KSV:n kirjaamoon lähetetyt Koivusaaren kansainvälistä kilpailua koskevat kysymykset sekä seminaarissa 1.9. esitettyjä kysymyksiä 1. Rajoittuuko kilpailualue Koivusaareen vai voiko kilpailija ottaa ympäröiviä saaria mukaan ehdotukseensa? V: Kilpailualue on kilpailuohjelman mukainen, ympäristö on kuitenkin otettava huomioon. 2. Mitkä ovat alueen perustamisolosuhteet? V: Kilpailuohjelmassa näkyy täytemaat oranssilla rajauksella (sivulla 28) ja pehmeiden maakerrosten paksuus vesialueilla (sivulla 26). Alkuperäisten saarten maa-alueet ovat kantavaa kalliomoreenia. Täytemaat vaihdetaan rakentamiseen sopivaksi tulevan maankäytön mukaan. 3. Ovatko luontoarvot sitovasti rakentamista rajoittavia? V: Ehdotusten tekijät voivat suhtautua suojelun ulkopuolisiin luontoarvoihin haluamallaan tavalla. Koivusaaren eteläkärjen rantaniitty on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä. 4. Mistä on sanamuoto uusi ja olennaisesti muuttuva julkisten palvelujen ja hallinnon alue Hanasaaren alueelle? V: Lainaus on suoraan Espoon eteläosien yleiskaavasta (yleiskaavamerkintä PY). 5. Koivusaaren kaavatilanteesta kerrotaan, että yleiskaava 2002:n mukaan alueen läpi kulkee metro tai rautatie ja moottorikatu. Eikö metrosta ole jo päätös? V: Lainaus on suoraan Helsingin yleiskaava 2002:sta. Helsingin kaupunginvaltuusto on 21.5.2008 hyväksynyt Länsimetron hankesuunnitelman ja Espoon kaupunginvaltuusto on 19.5.2008 hyväksynyt Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen. 6. Mitä Espoo suunnittelee Hanasaareen? V: Toistaiseksi Espoo ei ole esitellyt mitään suunnitelmia. 7. Voiko saaren ympäristön vesialueita täyttää? V: Yksi kilpailun lähtökohdista on se, että vesialueita voidaan täyttää 8. Mikä on julkisen keskustelun suhde juryn työskentelyyn? Onko juryssä poliitikkoja? V: Tuomaristo seuraa julkista keskustelua, mutta tekee omaa työtään. Tuomaristossa ei ole poliitikkoja. 9. Perustuuko KSV:ssa tehtävä suunnittelutyö samoihin lähtökohtiin kuin kilpailu? V: Kyllä 10. Miksi kilpailu järjestetään? V: Tarvitaan lisää ideoita ja suunnitelmavaihtoehtoja tärkeällä paikalla olevalle alueelle osayleiskaavan laatimisen pohjaksi. 11. Miten työt asetetaan näytteille? V: Tuomariston valitsema yläluokka esitellään näyttelytilassa ja kaikki ehdotukset ovat nähtävillä internetissä. 12. Ovatko mitoitustavoitteet realistiset? V: KSV:n suunnittelijat ovat haarukoineet omien luonnostensa avulla kilpailun mitoitustavoitteita ja realistista kokoa. 13. Kuinka sitovaa on alueen infrastruktuuri? V: Metron linjaus, asemat ja Länsiväylä ovat sitovia.
14. Miksi veneet halutaan säilyttää juuri Vaskilahdella? V: Alueella on tällä hetkellä kolme venekerhoa, joista kaksi on helppo säilyttää entisillä paikoillaan ja etsiä kolmannelle uusi paikka. Vaskilahti on suojainen ja toimii hyvin venesatamana. Kilpailijat saavat kuitenkin käyttää omaa harkintaansa venekerhojen sijoituksessa. 15. Mikä on sosiaalisen asuntotuotannon osuus? V: Asunto-ohjelman mukainen osuus on 40 % sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja, 25 % ARA-vuokra-asuntoja, 19 % Hitas-omistusasuntoja ja 16 % muita vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Koivusaaren tulevien asuntojen suhteen jakaumaa ei ole vielä päätetty. 16. Miten rakennuttajat suhtautuvat Koivusaaren rakentamiseen? V: Koivusaaren suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Rakennuttajien kanssa aletaan neuvotella tiiviimmin suunnittelun ja päätöksenteon ollessa pidemmällä. 17. Miksi saaren eteläkärki on suojeltu? V: Rantaniitty on suojeltu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 15.1.2001. Suojelun kannalta mereltä tulevat luonnonvoimat kuten aallokko, tuuli ja ahtojäät säilyttävät niityn luontoarvot. 18. Miten varaudutaan merenpinnan nousemiseen? V: Rakennusten pohjakerrosten lattiakoron tulee olla +3,5 m. Pysäköintilaitokset voivat sijoittua sen alapuolelle rakennusten kellareihin tai pihakansien alapuolelle. 19. Hoitaako uusi Koivusaaren liittymä kaiken Lauttasaareen suuntautuvan liikenteen? V: Ei, sillä itäisempi Lemissaaren liittymä Lauttasaaressa jää yhä käyttöön. 20. Miksi halutaan puhkaista uusi kanava Koivusaaren länsipuolelle? V: Sisälahtien vedenlaadun parantamiseksi ja vesiliikenteen reittien parantamiseksi. 21. Halutaanko kilpailun avulla löytää uusi ekokaupungin muoto? V: Paikka on julkisten liikenneyhteyksiensä ja sijaintinsa puolesta ekologiselle kaupunginosalle oivallinen. 22. Onko saari kaukolämmön piirissä? V: On. 23. Voidaanko uusia energiamuotoja hyödyntää? V: Kyllä voidaan. 24. Ketkä omistavat Lauttasaaren yksityiset maat? V: Taloyhtiöt tai yksityishenkilöt. 25. Miksi Länsiväylää ei voi muuttaa hitaammaksi kaduksi? V: Se on Tiehallinnon eli valtion omistama tie, Helsingin kaupungin toimivalta ei ulotu sinne. 26. Miksi metrolinja kulkee niin syvällä? V: Hyvää kallioperää ei ole lähempänä maanpintaa. 27. Voidaanko täyttöjä tehdä myös saaren pohjoispuolella huolimatta rannan kiinteistöistä (Nokian edustustila)? Lisäksi ohjelmassa mainitaan, että maanomistus ei sido kilpailijaa. Voidaanko nykyiset toiminnot korvata uudella rakentamisella? V: Lähtökohtana on se, että vesialuetta saaren ympärillä, myös pohjoispuolella, voidaan täyttää. Kilpailija voi suhtautua olemassa olevaan rakennuskantaan haluamallaan tavalla. 28. Ovatko metroaseman suunnitelmat sitovia, voidaanko suunnitelmia muuttaa kilpailun tuloksen pohjalta? Voidaanko asema integroida osaksi rakentamista ja sisäänkäyntejä yh-
distää rakennuksiin? V: Metroaseman suunnitelmat ovat sitovia. Aseman integroiminen osaksi muuta kaupunkirakennetta on mahdollista ja toivottavaa. Koivusaaren puoleisen sisäänkäynnin järjestelyt ja rakenteet maantasossa vaativat todennäköisesti uudelleen suunnittelua niin, että ne sopivat kilpailijan esittämään kaupunkirakenteeseen. 29. Onko länsiväylän kattamista kilpailualueella tutkittu? V: On tutkittu, erilaiset kattamisratkaisut ovat mahdollisia ratkaisumalleja. 30. Mihin mittakaavaan pienoismalli halutaan? V: Liitteeseen L01 (dwg-tiedosto) on merkitty pienoismallin rajat. Pienoismalli tehdään mittakaavaan 1:2000. 31. Mikä on laskuveden ja nousuveden ero rannalla? V: Suomen rannikolla ei käytännössä ole vuorovesi-ilmiötä. 32. Onko jäämyrskyistä vahinkoa alueella? V: Suomessa ei ole ollut vakavia jäämyrskyjä. Toki täälläkin alijäähtynyt vesi osuessaan tienpintaan saattaa aiheuttaa hyvin liukkaan kelin. 33. Mikä on yleisin tuulensuunta alueella? V: Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. 34. Onko alueella mahdollisuutta kaukolämpöön? V: Alue kuuluu kaukolämmön piiriin. 35. Onko alueella riittäviä juomavesivarantoja? V: Alue kuuluu Helsingin Veden vesijohtoverkkoon. 36. Miten jätehuolto ja viemäröinti hoidetaan? V: Pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt kuuluvat YTV:n järjestämän jätehuollon piiriin. Helsingissä lajitellut jätteet haetaan toistaiseksi kuljetusautoilla. Alue kuuluu viemäriverkostoon. 37. Kuinka pitkä on kausi, jonka aikana venesatama täytyy olla avoinna veneilylle? V: Veneilykausi alkaa Suomen etelärannikolla yleensä huhti-toukokuussa ja päättyy syyslokakuussa 38. Millaisia väestöennusteita Koivusaareen on tehty? V: Koivusaareen halutaan monipuolinen väestörakenne. Asuntojen jakaumaa kovan rahan tuotantoon ja sosiaalisesti tuettuun asumiseen ei ole Koivusaaren kohdalla vielä päätetty. 39. Onko kilpailussa ennakkorekisteröintiä? V: Ei, kilpailussa ei ole ennakkorekisteröintiä. 40. Mikä on julkisen keskustelun rooli kilpailun ratkaisussa? V: Tuomaristo seuraa julkista keskustelua, mutta tekee omaa työtään. 41. Saadaanko ympäristömallista kuvia sen valmistuttua? V: Kyllä. Valokuvia pienoismallista tulee internetiin viikolla 41. 42. Venepaikkoja esitetään nykyistä vastaava määrä. Kanta talvisäilytykseen jää hieman epäselväksi. Tuleeko kaikille veneille / osalle veneistä järjestää talvisäilytys kilpailualueella? Vai oletetaanko talvisäilytyksen tapahtuvan jossain muualla? V: Kilpailuohjelman mukaan talvisäilytykseen halutaan löytää uusia urbaaniin kaupunkikuvaan sopivia ratkaisuja. Osa talvisäilytystä on mahdollista järjestää myös kilpailualueen ulkopuolella.
43. Olemassa olevista rakennuksista veneilytarvikeliikkeillä mainitaan olevan huomattavaa paikallista rakennushistoriallista merkitystä. Metroaseman suunnitelmassa rakennukset on kuitenkin merkitty purettaviksi. Mikä on kilpailun järjestäjän näkemys rakennusten säilyttämisestä / purkamisesta? V: Kaupunginmuseon inventoinnissa ainoastaan alueen vaaleaan tiilirakennukseen vuodelta 1939 on todettu liittyvän paikallishistoriallisia arvoja. Kilpailun järjestäjä toivoo kilpailijoiden suhtautuvan rakennukseen oman harkintansa ja ehdotuksensa kokonaisidean mukaisesti. Mikään rakennuksista ei ole suojeltu. 44. Onko maaperän ja satama-altaiden pohjien saastuneisuutta selvitetty, erityisesti Länsiväylän eteläpuolella. Täyttöä oli kilpailuohjelman mukaan tehty mm. rakennusjätteellä. Kuinka suuriin massanvaihtoihin joudutaan, jos alueelle rakennetaan? V: Maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu. Sekä vesialueella, että maa-alueella maaperä kunnostetaan rakentamiseen sopivaksi, mikä todennäköisesti edellyttää jo täytetyllä alueella massanvaihtoja. 45. Kilpailumateriaaliin sisältyy liite 14, powerpoint-esitys. Onko tämä mahdollisesti 1.9. seminaarin materiaali. Jos ei, niin lisätäänkö seminaariesitykset ja tiivistelmä ehdotusten laadintaan vaikuttavasta seminaarikeskustelusta kilpailun www-sivuille? V: Liite 14 on seminaarin esitys. Seminaarissa käyty keskustelu lisätään kilpailukysymysten kanssa internet-sivulle. 46. Liitteessä 14 on myös ilmakuviin tehtyjä luonnoksia liittymäjärjestelyistä. Onko näistä kaavioista jokin ensisijainen. Siirtyykö Katajaharjun liityntäliikenne Länsiväylälle kulkemaan pelkästään ns. rinnakkaiskatua pitkin, Koivusaareen rakennettavan liittymän kautta? V: Powerpoint-esityksen kalvo 37 ei esitä liittymän muotoa, vaan ainoastaan periaatteen, että eritasoliittymä tarvitaan. Katajaharjun liittymä poistuu ja liikenne siirtyy Koivusaaren liittymään. 47. Kilpailumateriaalissa on esitetty nopea kevyenliikenteen yhteys. Jatkuuko reitti tulevaisuudessa Länsiväylän rinnalla, myös Lapinlahden sillan kohdalla, päätyen Ruoholahteen? V: Suorempaa kevyen liikenteen reittiä Helsingin ja Espoon rajalta keskustaan tutkitaan työmatkapyöräilyn helpottamiseksi. 48. Pitääkö linja-autoliikenteen pysäkeille esittää paikka kilpailualueelle? V: Länsiväylällä tulee metron rakentamisenkin jälkeen olemaan pitkän matkan linja-autoliikennettä ja esimerkiksi Kirkkonummen bussit kulkevat Länsiväylän kautta Helsinkiin. Koivusaarta ja sen ympäristöä, sekä liittymistä metroon palveleva linja-autopysäkki on tarpeellinen. 49. Kuinka monen auton pysäköinti on mahdollista järjestää kilpailualueen keskiosan kallioresursseihin, ks. kilpailuohjelman kohta 3.2.5? V: Metro ja sen ajotunneli sekä Länsiväylä rajoittavat huomattavasti kallioresurssien käyttämistä. 50. Onko kilpailussa ilmoittautumista tai ennakkorekisteröintiä ennen ehdotuksien palautusta? Jos on, millä perusteella valitaan osallistujat, mitä materiaalia lähetetään ja mihin mennessä? Jos ei ole, lähetetäänkö ehdotuksen mukana virallisia dokumentteja, kuten kaupparekisteriote sekä veroviranomaiselta saatava selvitys verojen suorittamisesta ja vakuutusyhtiöltä saatava selvitys sosiaali- ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamisesta? V: Ei, kilpailussa ei ole ennakkorekisteröintiä. Ehdotuksen mukana lähetetään ainoastaan nimikuori.
51. Jos monialainen suunnittelijaryhmä muodostetaan, pitääkö meidän olla rekisteröitynyt yritykseksi kotimaassamme? V: Ei, kilpailuun osallistujien suunnitteluryhmät voivat olla vapaamuotoisia. 52. Jos osallistujan äidinkieli on jokin muu kuin englanti tai suomi, pitääkö kaupparekisteriote sekä veroviranomaiselta saatava selvitys verojen suorittamisesta ja vakuutusyhtiöltä saatava selvitys sosiaali- ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamisesta käännättää? V: Mitään yllä mainittuja dokumentteja ei tule lähettää. 53. Onko kilpailu kansainvälisesti avoin kaikille? V: Kyllä. 54. Onko kilpailussa osallistumismaksua? V: Ei, kilpailussa ei ole osallistumismaksua. 55. Mikä rakennus puretaan? V: Kilpailijat voivat suhtautua alueen nykyiseen rakennuskantaan harkintansa mukaan. 56. Mikä on päiväkoti? Onko se lapsille? V: Kyllä, kyseessä on kunnan järjestämä alle kouluikäisten lasten päiväkoti.