LENNONTEORIA 080 1
1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä voimakkaasti, on? Staattinen paine. Dynaaminen paine. Totaalipaine. On suurempi korkealla kuin merenpinnalla. 3 Vesihöyry ilmakehässä: Kasvattaa moottoritehoja. Kasvattaa siiven tuottamaa nostovoimaa. Pienentää ilmantiheyttä. Suurentaa ilmantiheyttä. 4 Mikä seuraavista on oikein? Korkeuden kasvaessa kasvava lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa pienentyvä paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa kasvava paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa laskeva lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. 5 Oletetaan että ilmanpaine merenpinnalla on ISA, mutta lämpötila on 10 C korkeampi, ilmantiheys on tällöin: Ei vaikutusta. Pienempi kuin ISA. Suurempi kuin ISA. ISA. 6 Ilmanpaine: Mitataan Pascaleina per neliö tuuma. Vaikuttaa vain alaspäin. Kasvaa korkeuden kasvaessa. Vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti. 2
7 Suorassa vaakalennossa lentokoneeseen vaikuttavat voimat ovat: Työntövoima, vastus, paino ja nostovoima. Työntövoima, nostovoima, vastus. Työntövoima, nostovoima, paino. Nostovoima, vastus, paino. 8 Mikä on voiman yksikkö? Newton. Joule. Newtonmetri. Massa-kilogramma. 9 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Puolet tiheydestä x mittarinopeus potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x nopeus potenssiin kaksi. Tiheys x nopeus potenssiin kaksi. Puolet nopeudesta x tiheys potenssiin kaksi. 10 Suhteellinen virtaus on ja lentokoneen liikkeeseen nähden. Kohtisuora / vastasuuntainen Samansuuntainen / vastasuuntainen Kohtisuora / vastasuuntainen Rinnakkainen / samansuuntainen 11 Dynaamisen paineen symboli on: P Q. R. D. 12 Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa? Sama nopeus. Suurempi nopeus. Pienempi nopeus. Suurempi paine. 3
13 Mikä vastauksista täydentää seuraavan lauseen: Kasvava nopeus kasvattaa myös nostovoimaa, koska: Kasvanut nopeus aiheuttaa staattisen paineen laskun siiven yläpinnalla, joka aiheuttaa suuremman paine-eron ala- ja yläpinnan välillä. Kasvanut nopeus pienentää vastusta. Suhteellisen virtauksen kasvanut nopeus voittaa kasvaneen vastuksen. Nostovoima on suoraan verrannollinen nopeuteen. 14 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien lentokoneeseen vaikuttavia voimia: Nostovoima vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen nähden ja on aina suurempi kuin paino. Siipien kehittämä nostovoima vaikuttaa aina vastakkaiseen suuntaan kuin koneen massa. Työntövoima vaikuttaa samansuuntaisesti vastuksen kanssa ja on aina suurempi kuin vastus. Paino vaikuttaa aina suoraan alas kohti maan keskipistettä. 15 Millainen on vapaan ilmavirtauksen paine verrattuna siiven alapinnan virtaukseen suorassa vaakalennossa? Sama. Suurempi. Pienempi. Sama paine, mutta suurempi nopeus. 16 Jos ilmavirtauksen halkileikkauksen pinta-alaa pienennetään mekaanisesti: Massavirtaus säilyy samansuuruisena mutta virtausnopeus kasvaa. Massavirtaus pysyy samana mutta staattinen paine kasvaa. Virtauksen nopeus kasvaa mutta virtauksen kineettinen energia kasvaa. Virtausnopeus säilyy samana mutta massavirtaus kasvaa. 17 Dynaaminen paine on: Paineen muutos, joka aiheutuu lämmönnoususta, kun ilmavirta pysäytetään. Kokonaispaine kohdassa, jossa ilmavirran nopeus on nolla. Paine, joka johtuu yläpuolella olevan ilmamassan painosta. Se osuus kokonaispaineesta, jolla staattinen paine nousee pisteessä, jossa sen ilmavirtauksen nopeus laskee nollaan. 4
18 Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on oikein? 1. Ilmalla on massaa 2. Ilmaa ei voi tiivistää 3. Ilma voi muuttaa virtaustaan tai muotoaan, jos siihen kohdistuu pienikin paineero 4. Ilman viskositeetti on erittäin suuri 5. Liikkuvalla ilmalla on kineettistä energiaa 1 ja 4. 1, 3 ja 5. 1, 2, 3 ja 5. 2, 3 ja 4. 19 Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy? Sivuperäsimen. Laskutelineen. Massakeskiön. Siipien. 20 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Kokonaispaine + staattinen paine. Staattinen paine - kokonaispaine. Kokonaispaine - staattinen paine. Kokonaispaine / staattinen paine. 21 Mitä tapahtuu jos ilmamassan nopeutta kasvatetaan? Staattinen paine pysyy samana, kineettinen energia kasvaa. Kineettinen energia kasvaa, dynaaminen paine kasvaa, staattinen paine pienenee. Dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Massavirtaus pysyy yhtä suurena, dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. 22 Rajakerroksessa on: Turbulenttista virtausta. Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue. Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla. Laminaarista virtausta. 5
23 Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa? Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima+ vastus. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. 24 Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on: Laminaarista virtausta. Vapaata virtausta. Turbulenttista virtausta. Tuulta. 25 Kun alisooninen virtaus kulkee venturiputken läpi, massavirtaus, nopeus ja staattinen paine: Pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee/ pienenee ja sitten kasvaa. Pienenee ja sitten kasvaa/ kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee/ kasvaa ja sitten pienenee. Pienenee ja sitten kasvaa/ pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee. 26 Liikkuvalla ilmamassalla on kineettistä energiaa. Kappaleeseen, joka laitetaan sellaiseen ilmavirtaukseen, kohdistuu? Dynaaminen paine miinus staattinen paine. Staattista painetta. Staattista painetta ja dynaamista painetta. Dynaamista painetta. 27 Dynaaminen paine voidaan ilmaista kaavalla? Q = 1/2pV². Q = 1/3pV². Q = 2pV. Q = pv. 28 Ilmanopeuden kasvaessa dynaaminen paine: Kasvaa. Riippuu koneen painosta. Pienenee. Ei muutu. 6
29 Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi? Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta. Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta. Pienentää työntövoimaa. Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman. 30 Sitä osuutta kokonaisvastuksesta, joka johtuu nostovoiman syntymisestä, kutsutaan: Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoiduksi vastukseksi, joka on riippuvainen nostovoimakertoimesta ja ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoitua vastusta, joka on riippumaton ilmanopeudesta. 31 Kun lentokoneen ilmanopeutta kasvatetaan 50 solmusta 100 solmuun, mitä tapahtuu loisvastukselle? Se on yksi neljäsosa. Se on kuusi kertaa suurempi. Se on neljä kertaa suurempi. Se on kaksi kertaa suurempi. 32 Kuvitteellinen viiva, joka kulkee siiven johtoreunasta siiven jättöreunaan, on nimeltään: Jänne. Keskijänne. Maksimipaksuus. Siiven paksuus. 33 Epäsymmetrinen siipi alkaa tuottaa nostovoimaa jo noin kohtauskulmalla. 0. 16. Neljästä kuuteen astetta. -4. 34 Nostovoima vaikuttaa suorassa kulmassa ja vastus vaikuttaa samansuuntaisesti: Kantopinnan yläpinnan suhteen. Jänneviivan suhteen. Lentoradan suhteen. Pituusakselin suhteen. 7
35 Kun ilmanopeus kasvaa, indusoitu vastus, loisvastus ja kokonaisvastus. Pienenee/ kasvaa/ Pienenee ja sitten kasvaa Kasvaa/ pienenee kasvaa ja sitten pienenee Kasvaa/ kasvaa / kasvaa Pienenee/ Pienenee/ Pienenee 36 Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden? Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi. 37 Kohtauskulma on: Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma. Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma. 38 Nostovoimakertoimen suurin arvo syntyy silloin, kun siiven kohtauskulma on noin: 0 astetta. 16 astetta. -4 astetta. Neljästä kuuteen astetta. 39 Mitä tapahtuu, mikäli kohtauskulma on vakio ja ilmanopeus pienenee? Vastus kasvaa ja nostovoima pienenee. Molemmat voivat kasvaa tai pienentyä riippuen nopeudesta. Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pienenevät. 40 Mikäli kohtauskulma ja muut seikat pysyvät vakiona, mitä tapahtuu nostovoimalle, kun nopeus tuplataan? Se pienenee neljännekseen. Se ei muutu. Se nelinkertaistuu. Se tuplaantuu. 8
41 Nostovoiman määritelmä on: Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen. Aerodynaaminen voima, joka johtuu siiven ylä- ja alapinnan paine-eroista. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven yläpintaan. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa suorassa kulmassa suhteelliseen virtaukseen. 42 Siiven tuottama nostovoima on suoraan verrannollinen: Dynaamiseen paineeseen - staattiseen paineeseen. Suhteellisen ilmavirtauksen nopeuden neliöjuureen. Ilmanlämpöön. Ilmantiheyteen. 43 Suurin nostovoimakertoimen arvo saavutetaan: Sakkauskohtauskulmalla. Negatiivisella kohtauskulmalla. Silloin, kun nostovoima on yhtä iso vastus. Jyrkkien kaartojen aikana. 44 Mikäli indikoitu ilmanopeus pysyy vakiona, mitä vaikutusta ilmantiheyden kasvulla on lentokoneeseesi? Nostovoima ja vastus kasvavat. Nostovoima kasvaa mutta vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pysyvät samana. Nostovoima ja vastus pienenevät. 45 Laskusiivekkeet tulisi valita kokonaan alas: Kovaan vastatuuleen laskeutuessa. Kun aloittaa loppulähestymisen. Kun laskeutumispäätös on tehty. Ylösvedossa. 46 Mikäli siiven tyvi on korkeammalla kuin kärki, siivessä sanotaan olevan: Aerodynaamista kiertoa. Anhedraalia. Trapetsisuutta. Nuolikulmaa. 9
47 Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa? Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää. Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu. Pitkittäisstabiliteetti heikkenee. Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet. 48 Lentokone, joka on luonnostaan stabiili: Ei voi joutua syöksykierteeseen. On vaikea ajaa sakkaukseen. Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiselle lentoradalle. Vaatii vain pieniä ohjainvoimia. 49 Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan: Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaa. Staattisesti epävakaa, mutta dynaamisesti vakaa. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaa. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi. 50 Mikäli siiven aerodynaaminen keskiö on massakeskiön edessä: Koneeseen syntyy sivuluisua, massakeskiö pyrkii kääntämään koneen nokkaa sivuluisuun päin vakauttaen koneen lentorataa. Nostovoimassa tapahtuva muutos pyrkii aiheuttamaan nokkaylös momenttia, joka pienentämään muutosta. Nostovoimassa tapahtuva muutos ei aiheuta nokka ylös tai alas momenttia. Nostovoiman lisääntyminen aiheuttaa siipeen momentin, joka pyrkii lisäämään kohtauskulmaa entisestään. 51 Kone on suunniteltu niin, että massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä ja kone on pituusvakaa. Mikäli koneen lentorataan tulee esim. turbulenssin vuoksi häiriö, joka kääntää koneen nokkaa alas: Kone jää lentämään nokka-alas asentoon. Korkeusvakaimesta ei synny tasapainottavaa voimaa, koska kone on jo tasapainossa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän alaspäin vaikuttavaa voimaa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän ylöspäin vaikuttavaa voimaa. 10
52 Siiven V-kulma aiheuttaa stabiloivan kallistusmomentin aiheuttamalla nostovoimaa: Nousevassa siivessä, kun kone kallistuu. Alemmassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. Alempaan siipeen aina, kun kone on kallistunut. Nousevassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. 53 kun koneen lentorata häiriintyy, esim. turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli: Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan. Säilyttää uuden lentoratansa. Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä. Jatkaa häiriön kasvattamista. 54 Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana? Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi. Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu. Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla. Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa. 55 Mikä seuraavista väittämistä on totta koskien lentoonlähtöä lentokoneen valmistajan suosittelemalla laskusiivekeasetuksella? Tällöin lentoonlähtömatka on lyhyempi verrattuna lentoonlähtöön ilman laskusiivekkeitä. Helpompi nousta reunaesteiden yli. Tällöin lentoonlähtömatka on pidempi verrattuna laipattomaan lentoonlähtöön. Suurempi nousukulma. 56 Mitä tapahtuu sakkausnopeudelle, jos laskusiivekkeitä otetaan alas? Sakkausnopeus kasvaa. Pysyy samana. Sakkausnopeus kasvaa ja sakkaus tapahtuu suuremmalla kohtauskulmalla. Sakkausnopeus laskee. 57 Lentokone on stabiliteetiltaan neutraali ja sen lentotilaan tulee häiriö, miten lentokone jatkaa lentoaan? Kasvattaa häiriöitä, ellei lentäjä korjaa lentorataa. Säilyttää uuden asennon. Palaa alkuperäiselle lentoradalle välittömästi. Heilahtelee hieman, mutta palaa alkuperäiselle lentoradalleen. 11
58 Mikäli koneen massakeskiö on sallittujen rajojen sisällä lentoonlähdössä: Massakeskiö ei siirry lennon aikana. Tulee varmistaa myös, että se on rajojen sisällä koneen laskeutuessa. Miehistö pystyy siirtämään massakeskiötä lennon aikana ja siirtämään sen kohdalleen laskua varten. Se on varmasti rajojen sisällä myös laskeutuessa. 59 Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa: Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Kevyempiä ohjainvoimia. Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia. Lyhyempää lentoonlähtö matkaa. 60 Pituusvakavuutta synnyttää: Korkeusvakaaja V-kulma. Evä. Siivekkeet. 61 Takana oleva massakeskiö aiheuttaa? Ohjaimien muuttumista jäykemmiksi. Lisääntynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Pidentynyttä lentoonlähtömatkaa. Lisääntynyttä pitkittäisstabiliteettia. 62 Mikäli koneen lentorataan tulee häiriö, sen tendenssiä palata alkuperäiseen lentotilaan kutsutaan: Stabiliteetiksi. Ohjattavuudeksi. Liikehtimiskyvyksi. Instabiliteetiksi. 63 Koneen stabiliteettia pystyakselin suhteen lisää: V-kulmaa lisäämällä. Nuolikulman pienentäminen. Pituus V-kulma. Jos vakauttavaa sivupinta-alaa lisätään massakeskiön takana. 12
64 Pisin liitomatka, jonka lentokone saavuttaa sileänä 6.000 jalan korkeudesta liitosuhteella 8:1 on noin 8 merimailia. Jos laskusiivekkeitä avataan: Pisin saavutettava liitomatka kasvaa. Liitosuhde ei muutu, mutta se saavutetaan pienemmällä ilmanopeudella. Pisin saavutettava liitomatka ei muutu. Pisin saavutettava liitomatka lyhenee. 65 Lentäjä avaa laskusiivekkeitä ja pitää ilmanopeuden samalla muuttumattomana. Säilyttääkseen vaakalennon kohtauskulmaa on: Pienennettävä. Pidettävä muuttumattomana, mutta samalla on lisättävä tehoa. Kasvatettava. Pidettävä muuttumattomana, jolloin tehoa ei tarvitse muuttaa. 66 Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V -kulma, jotta: Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan pituuskallistusvakavuutta, poikittaisakselin ympäri. Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri. 67 Tuulenpuuska heilauttaa lentokonetta. Stabiliteetti on neutraali, mikäli lentokone ilman ohjaajan vaikutusta: Säilyttää uuden lentoradan. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ylimääräisten heilahdusten jälkeen. Jatkaa ajautumista poispäin alkuperäiseltä lentoradalta ja alkuperäisestä lentoasennosta. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ilman ylimääräisiä heilahduksia. 68 Laskusiivekettä avattaessa siiven sakkauskohtauskulma: Pysyy samana, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX ei muutu. Pienenee, mutta CL MAX kasvaa. Kasvaa ja CL MAX kasvaa. 69 Ylätaso ilman V -kulmaa verrattuna alatasoon ilman V -kulmaa: Aiheuttaa saman pituuskallistusvakavuuden, kuin mikä tahansa siiven sijainti, koska V- kulma parantaa pituusvakavuutta. Antaa suuremman pituuskallistusvakavuuden. Antaa suuremman poikittaiskallistusvakavuuden. Antaa vähemmän poikittaiskallistusvakavuutta. 13
70 Mikäli puuska heilauttaa lentokoneen pois alkuperäiseltä lentoradaltaan, mutta lentokone palautuu siihen itsestään ilman ohjaajan toimenpiteitä, sen sanotaan olevan: Positiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Neutraalin dynaamisen stabiliteetin omaava. Negatiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Epästabiili. 71 Nostovoimaa kasvattavat laitteet siiven johtoreunassa, kuten solakot, suunniteltiin mahdollistamaan lento suuremmilla kohtauskulmilla, siten että: Muutetaan siipiprofiilin muotoa ja siten vaikutetaan siiven nostovoiman ominaisuuksiin. Se tuo lisäenergiaa siiven yläpinnalla olevaan virtaukseen ja siirtää virtauksen irtoamista suuremmalle kohtauskulmalle. Pienennetään nostovoimaa ja siten vaikutetaan indisoituun vastukseen. Lisää nostovoimaa tuottavaa pinta-alaa ja siten lisää nostovoimaa. 72 Pinta, josta lentokoneen suuntavakavuus riippuu, on nimeltään: Sivuvakaaja. Sivuperäsimen trimmilaippa. Sivuperäsin. Korkeusvakaaja ja -peräsin. 73 Laskeuduttaessa ilman laskusiivekettä, istumisnopeutta: On pienennettävä. Ei muuteta. Ei muuteta, mutta lentorata pidetään jyrkempänä. On kasvatettava. 74 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla voidaan lentää laskusiiveke avattuna, käytetään lyhennettä: VNO. VFE. VNE. VYSE. 75 Suuntaliike (viippaus) on lentokoneen liikettä akselin suhteen: Poikittais- Pituus- Vaaka- Pysty- 14
76 Poikittaisakseliksi kutsutaan linjaa, joka: Kulkee siivenkärkien kautta. Kulkee painekeskiön kautta, kohtisuorassa ilmavirtaan nähden. On samansuuntainen linjan kanssa, joka kulkee painopisteen ja siipien kärkien kautta. Kulkee neljäsosa jänteen kautta siiven tyvessä ja on kohtisuorassa pituusakseliin nähden. 77 Laskusiivekkeen avaaminen lähestymisen aikana: Loiventaa liukukulmaa ilman, että tehoa on lisättävä. Jyrkentää liukukulmaa ilman, että ilmanopeus kasvaa. Eliminoi maavaikutuksen synnyttämää pintakantoa. Mahdollistaa lähestymiset suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella. 78 Siivekkeitä poikkeutetaan ja ne palautetaan neutraaliin asentoon, kun lentokone on hieman kallistunut. Jos lentokone oikaisee kallistuksen itsestään ilman ohjainliikkeitä, sitä sanotaan: Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamiselta vakavuudeltaan neutraaliksi. Staattisesti vakaaksi. Staattisesti ja dynaamisesti vakaaksi. Neutraalisti vakaaksi. 79 Ohjainvoimia kasvattavan levyn (Anti-Balance Tab) tehtävänä on: Trimmata, eli poistaa ohjainvoimat lentokoneesta. Varmistaa, että tarvittava ohjainvoima kasvaa ohjainpinnan poikkeutuksen kasvaessa. Pienentää ohjanvoimia kaikilla nopeuksilla. Pienentää tarvittavaa ohjainvoimaa vain suurilla nopeuksilla. 80 Ilmiönä aeromekaanista värähtelyä eli flutteria voidaan kuvailla: Nopea värähtelyliike, joka syntyy moottorin aiheuttamasta värinästä. Kaartosiivekkeiden käänteinen vaikutus, joka aiheutuu siiven huonosta kiertojäykkyydestä. Nopea värähtelyliike, joka sisältää vain ohjainpintojen liikettä, ja joka johtuu tiivistysaallon syntymisestä ohjanpinnan ympärille. Lentokoneen osan tai osien värähtelyä suhteessa muuhun rakenteeseen. 81 Kaartosiivekkeiden aerodynaaminen kevitys voidaan tehdä: Asettamalla ylöspäin liikkuvan kaartosiivekkeen kääntymiskulma suuremmaksi, kuin alaspäin kääntyvän kaartosiivekkeen. Asettamalla paino ohjainpinnan saranalinjan etupuolelle. Asettamalla jousia ohjainjärjestelmään kevittämään liikettä. Asettamalla ohjainpinnan saranalinja ohjainpinnan johtoreunaa taaemmaksi. 15
82 Kun ohjainta työnnetään eteenpäin, korkeusperäsimen kevitinlaippa: Kääntyy ylöspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu vain kun trimmipyörää käytetään. Liikkuu alaspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu neutraaliasentoon. 83 Liikkuvaan ohjainpintaan kiinnitetty yksinkertainen trimmilevy pysyy paikallaan suhteessa: Lentokoneen horisonttitasoon. Ohjainpintaan. Rajakerroksen ilmavirtaukseen. Suhteelliseen ilmavirtaukseen. 84 Mikä ohjainpinta (-pinnat) vaikuttavat lentokoneen normaaliakselin (pystyakselin) ympäri? Laskusiivekkeet. Sivuperäsin. Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsin. 85 Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on: Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle. 86 Poikkeuttamalla kaartosiivekkeitä neutraaliasennosta: Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indusoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Alaspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indisoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Indisoitu (nostovoimasta riippuva) vastus pysyy samana. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke aiheuttaa pienemmän profiilivastuksen, kuin alaspäin kääntyvä kaartosiiveke. Molemmat kasvattavat indusoitua vastusta. 16
87 Lentokoneen sivuperäsimeen on asennettu kevityslevy. Oikeanpuoleisen polkimen painaminen aiheuttaa suuntaliikkeen oikealle, jolloin kevityslevy kääntyy: Oikealle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. 88 Lentokoneella on taipumus lentää oikea siipi alhaalla, kun ohjaimiin ei kosketa. Vasemman kaartosiivekkeen trimmilevyä pitää: Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke pysyy neutraalissa. Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke nousee ylös ja oikea kaartosiiveke liikkuu alas. Liikuttaa ylös, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke alas. Liikutetaan ylös aiheuttaen vasemman siiven liikkeen alas, kaartosiivekkeet pysyy neutraalissa. 89 Kaartosiivekkeet aiheuttavat: Poikittaiskallistuksen pituusakselin ympäri. Poikittaiskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Suuntaohjauksen normaaliakselin ympäri (pystyakseli). Pituuskallistuksen poikittaisakselin ympäri. 90 Vaakalentoon trimmatun lentokoneen, jonka painopiste on lähellä sallittua etureunaa ja jonka korkeusperäsin on varustettu tavallisella trimmilevyllä: Pituus stabiliteetti heikentyy. Nokka-alas -vaikutus on heikentynyt. Peräsimen alaspäin vaikuttava voima pienenee. Nokkaylös -vaikutus on heikentynyt. 91 Ohjainpinnat ovat massatasapainotettuja, koska: Sillä siirretään ohjainpintojen aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyminen suuremmalle ilmanopeudelle. Sillä mahdollistetaan samansuuruisilta tuntuvat ohjainvoimat kaikkiin kolmeen ohjaimeen. Sillä autetaan aerodynaamisesti lentäjää liikuttamaan ohjainpintoja. Tarkoituksena on palauttaa ohjainpinnan neutraaliasentoon, kun ohjain vapautetaan. 17
92 Jousikevitteisen trimmilevyn tehtävänä on: Kompensoida lämpötilan muutoksista aiheutuvaa vaijereiden kireyden muutosta. Lisätä ohjaintuntumaa ohjainjärjestelmässä. Ylläpitää vakio jännitystä trimmilaippajärjestelmässä. Poistaa lentäjän tarvitsema ohjainvoima ohjaimen liikuttamisen jälkeen. 93 Ohjainpinnalla voi olla massatasapaino siitä syystä, että: Se parantaa ohjaintuntumaa. Se pitää ohjainpinnan vaakatasossa. Sillä autetaan ehkäisemään aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyä. Sillä kevennetään ohjainpinnan liikuttamiseen tarvittavia voimia. 94 Ohjainpinta voidaan massatasapainottaa: Asentamalla ohjainvoimia lisäävä levy. Asettamalla painoa saranalinjan etupuolelle. Asettamalla painoa saranalinjan takapuolelle. Asentamalla kevityslevy. 95 Kaartosiivekkeiden kiinteät trimmilevyt: Säädetään maassa testilentojen jälkeen vaakalennon helpottamiseksi. Niitä ei tulisi koskaan säätää. Säädetään maassa testilentojen jälkeen kaartamisen helpottamiseksi. Ovat säädettävissä lennon aikana. 96 Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen? Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsimet. Sivuperäsimet. Laskusiivekkeet. 97 Trimmilevyn tarkoitus on: Parantaa ohjaintuntumaa suurilla nopeuksilla. Parantaa ohjainten tehokkuutta. Auttaa lentäjää ohjainpintojen liikuttamisessa. Poistaa ohjainvoimat, joita tarvitaan lentokoneen asennon säilyttämiseksi. 18
98 Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin: Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas, sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös, sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas, sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös, sekä korkeusperäsin liikkuu alas. 99 Jos ohjainta liikutetaan oikealle, vasemman kaartosiivekkeen ohjaimen kevitinlevy: Ei liiku ennen kuin kaartosiivekkeen trimmipyörää on pyöritetty. Liikkuu neutraali asentoon. Liikkuu alas suhteessa kaartosiivekkeeseen. Liikkuu ylös suhteessa kaartosiivekkeeseen. 100 Epäsymmetrisesti kääntyvät (differential) kaartosiivekkeet on suunniteltu kumoamaan: Vastakkaissuuntainen kallistus. Stabiliteetin pituusakselin ympäri. Kaarron vastakkainen suuntaheilahdus. Lentokoneen positiivisen stabiliteetin. 101 Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma: Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa. Nostovoima ja vastus pienenee. Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa. 102 Jos kohtauskulmaa kasvatetaan yli kriittisen kohtauskulman, jonka jälkeen siipi sakkaa: Ellei pituuskallistus ole horisontissa tai sen alapuolella. Ellei ilmanopeus ole suurempi kuin normaali sakkausnopeus. Missä tapauksessa ohjain olisi vedettävä välittömästi taakse. Ilmanopeudesta ja pituuskallistuksesta huolimatta. 103 Lentokoneen siipi sakkaa, kun: Laminaarinen ilmavirtaus muuttuu turbulenttiseksi. Kriittinen kohtauskulma ylitetään. Siihen kohdistuu poikkeuksellisen suuria G-voimia. Indikoitu ilmanopeus on liian pieni. 19
104 Jos sakkausnopeus suorassa vaakalennossa on 60 solmua, IAS. Mikä se on 60 asteen kallistuksella suoritetussa vaakakaarrossa? 85 kt. 60 kt. 120 kt. 43 kt. 105 Kun lentokone nousee vakio ilmanopeudella, aerodynaaminen nostovoima on: Pienempi kuin lentokoneen paino. Yhtä suuri kuin lentokoneen paino. Suurempi kuin lentokoneen paino. Tasapainotettu vain lentokoneen painoon. 106 Tyypillinen lentokoneen siiven sakkauskohtauskulma on: 30. 45. 16. 4. 107 Lentokoneen jyrkimmän nousukulman määrittelee: Moottorin työntövoiman ylijäämä. Nopeusylijäämä. Tuulen nopeus. Lentokoneen paino. 108 Kohtauskulma, jolla lentokone sakkaa: On vakio ja painosta riippumaton. On pienempi, kun lennetään myötätuuleen, kuin lennettäessä vastatuuleen. On riippuvainen nopeudesta ja tiheyskorkeudesta. On riippuvainen ilmanvirtauksen nopeudesta siiven ympärillä. 109 Kun lentokone on syöksykierteessä, syöksykierteen suunta voidaan luotettavimmin päätellä: Suuntahyrrästä. Luisumittarista. Keinohorisontista. Kaartomittarin neulasta (viisarista). 20
110 Siiven kierron tarkoituksena on: Parantaa laskusiivekkeiden tehoa. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä. Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta. 111 Suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet ulkona (VFE) on yleensä pienempi, kuin matkalentonopeus koska: Laskusiivekkeet on tarkoitettu käytettäväsi, vain kun valmistaudutaan laskeutumaan. Suuremmat nopeudet kuin VFE ylikuormittavat laskusiivekkeitä ja siiven rakenteita. Vastusta on kertynyt liian paljon. Laskusiivekkeet sakkaavat, jos ne otetaan ulos liian suurella nopeudella. 112 Lentokäsikirjan mukainen sakkausnopeus on 80 solmua. 45 asteen kallistuksella vaakakaarrossa sakkausnopeus on: 86 solmua. 95 solmua. 113 solmua. 33 solmua. 113 Sakkauksessa painekeskiö (CP) liikkuu taaksepäin ja aiheuttaa nokan ja pienentynyt nostovoima aiheuttaa lentokoneen. Suunnan muutoksen (nokan heilahduksen) / nopeuden pienenemisen. Nousun / vajoamisen Putoamisen / korkeuden menetyksen Putoamisen / nopeuden pienenemisen 114 VNE on: Suurin ilmanopeus, jota ei saa ylittää syöksyä lukuun ottamatta. Suurin nopeus, jolla laskusiivekkeet voi vielä avata. Suurin ilmanopeus, jolla voidaan liikehtiä joutumatta sakkaukseen. Suurin ilmanopeus, jolla lentokonetta saa lentää. 115 Vakiintuneessa nousussa vakionopeudella, työntövoima on: Suurempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin aerodynaaminen vastus. Pienempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin painon lentoradan suuntainen komponentti. 21
116 Mikä merkitys on VNO nopeudella? Se on normaalioperoinnin nopeusalueen maksiminopeus. Sen nopeuden yläpuolella syntyy rakenteellisia vaurioita lentokoneen rakenteisiin. On nopeus, jota ei saa koskaan ylittää. Se on maksiminopeus, joka mahdollistaa ohjainten äkillisen täyden poikkeutuksen ja kone sakkaa ennen kuin sallittu positiivinen kuormituskerroin ylittyy. 117 Oletetaan, että lentokoneen massa on vakio, jolloin sakkausnopeus on riippuvainen: Kuormituskertoimen neliöjuuresta. Painon neliöjuuresta. Indikoidusta ilmanopeudesta. Käänteisesti kuormituskertoimesta. 118 Nousukulma on riippuvainen: Painon ylittävästä nostovoima ylijäämästä. Painon ylittävästä työntövoimaylijäämästä. Vastuksen ylittävästä työntövoimasta. Siiven kohtauskulmasta. 119 Jos lentokone lentää suunniteltua liikehtimisnopeutta VA: Niin ilmanopeutta on heti vähennettävä kohdattaessa turbulenssia. Ainoa mahdollisuus aikaan saada sallittua suurempi kuormitus, on lisätä äkillisesti siiven kohtauskulmaa, esimerkiksi käyttämällä paljon voimaa ohjaussauvasta vetämiseen syöksystä oikaistaessa. Niin maksimi kuormitusta ei ole mahdollista ylittää. On mahdollista aikaan saada sallittua suurempi kuormitus suurien kuormitusmonikertojen liikkeissä. 120 Jos lentokoneen massaa kasvatetaan painopisteen sijaintia muuttamatta, sakkauskohtauskulma: Ei muutu. Kasvaa. Pienenee. Pysyy samana. Painopisteen asema ei vaikuta sakkausnopeuteen. 121 Millä kohtauskulmalla sakkauksen voi olettaa normaalisti alkavan? 3-5. 10-18. suuremmalla kuin 25. 5-10. 22
122 Paras liitosuhteen kohtauskulma siivelle on merkitty polaari kuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): Please pay attention to annex 1 6. 2. 4. 5. 123 Kriittinen kohtauskulma on merkitty siiven polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): Please pay attention to annex 1 6. 5. 1. 4. 124 Minimivastuksen kohtauskulma on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): Please pay attention to annex 1 4. 3. 7. 5. 125 Millä siipimuodolla on suurin indusoitu vastus? Trapetsisella. Elliptisellä. Kaksoistrapetsisella. Suorakulmaisella. 126 Jos ilmavirtauksen nopeus kaksinkertaistuu, niin vastuskerroin: Kaksinkertaistuu. Kuusinkertaistuu. Pysyy samana. Nelinkertaistuu. 23
127 Kuinka monta prosenttia sakkausnopeus suunnilleen kasvaa, jos siipikuormitus kasvaa 15%? 15%. 0%. 20%. 7%. 128 Kuinka paljon suunnilleen kasvaa miniminopeus (sakkausnopeus), jos massa lisääntyy 20%? 10%. 20%. 0%. 120%. 129 Jos lentokoneen massa on 3000 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma vaakalennossa on 20 astetta? (katso PPL(A) 080-01) Please pay attention to annex 2 3.180 lbs. 3.000 lbs. 3.350 lbs. 4.000 lbs. 130 Jos lentokoneen massa on 4.600 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma on 50 astetta? (katso PPL(A) 080-01) Please pay attention to annex 2 7.160 lbs. 5.400 lbs. 9.200 lbs. 8.180 lbs. 131 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma vaakalennossa, jos lentokoneen maksimikuormituskerroin on 2.5G? (katso PPL(A) 080-01) Please pay attention to annex 2 55. 60. 50. 66. 24
132 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma, jos rajoittava kuormitusmonikerta on +3,8 G? (Katso liite PPL(A) 080-01) Please pay attention to annex 2 67. 75. 53. 70. 133 Mikä on kuormitusmonikerta vaakakaarrossa 60 kallistuksella? (kts. PPL(A) 080-01) Please pay attention to annex 2 0.5 G. 2.0 G. 1 G. 1.5 G. 134 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla lentäjä voi hetkellisesti vetää ohjaussauvan täysin taakse vaurioittamatta lentokoneen rakenteita, käytetään lyhennettä: VA. VS. VB. VFE. 25
Annexes 1
Annexes 2