Nro 2/2010 1 ARKIPYHÄKORVAUKSET PÄÄSIÄISENÄ, VAPPUNA JA HELATORSTAINA 2. KESÄAIKA ALKAA JÄLLEEN 3. OHJEITA METSÄTYÖTULON VEROVÄHENNYKSISTÄ 4. TIETOA TYÖPAIKALLE TAPATURMAN VARALTA 5. TYÖSUOJELUVALVONNASSA MUUTOKSIA 6. KIRJOITA KOKEMUKSIASI TYÖSTÄ! 7. ALENNUSTA AUTON VUOKRAAMISESTA 8. VALTAKUNNALLISELLE SAK:N LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN ASLAK-KURSSI 9. KUNTOREMONTTILOMAT KESÄLLÄ 2010 10. PERHEKUNTOLOMAT KESÄLLÄ 2010 11. LÄHDE LOMALLE TUUNAANTUPAAN 12. KURSSIT 13. SÄRMÄN ILMESTYMISAIKATAULU 2010 1 ARKIPYHÄKORVAUKSET PÄÄSIÄISENÄ, VAPPUNA JA HELATORSTAINA Arkipyhien palkanmaksusta on työehtosopimuksissa määritelty omat menettelytapansa. Seuraavassa jutussa arkipyhäkorvaukset esitellään sopimusaloittain. Mekaaninen metsäteollisuus ja puusepänteollisuus Korvattavia arkipyhiä ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Tällaisia päiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja helatorstai, joilta työntekijälle maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan, mikäli työsuhde on ennen arkipyhää jatkunut vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on myös, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan niin ikään sellaisessa tapauksessa, että arkipyhä sattuu työntekijän vuosiloman ajaksi tai ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa, tai alle 10 vuotta vanhan lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalta. Työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen niiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat lomautuksen alusta luettuna 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä johtuu muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Veneenrakennusteollisuus Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai, joilta työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen kahdeksan tunnin palkka. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt ennen arkipyhää vähintään kolme kuukautta ja että työntekijä on työssä työtuntijärjestelmän
mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltävänä työpäivänä ja ensimmäisenä arkipyhän jälkeisenä työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on työnantajan lupa tai se johtuu työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lomautuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta ennen arkipyhää jatkuneen sairauden, vanhempainloman sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneen, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Korvaus maksetaan myös niissä tapauksissa, jolloin arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi siitä riippumatta, onko työntekijä arkipyhänä työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin edellä mainituista syistä, arkipyhäkorvausta ei makseta. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle. Harja- ja sivellinala Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai. Arkipyhäkorvauksena näiltä päiviltä maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kolme kuukautta. Metsäala Arkipyhäkorvauksena maksetaan työntekijöille, kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta ennen vappua ja helatorstaita näiltä päiviltä työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos ko. pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Huom! Metsäalan työehtosopimuksessa ei pääsiäisenä korvattavia arkipyhiä ole. Metsäkoneala Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja vappu. Arkipyhäkorvauksena näiltä päiviltä maksetaan henkilökohtainen aikapalkka kahdeksalta tunnilta työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Turve- ja pellettiteollisuus Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai edellyttäen, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan näiltä päiviltä kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Arkipyhäkorvauksen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaan työssä, vuosilomalla, palkallisella sairaus- tai äitiyslomalla, työajan lyhennyspäivillä, muulla palkallisella vapaalla viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä.
Jos työntekijä on ollut työssä vain joko arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä, arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos poissaoloon on ollut työantajan lupa tai se on johtunut työntekijän vuosilomasta, äitiyslomasta, sairaudesta, reservin harjoituksesta, palkallisilla vapaapäivillä olosta tai muista vastaavista syistä. Arkipyhäkorvausta ei makseta kuukausipalkalla olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka muulla perusteella saa työnantajan kustantamaa korvausta arkipyhäpäivältä. Arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan 200 prosentilla korotettu palkka. Turvetuotantoala Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää ja vappua, maksetaan arkipyhäkorvauksena keskituntiansion mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä. Taimitarha-ala Korvattavia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu ja helatorstai, edellyttäen, että se muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan työntekijälle, jonka työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työntekijä, joka on ollut edellisenä työkautena työnantajan palveluksessa vähintään yhden kuukauden ja palaa saman työnantajan palvelukseen on oikeutettu saamaan heti työsuhteen alkaessa arkipyhäkorvauksen mikäli sen saamisen ehdot muutoin täyttyvät. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä palkanmaksuvelvollinen. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos poissaolo toisena näistä päivistä perustuu työnantajan suostumukseen. Arkipyhänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan palkan lisäksi sunnuntaityökorvaus ja arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle eikä työntekijälle, jolle työnantaja maksaa sairausajanpalkkaa tai palkkaa muulla perusteella arkipyhäpäivältä. Maatalousalat Korvattavia arkipyhiä puutarha-alan, turkistuotantoalan ja viheralan sekä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksissa ovat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvat arkipyhät. Tällaisia päiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja helatorstai. Arkipyhäkorvauksena maksetaan palkka keskituntiansion mukaan säännöllistä työaikaa vastaavalta ajalta silloin, kun työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta tai jos aiemmista, lyhyistäkin, työsuhteista nykyiseen työnantajaan on kertynyt kahden edellisen vuoden aikana yhteensä kuusi kuukautta ja työsuhde ennen korvattavaa arkipyhää on jatkunut kaksi viikkoa.
Lisäksi edellytetään, että työnantaja on ollut palkanmaksuvelvollinen arkipyhää edeltäneeltä ja sitä lähinnä seuraavalta työpäivältä tai poissaoloon toisena näistä päivistä on työnantajan suostumus. Pääsiäisen aikana arkipyhäpäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksen lisäksi palkka kuten sunnuntaityöstä. Arkipyhäkorvaus viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan vain, kun työntekijä on ollut työssä ko. päivinä ja sopimuksen kriteerien mukaan oikeutettu arkipyhäkorvaukseen. 2. KESÄAIKA ALKAA JÄLLEEN Kesäaikaan siirrytään 27. 28.3.2010 välisenä yönä, jolloin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työvuoron pituudeksi tulee seitsemän tuntia. 27. 28.3. väliseltä yöltä maksetaan palkka todellisten työtuntien eli seitsemän tunnin mukaan. 3. OHJEITA METSÄTYÖTULON VEROVÄHENNYKSISTÄ Veroviranomaisten toimesta tehtävän tulonhankkimisvähennyksen, suuruudeltaan 620 euroa, lisäksi on olemassa vielä erityisiä vähennyksiä. Vähennyksiä voi saada mm. hankkimiensa omien työvälineiden ja työvarusteiden käytöstä. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat, metsurivähennys, moottorisahavähennys, työtehtäviin liittyvä matkapuhelimen hankintameno sekä hoitokustannukset ja ateriakorvausvähennys. Vähennykset lasketaan yhteen ja vähennetään verovelvollisen bruttotulosta siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän, joka kaikille palkansaajille on sama. Vuoden 2009 verotuksessa se on 620 euroa, jonka veroviranomaiset vähentävät viran puolesta. Lisäksi verovelvollinen voi erikseen vähentää ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut. Jäsenmaksut ilmoitetaan liitosta verottajalle suoraan. Metsureille tulonhankkimiskuluja ovat työpuvun turvajalkineiden, käsineiden, kaatovänkärin, nostokoukkujen ja muiden työssä tarvittavien välineiden hankintakulut siltä osin kuin työntekijä on ne itse maksanut. Kulujen todisteena pitää olla maksukuitit. Moottorisahavähennys on erikseen, joten sitä ei vähennetä tarvikekuluina. Lisäksi metsätyöntekijät ovat oikeutettuja samoihin vähennyksiin kuin muutkin palkansaajat. Metsurivähennys Metsurivähennys on viisi prosenttia, kuitenkin enintään 240 euroa siitä metsätyöstä saadusta palkkatulosta, josta ei ole vähennetty moottorisahavähennystä, eikä kuluja. Metsurivähennykseen ei saa sisällyttää muita tulonhankkimiskuluja. Edellä mainittuun vähennykseen ovat oikeutettuja ne metsäalan työntekijät, joiden metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään 1/3 ansiotuloista. Vähennys tehdään vain puun kaadosta, puutavaran valmistuksesta sekä metsänraivaustyöstä ja siihen verrattavasta työstä saadusta palkasta. Vähennystä ei myönnetä esimerkiksi metsäajosta, tai muusta ajosta, metsänkylvöstä, -istutuksesta tai -leimauksesta saadusta palkkatulosta. Metsurivähennyksen saa täysimääräisenä jos metsätyöstä saatu palkka on vähintään 4 800 euroa vuodessa, silloin viranomainen voi tehdä vähennyksen ilman verovelvollisen
pyyntöäkin. Metsurivähennyksen peruste on tulonhankkimisesta ja -säilyttämisestä aiheutuneista kuluista ja vähennys tehdään sekä valtion että kunnallisverotuksessa. Moottorisahavähennys Ennakonpidätyksen yhteydessä vähennetään metsätyöntekijän bruttoansiosta 30 prosenttia siltä osin kuin hän on tehnyt töitä omalla moottori-, tai raivaussahalla. Verovelvollinen voi vaatia lisäksi kymmenen prosentin lisävähennystä. Yhteenlaskettuna nämä vähennykset ovat täysimääräisinä moottori- ja raivaussahalla hankitusta työtulosta laskettuna 40 prosenttia. Moottorisahavähennykseen lasketaan kuuluvaksi kaikki moottorija raivaussahan hankinta-, huolto-, poltto- ja voiteluaine-, varaosa- ja niihin liittyvät työkalut sekä huoltoihin liittyvät matkakulut. Jos verovelvollinen kuitteihin perustuvin laskelmin osoittaa kuluja olleen enemmän kuin 40 prosenttia voidaan ne ottaa huomioon täysimääräisinä. Ateriakorvausvähennys Metsäalan työntekijä voi vähentää verotuksessaan muuna tulonhankkimiskuluna ateriakorvausvähennyksen, joka vuonna 2009 on 8,75 euroa/työpäivä. Vähennykseen oikeutettuja ovat työntekijät jotka työskentelevät erityisellä työntekemispaikalla. Työnluonteeseen kuuluu että työntekemispaikka vaihtuu eikä työnantaja ole järjestänyt työpaikkaruokailua tai korvannut sitä. Työpäiväkirjanpito on tärkeä pitää jolloin voi osoittaa työpäivien määrän. Huomioon otettavaa On tärkeää säilyttää kuitit ostetuista työvälineistä, varusteista ja tarvikkeista asianomaisen vähennysperusteen osoittamiseksi. Myös metsätyöstä ja mahdollisesti muusta työstä saatu tulo näkyy veroilmoituksessa erillään. Tarvittaessa tulee veroilmoitukseen liittää työnantajan selvitys metsätyöstä saadun palkan määrästä. Näin on syytä menetellä ainakin tapauksissa jolloin työntekijä on tehnyt samalle työnantajalle muutakin työtä kuin metsätyötä. Ammattiin suoraan liittyvien vähennysten lisäksi metsätyöntekijä on oikeutettu samoihin vähennyksiin kuin muutkin palkansaajat. Veroilmoitukset Verovelvollinen voi tehdä veroehdotukseen korjaukset ja lisäykset. Kuitteja ei liitetä mukaan veroehdotukseen. Kuitit ja tositteet tulee säilyttää kuusi vuotta verovuoden päätymisen jälkeen, eli niin kauan kun verotusta voidaan oikaista. 4. TIETOA TYÖPAIKALLE TAPATURMAN VARALTA Vakuutuksen ottaminen on lakisääteinen velvollisuus Työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmä perustuu tapaturmavakuutus- ja ammattitautilakiin. Työnantaja on velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutusyhtiöstä. Työtapaturma Tapaturmavakuutuslaissa tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Äkillisyydellä tarkoitetaan tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta. Ennalta arvaamattomuus puolestaan tarkoittaa sitä, että tapaturma sattuu työntekijän tahtomatta eli se on odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Ulkoisella tekijällä tarkoitetaan vahingoittuneesta riippumatonta seikkaa, joka aiheuttaa vahingon.
Tapaturman tulee sattua joko työssä - eli työtä tehdessä - tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Myös vakiintuneella työmatkalla tapahtunut tapaturma katsotaan tapahtuneeksi työstä johtuvissa olosuhteissa. Ammattitauti Ammattitautilain mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus Työtapaturmasta, jonka seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma, työnantajan on tehtävä viipymättä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, poliisille ja vakuutusyhtiölle. Vaikealaatuinen vamma on sellainen joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja. Työnantajan on tehtävä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle jokaisesta tapaturmasta, josta voidaan olettaa vakuutusyhtiön joutuvan suorittamaan korvausta. Tapaturman sattuessa Jos sinulle sattuu työtapaturma tai epäilet saaneesi ammattitaudin, ilmoita siitä heti työnantajallesi tai lähimmälle esimiehellesi. Korvauksen haku käynnistyy kun työnantajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturmailmoituksen. Työntekijällä on oikeus tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, vaikka työnantaja ei olisikaan rikkonut työturvallisuusmääräyksiä. Työtapaturma voi johtaa myös vastuuseen työturvallisuusrikkomuksesta tai - rikoksesta Työtapaturma tai ammattitauti voi olla seurausta siitä, että työturvallisuutta koskevia määräyksiä on rikottu. Tällöin työnantaja on lisäksi velvollinen maksamaan vahingonkorvausta työtapaturman johdosta. Työsuojelurikkomus Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslaissa olevaa tai sen nojalla annettua säädöstä työturvallisuudesta voi syyllistyä työturvallisuusrikkomukseen. Työturvallisuusrikos Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä voi syyllistyä työsuojelurikokseen. Työsuojelurikkomusten ja rikosten esitutkinnan tekee poliisi ja mahdollisen syytteen nostaa syyttäjä.
Liitto auttaa jäsentä myös työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa Tapaturman sattuessa tai sairastuttuasi ammattitautiin, ota mahdollisimman pian yhteys oman alueesi liiton aluetoimitsijaan. Häneltä saat lisätietoja ja toimintaohjeita. Liitto auttaa myös jäsentä, joka joutuu syytteeseen työturvallisuusrikkomuksesta tai rikoksesta. 5. TYÖSUOJELUVALVONNASSA MUUTOKSIA Valtion aluehallintouudistus on muuttanut myös työsuojelun valvontaa. Vuoden 2010 alusta on perustettu aluehallintovirastot, joihin on yhdistetty viisi vastuualuetta: - peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - pelastustoimi ja varautuminen - poliisi - työsuojelu - ympäristöluvat Työsuojelun valvonnan osalta entiset kahdeksan työsuojelupiiriä on yhdistetty viiteen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueet ja -valvonta Etelä-Suomen vastuualue hoitaa entisen Hämeen työsuojelupiirin (Kanta-Häme ja Päijät- Häme), Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) ja Uudenmaan työsuojelupiirin (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) tehtäviä. Itä-Suomen vastuualue hoitaa entisen Itä-Suomen työsuojelupiirin (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin (Etelä-Savo) tehtäviä. Lounais-Suomen vastuualue hoitaa entisen Turun ja Porin työsuojelupiirin tehtäviä. Länsi- ja Sisä-Suomen vastuualue hoitaa entisen Hämeen työsuojelupiirin (Pirkanmaa), Keski-Suomen työsuojelupiirin (Keski-Suomi) ja Vaasan työsuojelupiirin (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) tehtäviä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto hoitaa Hämeen työsuojelupiirin tehtäviä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen osalta. Pohjois-Suomen vastuualue hoitaa entisen Pohjois-Suomen työsuojelupiirin (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) tehtäviä. Yhteystiedot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Puhelinvaihde: 020 636 1040 Puhelinvaihde: 020 636 1500 (työsuojelu) Itä-Suomen aluehallintovirasto Puhelinvaihde: 020 636 1030 Lounais-Suomen aluehallintovirasto Puhelinvaihde: 020 636 1050 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Puhelinvaihde:020 636 1060 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Puhelinvaihde: 020 636 1020 Lapin aluehallintovirasto Puhelinvaihde: 020 636 1010 Aluehallintovirastojen yhteystiedot löytyvät www.avi.fi sivuilta. Virkailijoiden sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@avi.fi. 6. KIRJOITA KOKEMUKSIASI TYÖSTÄ! Ensimmäistä kertaa järjestettävä valtakunnallinen kirjoituskilpailu Työ, leikki ja luominen on avattu 13.2.2010. Kilpailuun voi osallistua 1.5. saakka. Kilpailu kartoittaa millaisia ajatuksia työ, työläisyys, työttömyys tai vaikkapa pätkätyöt nykysuomalaisissa herättävät. Kirjoituskilpailun järjestävät Lauri Viita -seura, Väinö Linnan seura sekä F.E. Sillanpään seura näiden kolmen edesmenneen työn kuvaajan kunniaksi. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja Kansan Sivistystyön Liiton kanssa. Kirjoituskilpailun asiantuntijaraatiin kuuluvat kirjailijat Taija Tuominen ja Niina Hakalahti sekä kirjallisuudentutkija Antti Salminen. Kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa ja lyriikka. Voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden päivässä Werstaalla 28.8.2010 ja palkintosumma on yhteensä 4 000 euroa. Kilpailuohjeet löydät sivulta www.tyovaenmuseo.fi/kirjallisuudenpaiva. Lisätietoja: Anna Ulvinen, kilpailun sihteeri, kirjoituskilpailu@tyovaenmuseo.fi, puh. 050 440 1192 tai Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki, puh. 0440 750 429. 7. ALENNUSTA AUTON VUOKRAAMISESTA SAK:laisten ammattiliittojen jäsenedut ulottuvat nyt myös autonvuokraukseen. Hertz Autovuokraamo tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Kotimaassa alennus on 15 prosenttia ja ulkomailla kymmenen prosenttia normaalihinnoista. Edun saa ilmoittamalla varauksen yhteydessä CDP-numeron 719957. Varaukset voi tehdä netissä osoitteessa www.hertz.fi tai puhelimitse soittamalla Hertz Varauspalvelun numeroon 0200 11 22 33. Hertz on maailman johtava kansainvälinen autonvuokrausketju, joka toimii yli 150 maassa ja 8100 toimipisteessä. Suomessa Hertz on palvellut jo yli 40 vuoden ajan ja on liikevaihdolla mitattuna selkeä markkinajohtaja yli 70 toimipisteellään. Hertz on Suomen ensimmäinen ISO 14001 -ympäristösertifioitu autovuokraamo. 8. VALTAKUNNALLISELLE SAK:N LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN ASLAK-KURSSI Ihmiset työskentelevät kasvavien vaatimusten kovissa paineissa ja oman itsen huolto saattaa unohtua arjen keskellä. Tavoitteena on tukea työssä jatkamista sekä motivoida kurssilaisia hoitamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Aslakiin osallistuvalla voi olla
fyysisiä oireita ja erilaisia lieviä terveysongelmia. Kuntoutus on Kelan tukemaa ja osallistujalle ilmainen. Kurssi järjestetään Kuntoutus-säätiössä Helsingissä ja kuntoutukseen sisältyy täysihoito. Työskentely tapahtuu 10 henkilön ryhmissä. Aslak on prosessi, joka koostuu kolmesta kuntoutusjaksosta: 1. jakso 7. 11.6.2010, 2. jakso 1. 12.11.2010 ja 3. jakso 13. 17.6.2011. Kelan kurssinumero on 38332. Ohjelmassa on kahdenkeskisiä tapaamisia sekä ryhmäosuuksia. Kurssiteemoja ovat: Oma terveys: Lääkäri. Fyysinen aktivointi ja ohjaus: Fysioterapeutin johdolla monipuolisesti esim. sauvakävelyn tekniikkaa, allastreeniä, aamujumppaa, rentoutusharjoituksia, oman kehotietoisuuden opettelua, ehkä joogaa, kävelytesti, lihaskuntotesti, uintia ja saunomista, pallojumppaa, kuntosaliharjoittelua, keppivenyttelyä, lantionpohjalihasten harjoittelua, syketreeniä. Ammatillinen syventyminen: Työfysioterapeutti, työelämän asiantuntija; työergonomia, työkyvyn moniulotteisuus, omat kehittämiskohteet, ajan hallinta, joustava työura. Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta: Psykologi, työelämän asiantuntija, sosiaalityöntekijä, aihe-alueina esim. psyykkiset voimavarat, stressin/uupumuksen tunnistaminen ja hallinta, työhyvinvointi, rakentava vuorovaikutus, ammatillinen itsetuntemus, työroolit, luottamushenkilöiden oikeudet, oma jaksaminen. Hakeminen: Aslak-kurssille haetaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemus Ku 102. Mukaan on liitettävä oman työterveyslääkärin B-lausunto. Hakemukset toimitetaan Kelan paikallistoimistoon. Lisätietoja saa työterveyshuollosta ja Kuntoutussäätiöstä. Yhteyshenkilöt: SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring, puh. 040 718 2624, kari.haring@sak.fi tai Kuntoutussäätiö: kuntoutusjohtaja Marjukka Aaltonen, puh. 040 837 4781, marjukka.aaltonen@kuntoutussaatio.fi. 9. KUNTOREMONTTILOMAT KESÄLLÄ 2010 Puuliitto järjestää yhdessä SAL Ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuella kuntoremonttilomia, joille Puuliiton työikäiset jäsenet ja heidän puolisonsa voivat hakea. Lomat sisältävät testit ja tutkimukset sekä kuntoremonttiohjelman. Viisi vuorokautta kestäville lomille myönnetään tukea 350 euroa. Lisäksi noin puolen vuoden kuluttua lomasta on mahdollista osallistua seurantaviikonloppuun, johon tukea myönnetään 150 euroa. Tuen saaminen edellyttää täysipainoista osallistumista työkykyä ylläpitäväksi suunniteltuun kuntoremonttiohjelmaan. Tukea ei voida myöntää, mikäli olet saanut lomatukea viimeisen 24 kuukauden aikana oman tai puolisosi liiton tai jonkun muun lomajärjestön kautta. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki 31.5. 4.6. www.hiekkasarkat.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on 150 e/henkilö.
Hakuaika päättyy 9.4. Kruunupuisto kuntoutuskeskus, Punkaharju 13. 18.6. www.kruunupuisto.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on 145 e/henkilö Hakuaika päättyy 30.4. Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo 11. 16.7. www.holidayclubhotels.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on 147 e/henkilö. Hakuaika päättyy 30.4. Lomatukihakemuksia saa luottamusmiehiltä sekä Puuliiton keskus- ja aluetoimistoista. Internetistä: www.sal-lomat.net. Hakemus lähetetään Puuliiton jäsenrekisteriin, josta myös ilmoitetaan hakijalle lomatuen myöntämisestä. Osoite on PL 318, 00531 Helsinki. Lisätietoja: Arja Jylhä-Ollila, (09) 6151 6386. 10. PERHEKUNTOLOMAT KESÄLLÄ 2010 Suomen Ammattiliittojen lomajärjestö SAL Ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen tuella perhekuntolomia, joille Puuliiton jäsenet perheineen voivat hakea. Päivittäin on ohjattua liikuntaa ja muuta toimintaa koko perheelle ja erikseen aikuisille ja lapsille. Viisi vuorokautta kestäville lomille myönnetään tukea aikuisille 330 euroa ja lapsille 6-16- vuotiaat 165 euroa. Tukea ei voida myöntää, mikäli olet saanut lomatukea viimeisen 24 kuukauden aikana oman tai puolisosi liiton tai jonkun muun lomajärjestön kautta. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki 14. 19.6. www.hiekkasarkat.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on aikuisilta 79 euroa ja lapset 6-16-vuotiaat 29 euroa. Hakuaika päättyy 30.4. Holiday Club Bomba, Nurmes 5. 10.7. www.holidayclubhotels.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on aikuisilta 120 euroa ja lapset 6-16-vuotiaat 45 euroa. Hakuaika päättyy 30.4. Kylpylähotelli Perunka, Laukaa 11. 16.7. www.peurunka.fi Lomalla on täysihoito ja omavastuu on aikuisilta 89 euroa ja lapset 6-16-vuotiaat 20 euroa. Hakuaika päättyy 30.4. Lomatukihakemuksia saa luottamusmiehiltä sekä Puuliiton keskus- ja aluetoimistoista. Internetistä: www.sal-lomat.net.
Hakemus lähetetään Puuliiton jäsenrekisteriin, josta myös ilmoitetaan hakijalle lomatuen myöntämisestä. Osoite on PL 318, 00531 Helsinki. Lisätietoja: Arja Jylhä-Ollila, (09) 6151 6386, arja.jylha-ollila@puuliitto.fi. 11. LÄHDE LOMALLE TUUNAANTUPAAN Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen lomailuun Punkaharjun lomakeskuksessa sijaitsevassa Tuunaantuvassa. Liiton omistama Tuunaantupa on hyvin varustettu kuuden hengen mökki (35 m2), jossa on sauna, takka ja ruoanlaittomahdollisuudet. Jäsenet voivat vuokrata ympäri vuoden mökkiä, ja se maksaa 35 euroa vuorokaudelta. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Talvisin lomailijoilla on mahdollisuus pilkkimiseen ja hiihtämiseen. Lisätietoja lomakeskuksesta löydät osoitteesta www.fontana.fi/punkaharju. Mökin vuokra ei sisällä siivousta, vaan jokainen huolehtii lähtiessään paikat kuntoon. Myös liinavaatteet ja takkapuut ovat vuokran ulkopuolella. Ne voi hankkia lomakeskuksestakin erillistä maksua vastaan. Kesäajan 1.6. 31.8. vuokrausaika ilmoitetaan erikseen. Mökin varaukset jäsenrekisteristä, puh. (09) 6151 6445, JR@puuliitto.fi. Postiosoite: Puuliiton jäsenrekisteri, PL 318, 00531 HELSINKI. 12. KURSSIT Nuorten julisteentekokurssi 10. 11.4. Lahdessa Hotelli Cumuluksessa Tekstin- ja kuvankäsittelyä käytännön harjoitusten kautta, kouluttajana Maarit Palen Työväen Sivistysliitosta ja Asta Holopainen Puuliitosta. Harjoitustöissä voi tehdä esim. omalle ammattiosastolle julisteita, mainoksia, ilmoituksia sekä paperille tulostettavaan että sähköiseen levityskäyttöön. Tutustumista liiton toimintaan ja jäsenetuihin. Tervetulleita ovat ammattiosastojen nuorisovastaavat, liiton koulutiedottajat ja alle 30- vuotiaat jäsenet. Liitto korvaa kurssin ohjelman siihen liittyvine ruokailuineen sekä hotellimajoituksen ja matkakulut liiton koulutuskäytännön mukaan. Ilmoittautuminen heti tai kuukautta ennen nina.virtanen@puuliitto.fi tai (09) 6151 6311. Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden edunvalvontaviikonloppu 10. 11.4. Tampere Kohderyhmä: Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden aloilla työskentelevät luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä muut liiton jäsenet, jotka ovat kiinnostuneet kurssisisällöstä.
Kurssisisältö: Perehdytään uusiin työehtosopimusmääräyksiin, paikalliseen sopimiseen sekä muutosturvaan. Pohditaan miten toimitaan lomautustilanteissa, jotka ovat jatkuneet 200 pv yhdenjaksoisesti. Käydään läpi työsuojelun perusasiat ja käydään keskustelua tasa-arvo-/syrjintäkysymyksistä sekä ikääntyvien työntekijöiden asemasta työpaikalla. Kurssituki: Liitto korvaa osallistuvien jäsenten majoitukset, ruokailut sekä matkakulut liiton matkakulujen korvausohjeen mukaan. Kurssille ilmoittaudutaan liiton toimistoon viimeistään kolme viikkoa ennen kurssia, nina.virtanen@puuliitto.fi, (09) 6151 6311. Metsäalan edunvalvontaviikonloppu 10. 11.4. Tampere Kohderyhmä ja sisältö: Metsäalalla työskentelevät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut kiinnostuneet. Keskustellaan tulevista työehtosopimustavoitteista sekä ajankohtaisista asioista. Kurssituki: Liitto korvaa osallistuvien jäsenten majoitukset, ruokailut sekä matkakulut liiton matkakulujen korvausohjeen mukaan. Kurssille ilmoittaudutaan liiton toimistoon viimeistään kolme viikkoa ennen kurssia, nina.virtanen@puuliitto.fi, (09) 6151 6311. Luottamusmiesten peruskurssi 12. 16.4. Kiljavan opisto Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille sekä ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi kaikille, joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan parantaminen työntekijöitten oikeuksia kehittämällä. Tavoite: Kurssin tavoitteena on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen oppiminen. Tavoitteena on myös, että tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen ja oikeuksien tiedostaminen auttavat selviytymistä työpaikalla. Avainsisältöjä: Luottamusmieheksi kehittyminen Luottamusmiehen tehtävät ja yhteistyökumppanit Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Työoikeuden perusteet, mm. työsopimuslaki, yhteistoimintalaki Työehtosopimuksen tulkinta ja liiton apu Paikallinen sopiminen ja yhteistoimintamenettely Vaikuttaminen ja neuvottelutoiminta Luottamusmiehen ja jäsenistön luottamus Kurssituki: SAK/EK-koulutussopimuksen mukainen työnantajan tuen piiriin kuuluva kurssi. Työnantaja maksaa kurssiajalta keskituntiansion mukaista palkkaa sekä 23,32 euroa/päivä ateriakorvausta opistolle. Liitto maksaa kurssimaksun, kurssiaineiston ja matkat. Kurssille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella. Hakemukset liiton toimistoon mahdollisimman pian.
Työsuojelun jatkokurssi 12. 16.4. 1. jakso Kiljavan opisto ja 17. 21.5. 2. jakso Kiljavan opisto Molemmille jaksoille haetaan samalla kurssihakemuksella. Kohderyhmä: Työsuojelun peruskurssin tai sitä vastaavan kurssin käyneet työsuojeluedustajat. Tavoite: Kurssin tavoite on syventää ja laajentaa työsuojelutietoutta sekä ohjata näkökulmaa korjaavasta ja ongelmia poistavasta toiminnasta työpaikan ja sen työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Avainsisältöjä: Työsuojelun tavoitteet työssä Ihmiskäsityksen, hyvinvointiajattelun sekä työsuojelulainsäädännön merkitys työn ja työpaikkatoiminnan kehittämisessä Työn henkinen, ruumiillinen ja sosiaalinen kuormittavuus Työkyky ja ikääntyminen Työpaikan tarkastelua ja kehittämistä työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten näkökulmasta sekä oman tarkastustoiminnan, riskien hallinnan, työnopastuksen tapaturman tutkinnan kautta 0-tapaturma-ajattelun ja turvallisuusjohtamisen periaatteet Toimialakohtaiset erityiskysymykset Kurssijaksojen välille rakennetaan kurssilaisille keskustelualusta internetiin ja tälle ajalle kuuluu myös etätehtäviä, jotka ovat yhteydessä oman työpaikan kehittämistoimintaan. Liittokohtaiset kurssit poikkeavat toisistaan. Kurssituki: SAK/EK-koulutussopimuksen mukainen työnantajan tuen piiriin kuuluva kurssi. Työnantaja maksaa kurssiajalta keskituntiansion mukaista palkkaa sekä 23,32 euroa/päivä ateriakorvausta opistolle. Liitto maksaa kurssimaksun, kurssiaineiston ja matkat. Kurssille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella. Hakemukset liiton toimistoon mahdollisimman pian. Metsäkonealan edunvalvontaviikonloppu 16. 17.4. Kuopio hotelli IsoValkeinen Kohderyhmä ja sisältö: Metsäkonealalla työskentelevät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä muut kiinnostuneet. Kurssilla keskustellaan metsäkonealan ajankohtaisista asioista. Kurssituki: Liitto korvaa osallistuvien jäsenten majoitukset, ruokailut sekä matkakulut liiton matkakulujen korvausohjeen mukaan. Kurssille ilmoittaudutaan liiton toimistoon viimeistään kuukautta ennen kurssia, nina.virtanen@puuliitto.fi, (09) 6151 6311. Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden edunvalvontaviikonloppu 24. 25.4. Kemi ja Kuopio
Kohderyhmä: Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden aloilla työskentelevät luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä muut liiton jäsenet, jotka ovat kiinnostuneet kurssisisällöstä. Kurssisisältö: Perehdytään uusiin työehtosopimusmääräyksiin, paikalliseen sopimiseen sekä muutosturvaan. Pohditaan miten toimitaan lomautustilanteissa, jotka ovat jatkuneet 200 pv yhdenjaksoisesti. Käydään läpi työsuojelun perusasiat ja käydään keskustelua tasa-arvo-/syrjintäkysymyksistä sekä ikääntyvien työntekijöiden asemasta työpaikalla. Kurssituki: Liitto korvaa osallistuvien jäsenten majoitukset, ruokailut sekä matkakulut liiton matkakulujen korvausohjeen mukaan. Kurssille ilmoittaudutaan liiton toimistoon viimeistään kuukautta ennen kurssia, nina.virtanen@puuliitto.fi, (09) 6151 6311. Luottamusmiesten jatkokurssi 3. 7.5. 1. jakso ja 2. jakso 31.5. 4.6. Molemmille jaksoille haetaan samalla kurssihakemuksella. Kohderyhmä: Luottamusmiesten perus- tai vastaavan kurssin käyneet tai muutoin perustiedot luottamusmiestoiminnasta hankkineet luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, ammattiosastojen puheenjohtajat tai työpaikka- ja/tai ammattiyhdistystoiminnasta kiinnostuneet. Tavoite: Laajentaa ja syventää luottamusmiehen toimintaa sekä työelämää ja sen pelisääntöjä koskevia taitoja. Antaa valmiuksia osallistua työyhteisön kehittämiseen tietoisina ja vastuullisina työntekijöitten edustajina. Kehittää osallistujien viestintä- ja vuorovaikutustaitoja vaikuttamisen välineiksi. Avainsisältöjä: Kokemukset luottamusmiestoiminnasta Toiminnasta oppiminen Mihin luottamusmiestä tarvitaan? Työoikeus periaatteet ja keskeiset pykälät Paikallinen sopiminen ja yhteistoimintalaki Palkkausjärjestelmä ja työehtosopimuksen tulkitseminen Luottamusmiehen vaikuttaminen ja viestintä Ohjatut välitehtävät Luottamusmiehen rooli kehittäjänä Luottamusmiehen toimintamahdollisuuksien lisääminen Luottamusmies demokraattisena neuvottelijana Luottamusmiehen arvostus ja merkitys Omien taitojen arviointi ja jatko-opinnot Kurssituki: SAK/EK-koulutussopimuksen mukainen työnantajan tuen piiriin kuuluva kurssi. Työnantaja maksaa kurssiajalta keskituntiansion mukaista palkkaa sekä 23,32 euroa/päivä ateriakorvausta opistolle. Liitto maksaa kurssimaksun, kurssiaineiston ja matkat. Kurssille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella. Hakemukset liiton toimistoon kuukautta ennen kurssin alkua.
Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden edunvalvontaviikonloppu 29. 30.5. Kuusamo Kohderyhmä: Mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden aloilla työskentelevät luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä muut liiton jäsenet, jotka ovat kiinnostuneet kurssisisällöstä. Kurssisisältö: Perehdytään uusiin työehtosopimusmääräyksiin, paikalliseen sopimiseen sekä muutosturvaan. Pohditaan miten toimitaan lomautustilanteissa, jotka ovat jatkuneet 200 pv yhdenjaksoisesti. Käydään läpi työsuojelun perusasiat ja käydään keskustelua tasa-arvo-/syrjintäkysymyksistä sekä ikääntyvien työntekijöiden asemasta työpaikalla. Kurssituki: Liitto korvaa osallistuvien jäsenten majoitukset, ruokailut sekä matkakulut liiton matkakulujen korvausohjeen mukaan. Kurssille ilmoittaudutaan liiton toimistoon viimeistään kuukautta ennen kurssia, nina.virtanen@puuliitto.fi, (09) 6151 6311. 13. SÄRMÄN ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 4 22.3. 1.4. 5 12.4. 22.4. 6 3.5. 14.5. 7 24.5. 3.6. 8 14.6. 24.6. Kesätauko 9 9.8. 19.8. 10 30.8. 9.9. 11 20.9. 30.9. 12 11.10. 21.10. 13 1.11. 11.11. 14 22.11. 2.12. 15 13.12. 23.12.