Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus
|
|
- Pertti Penttilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto
2 Taustaa Transfer (crosslingusitic influence, L1 influence) is now universally recognized as a major factor in Second Language Acquisition (Granger 2009) Vaikka kieltenvälinen vaikutus oppimisessa on vanhimpia ja keskeisimpiä alueita SLAtutkimuksessa, suomenoppijoiden ensikielten vaikutus oppimiseen on pitkälti edelleen virheanalyyttisessä tutkimuksessa satunnaisesti esitettyjen arvailujen varassa (Martin 2009:325)
3 Hankkeesta Tallinan yliopiston viron kielen ja kulttuurin instituutin tutkimushanke Kieltenvälinen vaikutus ja toisen kielen omaksuminen: korpuspohjainen tutkimus Viron Tiedesäätiön rahoittama projekti ETF ( ) Pohjautuu kahden itämeresuomalaisen oppijankielen korpuksen rinnakkaiseen käyttöön
4 Hankkeen tavoitteita Tarkastella oppijankielen korpusten pohjalta lähdekielen morfologista, morfosyntaktista ja leksikaalista vaikutusta suomen ja viron omaksumiseen Selvittää lähisukukielen ja ei-sukukielen vaikutuksen eroja Tarkastella lähdekielen vaikutuksen ja kielitaitotason suhdetta "the ultimate goal of transfer research [is] the explanation of how the languages a person knows interact in the mind (Jarvis & Pavlenko, 2008: 111)
5 Hypoteesit Jos lähde- ja kohdekielen järjestelmien välillä on symmetriasuhde, todellinen samanlaisuus, myös lähdekielen vaikutus toimii symmetrisesti molempiin suuntiin Vironkieliset suomenoppijat ja suomenkieliset vironoppijat hyödyntävät kohdekielen prosessoinnissa lähde- ja kohdekielessä samanlaisia taivutusmalleja
6 Aineisto Eesti vahekeele korpus (EVKK) suomenkielisten oppijoiden tekstit Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI) vironkielisten oppijoiden tekstit Kuvaukset, kertomukset, arvostelut, esseet
7 Menetelmä 1 Laadittiin pilottikorpukset EVKK:n ja ICLFI:n teksteistä Suomenkielisten oppijoiden korpus EVKK:ssa B1 21 tekstiä, 3500 sanetta, tekstien pituus , keskimäärin 167 sanetta B2 24 tekstiä, 4600 sanetta, tekstien pituus , keskimäärin 192 sanetta Vironkielisten oppijoiden korpus ICLFI:ssa B1 21 tekstiä 4385 sanetta, tekstien pituus , keskimäärin 208 sanetta B2 24 tekstiä, 5859 sanetta, tekstien pituus , keskimäärin 244 sanetta
8 Menetelmä 2 Teksteistä poimittiin kaikki nominien taivutusmuodot Yksikön elatiivin muotoja EVKK B1 23, B2 41 ICLFI B1 87, B2 75 Oppijoiden tuottamat taivutusmuodot tarkasteltiin suomen ja viron konvergenssin ja divergenssin näkökulmasta
9 Suomen ja viron vertailu Sama vartalo, sama taivutus (SVST) sm. lopusta vir. lõpust Eri vartalo, sama taivutus (EVST) sm. taulusta vir. laulusta Sama vartalo, eri taivutus (SVET) sm. (ostos)keskuksesta vir. (ostu)keskusest Eri vartalo, eri taivutus (EVET) sm. tilanteesta vir. olukorrast Läheinen vartalo, eri taivutusmalli, joka on lähdekielessä olemassa (LVET) sm. elämästä vir. elust
10 Alustavia tuloksia Suomenkielisten vironoppijoiden ja vironkielisten suomenoppijoiden elatiivimuotojen jakauma lähde- ja kohdekielen samanlaisuuden ja erilaisuuden perusteella (%) SVST EVST SVET EVET LVET B1sm B2sm B1vir B2vir
11 Alustavia johtopäätöksiä Valtaosa oppijoiden tuottamista elatiivimuodoista perustuu lähde- ja kohdekielen leksikaalis-kieliopillisten mallien samanlaisuuteen Lähdekielen vaikutus toimii symmetrisesti Suomenkielisille vironoppijoille on läpinäkyvämpi vartalon samanlaisuus, vironkielisille suomenoppijoille on melko läpinäkyvä myös taivutusmallin samanlaisuus
12 Haasteita Korpusaineiston sattumanvaraisuus Korpusaineiston, varsinkin EVKK:n suomenkielisten oppijoiden aineiston laajentaminen Tekstien arviointi taitotasoittain Samanlaisuus jatkumona: todellisen, havaitun ja oletetun samanlaisuuden suhde mehest miehestä > muusikast musiikista > asjust - asioista
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotOnko lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen symmetristä? Korpuspohjaisen tutkimuksen tuloksia ja haasteita
doi:10.5128/lv21.06 Onko lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen symmetristä? Korpuspohjaisen tutkimuksen tuloksia ja haasteita A N N E K A T R I N K A I V A PA L U Jyväskylän yliopisto, Tallinnan
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotLähdekieli kielenoppimisen apuna
lektiot Lähdekieli kielenoppimisen apuna ANNEKATRIN KAIVAPALU Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 17. joulukuuta 2005 Meillä kaikilla on henkilökohtaisia kokemuksia vieraiden kielten opiskelusta.
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotVIRO JA VENÄJÄ SUOMENOPPIJAN LÄHDEKIELINÄ
VIRO JA VENÄJÄ SUOMENOPPIJAN LÄHDEKIELINÄ Annekatrin Kaivapalu Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2005. 348 sivua (sis. 9 liitettä). ISBN
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotKORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ
KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ Keaty Siivelt Abstrakti Tässä artikkelissa tarkastellaan vironkielisten suomenoppijoiden sisäpaikallissijojen
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotKielten järjestelmien vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimukseen
Kielten järjestelmien vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimukseen Annekatrin Kaivapalu 1 Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimisen keskeisenä tekijänä Lähdekielen vaikutus on toisen kielen omaksumiseen
LisätiedotTAITOTASOLTA TOISELLE:
TAITOTASOLTA TOISELLE: KORPUSPOHJAINEN TUTKIELMA VIRONKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN VERBISANASTON KEHITTYMISESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Taimisto SISÄLLYS 1.
LisätiedotSuomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena
kirjallisuutta Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena Leena Nissilä: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis
LisätiedotAFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu
AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
LisätiedotVIRONKIELISEN SUOMENOPPIJAN ÄIDINKIELI ONGELMA, HAASTE VAI VOIMAVARA?
ANNEKATRIN KAIVAPALU VIRONKIELISEN SUOMENOPPIJAN ÄIDINKIELI ONGELMA, HAASTE VAI VOIMAVARA? uroopan unionin laajentuminen ja lisääntynyt työvoiman vapaa liikkuuvuus ovat kasvattaneet pysyvästi Suomessa
LisätiedotKorpuksiin perustuvalla kielenoppimisen
kielitieteen kentiltä OPPIJANSUOMEN JA -VIRON SÄHKÖISET TUTKIMUSAINEISTOT Korpuksiin perustuvalla kielenoppimisen ja oppijankielen tutkimuksella on jo kahdenkymmenen vuoden perinteet indoeurooppalaisissa
LisätiedotOne-to-many mapping between closely related languages and its influence on second language acquisition
One-to-many mapping between closely related languages and its influence on second language acquisition Kristi Pällin Annekatrin Kaivapalu 27.9.2013 LCR 2013 Framework Projects Cross-linguistic influence
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja20
Lähivõrdlusi Lähivertailuja20 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T I R A K
LisätiedotMinulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?
Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Esityksessäni tarkastelen, millä tavalla sanastoa voisi opetuksessa käsitellä kontekstuaalisena
LisätiedotSANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA
SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotJOKA-, MIKÄ- JA KUKA-RELATIIVIKONSTRUKTIOIDEN VIRHEET VIROLAISTEN SUOMENOPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA
JOKA-, MIKÄ- JA KUKA-RELATIIVIKONSTRUKTIOIDEN VIRHEET VIROLAISTEN SUOMENOPPIJOIDEN KIRJOITELMISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 12.5.2017 Maria Huttu-Hiltunen SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotViron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen
lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti
Lisätiedot94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu
Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94
LisätiedotACTA VIRON KIELEN VAIKUTUS SUOMEN KIELEN VERBIEN JA NIIDEN REKTIOIDEN OPPIMISEEN UNIVERSITATIS OULUENSIS B 99. Leena Nissilä OULU 2011 HUMANIORA
OULU 2011 B 99 ACTA Leena Nissilä UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA VIRON KIELEN VAIKUTUS SUOMEN KIELEN VERBIEN JA NIIDEN REKTIOIDEN OPPIMISEEN OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, SUOMEN KIELI
LisätiedotPerinteitä ja nykyaikaa suomalais-ugrilaisten kielten käytössä ja oppimisessa
Perinteitä ja nykyaikaa suomalais-ugrilaisten kielten käytössä ja oppimisessa Vuoden 2018 Lähivertailuissa on kaikuja viime vuoden VIRSUn 20-vuotisjuhlakonferenssista Kieli kielitieteessä, kielitiede kielen
LisätiedotLähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa
doi: 1.5128/LV23.14 Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa KEATY SIIVELT Tallinnan yliopisto SANNA MUSTONEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa tarkastelemme,
LisätiedotLähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä.
Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä. Heini Kaalamo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotMORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ
MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 15.5.2017 Olli-Juhani Piri
LisätiedotLIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu
LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.
Lisätiedotvaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin
doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan
LisätiedotLähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin
Lähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin Miikal Hovi Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos
LisätiedotFRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA
FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet
LisätiedotViron- ja englanninkielisten S2-oppijoiden infinitiivituotosten vertailua virheanalyysin keinoin
Viron- ja englanninkielisten S2-oppijoiden infinitiivituotosten vertailua virheanalyysin keinoin Katariina Lampinen Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kielen maisteriopinnot Pro gradu
LisätiedotSAKSANKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN KIRJOITUSTEN SIIRTOVAIKUTUSPIIRTEITÄ. Now you see it, now you don t. Pro gradu Eva Inari Malessa
SAKSANKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN KIRJOITUSTEN SIIRTOVAIKUTUSPIIRTEITÄ Now you see it, now you don t. Pro gradu Eva Inari Malessa Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomen kieli Elokuu 2011 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotFrekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa
Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2013 Anna Akgül SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe, lähtökohdat
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotVirkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä
Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto Joulukuu 2010 Niina Salmi TURUN YLIOPISTO Kieli- ja käännöstieteiden laitos
LisätiedotPALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS
PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2009 Otto Kallioranta 2 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet
LisätiedotTee on kitsas onko tee kitkerää vai oletteko te saita?
doi:10.5128/lv22.08 Tee on kitsas onko tee kitkerää vai oletteko te saita? Suomalaiset opiskelijat viroa ymmärtämässä ILONA PAAJANEN Itä-Suomen yliopisto PIRKKO MUIKKU-WERNER Itä-Suomen yliopisto Tiivistelmä.
LisätiedotMEKRIJÄRVEN ABSTRAKTIT 1. 2.10.2009
MEKRIJÄRVEN ABSTRAKTIT 1. 2.10.2009 Suomi viro-koodinvaihto Facebookissa Maria Frick Helsingin yliopisto Esitelmäni käsittelee Facebook-verkkoympäristössä tapahtuvaa suomen ja viron vaihtelua. Analyysin
LisätiedotAnnekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Salo, O.-P., T. Nikula & P. Kalaja (toim.) 2007. Kieli oppimisessa Language in Learning. AFinLAn vuosikirja 2007. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 65. Jyväskylä. s. 289 309. ÄIDINKIELI
LisätiedotMaasika mansikka, maasika vai maahanmuuttaja? Koherentin vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta
Maasika mansikka, maasika vai maahanmuuttaja? Koherentin vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta Maisterintutkielma Katja Virtanen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2015
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotAvainrakenneanalyysi: Tapa tutkia oppijankielen lauserakennetta korpusvetoisesti
Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 35 47. Ilmari Ivaska ja Kirsti Siitonen Turun yliopisto
LisätiedotNomini- ja verbitaivutusmorfeemien omaksumisjärjestys aikuisten S2-oppijoiden välikielessä Sophie Kuiper
Stockholms universitet Institutionen för baltiska språk, finska, nederländska och tyska Avdelningen för finska Nomini- ja verbitaivutusmorfeemien omaksumisjärjestys aikuisten S2-oppijoiden välikielessä
LisätiedotPartikkelit, niiden käyttö ja paikka lauseessa edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa
Partikkelit, niiden käyttö ja paikka lauseessa edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa Anni Toikka Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden
LisätiedotSuomen nominitaivutuksen oppiminen kieliympäristössä ja sen ulkopuolella: lähdekielinä ukraina ja venäjä
Suomen nominitaivutuksen oppiminen kieliympäristössä ja sen ulkopuolella: lähdekielinä ukraina ja venäjä Olena Herasymenko Pro gradu- tutkielma Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma Kieli- ja käännöstieteiden
LisätiedotSuomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla
lektiot Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla Mikko Kajander Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 20. joulukuuta 2013 Tutkin suomen eksistentiaalilausetta toisen kielen
LisätiedotThis is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):
http://www.diva-portal.org This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record): Määttä, T. (2013) Paikallissijaisten
LisätiedotRUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN MORFOSYNTAKTISTEN VERBIMUOTOJEN VIRHEKÄYTÖT
RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN MORFOSYNTAKTISTEN VERBIMUOTOJEN VIRHEKÄYTÖT Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 18.12.2017 Annika Liiti SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen taustaa
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotOppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto
LisätiedotSKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit
SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit 1. Keskusteluntutkimus Vastuuhenkilö Minna Suni BERG, MAARIT 2003: Syytöksiä ja epäilyksiä. Toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa.
LisätiedotKORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN ILLATIIVIN JA ALLATIIVIN KÄYTÖSTÄ KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA.
Menen seuraavaan kursiin KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN ILLATIIVIN JA ALLATIIVIN KÄYTÖSTÄ KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA Tuija Määttä Abstrakti Artikkelissa tarkastellaan ruotsinkielisten
LisätiedotSUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA
157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN
LisätiedotSuomen kielen opiskelijat ja viron ymmärtäminen testissä
KITSAS TEE LAIHA TEE VAI KAPEA TIE? Suomen kielen opiskelijat ja viron ymmärtäminen testissä Suomen kielen pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Toukokuu 2012 Ilona Paajanen ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY
LisätiedotMorfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta
doi:10.5128/lv22.03 Morfologinen priming ja fraseologia vieraan kielen oppimisessa: korpustutkimus oppijansuomesta JARMO HARRI JANTUNEN Oulun yliopisto SISKO BRUNNI Oulun yliopisto Tiivistelmä. Artikkelimme
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Nykysuomen ja kääntämisen laitos. Tarja Hyövälti. Virolaiset ammattikoululaiset suomea oppimassa
VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Nykysuomen ja kääntämisen laitos Tarja Hyövälti Virolaiset ammattikoululaiset suomea oppimassa Motivaatio ja tavoitteet, kielikontaktit sekä verbivarasto Nykysuomen
LisätiedotTutkimus: Virustorjunta Virustorjunta vertailut löytyvät osoitteesta Virustorjunta.biz. Suosittelemme lukemaan kaikki arvostelut ja valitsemaan
Lisätiedot
Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä
doi: 10.5128/LV23.10 Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkeli käsittelee ruotsinkielisten suomenoppijoiden
LisätiedotTampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö. ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus
Tampereen yliopisto, Kieli, käännös ja kirjallisuustieteiden yksikkö ParFin suomi venäjä rinnakkaistekstikorpuksen laajennus Aineiston sisältö ja koko ParFin on kaunokirjallisuuden suomi venäjä rinnakkaistekstikorpus,
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotSuomea oppimassa WordDiven avulla - kielenoppimisohjelmiston käyttäjien käsityksiä ja kokemuksia opiskelustaan
Suomea oppimassa WordDiven avulla - kielenoppimisohjelmiston käyttäjien käsityksiä ja kokemuksia opiskelustaan Maisterintutkielma Maiju Mäkelä Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2015 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.
Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa
LisätiedotKIELENOPPIMISYMPÄRISTÖN VAIKUTUS OPPIJANSUOMEN SANASTOON
KIELENOPPIMISYMPÄRISTÖN VAIKUTUS OPPIJANSUOMEN SANASTOON Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Jaana Isohätälä SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen aihe 1 1.2. Tutkimusaineisto
LisätiedotOppijansuomen sähköiset tutkimusaineistot
Oppijansuomen sähköiset tutkimusaineistot Nykytilanne Jarmo Harri Jantunen ja Silja Pirkola 1 Johdanto Korpukset tarjoavat kielentutkijoille mahdollisuuden tutkia kieltä laajojen sähköisten aineistojen
LisätiedotOppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1
doi:10.5128/lv25.05 Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 JARMO HARRI JANTUNEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Lisätiedot806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotN:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.
N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat
LisätiedotKiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi
SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
LisätiedotParantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin
Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Evelina Liski Suomen kielen pro gradu - tutkielma Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 006 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotOppijankieliaineistojen annotointi esimerkkinä ICLFI:n annotoinnin prosessit, ongelmat ja ratkaisut
Mutta, M., P. Lintunen, I. Ivaska & P. Peltonen (toim.) 2014. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2014 / n:o 7. 60 80. Jarmo Harri Jantunen 1, Sisko Brunni 2, Liisa-Maria Lehto 2 & Valtteri Airaksinen
LisätiedotSuomen kieli toisena kielenä Ajankohtaisia tutkimustuloksia
Suomen kieli toisena kielenä Ajankohtaisia tutkimustuloksia Koulutuksen tarve kasvaa Maahanmuuttajien määrän jatkuva kasvu on lisännyt suomen kieli toisena kielenä -opetuksen tarvetta Suomessa. Myös ulkomailla
LisätiedotDigihyvinvointi perheissä
Digihyvinvointi perheissä Yhteydenpito ja sosiaalinen media Sukupolvien ketju -hankkeen 3. kierroksen alustavia tuloksia Hans Hämäläinen & Mirkka Danielsbacka 17 Esityksen sisältö Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen
LisätiedotVIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA:
VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: Virolaisten suomen kielen opiskelijoiden monikon genetiivin ja monikon illatiivin muodostamisen taidot Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa
LisätiedotPelkoilmaisut S2-oppijoiden taitotasoille arvioiduissa tarinoissa
doi:10.5128/lv24.09 Pelkoilmaisut S2-oppijoiden taitotasoille arvioiduissa tarinoissa OUTI TOROPAINEN Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa tarkastellaan partisiipin pelottava
LisätiedotVirolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö
Virolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö Niina Suominen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu
LisätiedotEurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.
test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotKuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma
Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus
LisätiedotVerbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa
Keisanen, T., E. Kärkkäinen, M. Rauniomaa, P. Siitonen & M. Siromaa (toim.) 2013. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2013 / n:o 5. 123 141. Tuija Määttä Uumajan yliopisto Verbien tulla ja mennä
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotThe Baltic Guide -julkaisut
The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien
LisätiedotVIRONKIELISTEN SANOJEN JA SANANMUOTOJEN TULKINTA TEKSTISTÄ ILMAN VIRON OPINTOJA
VIRONKIELISTEN SANOJEN JA SANANMUOTOJEN TULKINTA TEKSTISTÄ ILMAN VIRON OPINTOJA Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Suomen kieli 27.7.2017 Laura Tuomainen ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN
LisätiedotTuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotTUGLAS-SEURAN KOTOUTTAVA TYÖ JÄRVI LIPASTI 28.4.2015
TUGLAS-SEURAN KOTOUTTAVA TYÖ JÄRVI LIPASTI 28.4.2015 VIRO-KESKUS - EESTI MAJA Sörnäisten rantatie 22 Suvilahti, Helsinki Tuglas-seura Suomen Viro-yhdistysten liitto Viro-instituutti Viron matkailunedistämiskeskus
LisätiedotKORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA
KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista http://www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotMahdollisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistynyttä S2-suomea erottavana piirteenä
doi:10.5128/lv24.02 Mahdollisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistynyttä S2-suomea erottavana piirteenä ILMARI IVASKA Turun yliopisto Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan edistyneiden suomea toisena
LisätiedotAvainrakenneanalyysillä uusia ikkunoita suomen oppimiseen
Avainrakenneanalyysillä uusia ikkunoita suomen oppimiseen Ilmari Ivaska: Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti. Avainrakenneanalyysi. Turun yliopiston julkaisuja C 409. Turku:
LisätiedotSaksankielisten suomenoppijoiden vokaalit. Vokaalien ä, e ja a tunnistaminen ja tuottaminen kuuntelukokeissa
Saksankielisten suomenoppijoiden vokaalit Vokaalien ä, e ja a tunnistaminen ja tuottaminen kuuntelukokeissa Pro gradu -tutkielma Hanna Paloneva Suomen kieli Helsingin yliopisto Helmikuu 2015 Sisällysluettelo
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Lisätiedot