Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Samankaltaiset tiedostot
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Onnistunut metsänuudistaminen

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Muokkausmenetelmän valinta

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Uudistamistuloksen varmistaminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Koneellinen taimikonhoito

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Taimikonhoidon perusteet.

Metsän uudistaminen.

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

näin saat hyvän taimikon

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Transkriptio:

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle - Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi

Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä virheettömät toimenpiteet ja materiaalit metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi vastaako tavoitetta, miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä vaihto) vaikuttaa tulokseen Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta!

Laatu ja laadunhallinta Kuinka laatu mitataan metsän uudistamisessa? Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat laatuun? Uudistamistavan valinta Maanmuokkaus Viljelytyö- ja materiaali Varhaishoito

Laatu ja laadunhallinta Männyn uudistamismenetelmän valinta Istutuksen tulos paras ja epäonnistumisen riski pienin, 20 %. Männyn kylvössä epäonnistumisen riski 28 %, luontaisessa uudistamisessa 44 %. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Mänty istutus 54 % 26 % 20 % Mänty kylvö 45 % 28 % 28 % Mänty luontainen 34 % 22 % 44 % * Istutus 1800 kasvatettavaa havupuuta /ha Luontainen ja kylvö 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Männyn kylvölle (tai luontaisen uudistamiselle) sopivat uudistusalat Tuoreen kankaan kylvöissä keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha -1 vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden osuus oli 55%. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Tuore kangas 35 % 28 % 37 % Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla 47% kylvöistä oli onnistunut hyvin ja epäonnistuneiden osuus oli 19%. Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 % *Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Männyn kylvö ja maalaji Jos kohteen pääasiallisin maalajite on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. T. Saksa Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet Käsin Keskikarkea kylvö 40% 28% 32% Konekylvkarkea Keski- 52% 29% 19% Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Konekylvö Hieno 28% 31% 41% Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla

Laatu ja laadunhallinta M. Saarinen METLA/Oksanen

Laatu ja laadunhallinta Muokkaustavan valinta Mätästetyillä aloilla ylivoimaisesti parhaat uudistamistulokset ja pienin epäonnistumisen riski. Mätästysaloilla hyvien tulosten osuus lähes 70%. Äestysaloilla vastaava osuus hieman yli 50 %. Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Lehtomainen Laikutus 52% 34% 14% Äestys 44% 35% 21% Mätästys 67% 20% 14% Tuore Laikutus 65% 25% 10% Äestys 59% 28% 13% Mätästys 71% 21% 8% * Hyvä = keskitiheys 1600 kasvatettavaa havupuuta /ha T. Saksa Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa

Muokkausjälkien tiheys, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta Muokkausjäljen tiheys 3500 3000 Oksanen/Metla Eri toimijoiden välillä eroa muokkausjälkien keskitiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla eri suurta. Tavoitteen mukainen taso. Vaihtelun kontrollointi. 2500 2000 1500 1000 500 0 A B C D E F G H I J K L M Kunta Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Mättään pinta-ala, m2 Laatu ja laadunhallinta Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Harvassa muokkausjäljessä tehty laajuudeltaan suurempia mättäitä kuin tiheässä muokkausjäljessä! Mättään laajuus alle yhden m 2 :n, viljavilla kohteilla isompi kuin karuilla kohteilla. 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Laikkumätästys Navero/ojamätästys -1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Osuus mättäistä, % Laatu ja laadunhallinta Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu 40 % 35 % 30 % 25 % Noin 80 % laikkumättäistä 20 % likimain tavoitteen 15 % mukaisia: mättään korkeus 10 % 6-25 cm ja 5 % kivennäismaakerroksen paksuus 6-15 cm. 0 % laikkumätäs Kivennäismaaker roksen paksuus/ laikkumätäs -5 6-10 11-15 16-20 21-25 26-30 31- Mättään korkeus / kivennäismaakerroksen paksuus, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Laatu ja laadunhallinta Viljelyn laadun hallinta Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön viljelytyö! Oksanen/Metla

Laatu ja laadunhallinta Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun!

Pinta-alaosuus, % Pinta-alaosuus, % Laatu ja laadunhallinta Riittävä tavoitetiheys Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus on 30-40 % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla. 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 ISTUTUS 1200 57 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS 2000 71 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- -399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- (Saksa ja Nerg 2007)

Osuus taimikoista, % Istutustaimia humuksessa, kpl/ha Laatu ja laadunhallinta Muokkausjälkien tiheys määrittää viljelytiheyden 45 40 400 350 Muokkaamattomiin kohtiin istutettujen taimien määrä (punainen käyrä) sitä suurempi mitä harvemmasta muokkausjäljestä oli kysymys! 35 30 25 20 15 10 5 0-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha 300 250 200 150 100 50 0 Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Osuus taimista, % Laatu ja laadunhallinta Istutussyvyys Keskimääräinen istutussyvyys 4 cm. Kolmannes taimista istutettu vähintään 5 cm syvyyteen, kolmannes alle 3 cm syvyyteen. Eroosion vaikutus näkyy saman kevään ja edellisen kevään istutusten välillä! 25 20 15 10 5 0 Laikkumätäs 2008 2009.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Istutussyvyys, cm Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009

Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa T.Saksa Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus Intensiivisesti taimikon varhaiskehityksen seuranta ensimmäisinä vuosina. Heinäntorjunta tarvittaessa 2-4 ensimmäisenä kasvukautena. Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan.

Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin). Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus); männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta. T.Saksa Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin.

Omavalvonta on laadunhallintaa! Maanmuokkaus -muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat Istutus / kylvö -Viljelytiheys palaute muokkaajalle - metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus -uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus - uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu -metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen

Kiitos