Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 292/2012 vp Psykoterapiapalveluiden saatavuus ja Kelakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Kela-korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin melko yksityiskohtaisten ehtojen täyttymistä, joihin luetaan muun muassa se, että korvauksensaajan työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Jo tämä edellytys jättää korvauksen ulkopuolelle melko suuren joukon ihmisiä. Henkilöt, jotka eivät ole työelämässä tai opiskelemassa ja joilla mahdollisesti on jo näistä syistä suurempi riski syrjäytyä yhteiskunnasta, eivät voi saada Kela-korvausta kuntouttavasta psykoterapiasta. Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni voisi hakeutua hoitoon ja saada apua. Psykoterapian osalta hoidon saatavuus ja saavutettavuus eivät jakaudu tasapuolisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsotteko, että psykoterapiapalveluja on tällä hetkellä riittävästi saatavilla, tulisiko julkisia psykoterapiapalveluja lisätä ja onko Kela-korvaus perusteltua rajata vain perusteluissa kuvattuun kuntoutuspsykoterapiaan? Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 292/2012 vp: Katsotteko, että psykoterapiapalveluja on tällä hetkellä riittävästi saatavilla, tulisiko julkisia psykoterapiapalveluja lisätä ja onko Kela-korvaus perusteltua rajata vain perusteluissa kuvattuun kuntoutuspsykoterapiaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Psykoterapia on yksi mielenterveyden häiriöiden hoito- ja kuntoutusmuoto. Se on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää ammatillista toimintaa. Hoitona annetun psykoterapian tavoitteena on mielenterveyden häiriöstä kärsivän ihmisen toipuminen oireistaan ja kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn palautuminen. Ensisijainen vastuu mielenterveyspalvelujen ja lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä psykoterapia mukaan lukien on julkisella terveydenhuollolla. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 27 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveyspalveluihin kuuluvat muun muassa mielenterveydenhäiriöiden tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Hoitotakuu koskee myös psykiatrista sairaanhoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Mielenterveyspalvelujen tulee olla asiakaskeskeisiä ja tarpeenmukaisia. Vuoden 2010 lopusta lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hoitoon pääsyn seurannan yhteydessä kerännyt tiedot psykoterapiajonoista. Hoitotakuun toteutuminen on kuitenkin ollut psykoterapeuttisen hoidon suhteen vaikeaa, ja ensisijaisena hoitona suositeltavaa psykoterapiaa ei ole kaikkialla ollut riittävästi tarjolla. Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava koulutus on siirretty asetusmuutoksella yliopistojen vastuulle. Asetusmuutos tuli voimaan (valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta, 1120/2010). Koulutusyhteistyön tavoitteena on parantaa koulutuksen alueellista saatavuutta, yhteyttä psykiatrian erikoisalojen ja psykologian alan käytännön osaamisen ja tieteellisen tutkimuksen välillä ja varmistaa osaltaan psykoterapiatyön laatua, kattavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Kansaneläkelaitos korvaa nuorille ja työikäisille kuntoutuspsykoterapiaa. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on parantaa ja palauttaa henkilön opiskelu- tai työkykyä. Vain osa psykoterapioista täyttää ne kriteerit, jotka tulee asettaa kuntoutuspsykoterapialle ja vain osa mielenterveydenhäiriöistä on sellaisia, joissa kuntoutuspsykoterapia on perusteltua. Psykoterapian tarve hoitomuotona on huomattavasti laajempi kuin kuntoutuspsykoterapian tarve. Kuntoutuspsykoterapian tarpeen arviointi perustuu lääketieteelliseen tutkimukseen ja tästä seuraavaan taudin määritykseen ja kuntoutussuunnitelman tekoon. Kansaneläkelaitoksen rooliin sosiaalivakuutuslaitoksena kuuluu ensisijaisesti työikäisten opiskelu- ja työkyvyn turvaamisen ja edistämi- 2

3 Ministerin vastaus KK 292/2012 vp Hanna Mäntylä /ps sen kannalta tarpeellisen kuntoutuksen järjestäminen. Kansaneläkelaitos korvaa vuotiaalle työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveydenhäiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn parantaminen tai palauttaminen ja tämän seurauksena työssä pysyminen, työhön siirtyminen tai sinne palaaminen taikka opintojen edistyminen. Kuntoutuspsykoterapian myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutukselle asetetut tavoitteet voidaan todennäköisesti saavuttaa. Kuntoutuspsykoterapian korvaaminen edellyttää, että vakuutettu on mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Asianmukaisella hoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon yksikössä annettua hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito. Kuntoutuspsykoterapiaa ei korvata silloin, kun käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot ovat riittäviä vakuutetun työja opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi. Kuntoutuspsykoterapia perustuu aina kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Kuntoutussuunnitelmassa tulee perustella, miten hoito ja kuntoutuspsykoterapia muodostavat työ- ja opiskelukykyä tukevan tai parantavan toiminnallisen kokonaisuuden. Kuntoutuspsykoterapia on aina vain yksi osa potilaan kokonaishoitoa. Vastuu Kansaneläkelaitoksen korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saavien potilaiden kokonaishoidosta ja kuntoutussuunnitelman kokonaisuuden toteutumisesta on julkisella terveydenhuollolla. Julkisen terveydenhuollon tai muun potilaan hoidosta vastaavan hoitotahon vastuulla on huolehtia sen hoidossa olevien potilaiden diagnoosin määrittämisestä, alkuvaiheen hoidosta ja tarvittaessa kuntoutuspsykoterapiaan ohjaamisesta suositusten mukaisen hyvän hoitokäytännön mukaisesti. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 292/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Anser ni att tillgången till psykoterapitjänster för närvarande är tillräcklig, bör psykoterapitjänsterna utökas och är det motiverat att begränsa FPA-ersättningen endast till den rehabiliterande psykoterapi som beskrivs i motiveringen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Psykoterapi är en av de vård- och rehabiliteringsformer som används vid behandlingen av psykiska störningar. Psykoterapi är målinriktad, professionell verksamhet som syftar till att avhjälpa eller lindra problem med eller störningar i den psykiska hälsan. Målet för psykoterapi som ges som vård är att personen som lider av psykiska störningar ska bli fri från sina symtom och målet för rehabiliteringen är att återställa personens arbets- och funktionsförmåga. Det primära ansvaret för att ordna mentalvårdstjänster och medicinsk rehabilitering, däribland psykoterapi, vilar på den offentliga hälsooch sjukvården. Enligt 27 i hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) ska en kommun ordna sådant mentalvårdsarbete som behövs för att främja kommuninvånarnas hälsa och välfärd och som syftar till att stärka de faktorer som skyddar den individuella och kollektiva psykiska hälsan och till att minska och avlägsna faktorer som utgör ett hot mot den psykiska hälsan. Mentalvårdstjänsterna omfattar bl.a. undersökning, behandling och medicinsk rehabilitering i samband med psykiska störningar. Vårdgarantin gäller också psykiatrisk sjukvård och medicinsk rehabilitering. Mentalvårdstjänsterna ska vara kundorienterade och ändamålsenliga. Sedan år 2010 har Institutet för hälsa och välfärd i samband med uppföljningen av tillgången till vård samlat in uppgifter om köerna till psykoterapi. När det gäller psykoterapeutisk vård har vårdgarantin ändå varit svår att uppfylla och psykoterapi som rekommenderas som primär behandling har inte stått till buds i tillräcklig omfattning överallt. Den utbildning som leder till rätt att använda yrkesbeteckningen utbildad psykoterapeut har överförts på universitetens ansvar. Ändringen av förordningen trädde i kraft den 31 december 2011 (statsrådets förordning om ändring av förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, 1120/2010). Syftet med utbildningssamarbetet är att förbättra den regionala tillgången till utbildning och växelverkan mellan praktiskt kunnande och vetenskaplig forskning inom de psykiatriska specialiteterna och psykologins område och att bidra till att säkerställa psykoterapiarbetets kvalitet, täckning, tillgänglighet och effektivitet. Folkpensionsanstalten betalar ersättning för rehabiliterande psykoterapi till unga personer och personer i arbetsför ålder. Syftet med den rehabiliterande psykoterapin är att förbättra och återställa personens studie- eller arbetsförmåga. Endast en del av psykoterapierna uppfyller de kriterier som bör ställas på rehabiliterande psykoterapi, och bara en del av de psykiska störningarna är sådana att rehabiliterande psykoterapi är motiverad. Behovet av psykoterapi som vårdform är betydligt mer omfattande än behovet av rehabiliterande psykoterapi. Bedömningen av be- 4

5 Ministerns svar KK 292/2012 vp Hanna Mäntylä /ps hovet av rehabiliterande psykoterapi grundar sig på medicinsk undersökning och på den efterföljande diagnostiseringen och upprättandet av en rehabiliteringsplan. Till Folkpensionsanstaltens roll som socialförsäkringsinstitution hör att ordna behövlig rehabilitering för att trygga och främja arbets- och studieförmågan för i första hand personer i arbetsför ålder. Folkpensionsanstalten ersätter ändamålsenlig rehabiliterande psykoterapi i syfte att stödja eller förbättra arbets- eller studieförmågan för en försäkrad i åldern år, om en psykisk störning som konstaterats och diagnostiserats på behörigt sätt äventyrar den försäkrades arbets- eller studieförmåga. Målet för den rehabiliterande psykoterapin är att förbättra eller återställa arbets- eller studieförmågan så att personen i fråga till följd av detta kan stanna kvar i eller komma ut i arbetslivet eller återvända dit eller fortsätta med sina studier. För att rehabiliterande psykoterapi ska kunna beviljas förutsätts att de mål som ställts upp för rehabiliteringen sannolikt kan uppnås. Ett villkor för att rehabiliterande psykoterapi ska ersättas är att den försäkrade efter att den psykiska störningen konstaterades har fått tillbörlig vård som varat minst tre månader. Med tillbörlig vård avses vård som getts enligt god vårdpraxis vid en hälso- och sjukvårdsenhet och som innefattar behövlig medicinsk, psykiatrisk och psykoterapeutisk undersökning och vård. Rehabiliterande psykoterapi ersätts inte om andra tillgängliga vård- eller rehabiliteringsformer är tillräckliga för att förbättra eller återställa den försäkrades arbets- och studieförmåga. Rehabiliterande psykoterapi grundar sig alltid på en individuell bedömning av behovet och lämpligheten av rehabilitering samt på en skriftlig rehabiliteringsplan som upprättats vid den hälso- och sjukvårdsenhet som ansvarar för rehabiliteringsklientens vård och som innehåller ett utlåtande av en specialist i psykiatri. Rehabiliteringsplanen ska innehålla en motivering till på vilket sätt vården och den rehabiliterande psykoterapin utgör en funktionell helhet som stöder eller förbättrar arbets- och studieförmågan. Rehabiliterande psykoterapi är alltid bara en del av den övergripande vården av en patient. Ansvaret för den övergripande vården av patienter som får rehabiliterande psykoterapi som ersätts av Folkpensionsanstalten och för att den övergripande rehabiliteringsplanen förverkligas ligger hos den offentliga hälso- och sjukvården. Den offentliga hälso- och sjukvården eller någon annan vårdinrättning med ansvar för en patients vård ansvarar för att det ställs en diagnos på patienten, att patienterna får inledande vård och att de vid behov hänvisas till rehabiliterande psykoterapi i enlighet med riktlinjerna för god vårdpraxis. Helsingfors den 8 maj 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5