Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1
Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen viennin ja vientimarkkinoiden kehitys vaisua Tuottavuuden kasvu jää hyvin hitaaksi, kilpailukyky ei parane Julkisen talouden tasapainottaminen entistä vaikeampaa 25.1.2016 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 2
Julkinen 3
Kasvu jää hitaaksi Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2010 hinnoin (vasen asteikko) 220 Mrd. euroa % 10 Kokonaistuotanto, % 200 180 160 5 0-5 Joulukuu Kesäkuu 2014e: -0,4-0,1 2015e: -0,1 0,2 2016e: 0,7 1,2 2017e: 1,0 1,3 140 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017-10 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10.12.2015 eurojatalous.fi Julkinen 4
5 4 3 2 1 0-1 Inflaatio vaimeaa YKHI-inflaatiohajotelma Palvelut ja teollisuustuotteet pl. energia Energiatuotteet Elintarvikkeet Inflaatio YKHI, % Joulukuu Kesäkuu 2014: 1,2 1,2 2015e: -0,1 0,2 2016e: 0,3 1,0 2017e: 1,0 1,5-2 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10.12.2015 eurojatalous.fi Julkinen 5
Euroalueen kasvu laaja-alaista, Suomi jää jälkeen Kokonaistuotannon määrä Suomi Euroalue 140 130 120 110 100 Indeksi, 1999Q1 = 100 Kokonaistuotanto, % Suomi (SP) Euroalue (EKP) 2014: -0,4 0,9 2015e: -0,1 1,5 2016e: 0,7 1,7 2017e: 1,0 1,9 90 1999 2004 2009 2014 Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue). Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, Suomen Pankki ja EKP. 32353 25.1.2016 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 6
Heiveröinen kasvu kotimaisen kysynnän varassa Eri kysyntäerien vaikutus BKT:n kasvuun 5 Nettovienti Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Prosenttiyksikköä Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos 0-5 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2015 2017 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10.12.2015 eurojatalous.fi Julkinen 7
Rakentaminen on talouden valopilkku Koko rakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 130 Määräindeksi, 2010 = 100 120 110 100 90 80 70 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Rakentamisen liikevaihtokuvaajan trendisarjat. Lähde: Tilastokeskus. 30219@Rakentamisenlvk Julkinen 8
Viennin elpyminen viivästynyt 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 Suomen viennin, tuonnin ja vientimarkkinoiden kehitys Vienti Tuonti Vientimarkkinat Indeksi, 2007 = 100 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Vienti, % Joulukuu Kesäkuu 2014: -0,7-0,4 2015e: 0,1 0,6 2016e: 2,1 3,3 2017e: 2,7 4,0 10.12.2015 eurojatalous.fi 25.1.2016 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 9
Velan kasvuvauhti huolestuttavavelkasuhde nousee yli 68 prosenttiin Julkisyhteisöjen velka 80 % Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Kokonaisveroaste (oikea asteikko) % 48 Velkasuhde, % 60 40 20 46 44 42 Joulukuu Kesäkuu 2014: 59,3 59,3 2015e: 62,8 62,5 2016e: 65,7 65,1 2017e: 68,1 67,3 0 1999 2004 2009 2014 Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 10.12.2015 eurojatalous.fi 40 Julkinen 10
Vaihtoehtoislaskelma: Entä jos vienti ei lähde kasvuun? 196 000 BKT polkee paikallaan vaihtoehtoislaskelmassa Perusura Laskelma Milj. euroa 194 000 192 000 190 000 188 000 186 000 184 000 182 000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 10.12.2015 25.1.2016 eurojatalous.fi Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 11
Talouden iso kuva: Tulonmuodostus heikkoa, elintasoa pidetään yllä velkaantumisen voimalla 102 BKT asukasta kohden Määrän indeksi, 2007 = 100 BKT työllistä kohden Eläkkeensaajat Lukumäärän ennustettu muutos vuodesta 2007 vuoteen 2017, tuhatta henkeä 100 98 Työttömät 96 Työlliset 94 Alle 15-vuotiaat 92 90 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Muut -50 0 50 100 150 200 250 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 Yksityinen ja julkinen kulutus Vienti Tuotannolliset investoinnit Määrän indeksi, 2007 = 100 110 105 100 95 90 85 80 75 140 130 120 110 100 90 80 Lähteet: Eläketurvakeskus, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 Vaihtotase (oik.ast) Kotitalouksien ja julkisen sektorin velka yhteensä (vasen ast.) % BKT:stä % BKT:stä 4 3 2 1 0-1 -2 70 2007 2009 2011 2013 2015 2017 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-3 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 Julkinen 12
Suomi Irlanti Luxemburg Ranska Itävalta Italia Saksa Euroalue Espanja Kreikka Slovenia Portugali Viro Latvia Slovakia Liettua mutta samanaikaisesti Suomi on euroalueen kallein maa Suomi on euroalueen kallein maa Kotitalouksien hintatasoindeksi vuonna 2014, euroalue = 100 50 60 70 80 90 100 110 120 130 Lähde: Eurostat. 10.12.2015 eurojatalous.fi Julkinen 13
Kehityksen kääntäminen välttämätöntä ja vaati määrätietoista toimintaa Julkinen 14
Keskeisiä talouspoliittisia toimenpiteitä Kilpailukyvyn palauttaminen Rakenneuudistukset Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen Kilpailun lisääminen hyödykemarkkinoilla Innovaatiopolitiikan tehostaminen(?) Julkisen velan kasvun pysäyttäminen 25.1.2016 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 15
Miksi hintakilpailukyky niin tärkeää?: Perinteiset teollisuuden alat ulkomaankaupan tukipilareina Kauppatase tavaraluokittain 2 500 Miljoonaa euroa kuukaudessa 2 000 1 500 1 000 500-500 -1 000-1 500-2 000-2 500 Tietokoneet ja sähkölaitteet Raakaöljy ja maakaasu Metallimalmit Koneet ja laitteet Perusmetallit ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet Jalostetut öljytuotteet Elintarvikkeet Kulkuneuvot 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Muut Muunnettu vuoden 2014 euroiksi BKT-deflaattorilla ja HP-suodatettu. Lähteet: Tulli ja Suomen Pankin laskelmat. 10.12.2015 eurojatalous.fi Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat Julkinen 16
Miksi rakenneuudistukset niin tärkeitä? Ei voi olla niin että tuotanto ja työllisyys ottavat kaikki häiriöt vastaan, on parempi että hinnat ja palkat joustavat Kilpailua edistävät toimet työmarkkinoilla ja hyödykemarkkinoilla paitsi tekevät hinnat joustavimmiksi, myös parantavat tuottavuutta Rakenneuudistukset on yksi keskeinen kilpailukyvyn parantamisen väline Voimistavat muiden kilpailukykytoimien vaikutuksia Maailma ympärillä muuttuu, myös Suomen täytyy sopeutua. Minne katosi Suomen kasvustrategia? Julkinen 17
Miksi julkisen talouden tasapainottaminen tärkeää nyt? Suomessa nyt otettavaa lisävelkaa joudutaan tulevaisuudessa hoitamaan tilanteessa, jossa nykyistä pienempi osa väestöstä on työiässä Jos sopeuttamistoimia jätetään tekemättä, nykyiset nuoret joutuvat paitsi maksamaan valtaosan suurten ikäluokkien eläkkeistä sekä terveys- ja hoivapalveluista myös hoitamaan edellisen sukupolven velat ja hakemaan työpaikkaa taloustilanteessa, jonka ongelmia ei ehkä edelleenkään ole ratkaistu 25.1.2016 Juha Kilponen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland Julkinen 18
Talouden käänne antaa odottaa Talouskasvu Vuoden 2015 kasvuluku lähellä nollaa Etumerkki yhä epävarma Luottamusindikaattorit Huoli työttömyydestä kasvanut Yritysten luottamus hieman piristynyt Työmarkkinat Tilastoissa erisuuntaisia signaaleja Tilanteen heikkeneminen hidastunut Ulkomaankauppa Vienti kehittynyt heikompaan suuntaan Tuonnin supistuminen hidastunut Investoinnit Rakentaminen on harvoja valopilkkuja Muut investoinnit yhä laskussa Inflaatio Öljy painaa yhä Kotimainen inflaatio euroaluetta hitaampaa Julkinen 19
Kiitos! www.bof.fi www.eurojatalous.fi Julkinen 20