LASTENKLINIKKA RAKENNUSHISTORIASELVITYS. SANNA IHATSU CasaCo Oy 31.5.2013

LASTENKLINIKKA RAKENNUSHISTORIASELVITYS SANNA IHATSU CasaCo Oy 31.5.2013 1

2

LASTENKLINIKKA RAKENNUSHISTORIASELVITYS SANNA IHATSU CasaCo Oy 31.5.2013 3

Tilaaja: HUS-Tilakeskus, tilaajan edustaja, arkkitehti Salla Itäaho Tekijä: arkkitehti Sanna Ihatsu CasaCo Studio Oy 31.5.2013 Etukannen kuva: Lapsia leikkimässä Lastenklinikan A-osan edessä 1940-luvulla, kuva LKLA. Takakannen kuva: Vauvoja ulkoilemassa Lastenklinikan A-osan 3. kerroksen parvekeella 1940-luvulla, kuva LKLA. 4

1. Sisällys 1. Sisällys 5 2. Rakennuksen perustiedot 7 3. Johdanto 8 4. Selvityksen tarkoitus, käytetyt lähteet ja arkistot 9 4.1 Käytetyt lähteet ja arkistot 9 5. Rakennushankkeen historiaa 10 5.1 Lastentautien hoidon historiaa 10 5.2 Tehtaankadun lastensairaalan riittämättömät tilat 11 5.3 Kysymys uuden lastensairaalan perustamisesta 13 5.4 Olympiakisat ja sota jarruttivat rakentamista 14 6. Rakennuksen suunnittelijat 16 6.1 Uno Ullberg 16 6.2 Erkki Linnasalmi 18 6.3 Arvo Ylppö 19 6.4 Muut suunnittelijat 21 7. Suunnittelun vaiheet 22 7.1 Uuden Lastensairaalan varhaisia suunnitelmia 22 7.2 Lastenklinikka Uno Ullbergin aluesuunnitelmissa 26 7.3 Lastenklinikan suunnitelmien kehittyminen 26 7.4 Rakennusaikaiset muutokset 32 8. Kohteen rakentaminen 34 8.1 Urakoitsijat 36 9. Rakennuksen alkuperäisen asun luonnehdinta 38 9.1 Tilat ja arkkitehtuuri 38 9.2 Julkisivujen sommittelu 48 9.3 Liikenteen järjestelyt 50 9.4 Piha-alueen järjestelyt 52 9.4 Käytetyt rakennejärjestelmät 56 9.5 Käytetyt rakennusmateriaalit 57 9.6 Tekniset järjestelmät 59 9.7 Rakennuksessa käytetyt värit 62 9.8 Kalusteet ja sisustus 64 10. Kaavallinen tarkastelu 66 10.1 Yliopistoklinikoiden sijoittuminen Meilahteen 66 10.2 Alueen suunnittelu ja rakentaminen 1930-luvulta 1950-luvulle 70 10.3 Hyksin perustaminen ja alueen rakentaminen 1960-luvulla 72 10.4 Täydennysrakentamisen vuodet 1970 80-luvuilla 74 10.5 Lisärakentamisen vuodet 1990 2010 74 10.6 Lastenklinikan liittyminen sen viereisiin alueisiin 76 11. Kohteen esikuvat 78 11.1 Ulkomaiset esikuvat 80 11.2 Kotimaiset esikuvat 82 11.3 Esikuvana funktionalismin periaatteet 83 12. Kohteen merkitys sairaalasuunnittelulle 84 13. Rakennuksen käytön historia 85 13.1 1940 50-luvut 88 13.2 1960 70-luvut 94 13.3 1980 90-luvut 97 13.4. 2000-luku 97 14. Rakennukseen kohdistuneet muutokset 100 14.1 Muutokset 1950-luvulla 100 14.2 Laajennussuunnitelmat ja peruskorjaukset 1960 1970-luvuilla 103 5

14.3 U-osan rakentaminen ja 1980-luvun peruskorjaukset 106 14.4 1990-luvun muutoksia 108 14.5 2000-luvun muutoksia 108 14.6 Kooste muutosvaiheista 110 15. Säilyneisyys säilyneisyyskaavioineen 120 15.1 Piha-alueiden säilyneisyys 120 15.2 Julkisivujen säilyneisyys 124 15.3 Pohjakaavan säilyneisyys 128 15.4 Rakennusosien säilyneisyys 140 15.5 Teknisten järjestelmien säilyneisyys 144 15.6 Kalusteiden ja varusteiden säilyneisyys 145 16. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksineen 146 17. Lähteet 17.1 Arkistot 148 17.2 Lehdet ja pienpainatteet 148 17.3 Kirjallisuus 149 17.4 Painamattomat lähteet 149 17.5 Sähköiset lähteet 149 17.6 Haastattelulähteitä 150 6

2. Rakennuksen perustiedot KOHDE Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka KATUOSOITE Stenbäckinkatu 11, Helsinki KIINTEISTÖTIEDOT 15-526-2 ASEMAKAAVA Lainvoimaiseksi vahvistettu 21.4.2006 NYKYINEN OMISTAJA JA KÄYTTÄJÄ HUS Kuntayhtymä NYKYINEN KÄYTTÖTARKOITUS Lasten ja nuorten sairaala ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS Lastentautien sairaala SUOJELUSTATUS Kaavalla suojeltu rakennus SR-1, kuuluu RKYalueeseen. ALKUPERÄISET RAKENTAJAT Kohteen pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Oskari Vilamo. LV-töistä vastasi Vesijohtoliike Onninen Oy, sähköasennustyöt suoritti Oy Strömberg Ab. SUUNNITTELUAIKA 1939-1943, rakennusaikainen suunnittelu 1943-1946. RAKENTAMISAIKA Louhinta 1940, varsinainen rakennus 1943-1946 RAKENNUKSEN LAAJUUS alkuperäinen 14450 rm2, 1986 lisärakennuksen jälkeen 18500 m2 nykyinen laajuus 28 307 brm2 alkuperäinen rakennus n. 60 000 m3 nykyinen rakennus n. 96 250 m3 RAKENNUTTAJA Suomen valtio ALKUPERÄISET SUUNNITTELIJAT Uno Ullberg, Erkki Linnasalmi MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET 1976-> Kaikki tilat peruskorjattu. 1986 Poliklinikan lisärakennus ja E-siipi. Arkkitehtitoimisto Railo & Leinus Ky. 2007 Väliaikainen väistötilarakennus A-siiven eteläpuolelle. 2008 A- ja C-siipien ja C- ja D-siipien väliin rakennettiin laajennukset. AW2 Arkkitehdit. 7

3. Johdanto Tätä selvitystä tehtäessä eri tiedotusvälineissä käydään varsin vilkastakin keskustelua uuden lastensairaalan rakentamisesta ja moititaan, ettei julkisista varoista saada uutta sairaalaa rahoitettua, vaikka vanha sairaala hajoaa käsiin. Esimerkiksi pula-aikana huonoista materiaalista toteutettuja kattoja paikkailtiin sieltä täältä 1940-luvun lopulta 1950-luvun lopulle, ennen kuin niiden perusteelliseen korjaukseen ryhdyttiin. Vastaavaa keskustelua käytiin myös ennen nykyisen Lastenklinikan rakentamista. Vanhan lastensairaalan ongelmat olivat todella koskettavat, kun lasten kuolleisuusprosentti sairaalassa oli peräti yli 20 %, ympäri Suomea tulevia lapsipotilaita jouduttiin käännyttämään sairaalan ovelta ja suurin potilashuone jouduttiin sulkemaan katon romahtamisvaaran vuoksi. Kun uuteen sairaalaan oli rahoitus jo myönnetty ja suunnitelmat valmiina, rakentamisen ohi priorisoitiin olympiakohteiden rakentaminen. Lastenklinikan suunnitelmat olivat valmiit jo vuonna 1938, mutta klinikka valmistui olympiarakentamisen ja sodan vuoksi peräti kahdeksan vuotta myöhemmin. Lääketiede kehittyy huimasti tuossa ajassa, joten rakennus oli jo valmistuttuaan osin vanhanaikainen. Lastenklinikan nykyinen laajuus on alkuperäiseen laajuuteen nähden kaksinkertainen. Jälkikäteen voi todeta, että jos laajennustarve on samankokoinen kuin itse rakennus, olisi ollut viisaampaa rakentaa kokonaan uusi lastensairaala jo huomattavasti aikaisemmin, kuin toteuttaa huonosti palvelevia ja hankalasti vanhaan osaan liittyviä laajennusosia. Huolimatta rakennuksen alkuperäiseen kokoon nähden suurista laajennuksista, rakennuksen tärkeimmät julkisivut ja tilalliset ideat ovat suurelta osin säilyneet. Myöskään valmiin sairaalarakennuksen huoltoja ylläpitokorjauksiin ei tahdottu saada rahoja. 8

4. Selvityksen tarkoitus, käytetyt lähteet ja arkistot Tämän rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena on toimia alueen toimintojen sijoittamisen sekä Lastenklinikan tulevien korjaus- ja muutostöiden apuvälineenä. Lähivuosina rakennettavan uuden lastensairaalan myötä Lastenklinikan toiminnot siirtyvät uuteen lastensairaalaan, jolloin Lastenklinikalle on löydettävä uusi käyttötarkoitus. Tämän selvityksen tehtävänä on auttaa huomioimaan Lastenklinikan historialliset arvot alueen uusia toimintoja sijoitettaessa ja rakennuksen uutta käyttöä suunniteltaessa. Selvitys on tarkoitettu alueen kaavoituksesta sekä Lastenklinikan rakennuttamisesta, suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavien henkilöiden käyttöön ja sen tehtävänä on antaa riittävät pohjatiedot myös viranomaisten päätöksenteolle. 4.1 Käytetyt lähteet ja arkistot Pääkirjallisuuslähteinä on käytetty Maarit Henttosen Kansakunnan parhaaksi, Suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920 1940-luvulla, Leena Tuuterin Sata vuotta lasten sairaanhoitoa, Helsingin Lastenklinikka 1893 1993 sekä Arvo Ylpön Elämäni pienten ja suurten parissa teoksia. Lastenklinikkaa koskevia valokuvia löytyy runsaasti Lastenklinikan arkistosta, joka sijaitsee Lastenlinnassa, Arvo Ylpön museohuoneessa. Valokuvia on myös Arkkitehtuurimuseon ja Helsingin kaupunginmuseon valokuva-arkistoissa. Selvityksessä käytetyt nimeämättömät kuvat ja piirustukset ovat tekijän ottamia tai laatimia. Lastenklinikkaa koskevia piirustuksia löytyy runsaasti useista eri paikoista. Kansallisarkistoon on sijoitettu työpiirustusten pohjat, asemapiirros, leikkauksia, julkisivuja sekä muutamia detaljipiirustuksia. Osa piirustuksista ei kuitenkaan ole lopullisia toteutuspiirustuksia, vaan niitä piirustuksia, joilla rakennustyö aloitettiin (rakennuksesta tehtiin osin kerrosta korkeampi, kuin alkujaan oli tarkoitus). Osa työpiirustussarjasta löytyy Senaatti-Kiinteistöjen arkistosta. Piirustuksia löytyy myös Lastenklinikan arkistosta, joka sijaitsee Lastenlinnalla Arvo Ylpön museohuoneessa. Siellä on mm. irtokalusteiden piirustuksia, joita ei muista arkistoista ole löytynyt. Lisäksi Lastenlinnalla on myös runsaasti eri suunnitteluvaiheiden materiaalia sekä vuonna 1986 toteutetun laajennuksen piirustuksia sekä asiakirja-aineistoa rakennushankkeiden vaiheista ja taustoista. Piirustuksia ja asiakirjoja löytyy myös HUS-Kiinteistöjen arkistoista, jotka sijaitsevat Naistenklinikan kellarissa sekä Palvelukeskuksen kellarissa. Nämä aineistot ovat luetteloimattomia ja osin järjestelemättömiä, etenkin 1980-lukua vanhemman materiaalin osalta. Alkuperäiset piirustukset on tehty skissi- tai kuultopaperille lyijykynällä. Senaatti-Kiinteistöjen ja Kansallisarkistojen säilyttämät piirustukset ovat asianmukaisesti tasosäilytyksenä arkistoidut ja siksi melko hyväkuntoisia. HUS- Kiinteistöjen arkistossa olevaa aineistoa on säilytetty rullissa, mistä johtuen piirustukset ovat hyvin huonokuntoisia. Osasta on säilynyt vain piirustusten huonolaatuiset kopiot. Piirustusten alkuperäisestä toteutustavasta ja säilytyksestä johtuen, myös tässä selvityksessä esitetyt piirustukset ovat osin huonolaatuisia. Uudempaa piirustusmateriaalia löytyy HUS- Kiinteistöjen sähköisestä piirustusarkistosta. 9

5. Rakennushankkeen historiaa 5.1 Lastentautien hoidon historiaa Ensimmäinen lastensairaala Euroopassa oli Napoleonin vuonna 1804 Pariisiin perustama Hôspital des Enfants Malades. 1830-luvulla lastensairaaloita perustettiin mm. Pietariin, Berliiniin ja Wieniin. Ruotsiin ensimmäinen lastensairaala Kronprinsessan Lovisas Vårdanstalt för sjuka barn perustettiin vuonna 1854. 1 Suomeen perustettiin ensimmäinen sairaala, Turun lääninsairaala vuonna 1756. Lääninsairaalan ohjesäännön mukaan alle viisivuotiaiden potilaiden ottaminen sairaalaan oli kielletty. Helsingin Uuteen klinikkaan saatiin vuoden 1848 ohjesäännön mukaan ottaa hoitoon yli yksivuotiaita, vaikka heille ei ollutkaan siellä erityisesti varattuja sairaansijoja. Vuonna 1860 perustettiin ensimmäiset lapsille varatut sairaansijat Snellmanninkatu 14:ssä sijainneen Vanhan klinikan synnytysosastolle. 2 Vuonna 1828 Aleksanterin yliopistoon perustettiin lääketieteen oppituoli. Lastentautien hoidon opetusta alettiin antaa, kun kirurgian professori opetti myös lapsenpäästöoppia ja lastentauteja. Vuonna 1857 perustettiin uusi oppituoli lapsenpäästöopin ja lastentautien 10 opetusta varten. Ensimmäiset viranhaltijat olivat E. A. Ingman, K. S. Sirelius ja J. A. J. Pippingsköld. Vuonna 1890 perustettiin uusi, pelkästään lastentauteihin keskittynyt lastentautiopin oppituoli. Lastentautiopin ensimmäiseksi professoriksi nimitettiin lastentautiopin dosentti Wilhelm Pipping, josta tuli vuotta myöhemmin myös Suomen ensimmäisen lastensairaalan johtaja. 3 Vuonna 1893 Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksanteri III antoi julistuksen tilapäisen lastensairaalan perustamisesta Helsingin yleiseen sairaalaan, kunnes varsinainen lastensairaalarakennus saataisiin valtioneuvos J.J.A. Pippingsköldin lahjoittamilla testamenttivaroilla rakennettua. Vuosina 1893 1899 toimi Toisella Linjalla vuokratussa puutalossa tilapäinen lastensairaala, jossa oli 22 hoitopaikkaa lapsille. 4 Vuonna 1899 lastensairaala muutti vastavalmistuneeseen lastensairaalakäyttöön suunniteltuun rakennukseen Tehtaankadulle, jossa se toimi aina vuoteen 1946 saakka, jolloin Meilahden Lastenklinikka valmistui. Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä tontilla sijainneessa Magnus Schjerfbeckin suunnittelemassa kivitalossa oli aluksi 35 sairaansijaa. Eristysosasto ja poliklinikka sijaitsivat samalla tontilla olevissa puutaloissa. Sairaala oli alun perin suunniteltu 50 potilaalle, mutta sen toinen puoli jäi kokonaan rakentamatta, koska varoja tarvittiin poliisilaitokselle. Vuosina 1928 1929 kaksikerroksista rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella, minkä jälkeen sairaansijojen määrä nousi 60:een. 5 Sairaalan korotuksen ajaksi lastensairaala siirrettiin vuodeksi Meilahteen, yliopistoklinikoiden käyttöön vuonna 1917 rakennettuun talousrakennukseen eli nykyisen Palvelukeskuksen tiloihin. 6 Vielä 1800-luvun lopulla oli tavallista, että sairaat lapset hoidettiin kotona ja että lapsia kuoli paljon. Lapsia pidettiin Jumalan lahjana ja lasten sairaus ja kuolema nähtiin kohtalona, Jumalan tahtona, jota vastaan ei saanut kapinoida. Lääkäreitä ja sairaaloita kohtaan tunnettiin epäluuloa osin aiheellistakin, kun ahtaissa tiloissa infektiot levisivät ja nostivat sairaalakuolleisuuden korkeaksi. 1920-luvulla elin- ja sivistystason noustessa ja Arvo Ylpön johdolla tehdyn valistustyön ansiosta, alettiin sairaille lapsille yhä useammin hakea sairaalahoitoa. Sen myötä myös sairaalapaikkojen tarve kasvoi. 7

5.2 Tehtaankadun lastensairaalan riittämättömät tilat Tehtaankadulla sijainneen vanhan lastensairaalan tilanahtaus alkoi 1920-luvun lopulla olla sietämätöntä. Pitkänkin matkan takaa lääkärien tai terveyssisarien lähettämiä lapsia jouduttiin käännyttämään kohtalokkain seurauksin takaisin kotiin, koska sairassijoja ei ollut riittämiin. Potilasmäärät alkoivat kasvaa, kun lastenhoidollinen valistus lisääntyi ja lasten sairauksiin alettiin yhä enemmän hakea sairaala-apua. Pientä helpotusta lastensairaalan tila-ahdinkoon saatiin, kun Tehtaankadun lastensairaalarakennusta vuonna 1928 korotettiin yhdellä kerroksella, jolloin saatiin 25 lisäpaikkaa. 11 Tehtaankadulla sijainnut vanha lastensairaala vuonna 1928 tehdyn korotuksen jälkeen. Kuva LKLA. 1 Tuuteri, s. 22-24. 2 LKL 60-vuotta näyttely, LKLA. Tuuteri, s. 22-24. 3 Tuuteri, s.11 24 26. 4 Tuuteri s. 27-30. 1930-lukua. Lastensairaala, Tehtaankatu. LKL 60 vuotta näyttely, LKLA 5 Tuuteri s. 27-36. 1930-lukua. 6 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 123 124. 7 Tuuteri, s. 11 13. 8 1930-lukua, LKLA 9 1930-lukua, LKLA 10 1930-lukua, LKLA 11 Tuuteri s. 27-36. 1930-lukua. Vuonna 1900 Helsingin Yleisen Sairaalan lastenosastolla hoidettiin 265 potilasta vuodessa ja vuonna 1927 samoissa tiloissa hoidettiin peräti 608 lasta. 8 Välillä jopa 80 % sairaalaan pyrkineistä lapsista jouduttiin käännyttämään ovelta. Sairaalaan voitiin ottaa vain todella sairaita lapsia ja sen seurauksena kuolleisuus Tehtaankadun lastensairaalassa nousi peräti 21 %:n kun se esimerkiksi Tukholmassa vastaavassa sairaalassa oli 3-4 %. 9 Lasten sairaanhoidon lisäksi myös lääkäreiksi valmistuvien kandidaattien opetus kärsi eikä lastensairaanhoitajattarille voitu järjestää koulutusta. 10 11

12

5.3 Kysymys uuden lastensairaalan perustamisesta Vuonna 1914 Tehtaankadun lastensairaalan johtaja, professori Wilhelm Pipping toi esille kysymyksen uuden lastensairaalan rakentamisesta yliopiston konsistorin kokouksessa, mutta asia ei edennyt mitenkään. Seuraavan kerran hankkeen nosti esille tuolloin ylimääräisen professorin virassa ollut Arvo Ylppö. Ilmeisesti hänen aloitteestaan tehtiin vuonna 1921 lääkintöhallituksen kiertokysely lasten sairaanhoidosta valtion sairaaloissa. Vuonna 1924 Ylppö tarjosi Suomen lääkäriliiton yleisessä kokouksessa sairaalapoliittisen ohjelmansa Onko valtion lastensairaalain perustaminen maamme suurimpiin keskuksiin tarpeen vaatima? Vuonna 1925, kun Ylppö nimitettiin vakituiseksi professoriksi ja lastensairaalan ylilääkäriksi, hän ehdotti Helsingin yleisen sairaalan hallitukselle, että se kääntyisi lääkintöhallituksen puoleen ja anoisi uuden lastensairaalan rakentamista Meilahden sairaala-alueelle. 12 Vuosina 1925 1937 neljä erillistä hallituksen asettamaa komiteaa pohti Helsingin kaupungin ja valtion yhteisen keskussairaalan rakentamista. Yhteisen sairaalan tehtävänä olisi toimia yliopiston klinikkana ja lääketieteellisenä tutkimuslaitoksena. Yhteisymmärrykseen ei päästy siitä rakennettaisiinko yliopistoklinikkojen sairaala-alue kaupungin vai valtion varoilla ja minne klinikka-alue sijoitettaisiin. 13 Helsingin yleisen sairaalan naistautiosaston ja synnytysosaston ylilääkäri professori Seth Edvin Wichmann ajoi tarmokkaasti uuden naistentauti- ja synnytysosaston rakentamista Meilahteen huolimatta siitä saataisiinko kysymys yliopistoklinikkojen sijoituksesta ja kaupungin ja valtion välisestä yhteistyöstä ratkaistua. Wichmannin tarmokkaan työn ansiosta Naistenklinikka valmistui vuonna 1934. 14 Vaikka uusi lastensairaala jäi odottamaan yhteisen yliopistoklinikkojen sairaala-alueen perustamisen ratkaisua, Naistenklinikan rakentaminen sinetöi osaltaan myös uuden lastensairaalan sijainnin. Lastensairaalan tuli toiminnallisista syistä sijaita Naistenklinikan välittömässä läheisyydessä. 15 Päätös lastensairaalan rakentamisesta Meilahteen tehtiin ennen kuin sopimus Helsingin kaupungin ja valtion välille syntyi ja ennen kuin yliopistoklinikoiden sijoittuminen Meilahteen oli varmaa. Valtio ja Helsingin kaupunki allekirjoittivat kesäkuussa 1939 sopimuksen Helsingin yleisen sairaalan rakentamisesta Meilahteen. 16 Syksyllä 1936 eduskunta päätti ylimääräisen 2 miljoonan markan määrärahan myöntämisestä uuden Lastenklinikan rakentamiseksi. Erityisesti naiskansanedustajat Miina Sillanpää, Martta Salmela-Järvelä ja Kyllikki Pohjola myötävaikuttivat eduskunnassa asian etenemistä. Seuraavina vuosina eduskunta myönsi määrärahoja klinikan rakentamiseksi siten, että vuonna 1938 tarvittavat varat oli myönnetty ja piirustukset olivat valmiina. 17 1930-luvun lopulla Tehtaankadun Lastensairaalan kunto alkoi olla varsin rapistunut. Helsingin Sanomat 1.9.1937 uutisoi, että rakennuksen välikaton puiset kannatinparrut olivat päistään niin lahonneet, että romahdusvaaran vuoksi suurin 20 hengen potilashuone oli jouduttu sulkemaan. 18 Vuonna 1928 Lastenklinikka muutti Tehtaankadulta Meilahden talousrakennukseen eli nykyisen Palvelukeskuksen tiloihin Tehtaankadun klinikkarakennuksen korotuksen ajaksi. Kuva LKLA. 12 Tuuteri s. 44 46. 13 Uusi Lastenklinikka 14 Ihatsu NKL RHS s. 7, 14-15. 15 Uusi Lastenklinikka 16 Sairaanhoidon ytimessä, s. 23. 17 Uusi Lastenklinikka. Tuuteri s. 50. Henttonen s. 128. 18 HS 1.9.1937 13

5.4 Olympiakisat ja sota jarruttivat rakentamista Vuonna 1938 Lastenklinikkahanke koki takaiskun. Suunnitelmat olivat jo valmiina ja kaikki rakentamisen esivalmistelut tehty. Rakentamaan ei vain päästy, sillä Suomi oli luvannut ottaa vastaan olympiakilpailut, joiden takia valtioneuvosto ei katsonut mahdolliseksi Lastenklinikan rakennustöiden aloittamista, vaan rakentamista siirrettiin tuonnemmaksi. 19 Sisäministeri Urho Kekkonen piti tärkeänä keskittää vähäistä ammattityövoimaa olympiarakentamiseen ja toteuttaa ensin sairaanhoitajaopiston ja kadettikoulun, jotta niiden tiloista saataisiin majoitustilaa urheilijoille olympiakilpailujen ajaksi. 20 Kansalaisia ja kansanedustajiakin kuohutti, kun hanke viime metreillä taas viivästyi, vaikka eduskunta oli myöntänyt useamman miljoonan hanketta varten. Asiaa uutisoitiin laajalti useissa eri lehdissä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 16. marraskuuta 1938 : Mutta nyt, kun sairaalan piirustukset ovat valmiit ja kaikki esityöt tehdyt, katsookin valtiovallan edustaja yht äkkiä, että maamme olympialaiskunnia ja olympialaisten juhlien onnistuminen vaativat muiden rakennustöiden työntymisen etualalle, ja lastensairaala saa taasen jäädä odottamaan. Suomen Kuvalehti uutisoi otsikolla Lastensairaalaanko ei mitään kuvareportaasin siitä kuinka ahtaissa ja surkeissa tiloissa vanha lastensairaala toimii. 21 Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat kun toisen maailmansodan sotatoimet ylsivät myös Suomeen ja talvisota marraskuussa 1939 alkoi. Sotatoimet siirsivät taas Lastenklinikan töiden aloitusta. Ennen muuttamista uusiin tiloihin lastensairaala joutui sotien aikana lähtemään viidesti evakkoon: Ensin lokakuussa 1939 sairaala lähti rautateitse Harjavaltaan, Satalinnan sairaalaan pariksi kuukaudeksi. Seuraavaksi jouduttiin Lepaan puutarhaopistolle, missä sairaala toimi joulukuun 1939 alusta toukokuuhun 1940. Kesäkuussa 1941 sairaala evakuoitiin Kauniaisiin Työväenakatemian rakennukseen, jossa toimittiin syyskuuhun asti. 6. helmikuuta 1944 Tehtaankadun sairaalan eristysosastoon osui pommi, joka tuhosi puurakennuksen ja neljä lasta kuoli. Seuraavana päivänä sairaala siirrettiin taas Kauniaisiin ja vähän myöhemmin Mänttään, Jokioisten kartanoon, joka tunnetaan nykyään Scerlachiuksen taidemuseona. Lastenklinikan rakennustöiden venyminen olympiarakentamisen vuoksi siirsikin Lastenklinikan valmistumista huomattavasti kuviteltua kauemmaksi, koska marraskuussa 1938 alkoi sota, joka siirsi rakennustöiden aloittamista. Ahdinko Tehtaankadun tiloissa paheni sodan vuoksi entisestään. 6.2.1944 Tehtaankadun lastensairaalan eristysosastoon osui pommi, joka tuhosi eristysosaston kokonaan ja vaurioitti myös muita rakennuksia. Neljä lapsipotilasta kuoli. Kuvat LKLA. Sodan jälkeen lasten terveydentila oli huono: aliravitsemusta, riisitautia ja anemiaa sekä vaikeita infektiotauteja, mm. kurkkumätää ripulitauteja ja tuberkuloosia oli paljon. 22 19 Uusi Lastenklinikka. Tuuteri s. 50. Henttonen s. 128. 20 Lastensairaala Stenbäckinkatu, LKLA. Tuuteri, s. 53. 21 Helsingin Sanomat 16.11.1938, Uusi Suomi 30.11.1938, Suomen kuvalehti nro 47, 1938 22 Kuva-albumi,LKLA. 14

Pääkaupungissa ja sen lähimmässä ympäristössä on viime aikoina pantu ja lähitulevaisuudessa tullaan edelleen panemaan alulle varsinkin olympialaisrakennustöitä, joiden ensimmäinen lapionpisto on suoritettu puolittain juhlallisena toimituksena. Kun hallitus on nyt päättänyt, että noita juhlallisia lapionpistoja edelleenkin suoritetaan pääasiassa olympialaisrakennustyömaalla, on varsinkin kipeän tarpeen vaatiman lastensairaalan odottajien keskuudessa tunnettu pettymystä sen johdosta, ettei tuota juhlallista pistoa vieläkään saada suorittaa lastensairaalarakennustyömaalla. Helsingin Sanomien pilapiirros 4.2.1939. Piirros LKLA. 15

6. Rakennuksen suunnittelijat Lastenklinikan arkkitehtoniset ideat ja tilajärjestelyt ovat Lääkintöhallituksen arkkitehti Uno Ullbergin johdolla suunniteltuja. Rakennuksen tilaohjelman laati professori Arvo Ylppö, apunaan mm. ylihoitaja Nanna Häll. Sairaalan rakennusvaiheen suunnittelu on tehty arkkitehti Erkki Linnasalmen johdolla. Sisustussuunnittelun ohjauksesta vastasi suurelta osin Nanna Häll. 23 6.1 Uno Ullberg Uno Werner Ullberg syntyi Viipurissa 15. helmikuuta 1879. Ullberg kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1898 Viipurin ruotsalaisesta lyseosta ja muutti Helsinkiin opiskelemaan Polyteknilliseen opistoon, josta valmistui arkkitehdiksi vuonna 1903. 24 Valmistumisen jälkeen Ullberg työskenteli kolmen vuoden ajan piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän toimistossa. 25 Vuonna 1906 Ullberg perusti toimiston yhdessä opiskelutoverinsa arkkitehti Clas Axel Gyldénin kanssa Viipuriin ja vuodesta 1909 lähtien hänellä oli kokonaan oma toimisto. Arkkitehdin töiden ohella hän opetti Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa. Viipurin keskustaan Ullberg suunnitteli 1920-luvulla useita liikerakennuksia. Hänen tunnetuimpia töitään olivat Viipurin taidemuseo ja taidekoulu vuonna 1930 ja Viipurin kaupunginmuuriin kuuluneen Pyöreän Tornin korjaus kahvilaksi vuonna 1923. Vuosina 1932 36 Ullberg toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina, jonka jälkeen Ullberg siirtyi Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi. 26 Ullberg teki urallaan kaikenlaisia rakennustyyppejä: yksityistaloja, kouluja, tehtaita, pankkirakennuksia, kirkkoja ja parantoloita. Lisäksi hän suunnitteli myös paljon korjaus- ja muutostöitä olemassa oleviin rakennuksiin. Sairaalarakennuksia hän suunnitteli useita: Enson sairaalan vuonna 1928, Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalarakennuksen vuosina 1931 32, Viipurin naistensairaalan vuonna 1937 ja Oulun lääninsairaalan vuonna 1939. Uno Ullberg suunnitteli myös Meilahden sairaala-alueelle Helsingin sairaanhoitajataropiston vuosina 1939 40. 27 Alkuvuodesta 1943 Ullberg luopui rakennustyön varsinaisesta johtamisesta ja siirtyi Lastenklinikan rakennustyön neuvottelevaksi arkkitehdiksi. Arkkitehti Uno Ullberg ei nähnyt Lastenklinikan valmistumista, sillä hän kuoli 12. tammikuuta 1944 alle 60-vuotiaana. 28 Uno Ullberg, kuva ilmeisesti Ullbergin negrologista, Arkkitehtuurimuseo. 16

Uno Ullbergin suunnittelema Viipurin Naistensairaala valmistui vuonna 1937. Rakennuksen pääsiipi oli seitsenkerroksinen ja matalampaan siipiosaan sijoitettiin henkilökunnan asuntoja. Uno Ullberg suunnitteli rakennuksen pääpiirustukset, jonka jälkeen hän siirtyi Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi ja hänen työtään jatkoi arkkitehti Ragnar Ypyä. Erkki Linnasalmi toimi Viipurin Naistensairaalan suunnittelussa avustavana arkkitehtinä ja jatkoi rakennustyön valvontaa Ullbergin siirryttyä Helsinkiin. Myös Lastenklinikan rakennusvaiheessa Linnasalmi jatkoi Ullbergin työtä. 29 Kuva Henttonen s. 99. 23 Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA. Suunnitelmat, LKLA. 24 http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely - Uno Ullberg 25 http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely - Uno Ullberg 26 http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely - Uno Ullberg 27 Henttonen, s. 349-350. 28 Uusi Lastenklinikka, http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely - Uno Ullberg 29 Stenström s. 11. Henttonen s. 96. 17

Erkki Linnasalmi, LKLA. 6.2 Erkki Linnasalmi Erkki Ilmari Linnasalmi syntyi Helsingissä 27. huhtikuuta 1908. Vuonna 1927 hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja vuonna 1935 hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta. Diplomityöaiheena hän käsitteli sairaalasuunnittelua tekemällä suunnitelman Päijänne-sairaalasta Lahteen. 30 Vuosina 1936 37 Linnasalmi toimi Ullbergin apuna Viipurin kaupungin rakennustoimiston toimistoarkkitehtinä 31 ja toimi avustavana arkkitehtinä Viipurin naistensairaalan suunnittelussa. Hän hoiti naistensairaalan toteutusvaiheen suunnittelun, kun Ullberg siirtyi Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi Helsinkiin. 32 Vuosina 1939 41 Linnasalmi toimi lääkintöhallituksen rakennustoimiston toimistoarkkitehtinä ja vuosina 1942 47 Helsingin yleisen sairaalan rakennustoimiston johtajana. Vuodesta 1945 alkaen hänellä oli myös oma arkkitehtitoimisto. 33 Linnasalmi suunnitteli uransa aikana useita sairaaloita. Viipurin Naistenklinikan ja Helsingin Lastenklinikan suunnittelutöiden lisäksi hän suunnitteli yhdessä vaimonsa Inkeri Linnasalmen kanssa Kuopion Lastenlinnan vuonna 1950, Kellokosken keskusmielisairaalan hallintorakennuksen vuosina 1954 58 ja kilpailuvoiton perusteella Hattelmalan keskussairaalan vuosina 1950 56. Vuonna 1956 hän suunnitteli Oulun ja Vaasan keskussairaalat ja 1960-luvun alussa Allergiasairaalan. 34 Vuodesta 1965 Linnasalmi toimi veljensä Ilkka Linnasalmen kanssa elokuvan tuotantoalalla Nova-filmi kommandiittiyhtiö Linnasalmi & Co toimitusjohtajana. Erkki Linnasalmi kuoli 2. toukokuuta 1982. 35 Erkki Linnasalmen suunnittelema Kuopion Lastenlinna. Postikorttikuva 1950-luvulta. 18

6.3 Arvo Ylppö Arvo Henrik Ylppö syntyi Akaalla 27.10.1887 viidentenä lapsena kaksitoistalapsiseen maanviljelijäperheeseen. Suurperheessä eläessään Ylppö näki kuinka paljon huolta ja murhetta lasten sairastelu tuotti äidilleen ja päätti jo ensimmäisinä kouluvuosinaan opiskelevansa lastenlääkäriksi. 36 Valmistuttuaan Suomessa lääkäriksi, hän palasi takaisin Berliiniin jatkamaan vastasyntyneiden ja keskosten parissa tekemiään tutkimuksiaan. Vuonna 1919 hän sai Saksasta käsin järjestettyä itselleen lastentautiopin dosentuurin Helsingin yliopistossa. 39 Tutkimustyön ohella Ylppö toimi Berliinissä käytännön sairaalatyössä ensin apulaislääkärinä ja vuodesta 1918 apulaisylilääkärinä. Käytyään kansa- ja oppikoulun Toijalassa sekä reaalilyseon Tampereella, hän kirjoittautui syksyllä 1906 Helsingin yliopistoon, missä suoritti lääketieteen kandidaattitutkinnon joulukuussa 1909. Keväällä 1911 hän suoritti lastentautien klinikkakurssin ja toimi kesän amanuenssina Lastensairaalassa sekä kesäsijaisena tohtori Lövegrenin yksityisellä lastenpoliklinikalla Sörnäisissä. 37 Väitöskirjatyötä varten Ylppö hakeutui Berliinin Kaiserin Auguste Viktoria Hausin sairaalaan tutkimustyöhön. Siellä syntyi Ylpön vastasyntyneiden keltatautia käsittelevä väitöskirja. Väitöstilaisuus oli Helsingissä syksyllä 1913 ja seuraavan vuoden toukokuuhun mennessä Ylppö sai suoritettua muutkin vaaditut opinnäytteet ja hän valmistui lääkäriksi, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi. 38 Kahdeksan Saksassa vietetyn vuoden jälkeen vuonna 1920 Ylppö palasi Suomeen ja sai apulaisopettajan viran Tehtaankadun Lastenklinikalta ja rupesi vapaaherratar Sophie Mannerheimin pyynnöstä hoitamaan vuonna 1918 perustetun II Linjalla sijainneen Lastenlinnan lastenlääkärin tointa. Ylppö toimi Lastenlinnan ylilääkärinä 43 vuotta. 40 Keväällä 1920 Ylppö sai nimityksen henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi lastentautiopin professoriksi ja viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin vakinaiseksi lastentautiopin professoriksi ja samalla Lastensairaalan johtajaksi professori Pippingin jäätyä eläkkeelle. Ylppö toimi lastentautiopin professorina 32 vuotta eli vuoteen 1957 saakka. 41 Arvo Ylppö noin 70-vuotiaana. Kuva Ylpön kirjasta Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 313. 30 Henttonen, s.341. 31 Henttonen, s.341. 32 Stenström s. 11. 33 Henttonen, s.341. 34 Henttonen, s.341. 35 Henttonen, s.341. http://www.elonet.fi/title/ek2iu5/ muut 36 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 11-19. http://www.laakariliitto.fi/muistomerkki/arvoylppo.html 37 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 37-42 38 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 20-37 38 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 20-37 39 Tuuteri, s. 41-43. 40 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 122-123, 374 41 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 122-123, 194, 291 19

Ylppö teki Suomessa suuren työn lastenhoidon valistustyössä, mistä vähitellen vuoteen 1944 mennessä kehittyi kunnallinen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Ylppö oli myös mukana kehittämässä Suomen lasten terveydenja sairaanhoitoa osallistumalla tiiviisti sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan rakennushankkeisiin. 42 Ylihoitaja Nanna Häll opettaa lääketieteen kandeja. Kuva LKLA. Kuvan keskellä on Uno Ullberg ja oikealla mahdollisesti Helge Railo. Vasemmanpuoleinen henkilö saattaisi olla Jonas Cedercreutz. Henkilöiden tunnistuksessa on auttanut Arkkitehtuurimuseon amanuenssi Tomi Arpalahti, kuva LKLA. Ylppö toimi myös useissa luottamustehtävissä, kuten Lääketehdas Orionin johtoelimissä, Helsingin kaupungin lastensuojelutoimikunnassa ja Mannerheimin lastensuojeluliiton keskushallituksen puheenjohtajana. Häntä arvostettiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän oli useimpien Euroopan maiden ja USA:n lastenlääkäriyhdistysten kunniajäsen ja WHO:n äitiys- keskos- ja lastenhoidon asiantuntija. 43 Älykäs, kielitaitoinen ja humoristinen Ylppö oli arvostettu kollegoiden, oppilaiden sekä potilaiden parissa. Lapset kutsuivat häntä Fessosedäksi, mikä oli lasten keksimä lyhennys professorista. 44 Vuonna 1952 Ylppö sai arkkiatrin arvonimen. 45 Ylppö eli omien elämänarvojensa noudattamana, kuuden lapsen isänä, yli satavuotiaaksi. 46 20

6.4 Muut suunnittelijat Lastenklinikan arkkitehtisuunnittelu tehtiin lääkintöhallituksen rakennustoimistossa arkkitehti Uno Ullbergin johdolla. Mukana suunnittelussa ja toteutusvaiheessa oli lääkintöhallituksen arkkitehdit Erkki Linnasalmi, Seppo Hytönen, Toivo Löyskä, Lauri Pajamies, Veikko Larkas ja Jonas Cedercreutz. Rakennusaikana, vuonna 1942 lääkintöhallituksen rakennustoimisto lopetti toimintansa ja sen työt siirtyivät Helsingin yleisen sairaalan rakennustoimikunnan rakennustoimistoon. Uno Ullbergista tuli toimiston neuvotteleva arkkitehti. Vetovastuu Lastenklinikan rakentamisen loppuunsaattamisesta siirtyi Helsingin yleisen sairaalan rakennustoimikuntaan siirtyneelle Erkki Linnasalmelle. Hänen apunaan toimivat arkkitehdit Erkki Linnasalmi, Sylvi Erno ja Helge Railo. 47 Helge Railo suunnitteli myöhemmin Lastenklinikan laajennus- ja peruskorjaustöitä. Arkkitehtitoimisto Railo & Leinuksella työskenteli sairaalan peruskorjaushankkeiden vetäjänä rakennusarkkitehti Pekka Tenngren, joka 1990-luvulta lähtien suunnitteli sairaalan peruskorjauksia Arket Oy:ssä. 48 Rakennesuunnittelusta vastasi diplomi-insinööri T. V. Helin, T. V. Helin rakennusinsinööritoimistosta. LV- suunnittelijana toimi insinööri K. Oksanen. Ilmanvaihtotekniikan suunnittelusta vastasivat diplomi-insinööri T. Krank ja insinööri C. Wihtol. Sähkösuunnittelusta vastasi käyttöpäällikkö V. K. Virtanen ja akustiikkasuunnittelusta vastasi insinööri Y. Ylkänen. Puutarhasuunnittelijana toimi puutarha-arkkitehti John Hausen. Huonekalujen suunnitelmat puurakenteisten kalusteiden osalta laati vankeinhoitolaitoksen arkkitehti Elli Ruuth. Vastaavana mestarina toimi rakennusmestari J. Taipale. 49 Lastenklinikan suunnittelussa arkkitehti Ullberg hyödynsi henkilökunnan osaamista. Ylpön lisäksi tilojen suunnittelussa oli mukana ylihoitajatar Nanna Häll, joka osallistui myös tiiviisti sisustuksen suunnitteluun. Eräässä Lastenklinikan arkiston nimeämättömässä kirjoituksessa, joka on todennäköisesti jonkun lehtikiartikkelin klinikalle tarkistettavaksi tullut luonnos, on suunnitteluvaihetta talon valmistumisen aikoihin kuvattu seuraavasti: Sairaalan ylihoitaja neiti Nanna Häll on tehnyt suorastaan elämän työn uuden lasten Klinikan aikaansaamisessa. Vakuuttavan todistuksen sai allekirjoittanut vietettyään erään pitkän iltapäivän neiti Hällin kanssa piirustusten parissa. Piirustukset elivät. Näki ja tunti, että työtä olivat olleet viemässä eteenpäin myöskin ammatti-ihmiset. Ja huomautettuamme tästä kertoikin neiti Häll arkkitehti Ullbergin, lastensairaalanluojan, olleen niitä harvoja arkkitehtiä, jotka tahtoivat olla yhteydessä piirustuksia laatiessaan sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa. Ja tämän tavan hän jätti perinnöksi myöskin työnsä jatkajille ja työtovereilleen. Näin on uudessa lastensairaalassa voitu huomioida monia pikku seikkoja, jotka arkkitehtoonisesti eivät ehkä merkitse mitään, mutta joilla käytännössä saattaa olla hyvinkin suuri merkitys ajan ja työvoiman säästäjänä. 50 42 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 110-116, 230-242. 43 http://www.laakariliitto.fi/muistomerkki/arvoylppo. html 44 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 159. 45 Tuuteri, s. 41-43. 46 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa. 47 Arkkitehti 9-10 1947 48 Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. 49 Arkkitehti 9-10 1947 50 Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA. Piirustukset, LKLA. 21

7. Suunnittelun vaiheet Lastenklinikan suunnittelu kesti ensimmäisistä luonnoksista rakennuksen valmistumiseen peräti 20 vuotta. Aktiivinen rakennuksen sijainnin, massoittelun, ulkoasun ja tilajärjestelyiden suunnittelu tehtiin vuosien 1936 1938 aikana. Rakentamisaikana rakennukseen tehtiin kahteen otteeseen laajennustyöt. Aluksi rakennus suunniteltiin 180-paikkaiseksi, mutta molempien laajennusten jälkeen siitä tuli 350-paikkainen. Tosin 100 paikkaa tästä paikkaluvusta oli alkuun henkilökunnan asuntokäytössä. 51 7.1 Uuden Lastensairaalan varhaisia suunnitelmia Ensimmäinen luonnos Lastenklinikasta löytyy Lastenlinnan Arvo Ylpön arkiston piirustusten joukosta. Se on Arvo Ylpön 11. helmikuuta 1927 laatima luonnos Ehdotus Helsingin yleisen sairaalan uudeksi lastenosastoksi 150 lasta varten. Luonnoksessa Ylppö on esittänyt neljä kerrosta ja kellarin käsittävän lamellimaisen sairaalan hahmotelman. 52 22 Arvo Ylppö teetätti omalla kustannuksellaan lastensairaalan luonnospiirustukset ystävällään Kaarlo Borgilla vuonna 1929. Borg suunnitteli pohjakaavaltaan L:n mallisen sairaalarakennuksen, jonka lyhyt sivu oli kolmikerroksinen ja pidempi sivu viisikerroksinen. Ylimmässä kerroksessa olivat makuuterassit. 53 Vuonna 1933 julkaistiin keskussairaalakysymyksestä yhteistyökomitean mietintö, johon sisältyi asemapiirroksen ja kirjallisten selvitysten lisäksi myös arkkitehti Eino Forsmanin laatimat luonnospiirustukset useista sairaalarakennuksista, kuten myös lastensairaalasta. Keskussairaalan klinikat lastensairaala mukaan lukien esitettiin sijoitettaviksi kaupungin tuberkuloosisairaalan eli nykyisen Laakson sairaalan läheisyyteen. 54 Arvo Ylpön 11.2.1927 laatima luonnos Ehdotus Helsingin yleisen sairaalan uudeksi lastenosastoksi 150 lasta varten on ensimmäinen uudesta lastensairaalasta laadittu suunnitelma. Piirustukset LKLA. Eino Forsmanin laatima luonnos lastensairaalasta nykyisen Laakson sairaalan alueelle. Komiteamietintö 7/1933, liite 13, KA. 51 Arkkitehti 9-10 1947 52 Piirustukset, LKLA. 53 Lastenklinikan piirustukset, LKLA. Henttonen 129-130. 54 Komiteamietintö 7/1933, liite 13, KA.

23

24

Kaarlo Borgin laatimat luonnokset Lastenklinikasta. Piirustukset LKLA. Perspektiivikuvat, joissa on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa ylimmässä kerroksessa sijaitsevan makuuterassin toteutuksesta. Ensimmäisen kerroksen pohja. 25

7.2 Lastenklinikka Uno Ullbergin aluesuunnitelmissa 1930-luvun puolivälissä muodostettiin keskussairaalan neuvottelukunta ja vuonna 1936 Uno Ullbergille annettiin tehtäväksi laatia Meilahden sairaala-alueen suunnitelmat. Ullbergin lääkintöhallituksen rakennustoimistossa laadittiin vuosina 1936 1938 useita suunnitelmia sairaala-alueesta. Niissä näkyy myös Lastenklinikan suunnitelmien kehittyminen. Marraskuussa 1936 laaditussa suunnitelmassa Lastenklinikan sijoittaminen ja massoittelu mukailee Jussi Paatelan vuonna 1934 esittämää symmetristä sijoitusta, jossa on keskiakseli (ks. s. 68). Paatelan suunnitelmassa lastensairaala on ajateltu sijoitettavan peilikuvaksi Naistenklinikalle. Symmetriaan ja keskiakseliin perustuvia suunnitelmia laadittiin alueesta jo 1910-luvulla. Vuonna 1936 Ullbergin laatimassa aluesuunnitelmassa lastensairaala koostuu kahdesta T-kirjaimen mallisesti toisiinsa liittyvästä rakennusosasta, joista T-kirjaimen vaakaosa on toisesta päästään pyöristetty. 55 Joulukuulta 1936 löytyy aluesuunnitelma, jonka mukaan lastenklinikka on luonnosteltu lamellimaisena massana, jossa on sivuttaissiirtymä keskellä. Samanlainen lamelli on suunniteltu lastenklinikan pohjoispuolelle ja siihen ajateltiin sijoitettavan kätilöopisto. 56 26 Uno Ullbergin marraskuussa 1936 laatima aluesuunnitelma Meilahden sairaala-alueesta. Sijoittelu on melko symmetrinen Naistenklinikan kanssa (vrt. Paatelan asemakaava s. 68 ja ed. sivun Borgin suunnitelmat). Kuva Henttonen s. 213, originaali Arkkitehtuurimuseo. Uno Ullbergin joulukuussa 1936 laatima aluesuunnitelma Meilahden sairaala-alueesta. Lastenklinikan pohjoispuolelle piirretty identtinen rakennus on kätilöopisto. Kuva LKLA. 55 Ullbergin piirustuskokoelma, Arkkitehtuurimuseo. 56 Lastenklinikan piirustukset, LKLA.

Uno Ullbergin toukokuussa 1937 laatima aluesuunnitelma Meilahden sairaala-alueesta. Lastenklinikka on sijoitettu lähelle Naistenklinikkaa. Kuva LKLA. Uno Ullbergin vuonna 1937 laatima aluesuunnitelma Meilahden sairaala-alueesta. Lastenklinikka on edelleen sijoitettu lähelle Naistenklinikkaa. Kuva Henttonen s. 213, originaali Arkkitehtuurimuseo. Uno Ullbergin vuonna 1938 laatima aluesuunnitelma Meilahden sairaala-alueesta. Naistenklinikan ylilääkäri, professori Seth Wichmann pelkäsi infektioiden leviävän, mikäli Lastenklinikka sijaitsisi lähellä Naistenklinikkaa. Tämän vuoksi Lastenklinikka sijoitettiin kauemmaksi Naistenklinikasta. Kuva Henttonen s. 213, originaali Arkkitehtuurimuseo. 27

7.3 Uno Ullbergin Lastenklinikan suunnitelmien kehittyminen Lastenlinnan Arvo Ylpön museohuoneen arkistosta löytyy 2. huhtikuuta 1937 päivätyt Uno Ullbergin signeeraamat suunnitelmat, joissa Lastenklinikka on suunniteltu 8 kerrosta korkeaksi, pohjakaavaltaan T-kirjaimen malliseksi. Sen katolle on sijoitettu makuuterassit. Rakennuksesta löytyy 1:200 mittakaavaiset pohjat, julkisivut ja leikkauksia sekä joitain kerroksia on esitetty tarkempina 1:100 mittakaavassa. 57 Näiden suunnitelmien lisäksi löytyy myös päiväämättömät 6-kerroksiset julkisivut. Ylppö kuvailee suunnitteluprosessia kirjassaan Elämäni pienten ja suurten parissa : Aloimme kahdeksankerroksisesta sairaalasta ja tulimme kerros kerrokselta alemmas, kunnes päädyimme lopulta kolmeen kerrokseen, ja lopullisissa piirustuksissa, jotka jätimme hyväksyttäviksi, rakennus sitten oli kolmikerroksinen. 58 Vuoden 1937 aikana Arvo Ylppö ja Uno Ullberg matkustivat yhdessä moniin Euroopan maihin tutustumaan lastensairaaloihin, joista keräsivät kokemuksia ja tutustuivat sairaaloiden pohjapiirustuksiin. 59 10. toukokuuta 1937 laaditussa asemapiirroksessa lastensairaalan muoto lähenee nykyistä. Sairaalaan on piirretty kaareva keskusosa, johon liittyy pidempi ja lyhyempi lamelli sekä kaksi paviljonkimaista rakennusosaa, joista toinen on porrastettu. Sairaala oli esitetty kolmikerroksisena. Tässä vaihtoehdossa lastensairaala oli sijoitettu hyvin lähelle Naistenklinikkaa. 60 Läheinen yhteys Naistenklinikkaan oli Arvo Ylpön toiveissa, jotta yhteistyö vastasyntyneiden lasten hoidossa olisi voitu järjestää mutkattomasti. Naistenklinikan ylilääkäri professori Wichmann kuitenkin vetosi infektiovaaraan, minkä vuoksi seuraavassa suunnitelmassa rakennus siirrettiin kauemmaksi Naistenklinikasta. 61 Infektiovaaraa suurempi syy taisi kuitenkin olla erityisalojen kiistely kuuluuko vastasyntyneiden hoito synnytyslääkäreille vai lastenlääkäreille. 62 Vuonna 1938 esitetyssä asemapiirroksessa lastensairaala on saanut sen ulkohahmon, jonka mukaan rakennus toteutettiin. 63 Tämä asemapiirros julkaistiin myös samana vuonna ilmestyneessä Arkkitehti-lehdessä. Samassa lehdessä esiteltiin myös Lastenklinikan suunnitelmat, jotka vastasivat hyvin pitkälle toteutuneen rakennuksen hahmoa. 64 Ullbergin vuonna 1938 esittämässä sairaalaalueen suunnitelmassa keskussairaalarakennus on esitetty keskitettynä blokkiratkaisuna, jossa sairaala on jaettu kuuteen L-kirjaimen malliseen osaan, jotka liittyvät toisiinsa. Etelään sijoittuneet lamellit olivat 10-kerroksisia ja niihin suorakulmaisesti liittyvät lamellit 2-3 kerroksisia. 65 Lastensairaalaa ei kuitenkaan katsottu voitavan liittää keskussairaalasuunnitelmiin infektiovaaran vuoksi. Uno Ullbergin ensimmäisiä suunnitelmia Lastenklinikasta. Lamellimainen rakennus oli suunniteltu kahdeksan kerroksiseksi ja sen kattokerrokseen oli sijoitettu makuuterassit. Piirustukset LKLA. 57 Lastenklinikan piirustukset, LKLA. 58 Ylppö, Elämäni pienten ja suuren parissa s. 125. 59 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 123 125. 60 Ullbergin piirustuskokoelma MFA. 61 Tuuteri s. 53. 62 Henttonen 215 63 Ullbergin piirustuskokoelma MFA 64 Arkkitehti-lehti 11/1938 65 Arkkitehti-lehti 11/1938 28

29

30

Uno Ullbergin toukokuussa 1937 laatimat suunnitelmat lähenivät jo toteutettu ratkaisua. Piirustukset LKLA. Rakentamisen alkaessa, suunnitelma rakennuksesta oli tämän mukainen. A-siipi oli suora ja 3-kerroksinen. Lehtileike Kotiliesi nro 12 vuodelta 1943, LKLA. 31

7.4 Rakennusaikaiset muutokset Marraskuussa 1942, kun rakentaminen oli jo käynnissä Rakennushallituksen pääjohtaja, arkkitehti Väinö Vähäkallio ehdotti Valtioneuvostolle lähettämässään kirjelmässään Lastenklinikan rakennustöiden lopettamista, sillä hän katsoi toteuttamisen tehtyjen rakennussuunnitelmien perusteella tulevan liian kalliiksi. Vähäkallion mukaan oli paras suunnitella kokonaan uusi, monikerroksinen sairaalarakennus, vaikka hukattaisiin rahat, jotka suunnitteluun sekä tehtyihin louhinta- ja perustustöihin olivat menneet. Asiasta pidettiin kokous 9.1.1943. Kokouksessa olivat läsnä pääministeri Rangell, sisäministeri Horelli, esittelijäneuvos Kivikataja, yli-insinööri Roiha, arkkitehdit Linnasalmi ja Railo, arkkitehti Vähäkallio sekä professori Ylppö. Kokouksessa Ylppö korosti haittoja, joita korkea rakennustyyppi aiheuttaisi Lastensairaalan toiminnassa. 66 Ilmeisesti Arvo Ylppö ja Erkki Linnasalmi onnistuivat kokouksessa vakuuttamaan Vähäkallion matalan rakennuksen eduista. Kokouksen jälkeen Väinö Vähäkallio on kirjoittanut 15.2.1943 päivätyn selvityksen matalan ja korkean rakennuksen kustannuseroista ja todennut matalan olevan kalliimpi, mutta palvelevan paremmin lääketieteellistä opetuskäyttöä ja mahdollistavan tulevaisuudessa enemmän laajennus- ja korotusmahdollisuuksia. Vähäkallio esitti sisäministeriölle, että lämpötalouden tehostamiseksi rakennuksen ulko-ovien ja ikkunoiden pinta-ala tulisi supistaa vain välttämättömimpään ja koneteknillisiä hankintoja oli supistettava. 67 Vertailtaessa vuonna 1941 ja 1943 laadittuja piirustuksia, voidaan huomata, että A-siiven terassijulkisivujen ikkunapinta-aloja pienennettiin Vähäkallion esityksen mukaisesti. 68 Lastenklinikan arkistosta löytyy Erkki Linnasalmen 26.10.1943 kirjoittama dokumentti Selostus Lastenklinikan rakentamisesta. Sen mukaan suunnitelmat, joiden perusteella rakennusta lähdettiin rakentamaan, olivat valmiit 13.5.1941. Vähäkallion ottaessa rakennuskustannukset esille, rakennus oli asiakirjan mukaan 3-, 2- ja 1-kerroksinen. Helmikuun 1943 ja kesäkuun 1944 välisenä aikana A-osan suunnitelmia muutettiin kolmikerroksisesta nelikerroksiseksi, mikä lisäsi paikkaluvun 246 paikkaan. 69 Linnasalmen selostuksen perusteella vuonna 1943 rakennuksen laajuus oli suunniteltu sellaiseksi, että A-osa oli nelikerroksinen, B- ja C-osat kolmikerroksisia ja D-, E-, F- ja G-osat kaksikerroksisia ja I-osa yksikerroksinen. Selostukseen on lisätty lyijykynällä kesäkuulle 1944 päivätyt korjaukset, joiden mukaan A-, B- ja C- osat muutettiin nelikerroksisiksi, D-osa kolmikerroksiseksi, E-osa yksikerroksiseksi, F- ja G- osat kaksikerroksisiksi ja I osan korkeus säilyi yksikerroksisena. 70 Korotusten katsottiin olevan kustannustehokas muutos, sillä korotuksen johdosta saatiin 78 % enemmän potilaspaikkoja kustannusten lisääntyessä kuitenkin vain vajaan 20 %. 71 Arvo Ylppö kuvaili kirjassaan Elämäni pienten ja suurten parissa: Tilanne näytti jo vakavalta, mutta lopulta sairaala kuitenkin saatiin rakennetuksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Kävipä vielä niin onnellisesti, että sitä saatiin rakennusaikana laajennetuksikin, koska suunnitellun sairaalan valtakunnallinen arvo olisi ollut aivan mitätön, jos Helsingin kaupunki olisi saanut aikaisemmin mainitut 100 hoitopaikkaa ja koko muu Suomi yhteensä vain 80 paikkaa. Eduskunta ja hallitus saatiin myöntämään varoja vielä lisäkerroksen rakentamiseksi, ja niin ollen uuden sairaalan potilaspaikkojen luku kohosi 270:ksi. Rakennusvaiheessa otettiin huomioon sairaalan myöhempikin laajentaminen aina 350 potilaspaikkaan asti. 72 32

A-osaa korotettiin yhdellä kerroksella rakentamisaikana. A-siiven ulkoasusta oli laadittu suunnitteluvaiheessa jo useita eri vaihtoehtoja: 3-kerroksinen suora A-siipi. Piirustus RakH III, Iaa 1733, KA. 4-kerroksinen porrastettu siipi. Piirustus Uusi Suomi 2.7.1940, LKLA. 66 Pöytäkirja 9.1.43, Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA 67 RakH N.O 48/689 K.D:S.M 1943, Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA 68 Piirustukset vuosilta 1941 ja 1943, LKLA. 69 Selostus Lastenklinikan rakentamisesta, Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA. Rakennushallituksen kirje Sisäasiainministeriölle N.O 48/689 K.D.S.M. 1943, LKLA. 70 Selostus Lastenklinikan rakentamisesta, Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA. 71 Helsingin Sanomat 5.11.1944. 72 Ylppö, Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 231. 33

8. Kohteen rakentaminen Rakennustyön toteuttamista varten Valtioneuvosto nimesi rakennustoimikunnan. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Lääkintöhallituksen pääjohtaja professori O. Reinikainen. Muina jäseninä oli Helsingin kaupungin edustaja ja sairaala- ja rakennusalan osaajia. 73 Louhintatyöt aloitettiin vuonna 1939. Ne jouduttiin kuitenkin keskeyttämään kun talvisota 30. marraskuuta alkoi. 74 Keskeytyksestä huolimatta louhintatyöt saatiin kuitenkin pääosin päätökseen ennen varsinaisen rakennustyön alkua keväällä 1941. Rakennustyötkin jouduttiin keskeyttämään, kun jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 25. kesäkuuta 1941. Siihen mennessä oli saatu tehdyksi noin puolet rakennuksen muuraustöistä. Töitä jatkettiin sodasta huolimatta 2. kesäkuuta 1943. 75 Asemasotavaiheessa rakentajina oli sotainvalideja, sotasairaaloiden toipilaita ja naisia. 76 lääkintähallitus, yhdistykset ja yksityishenkilöt auttoivat Suomea näissä hankinnoissa. 78 Yksi osastoista avattiin kesäkuussa 1946, vaikka viralliset vihkiäiset pidettiinkin 1.7.1946. Vihkiäisissä oli mukana myös Suomen marsalkka Mannerheim. Rakennus valmistui kokonaisuudessaan vasta vuodenvaihteen tienoilla, jolloin osa ulkomailta tilatuista ja toimituksessaan viivästyneistä laitteista saatiin asennettua paikoilleen. 80 73 Arkkitehti 9-10 1947 74 Arkkitehti 9-10 1947 75 Selostus Lastenklinikan rakentamisesta, Rakennusvaihe 1940-luvun alussa, LKLA. Arkkitehti 9-10 1947 76 Tuuteri, s. 57. 77 Arkkitehti 9-10 1947 78 Uusi Lastenklinikka 79 Tuuteri, s. 59. Arkkitehti 9-10 1947 Kuvia rakentamisvaiheesta. Olemassa olevaa puustoa pyrittiin kuvien perusteella säilyttämään. Kuvat LKLA. Rakennustyö eteni hitaasti, koska sotatoimet rajoittivat käytössä olevan työvoiman määrää ja laatua; osaavat ammattilaiset ja terveet miehet olivat rintamalla. Vähitellen töitä alkoi vaikeuttaa myös rajoitukset rakennusmateriaalien hankinnassa. 77 Apua sairaalalaitteiden hankintaan saatiin naapurimaastamme, kun Ruotsin valtio, 34

35

8.1 Urakoitsijat Kohteen pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Oskari Vilamo. LV-töistä vastasi Vesijohtoliike Onninen Oy, sähköasennustyöt suoritti Oy Strömberg Ab. Liuskekivet: Lappeteläinen Pesuterastirappaus: Eino P. Haapamäki Kevytbetonivalu: Silta ja Satama Oy Eristys- ja mosaikkityöt: Asfalttiosakeyhtiö Lemminkäinen Klinkkerit: Kupittaan Savi Oy Maalaustyöt. A. Niemeisen maalausliike Oy Rakennustarvikkeet, lasitukset ym.: Rake Oy Puurakenteiset ikkunat ja ulko-ovet: Ilolan Saha Oy Vaneriovet: Savo Oy Rautarakenteiset ikkunat ja ovet ym. Ovila Oy Ikkunansulkijat: Hämeenlinnan Metalliteos Oy Hissit: Kone Oy Vesijohtokalusteet: Oy Arabia Ab, Oy Rafu Lönnström Ilmanvaihtolaitteet: Oy Mercantile Ab Linoleumi: J. Korte, Oy Stockmann Ab, S.Wuorio Koivuparketti ja seinävaneri: Mahogany Oy Lasiseinälaatat: Oy Sole Ab Kiinteät sisustukset: Oy Hangon Teollisuus Ab Puiset huonekalut: Keskusvankila Metallinen sairaalakalusto ym.: J Merivaara Oy Auditorion kalustus: Jallinojan Puusepänliike Vetokaappien puutyöt: Salon Puuteollisuus Lasinhimmennykset: Hj. Leppälä Pelti ja rautatyöt: Helta Oy Pesulatarvikkeet ym.: G. W. Berg &Kni Keittiökoneet ym.: Insinööritoimisto af Forsells Oy Lämpöpöydät: Haato Oy RST-pöytälevyt: Oy Sorsakoski Ab Höyrykattila, keittiöaltaat: Wärtsilä-yhtymä Happilaitekeskus: Oy Aga Ab Laboratoriotarvikkeet: Havulinna Oy Instrumentit ym.: Instrumentarium Oy Autoklaavi, sterilisointilaitteet: Oy Santasalo Sohlberg Ab Sterilisaattorit ym.: Metalliteos Oy Röntgenlaitteet: Lääkintäsähkö Oy Keittiöastiasto, porsliini: Oy E. Ahlström & Co Ab Lasitavara, apteekkitarvikkeet: Karhula Iittala Heikkovirtalaitteet: Oy Sähkömerkki Ab Keskusradio- ja kuuntelulaitteet: Oy Radioteollisuus Ab Akustiikkalevut: Radio-Ääni Oy Valaisinkalusteet: Oy Taito Ab Ikkunaverhot ja peitot: Bitco Neulontatyöt, patjat ym.: Karjalainen Työtupa Puuvillakankaat: Puuvillatehtaitten Myyntikonttori Tekstiilipainatus: Helsingin Taidevärjäämö Oy Pajupunontatyöt: Sokeain Keskus-Aitta Markiisilaitteet, pimennysverhot: Oy Helsingin Markiisitehdas Ab Huonekyltit: AvisO Ulkoistutukset: Puutarhataito Oy 80 A- ja C-siivet rakennusvaiheessa. A-siipi on jo rapattu, C-siiven muuraustyöt on tehty ja ikkunoiden asennustyö on käynnissä. Kuva LKLA. 80 Uusi Lastenklinikka 36