Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Samankaltaiset tiedostot
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Ympäristösitoumus 2015

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesienhoidon suunnittelu

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Vesistövaikutusten arviointi

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Vesiensuojelukosteikot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

HYDRO-POHJANMAA

Karjanlannan hyödyntäminen

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesienhoito ja maatalous

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

VIHTA-MALLIN SOVELTAMINEN VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Transkriptio:

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013

Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden ulkopuolella Muokkaus vs. kasvipeitteisyys 15.4.2013 Vesiensuojelutoimenpiteet Peltotoimenpiteet - maanmuokkauskäytännöt suojavyöhykkeet Kosteikot Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset

Maalajiryhmät ja kaltevuusluokat Maalajiryhmä Kaltevuusluokka (%) <0,5% 0,5 1,5% 1,5 3% 3 6% >6% Total Savimaat 12,8 9,2 6,8 3,7 2,2 34,7 Hiesumaat 5,3 4,1 3,3 2,0 1,3 16,0 Hietamaat 11,5 8,6 7,3 4,4 3,2 35,0 Orgaaniset maat 9,1 2,9 1,8 0,3 0,2 14,3 Yhteensä 38,7 24,8 19,2 10,4 6,9 100

Keskimääräinen peltopinta-ala ja viljelykäyttö 1960-luvulta 2000-luvulle (Tike). Jakso Peltoalan käyttö kasvilajeittain Kevätviljat Syysviljat Nurmet Muut viljelykasvit Kesanto Yhteensä 1960-luku 975 320 132 820 1 377 580 142 640 67 660 2 690 020 1970-luku 1 160 820 97 430 1 010 400 132 610 61 340 2 462 600 1980-luku 1 155 160 58 600 821 770 162 100 101 600 2 299 230 1990-1994 962 540 51 140 667 420 165 900 440 780 2 287 780 2000-luku 1 135 317 55 550 643 280 177 960 215 430 2 227 537

Lannoitteet ja ravinnetaseet

Vuosisadanta, vuosi- ja vuodenaikaisvalunta ja valunnan keskimääräiset osuudet eri vuodenaikoina Alue Vuosisadanta mm Vuosi- ja vuodenaikaisvalunta (mm) ja osuus vuosivalunnasta (%) Vuosi Kevät Kesä Syksy Talvi E-Suomi 700 336 139 (41) 34 (10) 88 (26) 75 (22) K-Suomi 650 253 127 (50) 38 (15) 59 (23) 29 (11) P-Suomi 550 396 174 (44) 104 (26) 88 (22) 30 (7)

Fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri vuodenajoille Savijoki 13.6. 2007-31.5.2009 Kuormittava tekijä Vuosikuormituksen osuus eri vuodenaikoina % Kesä Syksy Talvi Kevät 15.4.2013 Kokonaisfosfori 1-5 18-47 26-60 20-23 Nitraattityppi 1-7 28-64 13-57 13-16

Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Ympäristötukijärjestelmä Maatilat - tuotantosuunta - teknologia - olosuhteet Peltotoimenpiteet Suojavyöhykkeet Kosteikot Sitoutuminen ympäristötukijärjestelmään Alueelliset tarpeet - määrä Toimenpiteiden - kohdentaminen jalkauttaminen Maatilan valinnat - soveltuvuus Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen - tarve Tavoite-tila Vesistön tila Vesistöalue - ominaisuudet - maatalous Vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen VPD

Ympäristötoimenpiteiden menetelmäkohtaiset vaikutukset Lohkokohtaiset toimenpiteet lohkokohtaiset vaikutukset Viljelylohkojen ominaisuudet ja viljelykäyttö Menetelmien vaikutukset yhteensä vs. valumaalueella näkyvät vaikutukset 15.4.2013

Pellon käyttö maanmuokkaus vs. kasvipeitteisyys Syyskyntö Syvä (10-15) sänkimuokkaus syksyllä Matala (C 10 cm) sänkimuokkaus syksyllä Kyntöön perustuva syysvilja Talviaikainen sänki Suorakylvö Pysyvä nurmi

kg/ha 0,00 PartP vähenemä [kg/ha], savet -0,50-1,00-1,50-2,00 kyntö => kultivointi kyntö => oraspeittävyys kyntö => suorakylvö kyntö => nurmi -2,50-3,00-3,50 0-0,5 0,5-1,5 1,5-3,0 3,0-6,0 yli 6,0

Nykytilanne ja mahdollisuudet Maatalouden toimenpiteiden vaikutukset, tilanne v. 2009-2010 15.4.2013 Kokonaispotentiaali

VIHMAn toimintaperiaate- ja käyttökaavio Ilmasto Kasvulohko Valuma-alue Vuosisadannan jakauma, lämpötila Peltoluokat viljelykäytännöt Maankäyttö (maatalous vs. muu maankäyttö) Hydrologinen vuosityyppi Ominaiskuormitusluvut (kg ha -1 v -1 ) Peltoviljelyn kuormitus vesistöön Ympäristötoimenpiteet Vesistön tavoitetila Ympäristötukijärjestelmä VPD

Peltoala kalatevuusluokittain Tarkastelualue Peltoala (ha) kaltevuusluokittain < 0,5 0,5 1,5 1,5 3,0 3,0 6,0 > 6,0 yht. Koko maan peltoala 90-94 885 371 567 369 439 254 237 929 157 857 2 287 780 Koko maan peltoala 2010 886 977 568 399 440 051 238 361 158 143 2 291 930

Talviaikainen kasvipeitteisyys v. 2009-2010 kasvilajijakauma v. 2010. Talviaikainen kasvipeitteisyys kaudella 2009-2010 Kevätviljat Viljelykasvien viljelyalat ha vuonna 2010 Syysviljat Muut Nurmi- Kesanto viljelykasvit peitteiset Yht. Kynnetty tai 341 801 28 856 (1 125 185 12 330 508 172 paljas maa Syvä 109 373 17 829 127 202 sänkimuokkaus Matala 72 915 11 886 84 801 sänkimuokkaus Sänkipeite 310 383 50 596 360 979 Kerääjäkasvi 21 086 3437 24 524 Suorakylvö 114 182 13 634 28 366 156 182 Nurmipeite 37 590 697 860 294 620 1 030 070 Yhteensä 969 740 42 490 274 890 697 860 306 950 2 291 930 1) Kynnökseen perustettu syysvilja, talvella oraspeittävä

Koko maatalous Skenaario Peltoviljelyn kuormituksen muutos (%) K-aine PP DRP TotP nyt TotP A TotP B N tot NO 3 -N A Nykytila -22-16 11-6 -11-20 -17-19 B Kohdennettu nykytila -29-22 11-10 -15-24 -17-19 E Kyntöskenaario a -31-23 12-10 -15-24 -18-21 G Suojavyöhyke nykytila -2-2 0-2 -2-2 -1-1 H Suojavyöhykeskenaario -6-6 1-4 -4-4 -2-2 I Kosteikkoskenaario -6-6 -4-5 -5-6 -4-4 Nykytila A + G -24-18 11-8 -9-12 -18-20 Skenaariot E + H + I -43-35 9-20 -22-24 -26-27

Yhteenveto Kasvukaudella tuotetaan Ympäristön tarpeet täyttävä laatujärjestelmä - ravinnetaseet Kasvukauden ulkopuolella hoidetaan ympäristöä Nykyiset toimenpiteiden kohdentaminen Toimenpiteiden määrä - laaja-alaisuus Ympäristötukijärjestelmän ohjausmekanismit 15.4.2013

Toimenpiteiden prioriteetti Kasvipeitteisyys / kyntöala Nopeat ja laaja-alaiset vaikutukset vuositasolla Eroosio, mineralisaatio Suojavyöhykkeet Suuri paikallinen vesistökohtainen vaikutus Helppo toteuttaa kaikkialla 15.4.2013 Kosteikot Suuri paikallinen vesistökohtainen vaikutus Toteutettavissa pitkällä aikavälillä Paikallisella tasolla joustavasti vs. aktiivisuus

Kiitokset mielenkiinnosta!