Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007

Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007 projektin rahoitus Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus projektin hallinnoija Turun yrittäjänaiset ry projektin ohjausryhmä Turun seudun kehittämiskeskus Turun yrittäjänaiset ry Varsinais-Suomen yrittäjät ry Turun kesäyliopisto Develooppi Oy Varsinais-Suomen liitto Raportin kirjoittanut Tytti Siltanen 1

Varsinais-Suomeen naisresurssikeskus? - esiselvitys naisten yrittäjyyden, työllisyyden, tasa-arvon ja aluekehitykseen osallistumisen näkökulmista 1. Tiivistelmä...3 2. Taustaa...4 3. Esiselvityksen metodit...5 4. Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa...6 4.1. Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti...6 4.1.1. Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus...6 4.1.2. Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat...7 4.1.3. Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa...9 4.2. Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa...11 4.2.1. Naisyrittäjien määrä ja toimialat...11 4.2.2. Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta...15 4.2.3. Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt...16 4.2.4. Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet...17 4.2.5. Tuki naisten yritystoimintaan...18 4.2.6. Naisyrittäjien kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista, uuden yhteistyön tarpeesta sekä naisyrittäjyyden edistämisestä...20 4.2.6. Haastateltujen kokemukset miesten ja naisten yrittäjyyden eroista sekä naisyrittäjyyden edistämisestä...23 5. Tasa-arvo Varsinais-Suomessa...27 5.2. Väestö, perheet ja koulutus...28 5.3. Palkkaus ja keskitulot...28 5.4. Perhevapaat ja lastenhoito...30 5.5. Terveys, ikäihmiset ja ajankäyttö...31 5.6. Näkemykset tasa-arvosta Varsinais-Suomessa...32 6. Naiset aluekehityksessä...33 6.1. Aluekehityksen ohjelmat ja hankkeet...34 6.2. Poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko...37 6.3. Näkemykset naisten osallistumisesta aluekehitykseen ja sen kehittämisestä...38 7. Näkemykset Naisten resurssikeskuksen toiminnasta ja organisoitumisesta...39 7.1. Koetut kehittämistarpeet Varsinais-Suomessa...39 7.2. Näkemykset kehittämistoiminnan organisoitumisesta...41 8. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset...43 Lähteet...47 Liitteet...48 1. Yrittäjyyskyselyn lomake...48 2. Teemahaastattelurunko...58 3. Lista haastatelluista...59 2

1. Tiivistelmä Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten maaseudun naisten toimintaohjelma, naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelma, myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen nähdään tärkeiksi osa-alueiksi. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasaarvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais- Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen yhteistyössä Turun seudun kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n ja Develooppi Oy:n kanssa. Varsinais-Suomen väestöstä naisia on 51%. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin 97.000, puolet kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Sekä kuntasektorin että valtion työpaikoista yli puolet on naisten työpaikkoja. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa 8.840 naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä. Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin 7.800 (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet). Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35%. Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on laskeva. Toimialoittain eniten naisyrittäjiä on maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö ja he toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä. Enemmistö naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään naisten yrittäjyyttä maakunnassamme. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. Naisten palkkatulot ovat 69% miesten palkkatuloista, käteen jäävät tulot 76% miesten keskituloista. Miehet kokevat, että yhteiskunnassamme miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia keskenään, kun taas naiset eivät koe näin. Tasa-arvonäkökulma voisi tuoda lisäarvoa kehittämiseen. Sukupuolten välinen rakentava yhteistyö koetaan tärkeäksi. Tasa-arvo on tärkeä teema aluekehitysohjelmissa. Naisten aluekehittämiseen osallistumisen voimistaminen on mahdollisuus entistä paremmalle vaikuttavuudelle. Tilastotietojen, kyselyn ja haastattelujen tietojen perusteella voidaan todeta Varsinais-Suomessa olevan tarvetta naisten asioiden edistämiselle. Erityisesti painottui naisten yrittäjyys ja sen tukeminen. Esiselvityksen perusteella suositellaan maakunnallisen naisteemaryhmän, naisresurssikeskuksen, perustamista erityisesti olemassa olevien organisaatioiden välisen yhteistyön tueksi sekä alueen naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi. Seuraavana toimenpiteenä ehdotetaan laajan ja avoimen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuden järjestämistä, johon kutsutaan maakunnan alueelta aiheesta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat konkretisoimaan kehittämistoiminnan tavoitteet, sisältö ja toimintatapa. 3

2. Taustaa Euroopan eri maissa edistetään naisyrittäjyyttä sekä naisten osallistumista rakennepoliittiseen kehittämiseen perustamalla alueellisia resurssikeskuksia ja näiden välisiä verkostoja. Naisresurssikeskukset ovat pienimuotoisia ja tehokkaita osaamiskeskuksia, jotka tähtäävät nimenomaan naisten erityislaadun huomioon ottamiseen ja tukemiseen yrittäjyydessä, alueellisessa kehittämisessä sekä tasaarvotyössä. Alueelliset naisten resurssikeskukset kehittävät ennen kaikkea naisten rohkeutta ottaa ratkaiseva askel yrittäjäksi lähtemiseen. Keskukset täydentävät viranomaisneuvontaa, neuvontajärjestöjen ja uusyrityskeskusten toimintaa ja luovat samalla uudentyyppisiä innovatiivisia ympäristöjä, joissa pystytään kehittämään ratkaisuja naisyrittäjyyden haasteisiin. Tällä hetkellä viranomaisneuvonta koskee pääsääntöisesti rahoitusmalleja, rahoituskelpoisuutta ja yrityksen liikeidean arviointia. Uusyrityskeskus keskittyy yrittäjyyden kehittämiseen eli siihen, miten yritysideasta tuotetaan yritys ja miten yrittäjä valmentautuu tulevaan elämäänsä yrittäjänä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Naisten yrittäjyys on niin voimakkaasti nivoutunut heidän arkielämän rooliinsa, että pelkkä yrittäjyyden lähtökohta on riittämätön. Naiset tarvitsevat tukea, jota parhaiten antavat samassa tilanteessa olevista naisista muodostetut tukiverkostot. Resurssikeskuksista on jo saatu hyviä kokemuksia niin Suomessa kuin muissa maissa. (Naisteemaryhmä 2004) Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Euroopassa. Niiden avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia sekä tukemaan naisten selviytymistä maaseudulla ja kaupungeissa. Eri puolilla Eurooppaa on lähes 500 resurssikeskusta, joista 150 sijaitsee Ruotsissa. Esimerkkejä Suomessa toimivista naisten resurssikeskuksista ovat mm. Sinni voimavarakeskus Oulussa, Osuuskunta Naisten talo Kokkolan naisresurssikeskus sekä Karellikeskus Pohjois-Karjalassa. Alueministeri Hannes Manninen käynnisti keväällä 2004 selvitystyön alueellisen naisten resurssikeskusohjelman kehittämissuunnitelmaksi. Se liittyy mm. yrittäjyyden politiikkaohjelmaan naisyrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa. Erityisohjelman laatiminen perustuu paikallisten naisten tarpeisiin. Tämä johtuu siitä, etteivät muutosten hallintaan tähtäävät yleiset toimet Suomessa tunnista tai tue naisten alueellisia resurssikeskuksia, toteavat selvityksen tehneet dosentti Liisa Horelli ja Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja Mirja Erlund. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa. Se koostuu alueen keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on palkatun vetäjän lisäksi ainakin yksi kohtaaamispaikka - naistentalo tai työpiste - monimuotoista toimintaa varten. Niissä neuvotaan yrittämisen eri vaiheissa olevia naisia sekä kehitetään uusia monipalveluvalikoita. Lisäksi helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Naisten osaamisen ja toiminnan välittömän tukemisen ohella resurssikeskukset rakentavat alueellista innovaatioympäristöä. Ne luovat työllisyyttä, uusia yrityksiä sekä alueen sosiaalista pääomaa. Tällä tarkoitetaan verkostoitumiseen pohjautuvaa kykyä liikuttaa resursseja uusiksi ratkaisuiksi, esimerkiksi räätälöidyiksi lähipalvelurakenteiksi. 4

Ehdotettu kansallinen Naisten Voimavaraohjelma (NAVARA) vuosille 2007-2013 on kuuden ministeriöiden yhteistyöhanke 1. Sitä ohjaa sisäasianministeriön asettama kansallinen ohjelmatyöryhmä. Yksityisen rahoituksen lisäksi valtion budjettirahaa ehdotetaan varattavaksi 4,8 miljoonaa euroa vuosiksi 2007-2013. Rahoituksen avulla luotaisiin toimintaedellytykset vuosittain noin kymmenelle laatukriteerit täyttävälle alueelliselle resurssikeskukselle sekä Suomen naisresurssikeskukset (SNRK) ry:lle 2. Suomen naisresurssikeskukset ry tulee koordinoimaan kansallista voimavaraohjelmaa sekä huolehtimaan kansainvälisistä suhteista. Naisten voimavaraohjelmaehdotuksen lisäksi naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten Maaseudun naisten toimintaohjelma (Asikainen, 2004), Naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset (KTM, 2005) sekä Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004-2007 (STM, 2005). Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (2007) nähdään myös mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen tärkeiksi osa-alueiksi. Euroopan komission Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa 2006 2010 (2006) mainitaan myös useita aiheeseen liittyviä avaintoimia. Euroopan komission toimintasuunnitelmassa yrittäjyyden edistämiseksi (2004) mainitaan lisäksi erityisesti räätälöidyn tuen antaminen naisille ja yritysten välisten suhteiden edistäminen. Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasa-arvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen. 3. Esiselvityksen metodit Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityksessä on käytetty tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kyselyä. Hanke käynnistettiin ohjausryhmän kokouksella lokakuussa 2006. Tilastotietoa kerättiin aiheeseen liittyen Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosastolta, hanketietokannoista, aiemmista julkaisuista sekä myöhemmin haastatteluissa esiin tulleista muista lähteistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Kysely toteutettiin Digium Enterprise tutkimustyökalua hyödyntäen. Sähköpostikutsu kyselyyn vastaamiseen toimitettiin 22.2.2007 yhteensä 2.192 henkilölle, jotka olivat Varsinais-Suomen yrittäjien tai Turun yrittäjänaisten jäseniä tai Yrityspalvelukeskus Potkurin asiakkaita. Kyselyyn vastaamattomille lähetettiin yksi muistutusviesti 27.2.2007. Vastauksia saatiin 5.3.2007 mennessä 503 henkilöltä koko kyselyyn, vastaajamäärä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli 481 668 välillä, keskeneräiseksi jääneet vastaukset huomioiden. Kyselyn vastaajista naisia oli 43% ja miehiä 57% kaikki vastaukset huomioituina. Vastanneista oli alle 40-vuotiaita 25%, 40-50-vuotiaita 35% ja 40% yli 50-vuotiaita. 1 Sisäasianministeriö, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Opetusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö. 2 Suomen naisresurssikeskukset ry perustettiin 21.11.2005 Kajaanissa. 5

Kouluasteen ammatillinen koulutus oli 21%:lla vastaajista, opistoasteen koulutus 41%:lla vastaajista, ammattikorkeakoulutausta 7%:lla ja yliopisto- tai korkeakoulutausta 24%:lla. 72% oli Turun seudulta, 9% Vakka-Suomesta, 9% Salon seudulta, 5% Loimaan seudulta ja 5% Turunmaalta. Hankkeessa haastateltiin yhteensä 30 henkilöä aiheeseen liittyvistä organisaatioista kuten järjestöistä ja yritysneuvonnasta, listaus haastatteluista liitteessä. Haastattelut toteutettiin pääsääntöisesti henkilökohtaisin haastatteluin, mutta joitain toimijoita haastateltiin myös puhelimitse tai ryhmässä. Yksi henkilö toimitti vastauksensa sähköpostitse. Haastatteluja toteuttivat käytännössä Tytti Siltanen ja Tiina Haavisto. Tulokset julkistettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, joita järjestettiin yksi jokaisessa Varsinais-Suomen seutukunnassa toukokuussa 2007. 4. Naisten yrittäjyys ja työllisyys Varsinais-Suomessa 4.1. Varsinaissuomalaiset naiset ja työssäkäynti Varsinais-Suomen väestöstä 51% on naisia. 15-64-vuotiaita naisia on 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin 97.000, 50% kaikista työpaikoista. Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. Kuntasektorin työpaikoista 79% ja valtion työpaikoista 51% on naisilla. Määrällisesti naisia on eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yli puolet myös koulutuksen, tukku- ja vähittäiskaupan, julkisen hallinnon ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen palkansaajista Varsinais-Suomessa on naisia. Suhteellisesti vähiten naisia on rakentamisessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä teollisuudessa. Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa 8.840 naista, joista määrällisesti eniten hallintoja toimistotyössä. 4.1.1. Naisväestön määrä, ikärakenne ja koulutus Varsinais-Suomessa oli vuonna 2005 yhteensä 456.192 henkilöä, joista 235.461 oli naisia (52% väestöstä). Koko Suomen väestöstä 51% oli naisia. (Tilastokeskus) 15-64-vuotiaita naisia oli 33% maakunnan kokonaisväestöstä. Tämän ns. työikäisen naisväestön määrä on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä noin 5.000 naisella. Määrän vähenemisen on Varsinais-Suomessa ennustettu olevan pienempää kuin koko 6

Suomessa keskimäärin (Varsinais-Suomessa -3%, koko Suomessa -6%). Yli 65-vuotiaita naisia oli 10% maakunnan kokonaisväestöstä vuonna 2005. Tämän ikäisten naisten määrän on ennustettu lisääntyvän 17.000 naisella vuoteen 2020 eli jopa 36%:lla. (Tilastokeskus) Koulutus on jakautunut sukupuolen mukaan. Naisvaltaisimpia ovat hoitoalat, käsiteollisuus- ja taideala sekä opettajankoulutus. Miehet opiskelevat erityisesti liikenteen, tietoliikenteen ja tekniikan aloilla. Naisia on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista yli puolet. Vuoden 2004 lopussa kaikista akateemisen loppututkinnon suorittaneista naisia oli hieman yli 60 prosenttia. Naisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2002 lähes 46 prosenttia tohtoriksi väitelleistä oli naisia. Vuonna 2004 yliopistojen professoreista naisia oli 22 prosenttia. Korkeakouluissa naisvaltaisten opintoalojen määrä on lisääntynyt. Yhä useampi juristi, lääkäri ja teologi on nainen. Esimerkiksi eläinlääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneista naisten osuus on jo yli 80 prosenttia. Suomalaiset naiset ovat kouluttautuneet vaativiin tehtäviin. On tärkeää, että he sijoittuvat myös koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Edelleen ajankohtainen kysymys on, miten naisten parantunut koulutustaso näkyy heidän asemassaan työmarkkinoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. Naisten osuus sekä keskiasteen että ammatillisen korkea-asteen ja korkeakoulututkinnon suorittaneista on kasvanut tasaisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 2002 lopussa 76 prosenttia 20 64-vuotiaista naisista ja 72 prosenttia samanikäisistä miehistä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Tutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä oli vuonna 2005 sekä koko maassa että Varsinais- Suomessa lähes samassa suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, noin 63%. Naisista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 36% naisväestöstä eli noin 71.000 naista (miehillä 40%) kaikista keskiasteen tutkinnon suorittaneista 49% on naisia. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita naisia oli 27% naisväestöstä eli 53.000 naista (miehillä 23%) - 56% kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on naisia. Kaikilla tasoilla Varsinais- Suomen tutkinnon suorittaneiden osuus oli samansuuruinen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskus, väestö koulutusasteen mukaan 2005) 4.1.2. Varsinaissuomalaisten naisten työpaikat Suomen työvoimasta melkein puolet on naisia. Sekä naiset että miehet tekevät useimmiten kokopäivätyötä. Myös pienten lasten äidit työskentelevät kodin ulkopuolella. Suomalaisten naisten aktiivisuus työmarkkinoilla on EU:n korkeimpia, miesten taas matalimpia. Naiset kantavat edelleen päävastuun lasten hoidosta, joten julkiset hoivapalvelut tukevat erityisesti naisten työssäkäyntiä. Naisten työssäkäynti rahoittaa suomalaista hyvinvointivaltiota miesten työssäkäynnin ohella. Ansiotyö ja yksilöllinen sosiaaliturva vahvistavat naisten taloudellista itsenäisyyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) Varsinais-Suomessa oli vuonna 2004 naisten työpaikkoja noin 97.000, naisten osuus oli 49,7% kaikista työpaikoista. Naisten työpaikat jakaantuivat palkansaajiin (92% kaikista naisten työpaikoista) ja yrittäjiin (8% kaikista naisten työpaikoista). Miehistä 85% oli palkansaajana ja 15% yrittäjänä. Vuonna 2004 naispalkansaajia oli 46% ja naisyrittäjiä 4% kaikista maakuntamme työpaikoista. Miespalkansaajia oli 43% ja miesyrittäjiä 7% kaikista 7

maakuntamme työpaikoista. (Tilastokeskus) Naisten yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa tarkastellaan tarkemmin kappaleessa 4.2. Työnantajasektoreittain lukumääräisesti tarkasteltuna suurin maakuntamme naisten työllistäjäsektori oli yksityinen sektori, noin 49.000 naispalkansaajaa (51% kaikista naisten työpaikoista). Toisena tuli kuntasektori, noin 33.000 naispalkansaajaa (34% kaikista naisten työpaikoista) ja kolmantena valtio, 5.800 naispalkansaajaa (6% kaikista naisten työpaikoista). Kun katsotaan, millä sektoreilla naiset työskentelevät suhteellisesti enemmän kuin miehet, huomataan, että naisten osuus oli suurinta kuntasektorilla (79% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). Toiseksi suurin naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä työllistävä sektori oli valtio (51% kaikista työpaikoista naisten työpaikkoja). (Tilastokeskus) Varsinais-Suomessa naisia työllistivät palkansaajina määrällisesti eniten seuraavat toimialat: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (28% kaikista naispalkansaajista), teollisuus (15% kaikista naispalkansaajista) ja tukku- ja vähittäiskauppa (12% kaikista naispalkansaajista). Nämä toimialat työllistivät yhteensä 55% kaikista naispalkansaajista. Suhteellisesti eniten naisia työskenteli suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla (89% palkansaajista naisia), majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (73% palkansaajista naisia) ja rahoitustoiminnassa (71% palkansaajista naisia) Yli puolet myös koulutuksen, yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan palkansaajista Varsinais-Suomessa oli naisia. Suhteellisesti vähiten naisia oli rakentamisessa (9% palkansaajista naisia), teollisuudessa (11%), kalataloudessa sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa työllisenä oli 107.600 naista (49% työvoimasta). Tarkasteltaessa ajanjaksoa 1997 2006 voidaan todeta, että koko maassa naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt eri sykleissä, mutta Varsinais-Suomessa ero ei ole ollut yhtä selkeä. Kehitys on sukupuolittain tarkasteltuna ollut hyvin samansuuntaista viimeisten parin-kolmen vuoden aikana. Varsinais-Suomen erilaisuutta selittää osin vientiteollisuuden vahva asema. Sekä naisten että miesten kohdalla työllisten määrän muutokset ovat olleet voimakkaampia Varsinais- Suomessa kuin koko maassa keskimäärin, sekä kasvu että vähentyminen. Myös tässä vientiteollisuuden vahvuus heijastuu suhdannevaihteluina, mutta lisäksi opiskelijoiden huomattava määrä toimii työvoimareservinä. (Varsinais-Suomen TE-keskus) Kun tarkastellaan työpaikkojen muutosta työnantajasektorin mukaan 1995 2004, voidaan todeta, että naisten työpaikat olivat suhteellisesti hieman lisääntyneet (vuonna 1995 kaikista työpaikoista 48,7% oli naisten työpaikkoja ja vuonna 2004 sama luku oli 49,7%). Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet naispalkansaajien määrän lisääntymisessä ja naisyrittäjien määrän vähentymisessä. Lukumäärissä tämä tarkoitti naispalkansaajien määrän kasvua 82.753:sta 89.341:een ja naisyrittäjien määrän laskua 8.700:sta 7.721:een. Varsinais-Suomen naistyöpaikkojen muutokset 1995-2004 olivat suurimpia valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden kohdalla (-39%) sekä naisyrittäjien kohdalla (-11%). Yksityisen sektorin naistyöpaikat lisääntyivät Varsinais-Suomessa 27% ja kuntasektorin työpaikat 19%. (Tilastokeskus) 8

Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan 1995-2004 80000 70000 60000 50000 40000 30000 miehet, yksityinen sektori työnantajana naiset, yksityinen sektori työnantajana naiset, kunta työnantajana miesyrittäjät miehet, kunta työnantajana naisyrittäjät naiset, valtio työnantajana miehet, valtio työnantajana miehet, valtioenemm. Oy:t työnantajana naiset, valtioenemm. Oy:t työnantajana 20000 10000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuvio 1. Varsinais-Suomen työpaikkojen määrä sukupuolen ja työnantajasektorin mukaan 1995-2004. 4.1.3. Naisten työttömyys Varsinais-Suomessa Työministeriössä työttöminä työnhakijoina oli vuoden 2006 lopulla Varsinais-Suomessa 8.840 naista. Työttömyyttä ajanjaksolla 2000 2006 tarkasteltuna kehityssyklien sukupuolittain tarkasteltu erilaisuus näkyy selvästi miesten työttömyyden aleneminen hidastui ja kääntyi kasvuksi ennen kuin naisten kohdalla. Tämä selittyy osin vientiteollisuuden vahvuudella alueellamme. Aiempina vuosina miesten työttömyys on ollut määrältään suurempaa kuin naisten työttömyys, nykysuhdanteessa ero on kapenemassa ja Varsinais-Suomessa on saman verran mies- ja naistyöttömiä. (Varsinais-Suomen TEkeskus) 9

Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi 2000-2006 14 000 10 12 000 11 882 10 833 5 10 000 0 8 868 8 000-5 6 000-10 naiset -11,3 4 000 miehet muutos-%, naiset -15,6-15 muutos-%, miehet 2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-20 Kuvio 2. Työttömien määrä ja muutos sukupuolen mukaan, Varsinais-Suomi 2000-2006. Naistyöttömiä on Varsinais-Suomessa määrällisesti eniten hallinto- ja toimistotyössä (1.511 naista), seuraavaksi eniten luokittelemattomassa työssä (1.316 naista) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (1.274 naista). Vuosia 2000 2006 tarkasteltaessa naisten työttömyys on alentunut suhteellisesti eniten terveys- ja sosiaalialalla (-47%), seuraavaksi eniten kuljetus- ja liikennetyössä (-44%) ja kolmanneksi eniten teollisessa työssä (-40%). Työttömyys on lisääntynyt samana ajankohtana teknisessä / akateemisessa työssä (+2%), johon sisältyy mm. opetusala. (Varsinais-Suomen TEkeskus) Varsinaissuomalaisten naisten työttömyyttä ikärakenteittain tarkasteltuna voidaan todeta, että suurinta työttömyys oli vuonna 2006 ikäryhmässä yli 55-vuotiaat naiset (32%) ja toiseksi eniten ikäryhmässä 40-54-vuotiaat (31%). (Varsinais-Suomen TE-keskus) Haastatteluissa tuli esille erityisenä haasteena maahanmuuttajanaisten työllistyminen palkansaajaksi tai yrittäjäksi. 10

4.2. Naisten yrittäjyys Varsinais-Suomessa Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin 7.700 (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet) Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35% Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on 7,8%, osuus on laskenut vuodesta 1999, jolloin osuus oli 8,7% Toimialoittain määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin on alle 24-vuotiaissa. Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. Naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. Naiset kokevat miehiä enemmän, että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole liikaa. Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä 57% naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään edustamani sukupuolten yrittäjyyttä maakunnassamme. Sekä naiset että miehet ovat sitä mieltä, että Varsinais-Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteistyötä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken. 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Miesyrittäjien mielestä yrittäjyyttä pitää edistää sukupuoleen katsomatta ja naisyrittäjien mielestä erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan, verkostoitumisen tarve ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. 4.2.1. Naisyrittäjien määrä ja toimialat Yrittäjiä oli vuonna 2004 yhteensä 22.259, joista naisyrittäjiä 7.736 ja miesyrittäjiä 14.523. Miesyrittäjiä oli siis lähes kaksinkertainen määrä kuin mitä naisyrittäjiä. Naisten osuus kaikista maakuntamme yrittäjistä sisältäen maa- ja metsätalouden oli 35%. Naisyrittäjiä oli 7,8% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä ja miesyrittäjiä 14,4% oman sukupuolensa kaikista työssäkävijöistä. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2004) 11

Vuodesta 1999 vuoteen 2004 naisyrittäjien määrä on ollut laskeva. Vuonna 1999 naisyrittäjien osuus naistyöllisistä oli Varsinais-Suomessa 8,7%, kun taas vuonna 2004 osuus 7,8%. Miesyrittäjien osuus työllisistä on pysynyt näinä vuosina lähes samana. Ero nais- ja miesyrittäjyyden välillä on kasvanut Varsinais-Suomessa, mutta ei koko Suomessa. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot 1999-2004) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät 2004 miehiä yrittäjinä 14 523, 7 % naisia palkansaajina 91 294, 46 % miehiä palkansaajina 86 266, 43 % naisia yrittäjinä 7 736, 4 % Kuvio 3. Varsinais-Suomen kaikki työpaikat (palkansaajat ja yrittäjät) 2004. Kun yrittäjyyden muutoksia tarkastellaan maakunnassamme ajanjaksolla 1995 2004, huomataan, että naisyrittäjien määrä on laskenut: vuonna 1995 naisyrittäjiä oli 8.700 ja 2004 yhteensä 7.721. Laskua on ollut -11%. Miesyrittäjien määrä laski -7%. Naisyrittäjiä oli vuonna 1995 5,1% alueen kaikista työpaikoista, kun taas vuonna 2004 luku oli 4,0%. Miesyrittäjiä oli vuonna 1995 yhteensä 9,2% kaikista alueen työpaikoista ja vuonna 2004 yhteensä 7,4%. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa maakunnassamme kuin koko maassa keskimäärin. Luvut sisältävät myös maa- ja metsätalousyrittäjät. (Tilastokeskus, työpaikat alueittain työnantajasektorin mukaan 1990-2004) (kuvio 4) 12

Nais- ja miesyrittäjät Varsinais-Suomessa 1995-2004 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 miesyrittäjät 15566 15084 14990 14846 14686 14753 14582 14533 14482 14518 naisyrittäjät 8700 8542 8368 8261 8112 8065 8044 7897 7818 7721 Kuvio 4. Yrittäjien määrät Varsinais-Suomessa sukupuolittain 1995-2004 Naisyrittäjien osuus kaikista Varsinais-Suomen työllisistä oli suurinta maa-, metsä- ja riistataloudessa (28% kaikista työllisistä naisyrittäjiä), yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (16%), kalataloudessa (12%) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (8%). Toimialoja, joissa naiset toimivat enemmän yrittäjinä kuin palkansaajina olivat maa-, metsä- ja riistatalous sekä kalatalous. 10-25% kaikista naistyöpaikoista oli yrittäjillä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitusja ravitsemustoiminnassa. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Määrällisesti eniten naisyrittäjiä oli vuonna 2004 maa-, riista- ja metsätaloudessa (2.226 naisyrittäjää) sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (1.358 naisyrittäjää). Toimialoittainen jakauma Varsinais-Suomessa on hyvin samankaltainen kuin koko Suomessa keskimäärin. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Molemmilla sukupuolilla maa-, metsä-, riista- ja kalataloudessa yrittäjyysaktiivisuus oli suurinta. Naisilla yrittäjyysaktiivisuus on suurinta yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, rakentamisessa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Miesyrittäjiä oli eniten suhteessa kaikkiin miestyöllisiin rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Suurimmat erot nais- ja miesyrittäjyydessä löytyivät Varsinais-Suomessa maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisten ja miesten yrittäjyysasteen ero -8,9%), kuljetus, varastointi ja tietoliikenteessä (yrittäjyysasteiden ero -8,7%) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (yrittäjyysasteiden ero -8,4%). Varsinais-Suomi erosi koko Suomen keskiarvoista yrittäjyysaktiivisuudessa eniten kalataloudessa (naisyrittäjiä suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin) sekä maa-, riista- ja metsätaloudessa (naisyrittäjiä hieman vähemmän ja miesyrittäjiä enemmän kuin Suomessa keskimäärin). Myös yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa toimii naisyrittäjiä enemmän Varsinais-Suomessa kuin 13

Suomessa keskimäärin. Teollisuudessa naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus on Varsinais-Suomessa samansuuruista, mutta valtakunnallisesti tarkasteltuna miesten yrittäjyysaktiivisuus on voimakkaampaa ja naisten vähäisempää. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2004) Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa 2004 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut F Rakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta naiset 74 % 64 % 25 % 11,5 % 10,8 % 7,9 % miehet 83 % 59 % 19 % 19 % 18 % 16 % Kuvio 5. Naisten ja miesten yrittäjyysaktiivisuus toimialoittain Varsinais-Suomessa 2004. G Tukku- ja vähittäiskauppa Mikäli tarkastelusta poistetaan maa-, riista-, metsä- ja kalatalousyrittäjät, oli Varsinais- Suomen naisyrittäjien määrä 5.481. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2004) Naisyrittäjien osuus yrittäjistä ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä oli Varsinais-Suomessa vuonna 2005 yhteensä 33% maan keskiarvon ollessa 33,2%. (KTM Yrittäjyyskatsaus 2006) Naisten yrittäjyysosuus jää tilastoissa osin katvealueelle, sillä he toimivat usein yhtiömuotoisissa yrityksissä omistaja-johtajina miesten rinnalla. Naisyrittäjien määrä koko Suomessa on ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä kasvanut 60.000:sta 73.000:een vuodesta 1995 vuoteen 2005. Mikäli 73.000 naisyrittäjään mukaan luetaan alkutuotanto (20.000 naisyrittäjää) ja avustavat perheenjäsenet (5.000 naisyrittäjää), oli naisyrittäjien määrä vuonna 2006 yhteensä 98.000. Naisten valtakunnallinen yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien osuus työllisistä (6,3 %) on huomattavasti alempi kuin miesten (11,8 %). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Yritystoiminnan toimialarakenne eriytyy sukupuolen mukaan valtakunnallisesti. Rakentaminen ja kuljetus ovat selvästi miesyrittäjien toimialoja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilöpalvelut ovat naisyrittäjiä työllistäviä toimialoja. Taustalla vaikuttavat mm. perinteiset koulutukselliset jaottelut miesten ja naisten ammatteihin. Tilanne on kuitenkin tasaantumassa, sillä esim. liike-elämän palveluissa ja kaupan alalla on jo nykyisin varsin tasapuolisesti mies- ja naisyrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) 14

Naisten yrityksistä 64,3% toimi vuonna 2004 maakunnassamme palvelualalla ja 21,1% kaupan alalla. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:llä on 6.600 jäsenyritystä. Näistä on 75% miesten ja 25% naisten yrityksiä. Naisjäsenten yrityksistä 61% sijoittuu palveluihin ja 23% kaupan toimialalle. (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselymme vastaajista miehet työskentelivät yrittäjinä pääsääntöisesti teollisuuden ja rakentamisen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla kun taas naiset työskentelivät pääsääntöisesti liike-elämän palvelujen, henkilökohtaisten palvelujen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilla. 4.2.2. Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustausta Varsinaissuomalaisten nais- ja miesyrittäjien määrää ikäryhmittäin tarkasteltuna (pois lukien maatalous) huomataan, että muutamissa ikäryhmissä naisten ja miesten prosentuaalinen osuus yrittäjistä vaihtelee huomattavastikin. Keskiarvoisesti Varsinais- Suomessa 33% yrittäjistä oli vuonna 2003 naisia ja 67% miehiä. Naisia oli suhteellisesti enemmän yrittäjinä kuin miehiä ainoastaan ikäryhmässä 15-19-vuotiaat, tässä ikäryhmässä yrittäjien määrä oli absoluuttisesti katsottuna erittäin pieni, vain 34 yrittäjää maakunnassamme. Seuraavaksi eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin oli maakunnassamme ikäryhmässä 20-24-vuotiaat (43%). Vähiten naisyrittäjiä oli ikäryhmässä yli 65-vuotiaat, 25% kaikista maakuntamme yrittäjistä. Tosin tässäkin ikäryhmässä naisyrittäjien lukumäärä oli hyvin pieni, vain 18. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2003) Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin 2003 30000 25000 20000 15000 palkansaajat, naiset palkansaajat, miehet naisyrittäjät miesyrittäjät 10000 5000 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kuvio 6. Varsinais-Suomen palkansaajat ja yrittäjät ikäryhmittäin 2003. 15

Noin 43 prosenttia naisyrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) koko Suomessa on alle 45-vuotiaita. Miehiin verrattuna naisten joukossa on hieman enemmän alle 35-vuotiaita, mutta vastapainoksi hieman enemmän yli 45-vuotiaita yrittäjiä. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä eniten on 51-60-vuotiaita (35%) ja toiseksi eniten 41-50-vuotiaita (33%). Jäsenet ovat jonkin verran iäkkäämpiä kuin Suomen yrittäjien jäsenistö keskimäärin: Varsinais-Suomen yrittäjistä alle 40-vuotiaita on 20% kaikista jäsenyrittäjistä verrattuna koko Suomen 23%:iin ja yli 51-vuotiaita 49% verrattuna koko Suomen 45%:iin. Kaikista Varsinais-Suomen yrittäjien naisjäsenistä alle 40-vuotiaita on 22% (koko Suomessa 25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneista sekä naisista että miehistä suurin osa oli toiminut tässä yhdessä, ensimmäisessä yrityksessään. Miehistä 39% oli toiminut yrittäjinä vähintään kahdessa yrityksessä ja naisista 28%. Alle 30-vuotiaina oli ensimmäisen yrityksensä perustanut 33% naisvastaajista ja lähes puolet (48%) miesvastaajista. Suurin ero sukupuolten välillä löytyi 20-25-vuotiaana yrityksen perustaneista, sillä miehistä 21% oli perustanut yrityksen 20-25- vuotiaina, mutta naisista vain 12%. Sama ero (9%-yksikköä) löytyi myös 40-45-vuotiaana yrityksen perustaneista, joissa miehistä 7% ja naisista 16% oli perustanut yrityksen 40-45- vuotiaana. Miehet ovat kyselyaineiston mukaan perustaneet ensimmäisen yrityksensä nuorempina kuin naiset. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisyrittäjien osuus (9,5 % vuonna 2004) on suurempi kuin miesyrittäjien. Naisyrittäjät ovat kautta linjan koulutetumpia kuin mieskollegansa. Palkkatyössä olevat naiset ovat silti keskimäärin yrittäjänaisia paremmin koulutettuja. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten koulutuksena on suurimmalla osalla opistotasoinen tutkinto (38%) ja seuraavana ammattikoulu tai vastaava (25%). (Varsinais-Suomen yrittäjät ry) Kyselyymme vastanneet naiset olivat pääsääntöisesti opistoasteen ja yliopiston tai korkeakoulun suorittaneita. Koulutus ja korkeasti koulutettu puoliso lisäävät naisten yrittäjäalttiutta. Naisten yrittäjyysalttiuden nostamiseksi on tärkeää vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen luomaan kuvaan yrittäjästä. (Tervo-Haapanen, 2007) 4.2.3. Naisyrittäjien yritysmuodot, yrityksen koko ja yrittäjäksi lähtemisen syyt Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsenyrityksistä naisten yritysmuotona on yleisin elinkeinonharjoittaja (toiminimi), 51% naisjäsenistä (miehillä 33%), ja toiseksi yleisin osakeyhtiö, 33% naisjäsenistä (miehillä 51%). Kyselyymme vastanneiden naisten tämän hetkisen yrityksen yritysmuoto oli 39%:lla toiminimi (miehistä 20%), 3%:lla avoin yhtiö (miehistä 1%), 7%:lla kommandiittiyhtiö (miehistä 10%) ja 51%:lla osakeyhtiö (miehistä 71%). Naisilla oli siis 19%-yksikköä useammin toiminimi kuin miehillä, kun taas miehillä oli 20%-yksikköä useammin osakeyhtiö kuin naisilla. Valtakunnallisesti 70 prosenttia naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, miehistä alle 60 prosenttia. (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäseninä olevista naisista suurin osa oli yksinyrittäjiä, 58% (miesten yrityksistä 47%), ja toiseksi eniten oli 2-3 työntekijän yrityksiä, 26% sekä naisten että miesten yrityksistä. Yhteensä 91%:lla naisten yrityksistä oli enintään viisi työntekijää. Vastaava luku miesten yrityksissä oli 83%. Suuria eroja luvuissa ei ole verrattuna Varsinais-Suomen yrittäjien jäsentietoja koko Suomen 16

yrittäjät ry:n jäsenistöön. Varsinais-Suomen yrittäjissä naisista hieman suurempi osa toimii toiminimellä kuin koko Suomen yrittäjien jäsenistössä keskimäärin (51%, koko Suomi 48%). (Varsinais-Suomen yrittäjät) Kyselyyn vastanneiden yritysten työntekijöiden määrän tarkastelussa naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet (naiset 40%, miehet 33%). Alle viisi henkilöä työllistävistä yrityksiä oli sekä naisten että miesten yrityksistä 39%. Yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 12%:lla naisvastaajista (kaikki kuitenkin alle 50 henkilöä työllistäviä) ja 16%:lla miesvastaajista (3% yli 50 henkilöä työllistäviä). Naisten yritykset työllistivät siis vähemmän kuin miesten yritykset. Yritysten liikevaihdon mukaan tarkasteltuna naisten yritykset olivat pääsääntöisesti alle 30 000 euron liikevaihdon yrityksiä (24%), kun taas miesten yritykset olivat pääsääntöisesti yli 500 000 euron liikevaihdon yrityksiä (27%). Alle 100 000 euron liikevaihdon yrityksiä oli naisten yrityksistä puolet (49%) ja miesten yrityksistä 37%. Nopean kasvun yrityksiä oli valtakunnallisesti vuonna 2004 naisten yrityksistä vain 12,4% verrattuna miesten yrityksiin (63,6%). (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2006) Kyselyyn vastanneilla yrittäjäksi lähtemisen syyt vaihtelivat jonkin verran sukupuolten välillä. Sekä naisilla että miehillä kaksi yhteistä tärkeää syytä lähteä yrittäjäksi olivat itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. Naisilla korostuivat näiden lisäksi yrittäjyys elämäntapana, taloudellisen menestymisen mahdollisuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Miehillä painottuivat taloudellisen menestymisen mahdollisuus, yrittäjyys elämäntapana ja halu siirtyä pois palkkatyöstä. Suurimmat sukupuolten väliset erot yrittäjäksi lähtemisen syistä löytyivät taloudellisen menestymisen mahdollisuudesta (naisista 22% ja miehistä 38% nimesi tämän omaksi syykseen lähteä yrittäjäksi) ja työn ja perheen yhteensovittamisesta (naiset 18%, miehet 7%). Avoimissa vastauksissa tuli esille muina yrittäjäksi lähtemisen syinä naisilla mm. työttömyysuhka, sattuma, sopiva tilaisuus, avioeron kautta osan yrityksestä siirtyminen naiselle, työnantajan yrityksestä luopuminen ja halu muuttaa Turkuun yhdistettynä vaikeuteen löytää töitä. 4.2.4. Yrittäjien kokemat yritysten suurimmat haasteet, tärkeimmät tavoitteet ja merkittävimmät kasvun esteet Suurimpina haasteina yritystoiminnassa tällä hetkellä kyselyyn vastanneet naiset pitivät mm. toiminnan laajentamisen, yrittäjänä ja pienten lasten äitinä olemisen, kannattavuuden (saada itselleen palkkaa), oman jaksamisen, ajan puutteen / ajanhallinnan, markkinoinnin, sukupolvenvaihdoksen, oman työmäärän kohtuullistamisen, hyvin motivoituneiden työntekijöiden löytämisen ja työntekijän palkkauksen. Sekä nais- että miesvastaajien yritysten tärkeimmät tavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana olivat kannattavuuden ja voiton lisääminen, tuotteiden ja palvelujen monipuolistaminen sekä toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasolla. Suurin ero sukupuolten välillä tärkeimmissä tavoitteissa löytyi alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisäämisessä, jonka valitsi tärkeäksi tavoitteeksi 21% miehistä ja 13% naisista. Merkittävimpinä kasvun esteinä näkivät sekä naiset että miehet nykyisen yrityskoon sopivuuden, haluttomuuden ottaa kasvuun liittyvää riskiä ja vaikeuden löytää sopivia työntekijöitä. Suurimmat erot löytyivät vaikeudessa löytää sopivia työntekijöitä (naisista 30% ja miehistä 38%), työssä jaksamiseen liittyvissä syissä (naisista 21% ja miehistä 17

15%) sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa (naisista 17% ja miehistä 12%). Avoimissa vastauksissa mainittiin naisten vastauksissa lisäksi mm. riski työntekijän jäämisestä äitiyslomalle, kunnallinen kilpailu, eläkkeelle jääminen, haluttomuus kasvaa, sairaslomat ja oikeiden asiakkaiden löytäminen. 4.2.5. Tuki naisten yritystoimintaan Kyselyyn vastanneilla naisilla korostui se, että apua ja tukea oli saatu tai haettu lähipiiriltä eli perheeltä, ystäviltä ja tuttavilta sekä yrittäjyyskurssilta. Myös miehillä lähipiiri oli ollut tärkeä avun ja tuen lähde yritystoiminnan aloittamisessa. Suuri osa miehistä vastasi, ettei ollut saanut tai hakenut apua ja tukea yritystoiminnan aloittamisessa mistään. Avoimissa vastauksissa tuli naisilla esille yritystoiminnan aloittamisen avun/tuen lähteenä lähipiirin lisäksi koulutus, työvoimatoimisto, pankki, verovirasto, elinkeinoasiamies, lakimies, kirjanpitäjä ja kollega. Varsinais-Suomessa tällä hetkellä saatavana oleviin yrityksen neuvonta- ja kehittämispalveluihin liittyen kyselyyn vastanneista sekä naiset että miehet kokivat eniten (yli 40% molempien sukupuolten edustajista), että ne eivät ole riittävästi heidän tiedossaan, he tietävät mihin ottaa yhteyttä ja että ne eivät tarjonneet yritystoimintaa aloittaessa eivätkä tarjoa tällä hetkellä heille tärkeää apua yritystoimintaan. Suurin ero sukupuolten välissä löytyi siinä, että naiset kokivat miehiä voimakkaammin (yli 10%-yksikön ero sukupuolten vastauksissa keskimäärin), että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole lainkaan liikaa. Avoimissa naisten vastauksissa olivat myös seuraavat kommentit Tukea saa aloittaessa myöhemmin olet yksin Ei ehdi oman työn ohessa tutustumaan mahdollisuuksiin. Teollisen alan yrityksiä tuetaan, ei palvelusektoria. Suurin osa neuvojista on konsultteja, jotka eivät ymmärrä oikeasti yrittämisestä yhtään mitään! Hakiessani palveluja minulle kerrottiin, etten ole heidän painopistealueellaan Koulutukset ovat yleensä aina 8-16 ja en voi osallistua kuin iltaisin ja viikonloppuisin, koska toimin sivutoimisena yrittäjänä. Kulttuurialan pienyrittäjälle voisi olla paras koulutus ihan henkilökohtainen neuvonta, mistä sitä saa?????? Yksi vierailuni oli enemmänkin latistava kuin informatiivinen, noin nelikymppinen mies katsoo minua pitkään ja asenne on vähän tuollaista akkojen touhua ja saan vastaukseksi kommentteja arvaa kuinka monta naista täällä on juossut tuon saman idean kanssa eikä ne mihinkään kanna. Pikkuisen olisi toiminnassa parannettavaa! Neuvontakäynnillä tuntui, että kaikilla on kiire eikä minulle ole aikaa. Palvelualan yrityksille toivoisin yritysjohdollisiin asioihin enemmän tukea ja ohjausta. Kysyttäessä tuesta yritystoimintaan liittyen molemmat sukupuolet kokivat eniten, että he haluaisivat enemmän keskusteluja ja tiedonvaihtoa sekä yhteistyökumppanuuksia / verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa, asiantuntijan apua yritystoimintaan sekä koulutusta. Suuria eroja sukupuolen välillä ei ollut, naiset kokivat hieman enemmän 18

tarvetta tukeen yritystoimintaan liittyen. Avoimissa vastauksissa naiset mainitsivat mm. talousasioiden tuen tarpeen, ajan vähyyden tapaamisiin toisten yrittäjien kanssa, keskustelujen toiveen saman alan yrittäjien kanssa, vaikeuden löytää kokeneempi yrittäjä antamaan neuvoja omaan yritystoimintaan ja asiantuntija-avun kalleuden. Naisten kommentteina yritystoiminnan tuen tarpeeseen saatiin mm. seuraavia Kaipaisin oman alan tukiryhmää. Budjetointiin ja markkinointiin liittyvää tietoutta tarvitsee kartuttaa. Miten yritykseni voisi mahdollisesti tuottaa niin paljon, että voisin elää sillä? Ikuinen ristiriita palkkatyön ja yritystoiminnan kanssa. Tarvitsisin yritysjohdollista ja lainopillista neuvontaa, talouden ohjaamista sekä verkostoitumista ja enemmän yhteistyötä ammattikunnittain. Kaipaisin asiakashankintaan ja yrityksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia, nimenomaan pienen yrityksen näkökulmasta katsottuna. Pitäisi opetella ei-sanan käyttö ja hoitaa itseään myös yhtä hyvin kuin asiakkaitaan aikaa itselle! Haluaisin lyhyitä kursseja iltaisin, joista voimavaroja ja uudistumista! Yhteisöllisyys saman alan pienyritysten kanssa. Lähinnä ajatustenvaihtoa, ei välttämättä kollegoiden, vaan muutenkin samanhenkisten kanssa. Se virkistää yksinyrittäjää. KTM:n selvityksessä TE-keskusten yrityspalvelujen vastaavuudesta naisyrittäjien tarpeisiin todetaan, että selkein puute on siinä, ettei naisyrittäjillä ole selkeää kuvaa siitä, millaisia palveluja heille on tarjolla. Yrittäjät kaipaavat lisää tiedotusta palveluista, enemmän kannustusta sekä palveluiden konkreettista vastaavuutta pienen yrityksen tarpeisiin ja toimintaan. Naisyrittäjille tarjotut palvelut ovat olleet tarpeellisia. Yli puolet vastaajista esimerkiksi kääntyi neuvontatarpeessaan mieluummin naisyritysneuvojan puoleen. Naisyrittäjät arvostavat henkilökohtaista neuvontaa sekä kohdennettua sähköpostiviestintää. (KTM, 2004) Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaista 2001 04/2007 oli ollut naisia 44,5% ja miehiä 55,5% (yhteensä 5.523 asiakasta, laskettu mukaan Turun seudun uusyrityskeskus Generaattorin asiakkaat, Potkuri aloittanut 2005). Vuoden 2006 alkavien yrittäjien neuvonta-asiakkaina oli ollut 444 naista ja heidän ikänsä ensikäyntivuonna jakautui seuraavasti: 16% alle 25-vuotiaita, 48% 26-40-vuotiaita ja 35% yli 40-vuotiaita. Työtilanne neuvonta-ajankohtana oli 30%:lla naisista työtön, 26%:lla yksityinen työnantaja ja 15% opiskelija. Koulutustaustaltaan naisasiakkaina oli ollut eniten opisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisia (28%), ammattikoulutaustaisia (22%), korkeakoulutaustaisia (18%) ja ylioppilaita (15%). Tietoja ei ole kerätty toistaiseksi sukupuolierottelulla toimivien yritysten neuvonnasta eikä tarkasteltu asiakastyytyväisyyttä eri sukupuolten näkökulmasta. (Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri) Myös seutukuntien kehittämiskeskusten kävijätilastointia ei ole toteutettu systemaattisesti sukupuolierottelulla. (haastattelut) 19