tehostaa ja laajentaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota jätevesien hallintaan. Puhdistamoiden tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin niin jätevedenpuhdistamoilla kuin keskeisimmillä jätevesipumppaamoilla. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat vuotovesimäärän pienentäminen, viemäriverkon saneeraus sekä sekaviemäröinnistä luopuminen. Muiden sektoreiden ehdotuksista mainittakoon esim. pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittäminen, yhteistarkkailun järjestäminen pohjavesialueen toimijoiden kesken, pohjavesisuojausten rakentaminen ja virtavesien elinympäristökunnostukset. Esimerkiksi Kymijoen-Kokemäenjoen alueella käytetään vuosittain velvoiteistutuksiin ja kalatalousmaksuihin noin miljoona euroa. Viime aikoina kritiikki istutuksia kohtaan on kasvanut, sillä monet niistä ovat heikkotuottoisia. Maankäytön osalta todetaan, että kaavojen kaikissa kaavamääräyksissä on tarpeen vaatiessa otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelu. Kaavoissa on oltava ajantasaiset pohjavesialueiden rajaukset. Hulevesien imeyttämistä ja pidättämistä muodostumisalueillaan tulee edistää ja varata kaavoituksessa siihen riittävästi tilaa. Kuntia kannustetaan myös laatimaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta tarpeellisia hulevesiohjelmia ja hulevesien hallintasuunnitelmia osana muuta maankäytön suunnittelua. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat erityisesti peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Asutuksen osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat siirtoviemäreiden rakentaminen ja viemäriverkostojen saneeraaminen. Pohjavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pohjaveden tilan seuranta, pohjavesialueen tai pilaantuneen alueen tutkiminen, maatalouden toimet, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, maa-ainesottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen, pohjavesien suojaaminen sekä neuvonnan ja valvonnan tehostaminen. Mikäli vesienhoitosuunnitelmaa ei toteuteta, voimakkaimmin hajakuormitetuilla alueilla pintavesien tila joko pysyy hyvää huonompana tai voi myös joillakin kohteilla heikentyä entisestään. Lisäksi pohjavesien kemiallinen tila riskipohjavesialueilla heikkenee edelleen ja myös pohjavesien määrällinen tila voi heikentyä. Liite: Hämeen ELY-keskuksen lausuntopyyntö

6 (jr) Ehdotus/vesihuoltoliikelaitoksen johtaja: Riihimäen Veden johtokunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Riihimäen kannalta keskeisiä ovat etenkin Vantaanjoen vesistöalueen vesienhoitoon liittyvät kysymykset. Vesienhoitosuunnitelmaehdotusta varten on koottu riittävästi tietoa ja siinä esitetyt linjaukset ovat oikeita ja riittävästi perusteltuja. Siinä esitetyt toimenpidelinjaukset ovat riittävät. Ehdotetut toimet ovat riittävän tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia. Riihimäen Vesi pystyy suhteellisen hyvin toteuttamaan vesienhoidon vuoden 2015 loppuun mennessä suunnitellut ja päätetyt ensimmäisen kauden toimenpiteet. Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus valmistui vuoden 2014 lopussa. Lisäksi sekaviemäröityjä alueita muutetaan tasaisella tahdilla erillisviemäröidyiksi. Näillä toimenpiteillä todennäköisyys jätevesipäästöihin Vantaanjokeen pitäisi pienentyä merkittävästi. Myös jätevesien puhdistustulos tulee paranemaan huomattavasti. Riihimäen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitettiin vuonna Vesihuollon häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin varautumista on parannettu vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja -kartoituksen päivityksellä, joka valmistui Tämä työ jatkuu edelleen. Myös pohjavesien suojelussa Riihimäellä on edistytty, vaikka tekemistä vielä riittääkin. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys valmistui vuoden 2014 lopussa. Riihimäen seudun pohjavesien suojelusuunnitelma valmistui vuonna 2004 ja sen toteutumista on seurattu vuosittaisissa seurantakokouksissa, joihin ovat osallistuneet alueen kuntien ja Hämeen ELY-keskuksen edustajat. Herajoen pohjavesialueen halkaisevat VT 3 ja MT 130. Herajoen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa kyseiset kohteet arvioitiin erittäin merkittäviksi riskikohteiksi Herajoen pohjavesialueelle. Olisikin erittäin tärkeää, että tienpitäjä rakentaisi riittävät pohjavesisuojaukset kyseisille tieosuuksille Herajoen pohjavesialueen kohdalla. Päätös: Täytäntöönpano kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jarmo Rämö, puh