LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006

Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hanke 1.7.2003-30.6.2006 Hankenumero GA 431248 Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO, puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131

Lukijalle LokaPuts-hanke toimi Pohjois-Karjalassa noin kolmen vuoden ajan. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien maatilojen, omakotitalojen ja loma-asuntojen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke saavutti asetetut tavoitteensa erittäin hyvin, osa tavoitteista jopa ylitettiin. Hankkeella oli erityisesti merkitystä ajankohtaisten jätevesiasioiden tiedottamisessa. Hankkeen palveluihin osallistui yhteensä 943 henkilöä. Hankkeesta saatujen hyvien tulosten innoittamana syntyi LokaPuts 2006-2007- jatkohanke, joka jatkaa haja-asutuksen jätevesijärjestelmien kehittämistyötä tutkimalla 8-9 puhdistamon toimivuutta lähitulevaisuudessa. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä, jonka avulla LokaPuts-hanke on voitu menestyksekkäästi toteuttaa. Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy PL 5, 80101 JOENSUU puh. 050 354 8753 fax (013) 258 3399 petri.kurki@suomensalaojakeskus.fi

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä.... 3 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu.. 4 2. Hankesuunnitelma.......... 4 3. Hankeorganisaatio....... 4 Sivu 4. Hankkeen toteutus.... 5 4.1. Selvityskäynnit.. 5 4.2. Koerakentamiskohteet... 5 4.3. Työnäytökset... 7 4.4. Koulutukset... 7 4.5. Tiedottaminen. 8 5. Hankkeen tulokset.. 9 5.1. Määrälliset tulokset.. 9 5.2. Laadulliset tulokset.. 10 6. Toteutuksen arviointi... 10 6.1. Ohjausryhmän arvio 10 6.2. Suomen Salaojakeskuksen arvio.. 11 6.3. Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi 12 6.3.1. Koulutukseen osallistujat... 12 6.3.2. Seminaarin osallistujat... 13 6.3.3. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset 15 7. Hankkeen talous.... 17 8. Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset... 17 Liitteet: 1. Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2. Kiinteistön selvitystiedot jäteveden käsittelystä eli LokaPuts-hankkeen selvityslomake 3. Koerakentamiskohteilta vaadittavat tulokset ja puhdistustulokset 4. Koulutusten ja seminaarin ohjelma 5. Arviointikyselylomake/palautelomake 6. Tiivistelmä yhdestä LokaPuts-hankkeen PowerPoint-diaesityksestä 7. Arviointimatriisi 8. Hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot 9. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit 10. Hankkeesta julkaistut artikkelit 11. Esimerkkejä lehtileikkeistä

3 Tiivistelmä LokaPuts eli Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa -hanke käynnistyi 1.7.2003 ja kesti 30.6.2006 saakka. Hankkeen tärkeimpinä rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Muut rahoittajat ja yhteistyökumppanit hankkeessa olivat alueen kunnat, Fann Ympäristötekniikka, Jita, Kemira GrowHow, KWH Pipe, Propipe, Raita Environment, Teoplast ja Uponor Suomi. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tärkeimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, koerakentamiskohteiden rakentaminen ja seuranta sekä haja-asutusalueen kiinteistöille tehdyt selvityskäynnit. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin, osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin kaksinkertaisesti. Laadullisia tavoitteita oli vaikea mitata, mutta hankkeella oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen vähentämiseen haja-asutusalueella. Tosin kuormituksen vähenemisen vaikutus näkyy vasta hankkeen päättymisen jälkeen, muutaman vuoden kuluttua. Hanke oli kuitenkin vaikutukseltaan ympäristöpositiivinen. Ajankohtaisista jätevesiasioista tiedotettiin viidessä infotilaisuudessa 94 asukkaalle, selvityskäyntejä tehtiin 329 tilalle, jätevesien käsittelystä koulutusta annettiin yhteensä 193 henkilölle, työnäytöksissä esiteltiin jätevesijärjestelmiä vähintään 327 henkilölle ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta saatiin kiinnostumaan 141 kiinteistönomistajaa. Hankkeen aikana kehitettiin haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä rakentamalla viisi koerakentamiskohdetta, joita seurattiin ajoittain viisi näytekertaa puhdistamoa kohti. Lisäksi seurattiin yhden aiemmin toteutetun puhdistamon toimivuutta. Seurannassa oli siis kuusi puhdistamoa, joista neljä oli asumisjätevesiä ja kaksi maitohuonejätevesiä käsittelevää puhdistamoa. Puhdistamotyyppeinä olivat kaksi fosforinpoistolla tehostettua maapuhdistamoa ja neljä laitepuhdistamoa, joista kolme oli panospuhdistamoita ja yksi biosuodatin. Seurantatulosten perusteella voidaan sanoa, että nykyisillä puhdistustekniikoilla on mahdollista saavuttaa talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset. Lähes kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta ja typpeä asetuksen vaatimusten mukaisella tavalla, mutta fosforin osalta puolet puhdistamoista jäi peruskäsittelyvaatimuksen alapuolelle, yksi tosin niukasti ja kaksi puhdistamoa selvästi. Monella puhdistamolla fosforinpoistossa esiintyi vaihtelua myös eri näytekertojen välillä. Erityisesti laitepuhdistamoissa tulee olla tarkkana fosforin saostuskemikaalin riittävyyden kanssa, mutta myös niiden monimutkaisempi tekniikka, kuten sähköä vaativat pumput ja kompressorit ym. ovat alttiimpia häiriöille. Fosforinpoistolla tehostetut maapuhdistamot toimivat seurannan aikana tasaisemmin kuin laitepuhdistamot. Myös osa laitepuhdistamoista toimi erinomaisesti koko seurannan ajan, mutta osalla oli ongelmia fosfori- ja typpipäästöjen suhteen. Seurannassa oli kutakin puhdistamotyyppiä vain yksi puhdistamo, joten tuloksia ei voida yleistää. Tarkkailussa olleiden puhdistamoiden tuloksia kannattaa vertailla muiden tutkimushankkeiden tuloksiin, jotta puhdistamoista saa enemmän toimivuustietoa puhdistamovalinnan perusteeksi. Hankkeelle asetetuissa tavoitteissa jäätiin ainoastaan maasuodattamon jälkisuodinkaivon kehittämistyössä, koska hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa yksi oma fosforinpoistokaivo jo toteutetun maasuodattamon perään. Aiheesta pidettiin palaveri Kemira GrowHow`n kanssa, mutta sopivaa kohdetta eikä kaivorakenteeseen soveltuvaa fosforinpoistomassaa löydetty hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen aikana tehtiin useita raportteja mm. koerakentamiskohteiden työnäytösraportit ja seurantaraportti, jotka on tarkoitettu niin viranomaisten kuin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön.

4 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu Hanke laitettiin Suomen Salaojakeskuksen toimesta vireille 10.10.2002, jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen EU-rahoitusta varten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä jätevesien käsittelyn kehittämistä, koska uusi talousjätevesiasetus oli kiristämässä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimuksia. Sen takia hankkeen toteutukseen otettiin koerakentamiskohteiden rakentaminen ja niiden seuranta. Haja-asutusalueen kiinteistöt valittiin hankkeen kohderyhmäksi siksi, että asetus koskee maaseudun kaikkia kiinteistöjä mm. loma-asuntoja, omakotitaloja ja maatiloja. Hankesuunnitelmaa täydennettiin 14.2.2003 ja rahoituspäätös hankkeesta tuli 20.3.2003. Hankkeen lähtökohtia pohtiva aloituspalaveri pidettiin 23.7.2003, jolloin sovittiin mm. koerakentamisvaihtoehdoista ja ohjausryhmän kokoonpanosta. LokaPuts hanke kuului Itä- Suomen tavoite 1-ohjelmaan, toimintalinjaan 4 ja toimenpidekokonaisuuteen 4.3. Hanke oli pääosin Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen rahoittama (80 %). Hankesuunnitelman mukainen toteutusaikataulu oli 1.7.2000-31.12.2005, mutta siihen haettiin koerakentamiskohteiden seurannan ja raportoinnin takia jatkoaikaa niin, että päättymispäivä oli lopulta 30.6.2006. 2. Hankesuunnitelma Hankkeen tavoitteet on esitetty hankesuunnitelmassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tärkeimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, koerakentamiskohteiden rakentaminen ja niiden seuranta sekä kiinteistöille tehdyt selvityskäynnit. Hankkeen määrällisinä tavoitteina oli tehdä vähintään 150 selvityskäyntiä, toteuttaa 4-5 koerakentamiskohdetta, kouluttaa vähintään 100 urakoitsijaa, loka-autoyrittäjää ja suunnittelijaa sekä saada vähintään 100 kiinteistönomistajaa kiinnostumaan jäteveden käsittelyn tehostamisesta hankkeen aikana. Hankesuunnitelman tiivistelmä on loppuraportin liitteenä (liite 1), josta selviää hankkeen tavoitteet ja keinot tarkemmin. 3. Hankeorganisaatio LokaPuts-hankkeen vastuullisena hakijana oli Suomen Salaojakeskus. Hankkeen vetäjänä työskenteli hankevastaava Petri Kurki. Hankkeen johtajana toimi toimitusjohtaja Juha Arola 1.7.2003-31.10.2005 ja Mika Mikkola 1.11.2005-30.6.2006. Hankkeessa oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemisen ja laillisuuden seuranta sekä sen toiminnan kehittäminen. Seurantaryhmään kuuluivat EU-koordinaattori Anna-Liisa Tanskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama Kontiolahden kunnasta, rakennustarkastaja Kari Tanskanen Liperin kunnasta, toimitusjohtaja Juha Arola/Mika Mikkola Suomen Salaojakeskuksesta ja hankevastaava Petri Kurki Suomen Salaojakeskuksesta.

5 4. Hankkeen toteutus 4.1 Selvityskäynnit Tilausten perusteella jätevesien käsittelystä kiinnostuneille kiinteistöille tehtiin selvityskäyntejä, joilla käytiin läpi kiinteistön jätevesien käsittelyn nykytila ja tehostamistarve. Lisäksi selvityskäynnillä esiteltiin eri jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Selvityskäynnillä täytettiin hankkeen selvityslomake (liite 2). Selvityskäynnin yhteydessä jaettiin laitevalmistajien esitteitä. Selvityskäyntien määrät kunnittain hankkeen aikana on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Selvityskäyntejä on tehty hankkeen aikana 1.7.2003-30.6.2006 seuraavasti: Kunta Selvityskäynnit yhteensä kpl Eno 4 Ilomantsi 28 Joensuu 29 Juuka 8 Kesälahti 1 Kitee 61 Kontiolahti 26 Lieksa 17 Liperi 58 Nurmes 24 Outokumpu 6 Polvijärvi 17 Pyhäselkä 4 Rääkkylä 24 Tohmajärvi 25 Valtimo 1 Yhteensä 329 4.2 Koerakentamiskohteet Hanke toteutti vuosina 2003-2005 viisi koerakentamiskohdetta: tehostetulla fosforinpoistolla toteutetun vaakavirtausmaasuodattimen, matalan maasuodattamon fosforinpoistokaivolla, kahden talouden ja yhden maitohuoneen yhteisen panospuhdistamon, kahden talouden panospuhdistamon ja yhden talouden panospuhdistamon. Kohteita seurattiin ajoittain viisi näytekertaa puhdistamoa kohti. Lisäksi hanke tarkkaili yhden aiemmin toteutetun biosuodattimen toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Kemira GrowHow`n kanssa yhteistyössä oma fosforinpoistokaivo jo toteutetun maasuodattamon perään, mutta se ei toteutunut, koska sopivaa kohdetta ja kaivorakenteeseen soveltuvaa uutta fosforinpoistomassaa ei löytynyt hankkeen toteutuksen aikana. Puhdistamot rakennettiin ns. työnäytöskohteina eli rakentamisvaiheessa järjestettiin esittelytilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Puhdistamoiden asennuksen laadun valvonta ja rakentamisvaiheiden dokumentointi valokuvaamalla tehtiin työmaalla hankkeen toimesta. Kohteista laadittiin työnäytösraportit, joissa eri työvaiheet on esitetty valokuvin.

Tutkimuksessa seurattiin kuutta eri puhdistamoa, joista kaksi oli eri maapuhdistamotyyppiä ja neljä eri pienpuhdistamoa. Neljä puhdistamoista oli asumajätevesikohteita ja kaksi maitotilakohteita. Puhdistamoiden keskimääräiset reduktiot ja vedenkulutusarviot on esitetty taulukossa 2. Puhdistamoiden fosfori- ja typpireduktioissa oli suuriakin vaihteluja. Puolet puhdistamoista poisti fosforia keskimäärin asetuksen mukaisesti, mutta kolmanneksella puhdistustulokset jäivät asetuksen 85 % tai 70 % käsittelyvaatimuksen alle. Kaksi kolmannesta poisti typpeä asetuksen vähintään 40 % käsittelyvaatimuksen mukaisesti ja kolmannes vähintään 30 % käsittelyvaatimuksen täyttävästi. Fosforivähenemien suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat matala maasuodattamo FILT 1400- jälkisuodinkaivolla, IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla ja Raita PA 2.0-panospuhdistamo. Typpireduktion osalta kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat Raita PA 2.0-panospuhdistamo, matala maasuodattamo + FILT 1400 ja MH 2-puhdistamo. BOD 7 -reduktioiden suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat matala maasuodattamo + FILT 1400, Upoclean Milk ja Raita PA 2.0- panospuhdistamo. Seurattujen puhdistamoiden fosforipäästöt ympäristöön vaihtelivat melko paljon. Asumajätevesikohteiden puhdistamoista kolme neljästä poisti fosforia asetuksen mukaisesti, mutta yhdellä neljästä oli ongelmia. Maitotilakohteissa Upoclean Milkin fosforipäästö 2,5 g/vrk oli hieman korkeampi kuin asetuksen 85 % käsittelyvaatimuksen mukaan laskettu fosforin sallittu enimmäispäästö 2,4 g/vrk, kun taas MH2-puhdistamon fosforipäästö 49,6 g/vrk oli selvästi suurempi kuin enimmäispäästöraja 8,8 g/vrk. Myös typpipäästöt vaihtelivat jonkin verran eri puhdistamotyyppien välillä. Noin kaksi kolmannesta puhdistamoista poisti typpeä asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti ja kolmannes täytti asetuksen lievemmän käsittelyvaatimuksen. Kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta jätevedestä erittäin hyvin, täyttäen asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen. Puhdistamoiden lähtevän jäteveden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (mg/l) on esitetty taulukossa 3. Maitotilakohteiden puhdistamoilla lähtevän jäteveden fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin asumajätevesikohteiden puhdistamoilla. Tähän yhtenä syynä on maitotilojen suurempi tulevan jäteveden kuormitus, mikä on pääosin peräisin fosfaattipitoisista pesuaineista. Puhdistamoilta saadut puhdistustulokset vaihtelivat jonkin verran eri näytekertojen välillä. Eniten vaihtelua oli fosforin ja typen suhteen. Myös kiintoainepitoisuuksissa oli vaihtelua. Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat maapuhdistamoissa, joissa fosforinpoiston tehostamiseksi asennettua massaa karkasi lähtevään jäteveteen. 6 Taulukko 2. Puhdistamoiden keskimääräiset vähenemät (%) ja arvioidut veden kulutukset. Vähenemiä laskettaessa tulevan jäteveden pitoisuuksina käytettiin asetuksen kuormituslukujen ja vedenkulutusarvioiden perusteella saatuja arvoja. IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodattimessa vedenkulutus on laskettu vesimittarin mukaan, muissa kohteissa panoslaskurin tai arvion mukaan. Kohde Veden kulutus l/asukas/d Veden kulutus l/d Kok-P % Kok-N % BOD 7 % Vaaka-MS+biotiitti 100 200 91,8 43,1 96,7 MS + JS (FILT 1400) 110 440 99,9 66,2 99,1 WehoPuts 6 110 440 5,0 18,5 95,4 Raita PA 2.0 110 770 90,6 71,2 97,4 Upoclean Milk (maitotila) 600 84,4 31,5 98,7 MH2-puhdistamo (maitotila) 1050 19,8 58,4 97,0 Asetuksen peruskäsittelyvaatimus 85 40 90 Asetuksen lievempi käsittelyvaatimus 70 30 80

Taulukko 3. Puhdistamoiden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (puhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet mg/l). Kohde Näytteet lkm Kok-P mg/l Kok-N mg/l BOD mg/l Kiintoaine mg/l ka md ka md ka md ka md Vaaka-MS+biotiitti 5 1,8 1,2 79,6 72,0 16,6 19,0 77,6 61,0 MS + JS 5 0,03 0,016 43,0 53,0 4,2 < 3 103,5 34,0 WehoPuts 6 5 19,0 20,0 103,8 100,0 20,6 20,0 38,6 34,0 Raita PA 2.0 5 1,94 1,8 36,6 28,0 11,6 8,0 33,0 26,0 Upoclean Milk (maitotila) 5 4,1 3,7 60,6 60,0 6,8 6,0 4,6 3,6 MH2-puhdistamo (maitotila) 5 47,2 50,0 38,8 42,0 9,8 6,0 26,2 9,3 Loppuraportin liitteessä 3 on esitetty seurattujen puhdistamoiden vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset. Koerakentamiskohteiden seurannasta on valmistunut erillinen seurantaraportti vuonna 2006 ja siitä löytyy lisätietoa eri puhdistamoiden toteutuksesta, puhdistustuloksista ja toimivuudesta. 4.3 Työnäytökset LokaPuts-hanke järjesti työnäytökset viiden koerakentamiskohteen ja neljän maasuodattamon rakentamisen yhteydessä eri puolilla maakuntaa. Työnäytökseen osallistui laitevalmistajan edustaja, joka esitteli puhdistamon rakenteen ja toimintaperiaatteen. Työnäytökset kiinnostivat haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä erittäin hyvin. Työnäytöksiin osallistui tapahtumapaikalla kerättyjen nimilistojen perusteella yhteensä 327 henkilöä (taulukko 4), mutta kaikki paikalla käyneet eivät kuitenkaan kirjoittaneet nimeään osallistumislistaan. Työnäytöspaikalla tehtyjen arvioiden mukaan yhdeksässä työnäytöksessä kävi noin 400 henkilöä. Puhdistamoista laadittiin työnäytösraportit, joissa asennuksen eri työvaiheet on esitetty valokuvin. Taulukko 4. Hankkeen järjestämät työnäytökset puhdistamoiden rakentamisvaiheessa ja niiden osallistujamäärät. Aika Paikka Kunta Osallistujat Nimilista Osallistujat Arvio 9.10.2003 Sirpa ja Oiva Nyrhinen Liperi 32 50 2.6.2004 Marja ja Urho Tapanen Rääkkylä 56 60 9.6.2004 Esko ja Veikko Mustonen Kitee 43 50 7.9.2004 Ari Karhinen ja Soile Hirvonen Kitee 42 50 27.10.2004 Jukka Nevalainen Kontiolahti 44 50 14.9.2005 Esko Timonen Kitee 43 50 11.10.2005 Jouni Tahvanainen Ilomantsi 22 30 13.10.2005 Marko Saastamoinen Nurmes 16 30 20.10.2005 Polvijärven kunta Polvijärvi 29 30 Yhteensä 327 400 7 4.4 Koulutukset Maanrakennusurakoitsijoille, loka-autoyrittäjille ja suunnittelijoille järjestettiin jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto koulutukset maaliskuussa 2004 Joensuussa ja Nurmeksessa. Koulutuksissa luennoitsijoina olivat muun muassa Hannu Kolehmainen Savon Salaojasta, Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskuksesta ja eri laitevalmistajien edustajat. Koulutuksen ohjelma on loppuraportin liitteenä (liite 4).

Kahteen tilaisuuteen osallistui yhteensä 108 henkilöä (taulukko 5). Käytännön koulutuspäivä järjestettiin urakoitsijoille koerakentamiskohteen (matala maasuodattamo + FILT 1400) rakentamisvaiheessa kesäkuussa 2004. Koulutukseen osallistui seitsemän urakoitsijaa. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto-seminaari pidettiin maaliskuussa 2005 Joensuussa. Seminaarissa luennoitsijoina olivat mm. Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä ja Katriina Kujala-Räty Suomen ympäristökeskuksesta (liite 4). Seminaariin osallistui yhteensä 78 henkilöä (taulukko 5). Lisäksi puhdistamoiden toteutusneuvontaa tehtiin yhteensä 10 tilalla, joista viisi oli koelaitosten rakentamisvaiheessa, yksi biosuodattimen uusintavaiheessa ja neljä työnäytöskohteiden asennusvaiheessa. Työnäytökset olivat lähinnä maaseudun asukkaille kohdistettuja esittelytilaisuuksia, mutta myös tietynlaisia koulutustapahtumia. Työnäytöksiin osallistui vähintään 327 henkilöä. Kaiken kaikkiaan hankkeen kautta koulutusta sai yhteensä 193 henkilöä, kun siihen ei lasketa työnäytöksiin osallistuvia henkilöitä. Taulukko 5. Hankkeen järjestämät koulutukset ja niiden osallistujamäärät. Tilaisuus Aika Paikka Osallistujat Koulutus 16.3.2004 P-K:n Aikuisopisto, Joensuu 87 Koulutus 17.3.2004 Matkailukeskus Hyvärilä, Nurmes 21 Koulutus 1.6.2005 Urho Tapanen, Rääkkylä 7 Seminaari 9.3.2005 P-K:n Aikuisopisto, Joensuu 78 Yhteensä 193 8 4.5 Tiedottaminen Hankkeen alkuvaiheessa syksyllä 2003 järjestettiin jätevesi-infotilaisuudet viidellä paikkakunnalla: Ilomantsissa, Kiteellä, Kontiolahdella, Nurmeksessa ja Outokummussa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 94 henkilöä (taulukko 6). Hanke on ollut esillä myös EU-rahoituspäivillä. Marraskuussa 2004 osallistuttiin Itä- Suomen EU-hankepäiville Leppävirralla, jossa LokaPuts-hanke esiteltiin Hyvä ympäristöseminaarissa. Lisäksi hanketta on esitelty syksyllä 2005 rahoittavan viranomaisen toimesta EU-rahoituksen koulutuspäivillä Virossa ja ympäristöministeriön toimesta keväällä 2006 Puolan ulkoministerille Helsingissä. Tiedotuksessa on käytetty mm. hankkeen Power Point-diaesityksiä, josta on yksi esimerkki loppuraportin liitteenä (liite 6). Hankkeen toiminnasta on tiedotettu alueen sanomalehdissä useaan otteeseen esim. koerakentamiskohteiden rakentamisvaiheessa ja koulutusten aikaan. Lehtiartikkeleita on ollut muun muassa sanomalehti Karjalaisessa, Karjalan Maassa, Järvi-Suomen Maaseudussa ja useassa paikallislehdessä (liite 10 ja 11). Hanketta koskevia lehtiartikkeleita on julkaistu yhteensä 39 (liite 10). Hankekokouksissa, joita pidettiin yhteensä kuusi, on tiedotettu hankkeen toiminnasta ohjausryhmän jäsenille. Sähköpostia on käytetty lähinnä ohjausryhmän jäsenten ja yhteistyökumppaneiden tiedotuksessa. Hanketiedotteita on jaettu työnäytösten ja koulutusten yhteydessä. Taulukko 6. Hankkeen järjestämät jätevesi-infotilaisuudet. Aika Paikka Osallistujat 15.9.2003 Kontiolahti, valtuustosali 29 16.9.2003 Outokumpu, valtuustosali 13 22.9.2003 Nurmes, valtuustosali 20 24.9.2003 Kitee, valtuustosali 16 1.10.2003 Ilomantsi, virastotalo, auditorio 16 Yhteensä 94

9 5. Hankkeen tulokset 5.1 Määrälliset tulokset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 7. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin, suurin osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin reippaasti. Esimerkiksi selvityskäyntien määrä nousi yli kaksinkertaiseksi tavoitteeseen nähden. Taulukko 7. Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Mittari Tavoite Tulos Erotus Uudet tai säilytetyt työpaikat 1 1 +-0 Mukana olevat yritykset 4-10 8 +4 Selvityskäynnit tiloille 150 329 +179 Koerakentamiskohteiden lukumäärä 4-5 5 +1 Jätevesijärjestelmistä kiinnostuneet tilat 100 141 +41 Koulutettavien lukumäärä 100 193 +93 Hankkeen edistämänä jätevesien käsittelyn tehostamisesta on saatu kiinnostumaan 141 kiinteistönomistajaa eli hankkeen tavoitteen vähintään 100 kiinnostunutta kiinteistöä ylittävästi. Kiinnostuneista kiinteistöistä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten moni on toteuttanut puhdistamon hankkeen aikana. Yhdeksän puhdistamoa on toteutettu koerakentamis- tai työnäytöskohteina hankkeen aikana. Selvityskäynti kiinteistöllä oli konkreettisin tapa selvittää tehostamistarve ja saada kiinteistönomistaja kiinnostumaan myös jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Jos kiinnostuneiden määrää suhteuttaa selvityskäyntien määrään, voidaan sanoa, että selvityskäynneistä 43 % kiinnostui jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta. Eniten kiinnostusta jätevesijärjestelmien tehostamiseen oli Liperissä, Kiteellä, Joensuussa ja Ilomantsissa. Taulukko 8. Kiinnostuneet kiinteistöt kunnittain jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta vuosina 2003-2006: Kunta Kiinnostuneet kiinteistöt yhteensä Eno 4 Ilomantsi 13 Joensuu 17 Juuka 3 Kesälahti 1 Kitee 22 Kontiolahti 7 Lieksa 4 Liperi 32 Nurmes 8 Outokumpu 1 Polvijärvi 9 Pyhäselkä 4 Rääkkylä 7 Tohmajärvi 4 Valtimo 5 Yhteensä 141

10 5.2 Laadulliset tulokset Hanke on tuottanut lukuisan määrän raportteja mm. väliraportit, työnäytösraportit ja koerakentamiskohteiden seurantaraportin, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa muun muassa jätevesineuvojille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennus- ja ympäristöviranomaisille, kiinteistönomistajille ja eri puhdistamoiden laitevalmistajille (liite 9). Hankkeen ympäristövaikutukset ovat olleet myönteiset. Ympäristön tilaa ja hygieniaolosuhteita maaseudun tiloilla on parannettu rakentamalla toimivia jätevesijärjestelmiä. Hajaasutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on vähentynyt hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella saatiin noin 1 % (142 kpl) alueen kiinteistöistä kiinnostumaan jätevesijärjestelmän tehostamisesta, tiloista osa on toteuttanut jätevesijärjestelmän hankkeen aikana. Osa puhdistamoista toteutuu vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen ympäristövaikutuksia on ollut vaikea mitata, mutta osaltaan hankkeen edistämää kuormituksen vähentymistä on luvassa pidemmällä aikavälillä. Hanke on ollut tasa-arvoasioissa sukupuolineutraali. Hanke on koonnut ympäristö- ja jätevesiasioista kiinnostuneita ihmisiä yhteen mm. puhdistamoiden työnäytöksissä ja jätevesijärjestelmien koulutuksissa ja seminaarissa eli hankkeella on ollut sosiaalistakin vaikutusta. Lisäksi ympäristötietous on kasvanut maaseudulla hankkeen ansiosta. 6. Toteutuksen arviointi 6.1 Ohjausryhmän arvio Ohjausryhmän arvio on tehty mm. hankkeen väliraporttien, arviointiasetelmien ja arviointimatriisin pohjalta. Arviointimatriisi on loppuraportin liitteenä (liite 7). LokaPuts-hanke on ollut kokonaisuudessaan keskimääräistä parempi ja tarpeellinen hanke. Hanke on antanut vahvan ammattimaisen alkusysäyksen jätevesijärjestelmien korjaamiseen ja rakentamiseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat olleet asianmukaisia ja riittäviä käytettävissä olleisiin resursseihin nähden. Toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin ja edistyminen on ollut tavoitteiden mukaista. Vuonna 2004 voimaan tulleen jätevesiasetuksenkin myötä hanke on ollut ajankohtainen. Hankkeesta saatava hyöty on ollut merkittävä ja pitemmällä aikavälillä jaettu tietotaito tulee paremmin esille. Ehkä hankkeen asiapitoisuuden yksinkertaistaminen kansantajuisemmaksi olisi tehnyt kuntalaisille asian ymmärtämisen helpommaksi. Kuitenkin kokonaisuutena hanke on onnistunut hyvin ja antanut vahvan ammattimaisen alkusysäyksen hajaasutusalueen jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämän arvioinnin ovat tehneet ohjausryhmän puolesta Antti Suontama ympäristönsuojelusihteeri Kontiolahden kunta Kari Tanskanen rakennustarkastaja Liperin kunta

11 6.2 Suomen Salaojakeskuksen arvio Hankkeesta vastaavan Suomen Salaojakeskus Oy:n näkökulmasta katsoen LokaPuts-hanke on ollut osaltaan vastaamassa ajankohtaiseen ja erityisen laajaan kysymykseen hajaasutuksen jätevesien käsittelyn toteuttamisesta Suomessa. Hankkeen tulokset ovat vaikutuksiltaan joko alueellisia tai valtakunnallisesti sovellettavia. Hankkeen aikana on onnistuttu varsin hyvin tuomaan kiinteistönomistajien tietoisuuteen lainsäädännön vaatimuksia ja tapoja jätevesien käsittelyn järjestämiseksi. Määrälliset tavoitteet on saavutettu ja pääosin jopa selvästi ylitetty (arviointimatriisi, liite 7). Hankkeen toteutustapa on ollut tämän hetkiseen tilanteeseen, talousjätevesiasetuksen siirtymäajan alkuvaiheeseen nähden kaiken kaikkiaan sopiva ja riittävästi näkyvyyttä antava. Hanke ei ole täysin saavuttanut tuotekehityksen osalle asetettuja tavoitteita. Toisaalta epäsuorat vaikutukset ovat tämänkin tavoitealueen osalta oletettavasti varsin merkittäviä, sillä hankkeen puitteissa on tuotettu ja jaettu laajalti tietoa eri tuotteiden soveltuvuudesta eri olosuhteisiin. Tämä lienee helpottanut kiinteistönomistajien ja suunnittelijoiden päätöksentekoa laitevalinnoissa sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Tuotekehitykselle asetettujen tavoitteiden osalta voidaan lisäksi todeta, että vuoden 2006 keväällä alkava jatkohanke vastaa erityisesti näihin kysymyksiin. Hankkeen ohjausryhmätyöskentely on toiminut hyvin ja edesauttanut hankkeen onnistunutta toteuttamista. Yhteistyö rahoittajaviranomaisen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, kanssa on niin ikään toiminut erinomaisesti. Mika Mikkola toimitusjohtaja Suomen Salaojakeskus Oy

12 6.3 Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi LokaPuts hankkeen järjestämissä koulutustilaisuuksissa pyydettiin osallistujilta palautetta. Koulutusten ja seminaarin palautelomakemallit ovat loppuraportin liitteenä (liite 5). Jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto-koulutukset järjestettiin Joensuussa 16.3.2004 ja Nurmeksessa 17.3.2004. Koulutusten kohderyhmänä olivat maanrakennusurakoitsijat, loka-autoyrittäjät, jätevesisuunnittelijat ja rakennus ja ympäristönsuojeluviranomaiset. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto-seminaari oli Joensuussa 9.3.2005. Seminaarin kohderyhmänä olivat kaikki jätevesiasioista kiinnostuneet tahot. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille tehtiin arviointikysely LokaPutshankkeen toteutuksesta. Arviointilomake on loppuraportin liitteenä (liite 5). 6.3.1 Koulutukseen osallistujat Kyselyyn vastasi 31,5 % (35 kpl) koulutuksiin osallistuneista. Tiedonsaanti hankkeesta Palautelomakkeeseen vastanneista noin kolmannes oli saanut tietoa koulutuksesta lehtiilmoituksesta ja noin 30 % kirjeen tai tiedotteen kautta. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu muulla tavalla, lähinnä työantajalta tai kunnasta. Tietoa oli saatu myös sähköpostitse tai puhelimitse hankkeen toteuttajalta ja tuttavan tai naapurin kertomana (kuvio 1). 20 % 5 % 10 % 3 % 30 % puhelimitse kirjeitse tuttavalta lehdestä sähköpostitse muulla tavalla 32 % Kuvio 1. Urakoitsijoiden ym. osallistuneiden tiedonsaanti koulutuksesta. Hankkeen vaikutus jätevesitietouden tuottamisessa Vastanneista 71 % arvioi, että hanke antoi hyvät valmiudet ja tiedot jäteveden käsittelyjärjestelmien suunnitteluun ja 14 %, että koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien suunnitteluun. Vastaajista 86 % ilmoitti hankkeen koulutuksen antaneen hyvät valmiudet jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Hanke ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien rakentamiseen 11 % vastaajista. Vastanneista 88 % arvioi, että koulutus antoi hyvät tiedot jätevesijärjestelmien käytöstä ja huollosta ja 9 %, että ei antanut riittäviä tietoja.

13 Urakoitsijoiden tyytyväisyys hankkeen koulutukseen Palautelomakkeeseen vastanneista maanrakennusurakoitsijoista 68 % oli melko tyytyväisiä ja 29 % erittäin tyytyväisiä hankkeen koulutukseen. Koulutukseen melko tyytymättömiä oli 3 %. Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan (kuvio 2). 3 % 0 % 0 % 29 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 68 % Kuvio 2. Urakoitsijoiden ym. osallistuneiden tyytyväisyys hankkeen koulutukseen. Mielipiteet koulutuksen järjestelyistä, tiedottamisesta ja asiantuntemuksesta Kouluarvosanoin arvioituna hankkeen Jätevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja huolto -koulutuksen järjestelyt saivat urakoitsijoilta arvosanan 8,5 ja koulutuksen sisältö 8,3. Kouluttajien asiantuntemus sai arvosanan 8,7 ja koulutusmateriaali 8,2. Koulutuksen hinta sai arvosanan 8,7. LokaPuts-hankkeen järjestämät koulutukset saivat todistuksen keskiarvoksi 8,5. Käytännönläheisen koulutuspäivän tarpeellisuus Vastaajista 79 % piti tarpeellisena käytännönläheisen koulutuspäivän järjestämistä ja 22 % ei pitänyt tarpeellisena. 6.3.2 Seminaarin osallistujat Palautelomakkeeseen vastasi 28,2 % seminaariin osallistuneista. Tiedonsaanti hankkeesta Palautelomakkeeseen vastanneista yli kolmannes oli saanut tietoa seminaarista hankkeen toteuttajan lähettämällä kirjeellä. Lehti-ilmoituksella tiedon seminaarista sai noin neljännes vastaajista. Lisäksi tietoa seminaarista oli saatu hankkeen toteuttajalta puhelimitse tai sähköpostitse ja naapurilta tai tuttavalta (kuvio 3 ).

14 14 % 14 % 27 % 36 % puhelimitse kirjeitse tuttavalta lehdestä sähköpostilla 9 % Kuvio 3. Seminaariin osallistuneiden tiedonsaanti seminaarista. Tyytyväisyys hankkeen seminaariin Kyselyyn vastanneista 71 % oli melko tyytyväisiä ja 24 % erittäin tyytyväisiä hankkeen seminaariin. Vastaajista noin 5 % ei osannut sanoa mielipidettään, miten tyytyväinen tai tyytymätön oli hankkeen järjestämään seminaariin. Seminaariin tyytymättömiä ei ollut lainkaan (kuvio 4). 0 % 5 % 0 % 24 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 71 % Kuvio 4. Seminaariin osallistuneiden tyytyväisyys hankkeen seminaariin. Mielipiteet hankkeen seminaarin järjestelyistä, ohjelmasta ja asiantuntemuksesta Kouluarvosanoin arvioituna Haja-asutusalueiden jätevesihuolto -seminaarin järjestelyt saivat osallistujilta arvosanan 9,0 sekä seminaarin ohjelma ja sisältö 8,5. Luennoitsijoiden asiantuntemus sai arvosanan 8,5 ja luentomateriaali 8,0. Seminaarin hinta sai arvosanan 9,0. LokaPuts-hankkeen järjestämä seminaari sai todistuksen keskiarvoksi 8,6.

15 Seminaarin plussat ja miinukset Seminaarin palautelomakkeeseen voi vastata kirjallisesti myös mikä seminaarissa oli hyvää ja mikä huonoa. Seminaarissa pidettiin hyvänä monipuolista ohjelmaa, käyttökokemuksia, konkreettista tietoa, laitevalmistajien tuote-esittelyjä ja hyviä asiantuntijoita. Huonoa seminaarissa oli palautteen mukaan turha päällekkäisyys, kiireinen aikataulu ja hidas ruokailu. 6.3.3 Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiset Arviointikyselyyn vastasi 30 % (8 kpl) rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista. Tiedonsaanti hankkeesta Arviointilomakkeeseen vastanneista noin 50 % oli saanut eniten tietoa LokaPutshankkeesta toteuttajan tiedottamana sähköpostitse ja noin 50 % toteuttajan kertomana puhelimitse. Hankkeesta oli saatu muutenkin tietoa, kuten viranomaisten, laitevalmistajan ja lehden kautta, mutta arvioinnissa kysyttiin miten sait eniten tietoa hankkeesta eli piti vastata vain yhteen vaihtoehtoon. Tyytyväisyys hankkeen toteutukseen Kyselyyn vastanneista 37,5 % oli erittäin tyytyväisiä ja 37,5 % melko tyytyväisiä hankkeen toteutukseen 1.7.2003-30.6.2006. Vastaajista 25 % oli melko tyytymättömiä hankkeen toteutukseen. Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan. Arvosanat hankkeen tehtävistä LokaPuts-hankkeen toteutuksen eri tehtäviä pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin 4-10. Hankkeen tekemät selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille saivat kunnan viranomaisilta arvosanan 7,75 ja koerakentamiskohteet ja niiden seuranta 8,0. Työnäytökset saivat arvosanakseen 8,1 ja koulutukset ja seminaari 7,9. Hankkeen tiedottaminen sai viranomaisilta arvosanan 8,4. LokaPuts-hanke sai rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta todistuksen keskiarvoksi 8,0. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn kehittämisessä Vastanneista rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista 37,5 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä omassa kunnassaan ja 50 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassaan. Vastaajista 12,5 % ilmoitti, että hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä riittävästi oman kuntansa alueella. Koko maakunnan alueella hanke kehitti jätevesien käsittelyä paremmin kuin kuntatasolla, sillä vastaajista 50 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa ja 50 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa.

16 0 % 0 % 50 % 50 % kehitti hyvin kehitti jonkin verran ei kehittänyt muuten Kuvio 5. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisten arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn kehittämiseen Pohjois-Karjalassa. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn tehostamisessa Arviointilomakkeeseen vastanneista kunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista 12,5 % arvioi hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja 62,5 % jonkin verran oman kuntansa alueella. Vastaajista 25 % arvioi, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi omassa kunnassaan. Koko maakunnan alueella hanke tehosti jätevesien käsittelyä paremmin kuin yksittäisissä kunnissa, koska rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaista noin 38 % ilmoitti hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja noin 49 % jonkin verran maakunnassa. Vastanneista rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisista noin 13 % oli sitä mieltä, että hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi koko maakunnan alueella. 13 % 0 % 38 % tehosti hyvin tehosti jonkin verran ei tehostanut muuten 49 % Kuvio 6. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaisten arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn tehostamiseen Pohjois-Karjalassa.

17 7. Hankkeen talous Hankkeen menot noudattelivat hyvin hankepäätöksen rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen kustannusarvio oli 103 135,24 euroa. Hankkeen koulutuksissa ja seminaarissa kerättiin tuloina osallistumismaksuja yhteensä 3 135,24 euroa, jotka on vähennetty hankkeen menoista. Hankkeen nettomenot olivat 100 000 euroa, josta EU-rahoitus oli 50 000 euroa (50 %), kansallinen rahoitus 30 000 euroa (30 %), kunnat 10 000 euroa (10 %) ja yksityinen rahoitus 10 000 (10 %). Hankkeen kustannukset ovat eriteltyinä hankekirjanpidon pääkirjassa. Raportin liitteenä on hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot taulukot (liite 8). 8. Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset LokaPuts hanketta voi jatkossa hyödyntää monella tavalla. Hankkeen tuottamasta materiaalista on apua mm. viranomaisille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, laitevalmistajille ja kiinteistönomistajille. Muut vastaavanlaiset jätevesihankkeet Suomessa voivat hyötyä tämän hankkeen kokemuksista. Uudet suunnitteilla olevat hankkeet saavat luonnollisesti myös lisätietoa hankesuunnitteluunsa. Jätevesijärjestelmien kehittämiselle ja jätevesikuormituksen vähentämiselle on tarvetta jatkossakin. Hajajätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset ovat tiukat ja vaativat jätevesijärjestelmien toimivuudelta paljon. Hankkeen puhdistamoseurannan kokemusten perusteella jätevesijärjestelmät ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä, mutta edelleen kehittämisen ja tutkimisen aihetta on. Maapuhdistamoiden fosforinpoistosta esisaostuksena on vähän kokemusta Suomessa, samoin on vaikeasti tutkittavan maahan imeyttämön puhdistustuloksien osalta. Myöskään kaikista laitepuhdistamoista ei ole pitkiä käyttökokemuksia. Laitepuhdistamoiden monimutkaisempi tekniikka on alttiimpi häiriöille kuin maapuhdistamot. Näin ollen laitevalmistajien osalta tarvitaan edelleen tuotekehityspanosta. LokaPuts-hankkeen aikana on esiintynyt erityisesti kuntien viranomaisten ja kiinteistönomistajien puolelta tarvetta vastaavanlaiselle jatkohankkeelle. Tätä hanketta on hyödynnetty jatkohankkeen suunnittelussa. Keväällä 2006 on alkamassa Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa 2006-2007 hanke, joka jatkaa tämän hankkeen jalanjäljillä kehittäen haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä tutkimalla kahdeksan tai yhdeksän puhdistamon toimivuutta. Tässä hankkeessa näkyvyyttä olisi lisännyt omat internet-sivut, jotka tulevat kuitenkin jatkohankkeeseen. Tämän päättyvän hankkeen raportteja hyödynnetään myös jatkohankkeen nettisivuilla. Jätevesien käsittelyn kehittämisessä yhteistyön tiivistäminen sekä paikallisesti, maakunnallisesti että valtakunnallisesti tulisi saada nykyistä merkittävämpään rooliin.

Suomen Salaojakeskus PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO Tiivistelmä Liite 1. Hankesuunnitelma ajalle 1.7.2003-31.12.2005. LokaPuts hanke - Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa hanke Hankkeen perustelut Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005. Sen mukaan hajaasutuksesta johtuvaa biologista happea kuluttavaa kuormitusta pitäisi vähentää vähintään 60 % ja fosforikuormitusta vähintään 30% 1990-luvun alkupuolen tasosta. Hanke jatkaa Maitotilojen jätevesien käsittelyvaihtoehdot hankkeen jalanjäljillä kehittämällä ja tutkimalla eri puhdistamotyyppejä. Hanke tukee 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain ja v. 2003 voimaan tulevan ysl:n asetuksen tavoitteita sekä myös maatalouden ympäristöohjelmaa kehittämällä toimivia jätevesien käsittelymenetelmiä haja-asutusalueelle, minne usein ei yleinen viemäriverkosto yllä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on kehittää hajaasutusalueella olevan asutuksen jätevesien käsittelyä sekä tuotanto-, talous- että vapaa-ajanrakennuksen osalta. Selvityskäynneillä on tavoitteena selvittää kiinteistökohtaisesti sopivimmat jäteveden käsittelyratkaisut (tavoite 150 tilakäyntiä). Selvityskäynnillä selvitetään tilalle eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Hankkeella edistetään kiinteistöjä vähentämään jätevesikuormitusta (tavoitteena vähintään 100 rakentaa puhdistamon tai laittaa sen vireille hankkeen aikana). Hankkeen aikana on tarkoitus rakentaa 4-5 koelaitoskohdetta, jotka valitaan seuraavista järjestelmistä: 1) pienpuhdistamo (esim. kivivillasuodatin) kesämökille ja saunakaivo saunavesille 2) normaalia matalampi maasuodatin (rakennekorkeus 1,5 m), jossa fosforinpidätyskerros. 3) Indränvaakavirtausmaasuodatin asuinrakennukselle 4) biosuodatin, bioreaktori tai bioroottori omakotitalolle 5) pienpuhdistamo (panospuhdistamo) omakotitalojen tai maitotilojen (3-6 kiinteistöä) yhteispuhdistamona 6) jo toimivaan maasuodattimeen jälkisuodatin fosforinpoiston tehostamiseksi. Hankkeella edistetään eri puhdistamotyyppien tuotekehitystä siihen suuntaan, että fosforin ja typen osalta päästään riittävän korkeisiin puhdistustuloksiin. Hankkeen tarkoituksena on saada mitoitus-, rakennus- ja toimivuustietoa jätevedenpuhdistamoista rakennussuunnittelun, urakoitsijoiden kuin kiinteistönomistajien käyttöön. Yhtenä tavoitteena on myös urakoitsijoiden, loka-autoyrittäjien ja jätevesineuvojien kouluttaminen (vähintään 100 osallistujaa) jätevesien käsittelymenetelmien oikeasta rakentamisesta. Hankkeen toteutus Hankkeen toiminnasta tiedotetaan mm. infotilaisuuksilla, joita pidetään viidellä alueella (esim. Joensuun seutu, Ilomantsin alue, Outokumpu-Polvijärvi -seutu, Keski-Karjala ja Ylä-Karjala). Lisäksi järjestetään yksi Jätevesihuolto-seminaari Joensuussa, johon kutsutaan luennoitsijoiksi alan johtavimpia asiantuntijoita. Kiinteistöille, jotka haluavat selvityskäynnin jätevesien käsittelymenetelmistä, tehdään selvityskäyntejä eri käsittelyvaihtoehdoista. Selvityskäynnillä tehdään alustavat kustannuslaskelmat ja selvitetään toimenpiteen rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen koerakentamiskohteet haetaan lehtiilmoituksilla. Urakoitsijat ja kiinteistönomistajat rakentavat kiinteistöille suunnitellun koelaitoksen. Koelaitosten rakennusvaiheessa järjestetään neuvonnallinen työnäytös, johon voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Työnäytökseen osallistuu laitevalmistajan edustaja, joka esittelee kyseisen järjestelmän. Koerakentamiskohteista tehdään työnäytösraportit, jotka jaetaan yhteistyökumppaneille. Koelaitoksia seurataan hankkeen aikana vähintään 5 näytekertaa/koelaitos. Lisäksi järjestetään viisi työnäytöstä normaalin maasuodattimen rakentamisesta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Kohdealue ja aikataulu Pohjois-Karjalan alueen asuinkiinteistöt. Toteutus 1.7.2003-31.12.2005. Toteuttaja Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Salaojakeskus. Yhteistyökumppaneita ovat jätevesijärjestelmien laitevalmistajat (Fann VA-Teknik, Jita, Kemira GrowHow, KWH-Pipe, Propipe, Raita Environment, Teoplast ja Uponor), P-K:n ympäristökeskus ja alueen kunnat. Rahoitussuunnitelma P-K:n ympäristökeskus - EU- rahoitus (50%) 50 000 - valtion rahoitus (30%) 30 000 P-K:n kunnat (10%) 10 000 Yritykset/yksityinen (10%) 10 000 Yhteensä euro 100 000

Liite 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS LOKAPUTS-HANKE SELVITYSLOMAKE KIINTEISTÖN TIEDOT: Omistaja: Osoite: Kiinteistö: Kunta: Kylä: KIINTEISTÖN SELVITYSTIEDOT JÄTEVEDEN KÄSITTELYSTÄ PERUSTIEDOT Vanha kiinteistö Uudisrakennus Vapaa-ajan asunto Peruskorjaus Muu Huoneistoala m 2 Asukkaita Sijaitseeko kohde luokitellulla pohjavesialueella? Kyllä Ei Käyttövesi, mikä? Kunnallinen vesi Oma rengasvesikaivo Oma porakaivo Jos oma kaivo, sen sijainti maapuhdistamoon nähden: ylempänä alempana NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ: sakokaivot, josta ojaan sakokaivot, josta kivipesään sakokaivot, josta imeytyskenttään sakokaivot, josta maasuodattimeen umpisäiliö V= m 3 pienpuhdistamo, mikä VANHOJEN SAKOKAIVOJEN KUNTO Sakokaivot kpl, V= m 3, kunto: käyttökelpoiset kelvottomat Sakokaivojen osastoisuus: 2-os. 3-os. Onko T-haarat? Kyllä Ei Sakokaivojen kunnostustarve: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ETÄISYYDET Etäisyys omaan kaivoon m, etäisyys naapurin kaivoon m Etäisyys vesistöön m, etäisyys ojaan m Etäisyys tiehen m, etäisyys rajalinjaan m Etäisyys lähimpään rakennukseen m, etäisyys kallioon m Etäisyys pohjaveteen m, määritystapa JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISTARVE: Kyllä Ei SOVELTUVUUS MAAPERÄIMEYTYKSEEN ELI IMEYTYSKENTTÄÄN Määritystapa: Kaivettu koekuoppa Kairaus Muu Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin edellytyksin Ei sovellu maaperäimeytykseen SOVELTUVUUS MAASUODATTIMEN RAKENTAMISEEN Soveltuu hyvin Soveltuu tietyin edellytyksin Ei sovellu maasuodattimen rakentamiseen KIINTEISTÖLLE SOPIVIN KÄSITTELYMENETELMÄ Imeytyskenttä Tehostettu imeytyskenttä Normaali maasuodatin Indrän -maasuodatin Indrän -vaakavirtausmaasuodatin Biosuodin Panospuhdistamo Yhteispuhdistamo useamman kiinteistön kanssa Muu SUOMEN SALAOJAKESKUS OY/LOKAPUTS-HANKE Paikka ja aika Selvityksen tekijä Petri Kurki, hankevastaava, puh. 050 354 8753

Liite 3. Koerakentamiskohteilta vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla (biotiitti) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 500 90 5 50 96,7 1,7 16,6 P 2,2 22,0 85 0,33 3,3 91,8 0,18 1,8 N 14 140 40 8,4 84 43,1 8,0 79,6 Matala maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla (FILT 1400-jälkisuodinkaivolla) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 99,1 0,46 4,2 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,9 0,003 0,03 N 14 127,3 40 8,4 76,4 66,2 4,7 43,0 Upoclean Milk-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 302,5 504,1 90 30,3 50,4 98,7 4,1 6,8 P 15,8 26,3 85 2,4 3,9 84,4 2,5 4,1 N 53,1 88,5 40 31,9 53,1 31,5 36,4 60,6 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 97,4 1,28 11,6 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 90,6 0,21 1,88 N 14 127,3 40 8,4 76,4 71,2 4,03 36,6 WehoPuts 6-panospuhdistamo Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 95,4 2,3 20,6 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 5,0 2,1 19,0 N 14 127,3 40 8,4 76,4 18,5 11,4 103,8 Green Rock MH2-puhdistamo (biosuodin) Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 347,8 331,3 90 34,8 33,1 97,0 10,3 9,8 P 69,6 58,9 85 10,4 8,8 19,8 49,6 47,2 N 110,3 93,3 40 66,2 56 58,4 40,7 38,8

Liite 4. Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR KOULUTUSTILAISUUS HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENTAMISESTA, KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA Ohjelma 9:00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit 9:30 Koulutuspäivän avaus. LokaPuts-hankkeen esittely Petri Kurki, Suomen Salaojakeskus Oy 9:40 Suunnittelun perusteet ja suunnitelma-asiakirjat Petri Kurki, SSK Oy 10:00 Haja-asutuksen jätevesiä koskeva lainsäädäntö Ari Heiskanen, P-K:n ympäristökeskus 10:20 Maasuodattimen ja pienpuhdistamojen asennuksessa huomioitavat asiat Hannu Kolehmainen, Savon Salaoja Oy 11:10 Pienet jätevesijärjestelmän pumppaamot Toivo Lapinlampi, Suomen Ympäristökeskus 11:30 Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto Toivo Lapinlampi, Suomen Ympäristökeskus 12:00 Lounas 12:45 Laitevalmistajien tuotteiden esittely 12:45 IN-DRÄN-järjestelmät, Börje Forsberg, Fann Ympäristötekniikka 13:00 Jita-maapuhdistamot, Kari Kohtala, Jita 13:15 Maasuodinbiotiitti, Jouko Nieminen, Kemira GrowHow 13:30 WehoPuts-panospuhdistamot, Juha Karjalainen, KWH Pipe 13:45 Kahvi 14:15 Propipe-maapuhdistamot, Mika Rajakangas, Propipe 14:30 Raita Environment-pienpuhdistamot, Ilkka Raita, Raita Environment 14:45 Teoplastin maa- ja pienpuhdistamot, Ossi Sivonen, Teoplast 15:00 Uponorin maa- ja pienpuhdistamot, Timo Roiha, Uponor 15:15 Loppukeskustelu 15:30 Koulutus päättyy

Liite 4. Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIHUOLTO-SEMINAARI JOENSUUSSA 9.3.2005 Seminaaripaikka: P-K:n Aikuisopisto, auditorio, Kaislakatu 3 Ohjelma 9.00-9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.30-9.50 Seminaarin avaus. LokaPuts-hankkeen esittely. Petri Kurki, hankevastaava, Suomen Salaojakeskus 9.50-10.10 Laitevalmistajien esittelyt: Timo Roiha, Uponor ja Jaana Honkonen, KWH Pipe 10.10-11.10 Talousjätevesiasetuksen soveltaminen käytäntöön Pohjois-Karjalassa Jätevesien käsittelyn tehostaminen Pohjois-Karjalassa Ari Heiskanen, vesihuoltoinsinööri, P-K:n ympäristökeskus Kunnan rooli ja vastuut asetuksen toimeenpanossa Janne Teeriaho, yhdyskuntasuunnittelija, Liperin kunta Antti Suontama, ympäristönsuojelusihteeri, Kontiolahden kunta 11.10-11.30 Laitevalmistajien esittelyt: Matti Koponen, Ympäristö Raita ja Börje Forsberg, Fann Ympäristötekniikka 11.30-12.30 Lounas 12.30-13.30 Ajankohtaista haja-asutusalueiden jätevesihuollosta ja sen avustuksista Jorma Kaloinen, yli-insinööri, ympäristöministeriö 13.30-13.50 Laitevalmistajien esittelyt: Kari Kohtala, Jita ja Jouko Nieminen, Kemira GrowHow 13.50-14.20 Kahvi 14.20-15.20 Haja-asutusalueen eri puhdistamotyypit ja niiden soveltuvuus. SYKE:n puhdistamotiedosto. Ravinnesampo-hankkeen kokemuksia. Katriina Kujala-Räty, DI, Suomen Ympäristökeskus 15.20-15.40 Laitevalmistajien esittelyt: Marko Tyyskä, Propipe ja Ossi Sivonen, Teoplast 15.40-16.0 Loppukeskustelu

Suomen Salaojakeskus EAKR PALAUTELOMAKE JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN RAKENTAMINEN, KÄYTTÖ JA HUOLTO -KOULUTUKSESTA (16.3.2004 JOENSUU, 17.3.2004 NURMES) Ole hyvä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Laita oma nimesi ja yhteystietosi, jos haluat että sinuun otetaan yhteyttä mm. kohdan 6. lisätietojen takia. Vastaajan nimi, osoite, puh. nro: 1. Miten sait tietoa koulutuksesta Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja lähetti kirjeen, jossa kertoi koulutuksesta Tuttava/naapuri kertoi koulutuksesta Näin lehti-ilmoituksen koulutuksesta Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit LokaPuts hankkeen järjestämään jätevesikoulutukseen: erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) koulutuksen toteuttajalle seuraavista asioista: Koulutuksen järjestelyt (aikataulut, luentopaikat ym.) Koulutuksen sisältö Koulutusmateriaali Kouluttajien asiantuntemus Koulutuksen hinta Muu, mikä 4 a. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien suunnittelussa tarvittavien valmiuksien/tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät valmiudet/tiedot jätevesijärjestelmien suunnitteluun Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien suunnitteluun Muuten, miten 4 b. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien rakentamisessa tarvittavien valmiuksien/tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät valmiudet/tiedot jätevesijärjestelmien rakentamiseen Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmien rakentamiseen Muuten, miten 4 c. Arvioi, onko koulutuksella ollut vaikutusta jätevesijärjestelmien käytössä ja huollossa tarvittavien tietojen tuottamisessa Koulutus antoi hyvät tiedot jätevesijärjestelmien käytöstä ja huollosta Koulutus ei antanut riittäviä tietoja jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta Muuten, miten 5. Onko mielestäsi tarvetta käytännönläheiseen koulutuspäivään (1 pv) esim. normaalin maasuodattimen rakentamisvaiheessa? Kyllä Ei 6. Haluatko lisätietoja? Haluan lisätietoja, asia: 7. Jos haluat antaa toivomuksia/terveisiä koulutuksen toteuttajalle, kirjoita niistä tähän tai tarvittaessa jatka paperin kääntöpuolelle: