Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri
Koulupudokkaiden joukko kasvaa Suomessa! Peruskoulun kesken jättäneiden määrä on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Kaustio on jutellut kollegoidensa kanssa ja saanut vahvistuksen, että sama ilmiö on havaittu eri puolilla Suomea. Mukaan liittyy masennusta, vuorokausirytmin sekoittumista ja somemaailmaan uppoutumista. /yle.fi 15.4.2016
Perusopetuksessa olevia nuoria hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriassa. Ongelmia nuorille syntyy esimerkiksi silloin, kun pieniä kouluja yhdistetään. Perusopetus pitäisi toteuttaa lapsilähtöisesti. Otettaisiin huomioon oppimis- ja kasvuympäristöt, koulumatkat, -rakennukset ja koulujen sijaintipaikat. Tämä kaikki yhdessä on ratkaisu tähän todella ikävään koulupudokkuuteen, minkä hinta vuositasolla on miljoonia euroja, Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo. /yle.fi 15.4.2016
Yleisyydestä Karkeasti 80% koulupoissaoloista luvallisia 1-5%:lla poissaoloja ahdistuneisuusoireiden vuoksi (Suveg et al 2005) 2%:lla ahdistuneisuuden takia ja 6,2%:lla lintsauksen takia ( 3kk prevalenssi, 1422 lasta, Egger, Costello et Angold 2003) -ei ole sidoksissa sukupuoleen -vaikea arvioida, koska pitkä- ja osa-aikaisia poissoloja (yksitt.tunti/pv), myöhästymisiä, aamuraivareita, ahdistuneisuus koulussa yleisyys kilpailee vahvasti muiden yleisten lapsuusiän psyk.diagnoosien kanssa! 26,5%-79,4%:llä ahdistuneista somaattisia oireita
Termejä School withdrawal= vanhempien aloitteesta School refusal behavior= koulukieltäytyminen/koulunkäyntihaluttomuus Truancy=lintsaus (ei kouluun liittyvää ahdistuneisuutta, salailu) School phobia= koulufobia, ei suositella käytettäväksi (harvoin oikea kouluun kohdistuva fobia) School absanteeism= koulupudokkuus
Taustalla psykiatrinen diagnoosi? Egger et al 2003: 165 ahdistuneisuusoireista koulusta pois jäänyttä lasta ( 9-13v), näistä 24,5% sai diagnoosin (depressio 13,9%, eroahdistus 10,8%, uhmakkuushäiriö 5,6% ja käytöshäiriö 5%) 517 lintsaajaa, näistä 25,4% sai diagnoosin ( käytöshäiriö 14,8%, uhmakkuushäiriö (9,7%), depressio 7,5% ja päihteiden käyttö 4,9%) Kearney et Albino 2004: 143 ( 5-17v) lasta: eroahdistus 22,4%, yleistynyt ahdistuneisuus 10,5%, uhmakkuushäiriö 8,4%, depressio 4,9%. 32,9% jäi ilman diagnoosia
Christopher A. Kearney Christopher A. Kearney, Ph.D. is Distinguished Professor and Chair of Psychology at the University of Nevada, Las Vegas. He is also the Director of the UNLV Child School Refusal and Anxiety Disorders Clinic
A functional model of school refusal behavior Koulunkäyntihaluttomuuden neljä alaryhmää
4 ryhmää Kouluun liittyvien asioiden välttely, jotka aiheuttavat pahaa oloa Sosiaalisten ja arvioivien tilanteiden välttely Huomion hakeminen tärkeiltä aikuisilta, kuten vanhemmilta Mielihyvän ja palkitsemisen hakeminen koulun ulkopuolelta
Miten tutkitaan? Kerää tietoa lapsen läsnäolosta ja poissaolosta koulussa, käyttäytymisestä, oireista (kirjanpito/lomakkeet/ haastattelut, koulu/vanhemmat) SRAS-R (School Refusal Assessment Scale- Revised) Koulunkäyntihaluttomuuden arviointiopas (https://peda.net/liperi/liperin-koulu/oppilashuolto2/kirjoja)
miten tutkitaan? SRAS-R jokainen kohta 0-6 pistettä tietyt kysymykset vastaavat tiettyä ryhmää suurimman tuloksen ajatellaan korreloivan pääasialliseen koulukieltäytymisen syyhyn hae tarvittaessa tietoa myös muilta lapselle tärkeiltä henkilöiltä erotilanteiden ja muu vuorovaikutuksen havainnointi, koulu, koti, kaverit muut kyselylomakkeet CDI, SDQ, ADHD-ICD10 jne psykologiset tutkimukset
Kouluun liittyvien asioiden välttely, jotka aiheuttavat pahaa oloa useimmiten pienempiä lapsia 5-10v siirtymät vaikeita usein eivät osaa tunnistaa syytä poissaoloonsa voi olla itkuherkkyyttä, keskittymisen vaikeuksia, kohdennettua pelkoa johonkin asiaan koulussa, somaattisia oireita alakuloisuutta, vetäytymistä kaverisuhteista
Sosiaalisten ja arvioivien tilanteiden välttely usein vanhempia, yli 10v voivat useammin nimetä jonkin ahdistusta aiheuttavan asian : -avun kysyminen, ryhmätyöt, vapaat tilanteet, isot ihmisjoukot -ääneen vastaaminen, ruokalassa syöminen, esitelmien pito, koulun wc:ssä käynti, koetilanteet