KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Se tehdään yhteistyössä kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai muun läheisensä, lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän kanssa hänen hoidostaan vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä (terveyskeskus, sairaala tms.). Kuten edelläkin on mainittu, vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma vaaditaan tehtäväksi julkisen terveydenhuollon yksikössä (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, 566/2005, 9 ). Tästä aiheutuu sellainen tilanne, että yksityisvastaanotolla tehty suunnitelma täytyy hyväksyttää julkisen terveydenhuollon lääkärillä. Tällöin esim. terveyskeskuslääkärin asiantuntemus laitetaan erikoislääkärin, vaikkapa neurologin, arviointikyvyn edelle. Tämän lisäksi ongelmalliseksi tämä toimintatapa muodostuu siksi, että pienissä kunnissa, joissa voi olla vain yksi lääkäri käytettävissä paikallisessa terveyskeskuksessa, ei julkisen yksikön lääkäriltä tahdo löytyä aikaa kuntoutussuunnitelman tekemiseen, koska varsinaisten sairaustapausten hoito vie kaiken vastaanottoajan. Vaikeavammaisen henkilön kuntoutukseen pääsy ei saisi viivästyä sen vuoksi, että riittämättömien julkisen terveydenhuollon resurssien vuoksi kuntoutussuunnitelman saaminen viivästyy merkittävästi, vaan Kelan tulisi hyväksyä myös yksityisvastaanotolla kirjoitetut kuntoutussuunnitelmat, joista löytyvät Kelan kuntoutusjaksojen järjestämiseen tarvitsemat tiedot. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, joita syntyy, kun Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsemisen edellytyksenä oleva kuntoutussuunnitelma täytyy lain mukaan laatia julkisen terveydenhuollon yksikössä, vaikka julkisen terveydenhuollon niukat resurssit voivat hidastaa suunnitelmien laatimista ja onko hallituksella suunnitelmia muuttaa lakia siten, että myös yksityisellä lääkärinvastaanotolla laaditut kuntoutussuunnitelmat voidaan hyväksyä Kelassa? Versio 2.0
Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 76/2006 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 76/2006 vp: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmista, joita syntyy, kun Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsemisen edellytyksenä oleva kuntoutussuunnitelma täytyy lain mukaan laatia julkisen terveydenhuollon yksikössä, vaikka julkisen terveydenhuollon niukat resurssit voivat hidastaa suunnitelmien laatimista ja onko hallituksella suunnitelmia muuttaa lakia siten, että myös yksityisellä lääkärinvastaanotolla laaditut kuntoutussuunnitelmat voidaan hyväksyä Kelassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vaikeavammaisen henkilön kuntoutus perustuu, kuten tähänkin asti, kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Uutta on lain edellytys, jonka mukaan kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Hoidosta vastaava yksikkö on se julkisen terveydenhuollon yksikkö, joka on vastuussa vaikeavammaisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005, 9 ). Kuntoutussuunnitelman tekee lääkäri tai lääkäri ja moniammatillinen tiimi. Lain mukaan suunnitelman laatimiseen osallistuu myös kuntoutuja, hänen omaisensa tai muu läheisensä. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon aikaisemmilta kuntoutusjaksoilta tai muilta palvelujen tuottajilta saadut palautteet ja suositukset, mutta suunnitelma tehdään hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon toimintayksikön arvioinnin perusteella. Jos kunta järjestää vastuulleen kuuluvat palvelut ostamalla ne yksityiseltä palveluntuottajalta, tämä palveluntuottaja voi laatia kuntoutussuunnitelman. Suunnitelman laatijana ei kuitenkaan voi olla taho, joka samalla toimii suunnitellun kuntoutuksen palveluntuottajana. Terveydenhuollon toimintayksikön velvollisuudesta huolehtia potilaansa hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta on myös säädetty terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista on hoitoon pääsyn turvaamista koskevan lainsäädännön muutosten osana lisätty 4 a (857/2004), jonka mukaan terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on laadittava tarvittaessa tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Kuntoutussuunnitelman laatiminen vaikeavammaisen hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavan terveydenhuollon toimintayksikössä takaa sen, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja muista vaikeavammaisen henkilön tarvitsemista muista kuntoutuksista ja palveluista tulee hänen elämäntilanteensa kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt terveyskeskuksille ja sairaaloille sekä kuntoutuspalvelujen tuottajille Kuntatiedotteen (177/2005) Kansaneläkelaitoksen ja julkisen terveydenhuol- 3
Ministerin vastaus lon yhteistyöstä vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Siihen sisältyy myös ohjeet kuntoutussuunnitelman laatimisesta. Kuntoutussuunnitelmien tekemisen helpottamiseksi ja suunnitelmien yhdenmukaistamiseksi ovat Kansaneläkelaitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto yhdessä lisäksi tehneet vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta varten lomakkeen, jota suositellaan käytettäväksi. Lomake ohjaa kuntoutussuunnitelmaa tekevää lääkäriä ja kuntoutustiimiä selvittämään vaikeavammaisen henkilön toimintakykyä ja palvelujen tarvetta riittävän perusteellisesti yhdessä hänen kanssaan. Kansaneläkelaitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto seuraavat vaikeavammaisten kuntoutuksen toteutumista ja kuntoutussuunnitelmien laatimista. Hallituksella ei ole tässä vaiheessa suunnitelmia muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 76/2006 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 76/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Är regeringen medveten om de problem som uppstår på grund av att den rehabiliteringsplan som fordras för att personer med grava funktionshinder ska få tillgång till medicinsk FPA-rehabilitering enligt lagen måste upprättas av en enhet inom den offentliga hälso- och sjukvården, trots att de knappa resurserna inom den offentliga hälso- och sjukvården kan fördröja upprättandet och har regeringen några planer på att ändra lagen så att FPA kan godkänna också sådana rehabiliteringsplaner som har upprättats vid privata läkarmottagningar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Rehabiliteringen av personer med grava funktionshinder grundar sig liksom tidigare på en skriftlig rehabiliteringsplan. Det nya är lagens krav på att rehabiliteringsplanen skall upprättas av den verksamhetsenhet inom den offentliga hälso- och sjukvården som är ansvarig för rehabiliteringspatientens vård och behandling. Vårdoch behandlingsansvarig enhet är den enhet inom den offentliga hälso- och sjukvården som ansvarar för ordnandet av vården och rehabiliteringen av den gravt funktionshindrade (lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner 566/2005, 9 ). Rehabiliteringsplanen upprättas av en läkare eller av en läkare tillsammans med ett multidisciplinärt team. Enligt lagen upprättas planen i samråd med rehabiliteringsklienten, dennes anhöriga eller någon annan närstående. Planen upprättas för minst ett och högst tre år i sänder. När rehabiliteringsplanen utarbetas bör hänsyn tas till kommentarer, synpunkter och rekommendationer från tidigare rehabiliteringsperioder eller andra tjänsteproducenter, men planen ska grunda sig på en bedömning som görs av den verksamhetsenhet inom den offentliga hälso- och sjukvården som ansvarar för vården och behandlingen. Om kommunen ordnar sådana tjänster som hör till dess ansvarsområde genom upphandling från en privat tjänsteproducent kan denne upprätta rehabiliteringsplanen. Planen kan dock inte upprättas av en sådan instans som samtidigt är tillhandahållare av den planerade rehabiliteringen. Också hälso- och sjukvårdslagstiftningen innehåller bestämmelser om skyldigheten för verksamhetsenheter inom hälso- och sjukvården att sörja för planeringen av sina patienters vård och rehabilitering. Inom ramen för de ändringar av hälso- och sjukvårdslagstiftningen som genomfördes i syfte att trygga tillgången till vård har en 4 a fogats till lagen om patientens ställning och rättigheter (857/2004). Enligt den skall inom hälso- och sjukvården vid behov göras upp en plan för undersökning, vård, medicinsk rehabilitering eller någon annan motsvarande plan. Om rehabiliteringsplanen upprättas av den hälso- och sjukvårdsenhet som ansvarar för vården och rehabiliteringen av personen med grava funktionshinder, är det en garanti för att den medicinska rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten och andra rehabiliteringar och tjänster som den gravt funktionshindrade behö- 5
Ministerns svar ver bildar en helhet som stödjer personens livssituation på bästa sätt. Social- och hälsovårdsministeriet har skickat Kommuninfo (177/2005) till hälsovårdscentraler och sjukhus samt till instanser som producerar rehabiliteringstjänster. Kommuninfot handlar om samarbetet mellan Folkpensionsanstalten och den offentliga hälso- och sjukvården när det gäller ordnandet av medicinsk rehabilitering för personer med grava funktionshinder och innehåller också anvisningar för den som utarbetar rehabiliteringsplaner. För att underlätta planeringsarbetet och skapa enhetlighet i planerna har Folkpensionsanstalten, social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund gemensamt utarbetat en blankett som rekommenderas vid den medicinska rehabiliteringen av personer med grava funktionshinder. Blanketten är ett stöd för de läkare och rehabiliteringsteam som i samråd med klienten upprättar rehabiliteringsplaner och hjälper dessa att tillräckligt ingående kartlägga personens funktionsförmåga och behov av tjänster. Folkpensionsanstalten, social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund följer upp rehabiliteringen av personer med grava funktionshinder och upprättandet av rehabiliteringsplaner. Regeringen har för närvarande inga planer på att ändra lagstiftningen på området. Helsingfors den 15 mars 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 6