Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Juurikäävän torjunta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Valtioneuvoston asetus

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kemeralain uudistaminen

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Tukien pääperiaatteita

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Energiapuun korjuutuet

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

Kemera lakiesitys. Metsänomistajapäivä Karstula Aluejohtaja Pauli Rintala

Taimikonhoidon perusteet.

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsäteiden ajankohtaisasiat. Ilppo Greis Tieisännöitsijät

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsäohjelman seuranta

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous Metsäkatsaus

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit

Kemera. Metsänparannuspäivät Ari Nikkola Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus, Länsi-Suomi

Metsäohjelman seuranta

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Pernoon tilusjärjestely

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta /2015 Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Metsäenergiaa tarvitaan

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Metsäohjelman seuranta

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Metsäohjelmien seuranta

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäohjelman seuranta

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Metsäpolitikkafoorumi

Transkriptio:

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50 HINKU-hanke Anne-Mari Rauhala, Ympäristökeskus 10.00 Poveria biomassasta Esa Kinnunen, Metsäkeskus 10.10 Tauko 10.20 Uusi Kemera Esa Kinnunen, Metsäkeskus 10.40 Tuhkanpoiston uudet tuulet Jukka Lahti, HakLog 11.00 Ruokailu 12.15 Vierailukohde lämpölaitos Outokummun energia, Perttu Kokko sekä tuhkanpoistonäytös, Jukka Lahti 13.15 Vierailukohde polttopuuterminaali, lämminilmakuivaus, Mauri Juvonen 14.00 Tilaisuus päättyy 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 1

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Esa Kinnunen Suomen metsäkeskus, Itäinen palvelualue 8.4.2016

Suomen metsäkeskus 1.4.2015-18.4.2016 Suomen metsäkeskus 3

Valmisteluvaiheet Uuden tukijärjestelmän valmistelu alkoi jo vuonna 2004 Kemera kytkettiin pienpuun energiakäytön tukeen (Petuun). Eduskunta hyväksyi sen 2007. Lähetettiin hyväksyttäväksi EU:n komissioon. Ei tullut kuitenkaan voimaan, koska Petua ei saatu EU:n komissiossa läpi eduskunnan hyväksymässä muodossa Kemera olisi saatu voimaan, mutta Suomi halusi, että pienpuun energiatuki olisi mukana kokonaisuudessa. Lykkäsi myös Kemeran voimaantuloa. 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 4

Uudistuksen tavoitteita Kannustaa yksityismetsänomistajia heidän monipuolisista tavoitteistaan lähtevään hyvään metsänhoitoon Lisätä metsätalouden tukien vaikuttavuutta selkeyttää ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää nykyiseen verrattuna Sopeuttaa tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä oleviin määrärahoihin 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 5

Rahoituksen hakeminen ja toimenpiteen suunnittelu Tukivyöhykkeet: eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi Etukäteen rahoitushakemus kaikista toimenpiteistä Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta ja suometsän kunnostukseen sisältyvä piennartien tekeminen voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen tuensaajan omalla riskillä Muissa toimenpiteissä toteuttamissuunnitelma pitää hyväksyä ennen työn aloittamista Metsäluonnon hoitohankkeisiin hankehaku, muutoin jatkuva haku Toimenpiteen suunnittelu Toteuttamissuunnitelma vaaditaan metsätien tekemiseen, suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukeen Toteutuksen jälkeen toteutusilmoitus kaikissa tapauksissa 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 6

Metsätien perusparannus 40 50 60 % ja uuden tien tekeminen 30 40 50 % Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon poistuma sekä pienpuun määrä (pohjoinen Suomi muu Suomi) Juurikäävän torjunnan tukea eteläiseen ja keskiseen Suomeen Alueellinen eriyttäminen 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 7

Varhaishoidon tukikriteerit Kohteen pinta-alan minimi yksi hehtaari Voi koostua useammasta kuviosta, mutta pienin kuvio vähintään 0,5 hehtaaria Taimikon pituus vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä Poistettavien runkojen määrä vähintään 3000 runkoa/ha (PS 2000 r/ha) Jäävän puuston maksimiraja 5000 runkoa/ha Toimenpiteen jälkeen ei välitöntä hoidon tarvetta seuraavan viiden vuoden aikana tuki 160 /ha 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 8

Nuoren metsän hoidon kriteerit Kohteen pinta-alan minimi 2 hehtaaria Voi koostua useammasta kuviosta, mutta pienin kuvio vähintään 0,5 hehtaaria Puuston minimipituus kolme metriä ja keskiläpimitta maksimissaan 16 cm hakkuun jälkeen Kaadettava vähintään 1000 runkoa/ha (PS 800), joiden kantoläpimitta vähintään 3 cm Kasvatettavan puuston määrä toimenpiteen jälkeen enintään 3000 runkoa/ha Toimenpiteen jälkeen ei välitöntä hoidon tarvetta seuraavan viiden vuoden aikana Tuen määrä 230 /ha, mikäli kerätään pienpuuta vähintään 35 k-m 3 /ha (PS 25), korotettu pinta-alatuki 450 /ha 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 9

Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä hakkuutöitä. Ojitetun alueen kunnostus ojien perkaus / täydennysojitus Vesiensuojelutyöt Ojitusalueeseen liittyen piennartasanteen tekeminen Ojastoa lähimmälle kantavalle maalle 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 10

Hankkeen koko ja tuki Suometsän hoitokohteen hankkeen vähimmäiskoko on 2 hehtaaria pienin kuviokoko 0,5 ha Kun hankkeen koko on vähintään viisi hehtaaria tuki koko maassa 70 % ja alle viiden hehtaarin hankkeissa 40 % kohtuullisista kustannuksista. sisältää suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset lupa- ja toimitusmaksut osakkaille maksetut korvaukset pintavalutus- ja laskeutusallasalueista 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 11

Uuden metsätien kohdevaatimukset Rahoitetaan vain yhteishankkeena. Tienpituuden oltava vähintään 500 m, jos vaikutusalueen kestävä hakkuumäärä vähintään 3 m 3 /ha/v ja vähintään 800 m, jos hakkuumäärä on alle 3 m 3 /ha/v Metsäkuljetuksen osuuden tulee olla yli puolet yksiköistä. 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 12

Perusparannuksen kohdevaatimukset Tienpituuden oltava vähintään 500 m. Tien tulee olla rakennettu aikanaan vähintään varsitieluokkaan ja tien kunnossapidosta huolehdittu. Tien perusparannukseen ei ole saatu viimeisen 20 vuoden aikana yksityistielain mukaisia varoja, ellei kuljetusolosuhteet ole muuttuneet oleellisesti. 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 13

Perusparannuksen kohdevaatimukset Perusparannusta on olemassa olevan yksityistien tai sen parannus, rummun/sillan korjaus tai varastoalueen korjaus. Metsäkuljetuksen osuuden tulee olla yli 30 % yksiköistä. 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 14

Tuen suuruus Tuki vaihtelee tukivyöhykkeittäin; uuden tien rakentamisessa 30-50 %:iin ja perusparannuksessa 40-60 %:iin kohtuullisista kustannuksista. sisältää suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset lupa- ja toimitusmaksut 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 15

Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin (esim. METSO-ohjelman toteutus) 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 16

Esimerkki ympäristötuen määrän laskemisesta Kiinteistön koko 20 ha Tilan välittömästi hakattavissa oleva puumäärä 2000 m 3 Elinympäristö, puron välitön lähiympäristö 1,2 ha Elinympäristön heti hakattavissa oleva puumäärä 250 m 3 Laskennassa käytettävä puukuutiometrin kantohinta 32,48 /m 3 Kiinteistön puuston hakkuuarvo 2000*32,48 = 64960 Kohteen hakkuuarvo 250*32,48 = 8120 Vähäinen haitta (4 %, maksimi 3000 ) 64960*0,04 = 2598 Peruskorvaus (kohteen alkavat hehtaarit * 10 * puukuutiometrin kantohinta) 2*10*32,48 = 650 Hakkuuarvokorvaus (kohteen hakkuuarvo vähäinen haitta) 8120-2598 = 5522 Ympäristötuki 10 v ((peruskorvaus+hakkuukorvaus)/30*10) (650+5522)/30*10 = 2057 Ympäristötuki 10 vuoden sopimuskaudelle yhteensä = 2057

Lainsäädäntöön tulossa muutoksia? Miksi? metsätalouden rahoituksen tukijärjestelmän sopeuttaminen vuosittain valtion talousarviossa osoitettavan myöntövaltuuden ja määrärahojen suuruuteen edellyttää tuettavan toiminnan supistamista Muutoksen tarkoitus tulla voimaan 1.4.2016 ( tullee viimeisimmän tiedon mukaan voimaan 18.4). 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 18

Lainsäädäntöön tulossa muutoksia? Keskeiset muutokset juurikääpä pois kokonaan tuen piiristä sis. metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin (velvoite metsänhakkaajalle) terveyslannoitus pois lukuun ottamatta suometsän hoidon yhteydessä tehtävää tuhkalannoitusta ja boorilannoitusta +tukitason laskeminen täsmennetään nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä ennen työn aloittamista sekä poistumavaatimuksia +tukitason lask. pienpuun korjuu suometsänhoidon, metsäteiden perusparantamisen ja uuden metsätien tekemisen tukitasojen laskeminen Etelä- ja Keski- Suomessa. ympäristötuen peruskorvauksen laskeminen lakiin sisällytetään myös säännös tukien käsittelyn ja myöntämisen keskeyttämisestä 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 19

Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa kannustimena kyseiseen toimenpiteeseen tällä hetkellä torjunnan kokonaiskustannukset ovat kasvatushakkuissa noin 1,76 euroa ja uudistushakkuissa 1,45 euroa hakattua kuutiometriä kohti. kuvat Luken sivuilta

Juurikäävän torjunta Sisällytetään velvoitteena metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin Juurikääpä on metsiemme sienitaudeista taloudellisesti haitallisin aiheuttaa vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot maanomistajille ja teollisuudelle. Torjunta tulevaisuudessa entistä tärkeämpää ilmastonmuutos ilmasto lämpenee tutkimus: jos vuoden keskilämpötila lisääntyy +5 astetta, juurikäävän aktiivisuus lisääntyy x4 enemmän kun puiden kasvu maaperän kuivumisen ei arvioida hillitsevän juurikäävän kasvua talven lyheneminen lisää sulan maan aikaisia hakkuita Velvoite metsänhakkaajalle parhaat edellytykset huolehtia torjunnasta, koska käytännössä päättää hakkuuajankohdan Myös turvemaat torjunnan piiriin Juurikäävän torjunnan poistaminen tukijärjestelmästä arvioidaan säästävän vuosittain valtion tukea noin 7 miljoonan euron verran.

Terveyslannoitus Miksi osittain pois tuen piiristä? kannattava toimenpide maanomistajalle ilman valtion tukeakin (etenkin kivennäismaalla) Tuhka ja boorilannoitus jää? Tuhkalannoitus osana suometsän hoitoa / erillisenä hankkeena) edistää pitkävaikutteisesti puiden kasvua runsastyppisillä soilla puun energiakäytön lisääntyessä tuhkaa syntyy suuria määriä ja sen sisältämien ravinteiden saaminen kiertoon on tärkeää tuhkan hyötykäyttö edistää kiertotaloutta vähentämällä kaatopaikkojen kuormitusta tuhkalannoitettaville alueille tulisi kunnossapitovelvollisuus, ts. myös muut tarvittavat metsänhoidolliset työt myös tehtävä tukitaso? Esitys tukiprosentin alentamiseksi 40 -> 30 %

Nuoren metsän hoito Pyritään ohjaamaan nuoren metsän hoidon tukia nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin nuoriin metsiin poistumaa koskevia vaatimuksia tiukennetaan (suurempi poistuma/ ha) Tarkennetaan myöntämisen edellytyksiä puuston rinnankorkeusläpimitta ennen käsittelyä max. 16 cm Työlaji voisi muuttua toteutusilmoituksella Tukitaso? Esitys perustuen säilyttämisestä nykyisenä 230 euroa/ha, pienpuun keräyksen yhteydessä alennus 450 -> 430 /ha Taimikon varhaishoidon tukitasoon tai ehtoihin ei muutosta

Suometsän hoito Tukea esitetään alennettavaksi 10 %-yksikköä Nyt 70 % -> esitys 60 % jos vähintään 5 hehtaarin yhtenäinen alue Nyt 40 % -> esitys 30 %, jos alle 5 hehtaarin hanke Vähimmäiskooksi esitetään 2 ha yhtenäinen alue (nyt voi olla 0,5 ha kuvioita) 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 24

Yksityistien perusparannus/uuden metsätien tekeminen Perusparannus Tukea esitetään alennettavaksi 5 %-yksikköä E-S/K-S Nyt tuki hyväksyttävistä kohtuullisista kokonaiskustannuksista E-S 40 %,K-S 50 % ja P-S 60% -> esitys 35 %, 45 % ja 60% Uuden metsätien tekeminen Tukea esitetään alennettavaksi 5-10 %-yksikköä E-S/K- S Nyt tuki hyväksyttävistä kohtuullisista kokonaiskustannuksista E-S 30 %,K-S 40 % ja P-S 50% -> esitys 20 %, 35 % ja 50% 18.4.2016 Suomen metsäkeskus 25

Hakemusten käsittelyn ja tuen myöntämisen keskeyttäminen Kestävän metsätalouden rahoitukseen osoitettu myöntämisvaltuus ja määrärahat eivät ole riittäneet -> edellisen vuoden hakemuksia on siirtynyt hyväksyttäväksi ja maksettavaksi seuraavan vuoden valtuudesta ja varoista Tietyn tuen tai useamman työlajin hakemusten käsittely ja tuen myöntäminen voitaisiin keskeyttää, jos myöntämisvaltuus ei riittäisi Metsäkeskuksella olisi velvollisuus tiedottaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myöntämisvaltuuden loppumisesta ja siihen liittyvästä hakemusten käsittelystä Hakemukset käsiteltäisiin niiden saapumisjärjestyksessä Myöntövaltuus loppu hylätty päätös ei estä uudelleen tuen hakemista, kun myöntövaltuutta on taas käytettävissä maanomistajalle valinta: teenkö/teetänkö ilman tukea vai haenko myöhemmin uudestaan

Kiitos esa.kinnunen@metsakeskus.fi

18.4.2016 Suomen metsäkeskus 28