Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence) siirtovaikutus (transfer) kielen rakenteellisten elementtien siirto kielestä toiseen lähdekielen (äidinkielen, ensikielen, ykköskielen, lähtökielen) vaikutus kielten väliset vaikutusyhteydet laajemmin, myös kognitiivisessa, psykolingvistisessä ja sosiokulttuurisessa kontekstissa Transferiks kutsuttu kielten välinen vuorovaikutus kattaa suuren joukon erilaisia näkökulmia kielten välisiin vaikutusyhteyksiin (Sajavaara 2006)
Lähdekielen vaikutuksen tutkimuksesta Runsaasti huomiota saanut, mutta melko vähän selviä tuloksia tuottanut ala. Oppijankielessä esiintyy systemaattisia eroja, jotka riippuvat muun muassa erilaisista lähdeja kohdekielen välisistä suhteista. Mitä lähempänä lähde- ja kohdekieli ovat toisiaan, sitä nopeammin kohdekieli opitaan, varsinkin oppimisen alkuvaiheessa. Tutkimustulokset perustuvat pienhköihin aineistoihin, joita on käsitelty manuaalisesti.
Produkti ja prosessi (Kaivapalu & Martin 2007) produktitransfer lähdekielen vaikutusta voidaan huomata oppijan tuotosten tasolla enemmän läheisten sukukielten välillä prosessitransfer kielestä toiseen siirtyvät ymmärtämis- ja tuottamisprosessit kielten etäisyydellä ei ole niin paljon merkitystä
Korpuspohjainen lähestymistapa Tulokset ovat laajan aineiston vuoksi paremmin yleistettävissä Mahdollisuus käsitellä lähdekielen vaikutusta ensisijaisesti oppijoiden tuotosten tasolla Tutkimuskohteena on pääasiassa kielen rakenteellisten elementtien siirto kielestä toiseen Prosessista ja oppijoiden strategioista saatava tieto on sattumanvaraisempaa
Eesti vahekeele korpus http://evkk.tlu.ee/ Tallinnan yliopiston yleisen ja soveltavan kielitieteen laitoksen korpus Viro toisena kielenä korpus lähdekielenä venäjä Kirjallisten tekstien korpus Oppijoiden taustatiedot (koulutus, ammatti, sukupuoli, äidinkieli, kielitaito ym.) Suunnitteilla eri lähdekielisten informanttien viro vieraana kielenä aineiston lisääminen
Oppijansuomen korpus htpp://www.oulu.fi/oppijankieli Oulun yliopistossa neljän pohjoisen yliopiston (Oulu, Uumaja, Petroskoi, Tallinna) yhteistyöhankkeena suunnitteilla oleva korpus Suomi vieraana kielenä korpus ulkomaiset opetuspisteet mukana monia eri lähdekieliä Kirjallisten tekstien korpus Oppijoiden taustatiedot (koulutus, ammatti, sukupuoli, äidinkieli, kielitaito ym.)
Tutkimismahdollisuuksia (1): viro-suomi ja suomi-viro symmetrinen siirtovaikutus Virossa ja suomessa samanlainen vartalo ja taivutusmalli laine laineita laineisiin -hin laineista laine laineid laineisse laineist erilainen vartalo, samanlainen taivutusmalli patsas patsaita patsaisiin (-hin) patsaista kitsas kitsaid kitsaisse kitsaist samanlainen vartalo, erilainen taivutusmalli koulu kouluja kouluihin kouluista kool koole koolidesse koolidest erilainen vartalo ja taivutusmalli veistos veistoksia veistoksiin veistoksista skulptuur skulptuure skulptuuridesse skulptuuridest (Kaivapalu 2005)
Tutkimismahdollisuuksia (2): saman lähdekielen vaikutuksen vertailu oppijanvirossa ja oppijansuomessa Lähdekielenä venäjä Kohdekielenä viro Kohdekielenä suomi
Tutkimismahdollisuuksia (3): kolmen kielen välinen vaikutus Erikielisten oppijoiden ensimmäisen ja toisen kielen vaikutuksen välinen työnjako kolmannen kielen omaksumisessa tilanteessa, kun toinen (lähde)kielistä on kohdekielelle läheinen sukukieli toinen (lähde)kielistä on geneettisesti ja typologisesti etäisempi kieli
Mahdollisia kieliyhdistelmiä kolmen kielen vaikutuksen tutkimiseen Korpusten pohjalta (ks. myös Õispuu 2007) Ensikieli Toinen kieli Kohdekieli venäjä viro suomi venäjä suomi viro karjala venäjä suomi vepsä venäjä suomi Vertailumahdollisuuksia (Bolotova & Rakin 2007) komi venäjä unkari, suomi udmurdi venäjä unkari, suomi mari venäjä unkari, suomi mordva venäjä unkari, suomi
Lähteitä Bolotova, Natalia & Rakin, Nikolai 2007. Lähtökielenä sukukieli ja venäjä: Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhujien kokemuksia suomen ja unkarin oppimisesta. Esitelmä III kansainvälisessä VIRSU-konferenssissa 19.1.2007 Eslon, Pille & Metslang, Helena 2007. Õppijakeel ja eesti vahekeele korpus. H. Metslang, M. Langemets & M.-M.Sepper (toim.) Eesti Rakenduslingvistika Ühingu Aastaraamat 3. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus Kaivapalu, Annekatrin 2005: Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kaivapalu, Annekatrin & Martin, Maisa 2007 (tulossa): Morphology in transition: The plural inflection of Finnish nouns by Estonian and Russian learners. Acta Linguistica Hungarica Vol. 54 (2). Proceedings of the 12th International Morphology Meeting. Budapest. Sajavaara, K.2006. Kontrastiivinen analyysi, transfer ja toisen kielen oppiminen. - Kaivapalu, A. & Pruuli, K. (toim.), Lähivertailuja 17, 43 60. Jyväskylä Studies in Humanities 53. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Õispuu, Jaan 2007. VIRSU:n seuraavan vuosikymmenen uusia haasteita: viron vaikutuksesta venäläisen opiskelijan suomen kielen oppimiseen. Esitelmä III kansainvälisessä VIRSU-konferenssissa 19.1.2007