PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 19.12.2007 LSU 2006 Y 409 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee ongelmajätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja sitä koskeva olennainen muutos. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lassila & Tikanoja Oyj Sepelitie 6 40320 Jyväskylä Lassila & Tikanoja Oyj Ongelmajätteiden varastointi ja käsittelylaitos Rantatie 1348 66100 Maalahti LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n toisen momentin kohdan 4 mukaan, koska kyseessä on ammattimainen jätteiden hyödyntäminen ja käsittely. Lisäksi ympäristönsuojelulain 28 :n kolmannen momentin mukaan ympäristölupaa on haettava, koska toimintaa muutetaan oleellisesti. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ympäristölupahakemuksen, koska kyseessä on laitos, jossa hyödynneteään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä ympäristönsuojeluasetuksen 6 12 c kohdan mukaisesti. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 10.4.2006. Hakemuksella aikaisempi lupa toiminnalle päivitetään ympäristönsuojelulain mukaiseksi. Hakemusta on täydennetty 19.10.2007, 22.10.2007, 12.12.2007 ja 14.12.2007. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 LAITOKSEN MUU LUPATILANNE JA ALUEEN KAAVOITUS Länsi Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan (jätelupa) Säiliö Cistern Ab Oy:lle 25.4.1996 (08960043 111) sekä tarkistetun luvan 21.4.1997 (08960043 111). Länsi Suomen ympäristökeskus on 8.10.2004 ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain mukaisesti suorittanut lupaharkintatarkastuksen Säiliö Cistern Puts Ab Oy:lla, ja siinä todennut, että toiminnanharjoittajan tulee jättää uusi lupahakemus 31.12.2006 mennessä. Lassila ja Tikanoja Oyj on 13.9.2005 ilmoittanut omistajan vaihtumisesta, ja että Säiliö Cistern Ab Oy:n nimissä oleva ympäristölupa merkitään Lassila & Tikanoja Oyj:n nimiin. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Lassila & Tikanoja Oyj:n ongelmajätteiden hyödyntämis ja käsittelylaitos sijaitsee Maalahden kunnan Yttermalaxin kylässä noin 1 km:n päässä kylän taajamasta teollisuusalueella (yleiskaavassa alueen kaavamerkintä on T). Kiinteistöllä on aikaisemmin toiminut Säiliö Cistern Puts Ab Oy, jonka ongelmajätehuoltotoiminnan Lassila & Tikanoja Oyj osti 1.9.2005. Laitos toimii vuokratuissa tiloissa ja vuokratontilla. Kiinteistön pinta ala on noin 0,65 ha. Piha alue on suurelta osin asfalttipäällysteinen. Alueen maaperä on moreenia sekä silttiä/savea. Kiinteistö rajoittuu kaakossa Rantatiehen ja muilta osiltaan metsä alueeseen. Lähin asuinalue (Klockarbacken) sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä etelään. Paloasema ja kunnan teollisuusalue sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä etelään. Kiinteistöä lähimpänä sijaitseva palvelukeskus on päiväkoti noin 600 metriä etelään. Kiinteistön pintavedet johdetaan tien puoleiselta, itäiseltä piha alueelta sadevesikaivojen välityksellä kiinteistön koilliskulmaan ja sieltä Rantatien maantieojaa pitkiin koilliseen. Teollisuusrakennuksen etelä, länsi, ja pohjoispuolilta sadevedet johdetaan rakennusta kiertävää viemärilinjaa pitkin samaan suuntaan. Maantieojasta pintavedet kulkeutuvat tien itäpuolella sijaitsevaan suohon (Furumossen) kaivettuihin kuivatusojiin, josta ne virtaavat ojaa (Töcknobäck) pitkin etelään. Oja purkautuu noin 5 kilometrin päässä Maalahdenjokeen keskellä Maalahden kirkonkylää. Pintavesien virtaussuunnassa ei ole tiedossa vedenottamoita tai kaivoja lähimmän parin kilometrin matkalla. Toimipaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja lajitellaan Länsi Suomen (entisen Vaasan läänin) alueella muodostuvia ongelmajätteitä. Lajittelun ja varastoinnin jälkeen ongelmajätteet toimitetaan suurempina erinä edelleen käsiteltäviksi Lassila & Tikanojan muihin käsittelylaitoksiin tai muihin ongelmajätteiden käsittelyluvan omaaviin laitoksiin.

3 Voimassa olevan luvan mukaan laitoksella otetaan vastaan noin 3 170 tonnia ongelmajätettä vuodessa. Hakemuksen mukaan jätteiden varastointi ja käsittelykapasiteetti on kasvanut aikaisemman ympäristöluvan mukaisista määristä olennaisesti. Lassila & Tikanoja hakee lupaa vastaanottaa, lajitella ja varastoida yhteensä 9 400 tonnia ongelmajätettä vuodessa. Erityisesti öljyisille vesille haetaan lupaa suuremmille varastomäärille kuin laitoksessa on aikaisemmin vastaanotettu. Teollisuusrakennuksen pinta ala on noin 1700 m 2. Rakennus on kivirakenteinen. Kiinteistön pohjoispuolella on erillinen kylmä varastohalli, jossa säilytetään tyhjiä astioita ja kontteja, ja jonka pinta ala on n. 250 m 2. Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi autohallirakennus. Laitoksen toimistotila sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa. Laitoksella on kuusi erilaista ongelmajätteiden lajittelu ja varastointihallia (hallit A F). Tämän lisäksi on erillinen tila sähkö ja elektroniikkaromun lajittelua ja varastointia varten. Kiinteistöllä on öljylämmitys. Kattilan polttoteho on 0,26 MW. Kiinteistöllä on käytössä 10 m 3 maanpäällinen kaksoisvaipallinen lämmitysöljysäiliö. Kattilassa poltetaan kevyttä polttoöljyä, öljyn vuosikulutus on noin 31 000 litraa. Lassila & Tikanoja Oyj Maalahden laitos on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC direktiivi) mukainen vaarallisia jätteitä hävittävä ja uudelleenkäyttävä laitos, jonka kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä. L&T:llä on ISO 14001 standardin mukainen ympäristöhallintajärjestelmä. Toimipisteessä suoritetaan säännöllisesti yhtiön sisäinen ympäristö ja työturvallisuusauditointi. Tiedot toiminnasta ja laitoksen kapasiteetista Toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti klo 6.00 20.00. Maalahden yksikössä on noin 7 henkilöä palveluksessa. Laitoksella käydään viikonloppuisin ja öisin tarvittaessa. Kaikki toiminta tapahtuu sisätiloissa. Asiaton pääsy laitosalueelle estetään kalteriaitauksella ja kameravalvonnalla. Öljyisten vesien lisäksi laitoksella otetaan vastaan suuria määriä erilaisia jäteöljyjä, akkuja, maaleja, liuottimia, happojätteitä, SER romua sekä pieneriä erilaisia kiinteitä jätteitä ja nestemäisiä jätteitä. Lassila & Tikanoja Oyj kerää kunnostuskohteista öljypitoisia maamassoja, jotka kuljetetaan suoraan määräpaikkaan ilman välivarastointia. Vuoden 2006 aikana annettujen vuositietojen mukaan käsiteltiin laitoksella 4 380 t öljyisiä jätteitä sekä 1 400 t muita kiinteitä ja nestemäisiä jätteitä, yhteensä 5 780 t ongelmajätteitä. Vuoden 2005 vuositietojen mukaan laitoksella vastaanotettujen ja lajiteltujen ongelmajätteiden määrät olivat pienemmät eli 3 500 t. Laitoksen varastointikapasiteetti on maksimissaan noin 500 t vuodessa. Keskimääräinen varasto on kuiteinkin paljon pienempi. Laitoksen säiliöiden kokonaiskapasiteetti on puskurivarastotilaa, jota käytetään lähinnä poikkeustilanteissa. Jätteet toimitetaan eteenpäin aina sen mukaan, kun kuorma saadaan täyteen ja pyrkimys on pitää varastot mahdollisimman pieninä.

4 Laitokselle tulevien ja varastoitavien jätejakeiden suurimmat määrät sekä suurin kerrallaan varastossa oleva määrä ilmenee alla olevasta taulukosta: Jätejae Jätetunnus* Max.varasto Varastointi Käsittelypaikka t t/v Jäteöljy 13 02 05 150 2000 L&T, Lahden yksikkö Öljyiset vedet 13 07 03 150 4200 L&T, Lahden yksikkö Kiinteä öljyinen jäte Öljynsuodattimet 16 01 07 30 500 L&T, Tuusulan yksikkö Jäähdytinnesteet 16 01 14 10 300 L&T, Lahden yksikkö Akut 16 06 01 35 500 EcoMetal AS, Viro Maali ja painovärijäte 08 01 11 30 500 L&T, Tuusulan yksikkö Liuotinjäte 20 01 13 10 100 L&T, Lahden yksikkö Happo/emäsjäte 06 02 06/ 06 02 05 5 100 L&T, Lahden yksikkö Loisteputket 20 01 21 5 50 Ekokem Paristot 20 01 33 5 50 AkkuSer Oy Raskasmetallilietteet 11 01 09 20 200 Salvor Riskijäte 18 01 03 5 50 Ekokem Muut kemikaalijätteet, 16 05 06/ 20 250 Ekokem lääkejätteet 18 01 09 SER 16 02 13 15 500 Stena Technoworld Oy, Pori Kestopuu** 17 09 03 10 100 Demolite Oy, Tuulos Yhteensä 500 9400 *Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelon mukainen jäteluokan osoittava tunnusnumero. ** Kestopuuta ei enää vastaanoteta laitoksella. Tiedot toiminnoista Keräys ja kuljetuskalusto Ongelmajätteet tuodaan kiinteistölle säiliö ja kuorma autoilla. Kiinteistöllä niitä siirrellään työkoneilla. Asiakasnoudot tapahtuvat ADR katsastetulla kalustolla. Olemassa olevat laitteet ovat rakenteellisesti monipuolisia, koska vetoauto ja kärry voidaan varustaa alipaineimusäiliöllä, bulklavalla tai kappaletavaran noutoon soveltuvalla kaapilla noudatettavasta jätelaadusta riippuen.

5 Auto voidaan varustaa myös kaatolaitteella, jolloin esim. kiinteä maali ja öljyjäte tyhjennetään asiakaskohteessa suurempiin teräskontteihin. Näin vältytään turhalta astioiden kuljettamiselta. Jatkokuljetuksissa käytetään mahdollisimman tilavia kuljetusvälineitä sekä nestemäisten että kiinteiden jätteiden kuljetuksissa. Nestemäiset aineet kuljetetaan 40 tonnin erissä ja kappaletavarat täysinä kuormina. Ongelmajätteiden vastaanotto ja lajittelu Kappaletavarat: Vastaanotettu kuorma tarkastetaan aina silmämääräisesti ennen purkua. Tarvittaessa kuormasta otetaan näyte. Varmistetaan, että jäte vastaa tilausta tai annettuja ennakkotietoja. Kuljetusyksikkö punnitaan ennen purkua ja purun jälkeen. Mikäli kuorma puretaan suoraan noudon jälkeen jatkokäsittelylaitokseen, määritetään lopullinen jäteluokitus purkuvaiheessa tapahtuvan analyysin jälkeen. Tiedot merkitään kuljetusasiakirjoihin ja punnitustositteeseen. Poikkeavan kuorman purku ohjeistetaan työnjohdon tai bunkkerista vastaavan toimesta ennen purkua. Kappaletavaroiden vastaanottotila on varustettu öljynerotuskaivolla. Varastoinnissa huolehditaan riittävästä valvonnasta. Mikäli jäte erä voi sisältää keskenään reaktiivisia aineosia, erityistä tarkkaavaisuutta on noudatettava mahdollisen lämpenemisen ja itsesyttymisen ennaltaehkäisemiseksi. Eri vaarallisuusryhmiin kuuluvat ja keskenään reagoivat aineet sijoitetaan vähintään 5 metrin etäisyydelle toisistaan. Nestemäiset, irtokuormina tulevat: Tarvittaessa kuormasta otetaan näyte. Vastaanotettavasta nestemäisestä jätteestä todetaan aina seuraavat asiat: ph, rautapitoisuus sekä tuotteen normaaleista ominaisuuksista poikkeava haju (esim. liuotin, ammoniakki jne.) Tiedot merkitään punnitustositteeseen. Merkintä tehdään, vaikka pitoisuuksia ei todettaisi. Poikkeavan kuorman purku ohjeistetaan työnjohdon tai säiliöstä/bunkkerista vastaavan toimesta ennen purkua. Kaikki kuormat puretaan suodattimen kautta säiliöön tai sihdin kautta bunkkeriin. Kiintoaine punnitaan erikseen ja eroteltavan kiintoaineosan paino merkitään punnitustositteeseen. Punnitustositteeseen merkitään vastaanottajan nimi ja paikka mihin kuorma purettu. Kappaletavarat ja tynnyrit vastaanotetaan teollisuusrakennuksen sisäänrakennetulla vastanottolaiturilla, josta ne siirretään lajitteluhalliin. Hallin lattia on pinnoitettu haponkestävällä pinnoitteella. Hallitilassa palavat nesteet, riskijätteet ja lääkkeet, hapot ja emäkset sekä ongelmajätteiden pienerät varastoidaan erillään omissa tiloissa. Hallissa olevien varastojen käyttötarkoitukset ja koot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Varasto Pinta ala m 2 Käyttötarkoitus A 500 Lajitteluhalli, öljyseosten varastointi B 300 Tynnyrivarasto, akut, paristot, loisteputket C 39 Hapettavat aineet D 25 Riskijätteiden ja lääkkeiden varastointi E 13 Happojen varastointi F 39 Pienerät, nestemäisten aineiden kontit SER 240 Sähkö ja elektroniikkaromun varastointi

6 A halliin on sijoitettu öljyisille vesille ja öljyemulsiolle kahdeksan säiliötä, tilavuudeltaan yhteensä 125 m 3 (2 x 14 m 3, 2 x 10 m 3, 2 x 18 m 3, 1 x 14 m 3, 1 x 27 m 3 ). Kaikki säiliöt on sijoitettu varoaltaaseen. Lisäksi A hallissa toimii veden separointi laivaöljystä 40 m 3 :n säiliössä. Separointi tapahtuu kuumentamalla öljyn 40 50 asteeseen, jolloin raskaampi vesi saadaan erotettua öljystä. Vedet toimitetaan sen jälkeen ensisijaisesti L&T:n toimipaikkaan Kelloon, jossa ne ultrasuodatuksella käsitellään viemärikelpoisiksi. Vastaanotetut tynnyrit siirretään halliin B. Hallissa varastoidaan myös tyhjiä kontteja. Hapettavat aineet varastoidaan C hallissa, riskijätteitä ja lääkkeitä D hallissa. E hallissa varastoidaan happoja. F hallissa on kontteja nestemäisille ongelmajätteille ja siinä on myös asennettu lajittelupisteisiin kohdepoistot. SER hallista luovutaan todennäköisesti ja SER jätteiden varastointi järjestetään kuten tähän saakka yhdessä akkujen, paristojen ja loisteputkien kanssa B hallissa. SER jätteitä ei lajitella. Ulkona katoksen alla sijaitsee kaksi bulklavaa. Toiseen tyhjennetään kiinteitä maalijätteitä ja toiseen öljysuodattimia ja muita kiinteitä öljyjätteitä. Molempien lavojen alla on umpikaivo. Pesuhalli Teollisuusrakennuksen yhteydessä sijaitsee pesuhalli. Säiliöautot purkavat ja lastaavat A halliin pesuhallissa sijaitsevan pumppaamon välityksellä. Hallissa pestään ajoneuvoja ulkopuolelta. Lisäksi pestään varastohallin lattia kerran viikossa. Toiminnanharjoittajan mukaan lattianpesuvedessä ei ole muita epäpuhtauksia kuin mitä tulee trukkien mukaan sisään. Mikäli laitoksella pestään säiliöitä tai vastaavaa, pesuvedet otetaan erikseen ja toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Laitoksella ei ole muita kemikaaleja käytössä kuin Solmaster pesuaineet. Öljysäiliöasema Teollisuusrakennuksen länsipuolella sijaitsee öljysäiliöasema, jossa on betoniseen valumaaltaaseen sijoitettuna kolme öljysäiliötä. Öljysäiliöaseman aikaisemmat vaakasäiliöt on kaikki korvattu pystysäiliöillä. Säiliöiden volyymit ovat 2 x 50 m 3 ja 150 m 3. Lisäksi pesuhallin edustalla sijaitsee yksi 40 m 3 öljysäiliö varoaltaassa. Säiliötilavuutta on öljysäiliöasemalla yhteensä noin 290 m 3. Veden hankinta ja viemäröinti Kiinteistö on liitetty yleiseen vesi ja viemäriverkkoon. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriin. Pesuhallista vedet johdetaan 4 m 3 hiekanerottimen ja 12 m 3 öljynerottimen kautta (PEK D110) umpinaiseen tarkkailusäiliöön ennekuin ne päästetään viemäriverkkoon. Erottimen öljynerotuskapasiteetti on 2,4 m 3. Lastauslaiturilla on käytössä PEK1400S öljynerotin, joka on varustettu PEK 3001 öljytilan täyttymisestä varoittavalla hälyttimellä. Öljynerotuskaivot tyhjennetään säännöllisesti monta kertaa vuodessa.

7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Käytettävät laitteet edustavat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ongelmajätteiden kuljetukset tapahtuvat ADR katsastetulla kalustolla. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästömoottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä. Tällä tavalla minimoidaan päästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään meno paluu kuljetuksia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Jätevesien käsittely Toiminnassa syntyy jätevesiä saniteettivesien lisäksi pesuhallissa tapahtuvasta ajoneuvojen pesusta. Pesuvedet johdetaan hiekanerotuksen ja öljynerotussäiliön kautta edelleen tarkkailukaivoon ja kunnan jätevesiviemäriin. Viemäriin johdettavan veden määrä on arviolta noin 250 m 3 vuodessa. Maalahden kunta ja kiinteistöyhtiö, jolta Lassila & Tikanoja Oyj vuokraa kiinteistön, ovat tehneet sopimuksen jätevesien johtamisesta kunnan viemäriverkostoon 15.10.2007. Sopimus on kaksivuotinen. Sopimuksen mukaan viemäriin saa laskea jätevettä, jossa puhdistetun jäteveden eri aineiden pitoisuudet ovat enintään seuraavat: Eporgaaniset aineet: mg/l mg/l elohopea 0,01 nikkeli 0,5 hopea 0,1 sinkki 2,0 kadmium 0,01 syanidi 0,5 kok.kromi 0,5 tina 2,0 kromi (6 + ) 0,1 arseeni 0,1 kupari 0,5 seleeni 1,0 lyijy 0,5 Muut haitalliset aineet: sulfidi 5,0 magnesium 300,0 ammoniakki, ammonium 40,0 rasva 150,0 sulfaatin, tiosulfaatin ja mineraaliöljyt/ sulfiitin summa arvo 400,0 kok.hiilivetypit. 200,0 Tämän lisäksi jäteveden ph:n on oltava 6,0 11,0 välillä ja lämpötilan alle +40 o C. Mikäli jätevesien käsittelyn raja arvoja ei saavuteta, liittyjän on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Sopimuksen mukaan ylityksistä on ilmoitettava vesilaitokselle välittömästi. Yllä mainitut pitoisuusarvot on ympäristöministeriön suositus viemäröitävän jäteveden pitoisuusraja arvoiksi (Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, työryhmän mietintö 71, Helsinki 1992).

8 Muut päästöt Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin eikä ilmaan. Normaalista toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus koostuu haihtuvista öljy ja liuotinpäästöistä sekä liikenteen päästöistä. Liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt ovat hakemuksen mukaan vähäisiä. Liikennettä on enintään 20 kuorma autoa päivässä. Tavaran purku ja lastaus tapahtuu sisätiloissa. Melua saattaa aiheutua kuormien purkuvaiheessa käytettävistä pumpuista. Kuormien purku tapahtuu pääasiallisesti päiväsaikaan. Maaperän pilaantuneisuuden selvitys WSP Environmental Oy on tehnyt maaperän pilaantuneisuudesta selvityksen, jonka kenttätutkimukset suoritettiin 14.9.2005. Tutkimusalueella tehtiin kaivinkoneella tai lapiokaivuna 7 koekuoppaa ja alueelta otettiin yhteensä 21 maaperänäytettä. Tutkitulla alueella todettiin hallin lastauslaiturin alapuolisessa maaperässä yksi lievästi metalleilla (sinkkiä 260 mg/kg ja elohopeaa 0,35 mg/kg) sekä öljy yhdisteillä (THC 1400 mg/kg) pilaantunut tutkimuspiste. Lisäksi kahdessa tutkimuspisteessä todettiin XRF kenttäanalysaattorilla lievästi kohonnut kuparipitoisuus (129 mg/kg ja 140 mg/kg), joka oli SA MASE ohjearvon ylittävä pitoisuus. Saatujen tutkimustulosten perusteella tehtiin ympäristötekninen jatkoselvitys 23.3.2006. Tutkittavalta alueelta otettiin porakonekairalla maaperänäytteitä kolmesta tutkimuspisteestä ja alueelta otettiin yhteensä 11 näytettä. Metalleja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sekä öljy yhdisteiden kokonaispitoisuutta analysoitiin erilaisilla kenttätesteillä. Yhdestä kenttänäytteestä havaittiin lievästi kohonnut öljypitoisuus (389 mg/kg). Laboratorioon analysoitavaksi toimitetuista näytteistä ei todettu kuitenkaan SAMASE ohjearvon ylittäviä öljy, metalli eikä VOC pitoisuuksia. Tehtyjen tutkimusten mukaan alueella ei katsottu näin olevan kunnostustarvetta. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kappaletavarat punnitaan erillisellä vaa alla. Siirtoasiakirjat tulostetaan etukäteen tilausten mukaan asiakaskohtaisesti. Kiinteistölle käsiteltäväksi tulevista, lähtevistä ja varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa. Kuukausittain tehdään varastoinventaario. Yhteenveto jätekirjanpidosta toimitetaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Öljynerotuskaivon pinta tarkastetaan päivittäin ja kaivon tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Päästötarkkailu Pesuhallin lähtevästä jätevedestä otetaan näytteet, josta viemärisopimuksen mukaan määritetään lämpötila, ph, kokonaishiilivedyt, kloridi, kromi ja nikkelipitoisuudet. Näytteet otetaan jätevesisopimuksen mukaan kerran kuukaudessa ensimmäisen vuoden aikana ja kahdeksan kertaa vuodessa toisen vuoden aikana.

9 Lisäksi kerran vuodessa otetaan näyte, josta analysoidaan seuraavien aineiden pitoisuudet: elohopea, hopea, kadmium, kok.kromi, kromi (6 + ), kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, syanidi, tina, arseeni ja seleeni. Pohjaveden tarkkailu Kiinteistölle asennetaan pohjaveden tarkkailuputki. Putkesta otetaan pohjavesinäyte kerran vuodessa, toukokuussa. Näytteestä analysoidaan sameus, ph, sähkönjohtavuus, hiilivetyjen kokonaispitoisuus, mangaani, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnalle on laadittu ympäristöriskianalyysi ja riski analyysin laatimisen työohjeet. Onnettomuustilanteisiin varautuminen hoidetaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla ja suunnittelulla. Tulipalojen ja muiden poikkeustilanteiden varalta on laadittu pelastussuunnitelma. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti toimimaan hätätilanteissa. Rakennus varustetaan automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Keskeiselle prosessilaitteille, kuten pystysäiliöille, niihin liittyville putkille ja venttiileille, öljynerottimelle sekä kiinteistön lämmityssäiliölle laaditaan kunnossapito ja määräaikaistarkastusohjelma. Kaikki säiliöt alueella on varustettu hälyttimellä, joka varoittaa säiliön täyttymisestä. Säiliövarastojen vuotoihin on varauduttu omatoimisesti vaahtosammutuslaitteistolla. HAKIJAN ESITYS VAKUUDEN JÄRJESTÄMISEKSI Toiminnanharjoittaja on esittänyt 60 000 euron pankkitakauksen. Vakuus riittää varmentamaan ongelmajätteiden asianmukaisen jätehuollon toiminnan lopettamisen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Maalahden kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 31.10. 29.11.2007 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Maalahden kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Tarkastukset ja neuvottelut Laitoksella suoritettiin tarkastuskäynti 26.11.2007, jolloin ympäristölupahakemusta käytiin läpi sekä kierrettiin laitosta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

10 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Maalahden kunnanhallitukselta ja Maalahden ympäristölautakunnalta. Lisäksi ympäristökeskus on pyytänyt lausunnon Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Maalahden kunnan viemärilaitosta on kuultu suullisesti. Maalahden ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ongelmajätteiden varastointi ja käsittelylaitos ei aiheuta ympäristölle lisääntynyttä riskiä, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tulevan ympäristölupapäätöksen määräysten mukaisesti. Lautakunta toteaa, että vastaanotettavat jätemäärät ovat nousseet paljon uuden yrittäjän ostettua toiminnan. Tämän takia tilat ja kalusto on sovittava lisääntyvien ongelmajätemäärien käsittelyyn. Laitosalueella on aina oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Maalahden kunnanhallitus on pyytänyt lausuntoa tekniseltä lautakunnalta. Tekninen lautakunta viittaa lausunnossaan kiinteistönhaltijan ja kunnan vesilaitoksen tekemään sopimukseen ja ehtoihin viemäriin johdettavista vesistä. Lautakunnalla ei ole tähän huomauttamista, vaan laitoksen tulee noudattaa tehtyä sopimusta. Kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä toiminnalle teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausuntojen mukaisesti. Pohjanmaan pelastuslaitoksen lausunnossa on kiinnitetty erityisesti huomiota laitoksen palo ja kemikaaliturvallisuusseikkoihin. Lausunnon mukaan hakemuksesta ei selviä onko toiminta asetuksen 59/1999 mukaista vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia. Kemikaalien käsittelyn laajuus tulee arvioida ja tarvittaessa tehdä kemikaali ilmoitus pelastuslaitokselle. Voiteluöljyt eivät ole ko. asetuksen tarkoittamia vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja, mutta muiden ongelmajätteiden osalta ei ole yksilöity niiden vaarallisuutta. Pohjanmaan pelastuslaitos kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, mitä on todettu hakemuksen liitteen 1. kohdassa 2.2. jossa todetaan että palavat nesteet ja hapettavat aineet siirretään C halliin. Palavia nesteitä ja hapettavia aineita ei saa koskaan varastoida samassa tilassa, ellei aukottomasti kyetä osoittamaan, että nämä aineet eivät voi sekoittua keskenään. Pelastuslaitos toteaa, että säiliövarastojen vuotoihin on varauduttu omatoimisesti vaahtosammutuslaitteistolla. Vaahto soveltuu erinomaisesti öljypalojen sammuttamiseen. Kiinteistö varustetaan paloilmoitinlaitteistolla, mikä auttaa palon nopeassa havaitsemisessa ja edelleen auttaa palon nopeaa sammuttamista. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajan tulee myös selvittää mahdolliset räjähdysvaaralliset tilat ja toimet räjähdysten estämiseksi. Lisäksi pelastusviranomainen näkee tärkeänä turvallisuutta lisäävänä seikkana kunnossapito ja tarkastusjärjestelmän laatimista ja sen noudattamista. Kunnossapitotyöt ja tarkastukset tulee dokumentoida. Laitoksen paloturvallisuutta seurataan myös palotarkastuksilla.

11 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa vastineessaan seuraavan: Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia ei voida pitää teollisena toimintana, koska niiden määrät ovat pieniä. Tosin kuin hakemuksessa sanotaan, palavia nesteitä ja hapettavia aineita ei säilytetä samassa hallissa. Palavat nesteet säilytetään A hallissa ja hapettavat aineet C hallissa. Omatoimisen sammutustyön parantamiseksi tullaan laitokselle laittamaan suora vesiputki, joka asennetaan kunnan vesiverkostoon paremman paineen saamiseksi. Laitoksen ilmanvaihtoa on parannettu hakemuksen tekemisen jälkeen. Lisäksi tullaan vuoden 2008 alussa asentamaan vielä tehokkaampi kohdeilmanpoistolaitteisto F ja A halliin. Laitoksen räjähdysvaaralliset tilat ja toimet räjähdysten estämiseksi kartoitetaan vuoden 2008 alussa. Laitoksella on kaluston ja katsastettavien astioiden kunnossapito ja huoltotietokanta. Sinne kirjataan tulevat katsastus ja huoltopäivät sekä tehdyt huollot ja tarkastukset. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Lassila ja Tikanoja Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jäljempänä olevin lupamääräyksin. Laitos sijaitsee Maalahden kunnassa Yttermalaxin kylässä kiinteistöllä RN:o 19:55, 19:89 ja 19:101 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamalla paikalla. (YsL 6, 41, 42, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Maalahden ympäristölautakunnan antama lausunto sekä Pohjanmaan pelastuslaitoksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla (lupamääräykset 4, 7, 13, 14, 17, 18). Pyydettyään lausunnon tekniseltä lautakunnalta Maalahden kunnanhallitus yhtyy teknisen lautakunnan vaatimukseen viemärisopimuksen noudattamisesta. Ympäristökeskus ei ole vaatinut kuitenkaan päätöksessään jätevesien tarkkailua sopimusehtojen mukaisesti. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan autojen ulkopintojen pesusta muodostuvat jätevedet eivät ole niin likaantuneita, että ympäristölupapäätöksessä olisi tarpeen määrätä veden laadun tarkkailusta niin usein kuin sopimuksessa on vaadittu eli 12 kertaa vuodessa ensimmäisen vuoden aikana ja 8 kertaa vuodessa toisen vuoden aikana. Ympäristökeskus on vaatinut, että jätevesiä tarkkaillaan 4 kertaa vuodessa. (Lupamääräys 17) LUPAMÄÄRÄYKSET Jätehuoltoa koskevat määräykset 1. Lassila & Tikanoja Oyj, Maalahden varastointi ja käsittelylaitos saa ottaa vastaan ja käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisia ongelmajätteitä yhteensä noin 9 400 t/v. Ongelmajätteet koostuvat suurelta osin jäteöljyistä ja öljyisistä vesistä yhteensä noin 6 200 t/v, sähkö ja elektroniikkaromusta noin 500 t/v, kiinteästä öljyisestä jätteestä noin 500 t/v sekä jäähdytinnesteistä

12 noin 300 t/v. Loput noin 2000 t/v koostuu kappaletavaroista, muusta nestemäisestä jätteestä ja ongelmajätteiden pieneristä. (YsL 43, 45, YsA 19 ) 2. Laitosalueella voidaan varastoida enintään 500 tonnia ongelmajätteitä kerrallaan. Varastoitavien ongelmajätteiden määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. (YsL 45, YsA 19 ) 3. Toimintaa voidaan harjoittaa pääsääntöisesti arkisin (maanantai perjantai) klo 6.00 20.00 välisenä aikana. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat. (YsL 43, 45, YsA 19 ) 4. Ongelmajätteiden vastaanotto, kuormien purkaminen, varastointi ja lajittelutoiminta on järjestettävä tiiviillä alustalla siten, ettei siitä aiheudu maaperän, pohja tai pintaveden pilaantumisvaaraa, roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (YsL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) 5. Kerättävät ja laitoksella käsiteltävät ongelmajätteet tulee toimittaa laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa tällaisten jätteiden hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Uudistamiskelpoiset jäteöljyt ja muut hyödyntämiskelpoiset ongelmajätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YsL 43, 45, JL 6, JL 15, VNp 101/1997) Varastointi ja kuljetukset 6. Kaikki ongelmajätteet tulee varastoida hallirakennuksen sisätiloissa. Jäteöljyt voidaan kuitenkin varastoida piha alueella varoaltaaseen sijoitetuissa varastosäiliöissä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. (YsL 43, 45, JL 6 ) 7. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Nestemäiset ongelmajätteet tulee varastoida tiiviissä ja suljetuissa astioissa siten, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään ja siten, että ne mahdollisissa vuototapauksissa saadaan talteen. (YsL 43, 45, JL 6, JA 6, JA 8 ) 8. Laitokseen tulevat ja sieltä lähtevät jätteet on kuljettava asianmukaisesti. Jätteiden kuormaus ja kuljetukset on järjestettävä siten, että niistä aiheutuva melu tai muu häiriö ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (JA 7 ) 9. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana, ja se luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. (YsL 45, JA 9, VNp 659/1996) 10. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Sadevedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. (YsL 43, YsA 19, JA 8 ) Päästöt viemäriin 11. Jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisessa hiekan ja öljynerottimessa ennen viemäriin johtamista. Viemäriin saa johtaa vain sellaisia pesuvesiä, jotka syntyvät autojen ulkopintojen pesusta ja varastohallin lattian pesusta. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen viemäriverkostoon ei saa laskea sellaisia jätevesiä, joista voi olla haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toi

13 Melu minnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden kokonaishiilivetypitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Poikkeuksellisesta jätevesipäästöstä tulee ilmoittaa välittömästi Maalahden kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kun uusi sopimus jätevesien johtamisesta viemäriin on hyväksytty, se tulee toimittaa tiedoksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 43, 47, YSA 19, YSA 36 ) 12. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että viereisellä asuntoalueella melutaso ei ulkona ylitä A painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 07) 50 db. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla. Mikäli laskennallisten tai mittaamalla saatujen tulosten perusteella todetaan annettujen meluohjearvojen ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. (YsL 43, VNp 993/1992) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen 13. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti ehkäisemään. Varastosäiliöiden, putkistojen ja venttiilien tiiveyttä ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja havaitut viat tulee korjata välittömästi. Kunnossapitotyöt ja tarkastukset tulee dokumentoida. (YsL 43, YsA 19 ) 14. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vahingoista ja onnettomuuksista, joissa öljyä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, pinta tai pohjavesiin tai viemäriin tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Maalahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjanmaan pelastuslaitokselle sekä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.(ysl 43, 62, YsA 19 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 15. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmukaiseen hoitoon, käyttöön ja käytöstä poistamiseen liittyvän toiminnan tarkkailu. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Maalahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, 45, JA 10 ) 16. Hiekan ja öljynerotuskaivojen toimintaa, täyttymistä ja tehoa tulee seurata säännöllisesti. Erottimien riittävästä mitoituksesta ja säännöllisistä tarkastus ja tyhjennysväleistä on pidettävä huolta. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 17. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla viemärivesien määrää ja laatua ulkopuolisen laboratorion toimesta. Näytteet tulee ottaa tarkkailukaivosta neljä kertaa vuodessa. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai tarkoitukseen koulutettu henkilö. Näytteestä tehdään seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtokyky, kokonaishiilivetypitoisuus sekä kloridi, kromi ja nikkelipitoisuus.

14 Kerran vuodessa tehdään jätevedestä laajempi määritys, jolloin tutkitaan seuraavien aineiden pitoisuuksia: elohopea, hopea, kadmium, kokonaiskromi, kromi 6 +, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, syanidi, tina, arseeni ja seleeni. Kukin tarkkailukerta raportoidaan erikseen Maalahden kunnan jätevesilaitokselle, Maalahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN tai siitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti. Tulosten yhteydessä on ilmoitettava käytettävä standardi ja arvioitava menetelmän kokonaisepävarmuus. (YsA 43, 46, YsA 19 ) 18. Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi tarkkailla toiminnan vaikutusta pohjaveteen. Pohjavedestä määritetään sameus, ph, sähkönjohtavuus, hiilivetyjen kokonaispitoisuus, mangaani, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki. Näyte otetaan kerran vuodessa putkesta, jonka paikasta sovitaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen kanssa. (YsA 43, 46, YsA 19 ) 19. Ongelmajätteiden määrästä, laadusta, alkuperästä sekä edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Myös viemäröidyn veden määrästä tulee pitää kirjaa. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla viranomaisten saatavilla. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 20. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Maalahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti toiminnasta. Raportista tulee käydä ilmi vähintään seuraavat tiedot: yhteenveto laitoksella vastaanotetuista, käsitellyistä ja varastoiduista ongelmajätteistä (määrä, laatu, alkuperä, edelleen toimittaminen). yhteenveto mahdollisista häiriö tai vuototilanteista vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa tiedot laitoksella muodostuvista jätteistä. Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt päästötiedot E PRTR rekisteriin (Euroopan päästö ja siirtorekisteri). (YsL 43, 46, YsA 19, JL 51, 52 ) Muut lupamääräykset 21. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 60 000 euron vakuus, jolla varmistetaan jätteiden käsittelyä koskevien vaatimusten täyttyminen toiminnan lopettamisen yhteydessä. Vakuus tulee luovuttaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. (YsL 42, 45 ) 22. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon. (YsL 5, 43, YsA 37, JL 6 )

15 23. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksessa on esitettävä jätehuoltoon ja maaperän suojeluun liittyvät jälkitoimet ja tarvittaessa selvitys maaperän puhtaudesta. (YsL 28, 43, JL 6 ) PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetetuista lupamääräyksistä ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että ongelmajätteiden vastaanotto ja käsittelylaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös osayleiskaavan mukaista. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnan harjoittajalla on käytettävissä sellainen asiantuntemus, jota ko. jätteiden käsittely edellyttää. Toiminnan harjoittaja on harjoittanut kyseistä toimintaa pitkään, joten voidaan katsoa, että asiantuntemus käsiteltävistä ongelmajätteistä ja käsittelymenetelmistä on riittävä. Lupamääräysten perustelut Laitoksella hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi hyväksytyt jätteet ovat hakemuksen mukaiset. Laitoksen toiminta edistää ongelmajätteiden kierrätysmahdollisuuksia. Länsi Suomen ympäristökeskus on päätöksellään rajoittanut suurimman kertavaraston alueella. Määräyksellä varmistetaan, että varastoidut ongelmajätteet siirretään jatkokäsittelyyn mahdollisimman nopeasti. (Lupamääräykset 1 ja 2) Jätteiden vastaanoton ja laitosalueen on oltava valvottuja. Varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella käydään laitoksella tarvittaessa öisin ja viikonloppuisin, mikäli esimerkiksi on ollut tarpeen hakea laivaöljyä satamasta ennen laivan lähtöä. (Lupamääräys 3) Jäteasetuksen 8 :n mukaan ongelmajätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista. (Lupamääräys 4)

16 Jätelain 15 :n mukaan ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997) ja jätelain 6 :n mukaan öljyjäte, kuten muukin jäte on kuitenkin hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ongelmajätteiden säännöllisellä toimittamisella jatkokäsittelyyn käsittelyluvan saaneelle laitokselle varmistetaan asianmukainen jätehuolto. (Lupamääräys 5) Ongelmajätteet on kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Ongelmajätteet on pakattava, varastoitava ja merkittävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiden sekoittaminen muihin aineisiin tai jätteisiin on kielletty, samoin kuin jätteiden hylkääminen tai hallitsematon käsittely. (Lupamääräykset 6 ja 7) Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis ja käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirja on tosite siitä, että ongelmajäte on asianmukaisesti luovutettu kuljetettavaksi ja edelleen käsiteltäväksi. Ongelmajätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja kolme vuotta sen allekirjoittamisesta. (Lupamääräykset 8 ja 9) Laitosaluetta ympäröiviin ojiin kulkevat sadevedet eivät saa sisältää epäpuhtauksia. (Lupamääräys 10) Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen viemäriverkostoon ei saa laskea sellaisia jätevesiä, joista voi olla haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden haittavaikutuksista. (Lupamääräys 11) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja lähimmällä asuntoalueella. Tarvittaessa laitoksen toiminnasta aiheutuvat melutasot voidaan määrätä mitattaviksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. (Lupamääräys 12) Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä onnettomuuksista annettu määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnan harjoittajan tulee hallita toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen. (Lupamääräykset 13 ja 14) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen toimintaan liittyvä asianmukainen tarkkailu (Lupamääräys 15) Öljynerotuskaivojen tarkkailu on tarpeen öljyn pääsyn estämiseksi ympäristöön. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että samaan aikaan käytettävät pesukemikaalit eivät keskenään muodosta emulsiota, koska siinä tapauksessa öljynerottimien toimintaa saattaa vaikeutua ja hiilivetyjä päästä viemäriin. (Lupamääräys 16) Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä viemäriverkostoon johdetun jäteveden määrästä ja jäteveden mukana johdettujen haitta aineiden määrästä.

17 Tarkoituksenmukainen tarkkailutapa ja tarkkailun laajuus määräytyy muun muassa yrityksen toiminnasta. Ympäristökeskus poikkeaa tarkkailuvaatimuksessaan liittymissopimuksessa sovituista ehdoista, koska laitoksen viemärivedet koostuvat ainoastaan rekkapesulan toiminnan vesistä ja lattianpesuvesistä. Vuodessa syntyvä vesimäärä on vain 250 m 3, eikä laitoksen toiminnassa ole sellaisia prosesseja, joista pesuvesien mukaan voisi tulla muita haitta aineita kuin hiilivetyjä. Tästä syystä ympäristökeskus katsoo riittäväksi tarkkailla vesiä neljä kertaa vuodessa. Kerran vuodessa tehdään sopimuksen mukaisesti laajempi selvitys laitoksen viemärivedessä esiintyvien haitta aineiden pitoisuuksista. Myös laitosalueen pohjavettä tarkkaillaan kerran vuodessa. (Lupamääräykset 17 ja 18) Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tilan tarkkailusta. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Vuosiraportissa on esitettävä päästölähteittäin valvonnan kannalta olennaiset päästötiedot ja päästöt, joista laitoksen on voimassa olevan käytännön mukaisesti raportoitava esimerkiksi PRTR ja VAHTI rekistereihin. (Lupamääräykset 19 20) Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä. Vakuuden suuruudessa on otettu huomioon toiminnan laajuus, luonne ja lupamääräykset. Vakuuden suuruuden laskemisessa on arvioitu keskimääräisen ongelmajätteen kertavaraston jätteenkäsittelyn kustannukset muualla mukaan lukien kuljetuskustannukset. (Lupamääräys 21) Luvan haltijalla on yleinen velvollisuus seurata toimintansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (Lupamääräys 22) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. (Lupamääräys 23) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 21.4.1997 annetun Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupapäätöksen (0896Y0043 111). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

18 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2017. Hakemukseen tulee liittää selvitykset toiminnan mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lassila & Tikanoja Oyj saa aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa 4000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnan laatu huomioiden, alue voidaan saattaa ennalleen mikäli päätös ei saa lainvoimaa. Muutoksentuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (101 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 5 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 62, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 8 10, 19, 29, 36, 37 Jätelaki (JL 1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (JA 1390/1993) 6 10 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 3 920 euroa Käsittelymaksu määräytyy maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) nojalla. Asetuksen mukaan laitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, käsittelymaksu on 3 920 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

19 Jäljennös päätöksestä Maalahden kunnanhallitus Maalahden ympäristölautakunta Pohjanmaan pelastuslaitos Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ostberg Ann Louise Gunilla, Mariavägen 3, 66100 MALAX Ostberg Mari Sofi Annika, Eriksvägen 26, 66100 MALAX Höstman Anna Lisa, Klockarbackvägen 30, 66100 MALAX Halgas Anita, Solfvägen 245, 65450 SOLF Vasa Vägdistrikt, PB 93, 65101 VASA Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Maalahden kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Matti Seppälä Ylitarkastaja Maria Lövdahl Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros

20