MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä 2 Toimivalta Metsätalouden rahoituksesta säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa (34/2015), jäljempänä rahoituslaki. Hallitus on 16 päivänä helmikuuta 2017 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan muutoksia rahoituslakiin (HE 6/2017 vp). Eduskunta on hyväksynyt esityksen. Rahoituslakia muutetaan muun muassa siten, että laissa annetaan valtuus valtioneuvoston asetuksella säätää taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukeen liittyvien töiden enimmäistoteutusajasta. Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin istunnossa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 20 päivänä huhtikuuta Rahoituslain nojalla myönnettävien tukien ehdoista, määrästä ja niiden määräytymisperusteista säädetään tarkemmin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (594/2015), jäljempänä valtioneuvoston asetus. Valtioneuvoston asetusta on tarpeen muuttaa lisäämällä siihen uusi 4 a, joka koskee rahoitettavaksi hyväksytyn taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon toteutusaikaa. Valtioneuvoston asetuksen 9 :ssä säädetään nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadettavan puun vähimmäiskantoläpimitasta. Tätä pykälää esitetään muutettavaksi. Maa- ja metsätalousministeriö jatkoi 20 päivänä joulukuuta 2016 tekemällään päätöksellä nuoren metsän hoidon tukemista koskevien tukihakemusten hylkäämispäätöstään 30 päivään huhtikuuta 2017 asti. Tarkoituksena on, että päätös kumottaisiin ja tukihakemuksia voitaisiin hyväksyä 20 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) 12 3 momentti ja 29 a 3 momentti. 3 Yksityiskohtaiset perustelut 4 a Toimenpiteen toteutusaika. Rahoituslain 29 a :n mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevien töiden toteuttamisen enimmäismääräajoista. Tukijärjestelmän toimeenpanon yhteydessä on käynyt ilmi, että taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukeen liittyville töille myönnettyä toteutusaikaa tulee rajoittaa siitä, mitä toteutusajasta säädettiin ennen rahoituslain muutosta. Ennen rahoituslain muutosta nämä työt tuli toteuttaa tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Myöntämisvaltuutta sitoutui toimenpiteisiin, joiden

2 2 toteutuminen siinä laajuudessa kuin niihin oli haettu tukea, oli epävarmaa, kun toteutusajat venyivät. Valtioneuvoston asetukseen esitetään lisättäväksi uusi 4 a, jonka mukaan taimikon varhaishoito- ja nuoren metsän hoitotyöt tulisi toteuttaa 12 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Suomen metsäkeskus on myöntänyt tukirahoituksen toimenpiteen toteuttamiseen. Toteutusajan lyhentäminen lähes parilla vuodella edesauttaisi myöntämisvaltuuden sitoutumista sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tulevat tehtyä vuoden kuluessa päätöksenteosta. Tämä mahdollistaisi myöntämisvaltuuden nojalla hyväksyttyjen töiden maksamisajan kohdan arvioinnin vuoden tarkkuudella. Aikaisemmin töiden toteutus saattoi ajoittua lähes kolmen vuoden jaksolle, jolloin maksatuksiin tarvittavan määrärahan vuosittaista tarvetta oli vaikeaa arvioida. Tuet maksetaan kahden kuukauden kuluttua siitä, kun tuen saaja on toimittanut metsäkeskukselle selvityksen toimenpiteen loppuun saattamisesta (toteutusilmoitus). 9 Käsittelyn jälkeinen nuoren metsän hoitokohde. Pykälän 2 momentissa esitetään pienennettäväksi nuoren metsän hoitotyön yhteydessä kaadettavien runkojen kantoläpimittaa kolmesta senttimetristä kahteen senttimetriin. On osoittautunut, että varttuneissa taimikoissa kolmen senttimetrin vähimmäiskantoläpimittaa koskeva rahoitusehto on liian vaativa ja vähimmäiskantoläpimittaa tulisi laskea. Useilla muutoin tarkoituksenmukaisilla ja tukikelpoisilla taimikonhoitokohteilla puusto on riukuuntunut niin pahoin, että puiden kantoläpimitta ei täyttä vaadittua kolmea senttimetriä. Muutoksella ohjattaisiin valtion tukea nykyistä enemmän yli-tiheiden ja riukuuntuneiden, varttuneiden taimikoiden hoitokohteisiin, joiden oikea-aikaisen hoidon kustannukset maanomistajalle ovat alhaisemmat kuin nuoren kasvatusmetsän kunnostuskustannukset. 4 Voimaantulo Nuoren metsän hoito on työlajina laaja. Nuoren metsän hoidon tuesta säädetään rahoituslain 12 :ssä. Työlaji sisältää varttuneen taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä verhopuuston poiston ja harvennuksen. Lisäksi tukea voidaan myöntää nuoren metsän kunnostukseen, jos toimenpide ei ole kaupallisesti kannattava. Nuoren metsän hoidon yhteydessä tukea voidaan myöntää myös kaadetun pienpuun keräämiseen. Maanomistajia on tarpeen ohjata oikea-aikaiseen nuoren metsän hoitoon muuttamalla rahoitusehtoja siten, että hoitotöitä tehtäisiin aikaisempaa enemmän varttuneissa taimikoissa. Varttuneiden taimikoiden hoidon laiminlyöminen johtaa kustannuksiltaan kalliisiin ensiharvennuksiin ja jopa kasvatettavan puuston tuottokyvyn heikkenemiseen kiertoajan kuluessa. Kaupallisesti kannattavien harvennusten tekeminen on aikanaan huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa, jos puustoa ei ole hoidettu asianmukaisella tavalla jo taimikkovaiheessa. Asetus tulisi voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2017.

3 3 5 Vaikutukset valtion talouteen Metsätalouden tukijärjestelmän määrärahat ja myöntämisvaltuus vuonna 2016 Vuosittaisen myöntämisvaltuuden ja määrärahan riittävyyteen vaikuttaa yksityisten maanomistajien kiinnostus metsiensä hoitoon ja käyttöön. Vuonna 2016 käytettävissä oli myöntämisvaltuutta 88 miljoonaa euroa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistäviin yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin. Määrärahaa oli käytettävissä tuen maksuun 63,7 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuutta käytettiin 65,3 miljoonaa euroa ja määrärahaa 52,7 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuuden alikäyttö johtui osittain tietojärjestelmien toimivuudessa ilmenneistä ongelmista ja osittain rahoitushakemusten käsittelyaikojen venymisestä metsäkeskuksessa. Tämä taas johtui siitä, että resursseja oli kohdennettava kumotun kestävän metsätalouden rahoituslain (1094/996) mukaisten töiden toteutusilmoitusten käsittelyyn ja maksatukseen. Koska rahoituslain nojalla tehtyjen rahoitushakemusten tallentamista tietojärjestelmään ei saatu keväällä 2016 ajan tasalle, metsäkeskuksella ei ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon hakemuksia oli tullut vireille rahoituslain voimaantultua. Vuoden 2016 toukokuun alkupuolella nuoren metsän hoitotöiden rahoitushakemuksia oli tullut metsäkeskukseen arvion mukaan niin paljon, että talousarviossa vuodelle 2016 alun perin myönnetty 58 miljoonan euron myöntämisvaltuus näytti ylittyvän 30 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriö antoi määräyksen keskeyttää nuoren metsän hoitoa, taimikon varhaishoitoa ja terveyslannoitusta koskevien tukihakemusten käsittely vuoden 2016 loppuun asti. Eduskunta hyväksyi vuoden 2016 toisessa lisätalousarviossa myöntämisvaltuuden 30 miljoonan euron lisäyksen. Vuoden 2016 loppupuolella rahoitushakemusten käsittelystä aiheutuneet viivästykset johtivat siihen, ettei kaikkia nuoren metsän hoito- ja taimikon varhaishoitohakemuksia ennätetty käsitellä ja hyväksyä ja että myöntämisvaltuutta arvioitiin jäävän huomattavasti käyttämättä. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nojalla metsäkeskus alkoi hyväksyä taimikon varhaishoidon hakemuksia lokakuun 10 päivästä lukien. Myöskään muiden työlajien kuten suometsän hoitoa ja metsätien tekemistä koskevien hakemusten käsittelyä ei ennätetty täysimääräisesti aloittamaan vuoden 2016 puolella, joten niitäkin koskevia päätöksiä siirtyi vuoden 2017 puolelle. Edellä esitetyt seikat johtivat siihen, että myöntämisvaltuutta siirtyi 22,653 miljoonan euron edestä vuodelta 2016 vuodelle Nuoren metsän hoidon ja taimikon varhaishoidon rahoitushakemusten hyväksymiseen käytettiin myöntämisvaltuutta 38,965 miljoonaa euroa, joka vastaa hehtaarin suoritetavoitetta. Näiden työlajien tukipäätöksistä aiheutui vuonna 2016 menoja 23,63 miljoonan euron edestä, millä saavutettiin hehtaarin suoritetaso. Tästä taimikon varhaishoitoa oli hehtaaria, nuoren metsän kunnostusta hehtaaria ja nuoren metsän kunnostusta, jonka yhteydessä kerättiin pienpuuta hehtaaria. Taimikon varhaishoidossa tuki on 160 euroa hehtaaria kohden, nuoren metsän hoidossa 230 euroa hehtaaria kohden ja nuoren metsän hoidon korotettu pinta-alatuki 430 euroa hehtaaria kohden.

4 4 6 Lausunnot Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon enimmäistoteutusajan lyhentämisellä pystytään paremmin arvioimaan rahoitushakemuksista aiheutuvien maksatusten ajoittuminen ja töiden tasaisempi toteutuminen. Kohteille, joilla ei aiota toteuttaa töitä lähi aikoina, haettaisiin tukea vasta siinä vaiheessa, kun töiden toteutuminen olisi todennäköistä. Metsätalouden tukijärjestelmän määrärahat ja myöntämisvaltuus vuonna 2017 Tukijärjestelmän toimeenpanoon on vuonna 2017 osoitettu valtion talousarviossa momentille (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) myöntämisvaltuutta 59 miljoonaa euroa, minkä lisäksi on käytettävissä 22,653 miljoonan euroa vuodelta 2016 siirtynyttä myöntämisvaltuutta. Määrärahaa on osoitettu 56,230 miljoonaa euroa. Lisäksi eduskunta on kuluvan vuoden talousarviota hyväksyessään edellyttänyt, että vuoden 2017 lisätalousarvioesityksessä momentille lisätään vastaava määräraha kuin mitä vuodelle 2016 osoitetusta puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen jää käyttämättä. Vuonna 2016 jäi käyttämättä määrärahaa 11,02 miljoonaa euroa. Mikäli lisätalousarviossa otetaan huomioon eduskunnan lausuma, olisi puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen käytettävissä määrärahaa kuluvana vuonna yhteensä 67,25 miljoonaa euroa. Määrärahan käyttöön vaikuttavat rahoituslain mukaisten maksatusten ohella myös kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehdyistä tukipäätöksistä aiheutuvat menot. Metsäkeskus arvioi vuonna 2017 edellä mainituista töistä aiheutuvan maksatuksia 16,244 miljoonan euron edestä, jonka lisäksi lainavaroja käytettäisiin noin euroa. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon toteutusajan lyhentämisellä vuoden pituiseksi on tarkoitus saada nuoren metsän hoitotyöt toteutumaan aikaisempaa nopeammalla aikataululla. Myöntämisvaltuutta sitoutuisi vain niihin töihin, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden kuluessa. Maa- ja metsätalousministeriö jatkoi antamallaan päätöksellä (dnro 1955/01.04/2016) nuoren metsän hoidon tukemista koskevien tukihakemusten hylkäämispäätöstään asti. Tarkoituksena on, että nuoren metsän hoidon rahoitushakemuksia voidaan jälleen alkaa hyväksyä samanaikaisesti kuin ehdotettu valtioneuvoston asetuksen muutos tulee voimaan. Rahoituslain muutos tulee voimaan ja on tarkoituksenmukaista, että myös valtioneuvoston asetuksen muutos tulee voimaan samanaikaisesti. Tällöin tukihakemusten hylkäämispäätös voitaisiin kumota ja tukihakemuksia voitaisiin hyväksyä alkaen. Kuluvana vuonna rahoitettavien nuoren metsän tukihakemusten nojalla tehtävien töiden toteuttamiselle annettaisiin aikaa 12 kuukautta. Nuoren metsän hoitotöissä poistettavien runkojen vähimmäiskantoläpimitan laskeminen kolmesta kahteen senttimetriin siirtää rahoitettavien töiden painopistettä varttuneiden taimikoiden hoitamiseen nuoren metsän kunnostustöistä. Asetusehdotuksesta lausunnon antoivat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto, Suomen metsäkeskus, Bioenergia ry,

5 5 7 Laintarkastus L&T Biowatti Oy, Energiateollisuus ry, OTSO Metsäpalvelut Oy, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Koneyrittäjien liitto, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund ja Tapio Oy. Lausunnoissa kannatettiin ehdotettua taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon toteutusaikaa koskevaa säännöstä. Bioenergia ry, L&T Biowatti Oy ja Energiateollisuus ry esittivät kuitenkin, että asetuksen säännöstä täydennettäisiin siten, että rahoituksen hakija voisi rajoituksetta tai kevennetyllä menettelyllä tehdä uuden korvaavan tai täydentävän hakemuksen, jos pienpuunkorjuu ei onnistuisi 12 kuukauden sisällä. Bioenergia ry, L&T Biowatti Oy ja Energiateollisuus ry katsoivat, että toteutusajan säätäminen 12 kuukaudeksi aiheuttaa haittaa puunostajille, koska puukauppa tehdään lähes poikkeuksetta pitemmäksi ajaksi. Etämetsänomistajien liiton lausunnossa esitetään huoli rahoitushakemusten määrän lisääntymisestä, jos toteutusaika säädetään 12 kuukauden pituiseksi. Lähes kaikki lausunnon antajat kannattivat nuoren metsän hoitotöiden yhteydessä poistettavien runkojen kantoläpimitan alentamista kolmesta kahteen senttimetriin. Maaseutuvirasto totesi, että kantoläpimitta tulisi säilyttää nykyisessä kolmessa senttimetrissä. Maaseutuviraston mukaan kantoläpimitan laskeminen kahteen senttimetriin voi johtaa metsänhoidollisesti tarpeettomaan siistimiseen. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä.