Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Samankaltaiset tiedostot
Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

RAPORTTEJA. Sanna Tenhunen ja Risto Vaittinen. Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit

koulutuksesta kuvaajia

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

menestykseen Sakari Tamminen

Hannu Uusitalo Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Millaisen Suomen haluamme?

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Maailman valutuotanto

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Lisää matalapalkkatyötä

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

XVII POHJOIS-SUOMEN TYÖMARKKINASEMINAARI POHJOISEN FORUM , ROVANIEMI. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen EK TYÖURIEN PIDENTÄMISEN HAASTEET

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Roope Uusitalo Työeläkepäivä

K-moduulin kysymyksiä ja vastauksia

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Rajahaastattelututkimus

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Kehityspäällikkö , info

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

muutos *) %-yks. % 2017*)

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

*) %-yks. % 2018*)

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

muutos *) %-yks. % 2016

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Eläkerahastot Pertti Honkanen

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä Info Jukka Pekkarinen

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Julkiset hyvinvointimenot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani

Suomi työn verottajana 2009

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Miksi pidempiä työuria?

Transkriptio:

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA

Työikäisen (20-64) väestön suhde 65 vuotta täyttäneisiin 2 14 12 10 8 6 4 2 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Kehittyvät maat Teollistuneet maat Suomi

3 Huoltosuhde heikkenee Huoltosuhde on heikentynyt ja ennusteiden mukaan jatkaa heikkenemistään kaikkialla maailmassa. Huoltosuhteen heikkeneminen on seurausta siitä, että eliniät pitenevät nopeammin kuin työurat nuoret ikäluokat ovat eläkkeelle jääviä ikäluokkia pienempiä.

4 Huoltosuhde heikkenee Tämä tuo paineita eläkejärjestelmän rahoitukseen ja vaatii useimmiten reagointia joko yksittäisillä uudistuksilla tai ns. automaattisilla vakautusmekanismeilla Useissa maissa eläkejärjestelmään on tuotu automaattisia vakautusmekanismeja, joiden tavoitteena on automatisoida huoltosuhteen kehityksen edellyttämä korvaussuhteen muutos ja vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus kestävälle tasolle.

Automaattiset vakautusmekanismit mitä ne ovat? 5 Eläkejärjestelmän automaattisella vakautusmekanismilla tarkoitamme toimia joilla eläkejärjestelmän rahoitusta siirretään kestävämpään suuntaan ilman erillistä päätöstä joiden mekanismi ja sen voimaan astumiseen vaikuttava ehto ovat laissa määriteltyjä joka voi olla yksittäinen toimenpide, tai se voi koostua useista eläkejärjestelmän rahoitukseen vaikuttavista osista.

Automaattiset vakautusmekanismit mitä ne ovat? 6 Olennaisia piirteitä: laukaiseva mekanismi aikataulu, jolla muutos voimaan ominaisuus, johon vakautusmekanismi vaikuttaa Ominaisuuksia, joita hyvän automaattisen vakautusmekanismin tulisi täyttää asteittaisuus ja kohtuullisuus => sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus läpinäkyvyys => kannustinkysymys täysimääräisyys ja automaattisuus => luottamuskysymys

Automaattisten vakautusmekanismien vaikutus luottamukseen 7 Automaattiset vakautusmekanismit ovat pitkän aikavälin suunnittelua Päätökset, niiden suuruus ja voimaantulon ehdot ovat ennalta tiedossa + kansalaisille jää aikaa varautua muutoksiin - kokonaisuus voi olla niin monimutkainen, ettei mekanismin vaikutusta omalla kohdalla välttämättä osata arvioida

Automaattisten vakautusmekanismien vaikutus luottamukseen 8 Suunnitteluvaiheessa joudutaan arvioimaan tulevia olosuhteita + hyvin suunniteltu vakautusmekanismi toimii myös erilaisissa olosuhteissa - arvioihin liittyy epävarmuutta Myös automaattisia vakautusmekanismeja voidaan tarvittaessa muuttaa lakimuutosten kautta + jos suunnitteluvaiheen arviot osoittautuvat virheellisiksi, voidaan mekanismia korjata - altistaa ns. poliittiselle riskille: automaattiseen mekanismiin ja sen rahoituksen kestävyyttä vahvistavaan vaikutukseen voidaan puuttua poliittisen päätöksenteon kautta.

9 Erilaisia vakautusmekanismeja Erilaisia eläkejärjestelmiä ja tavoitetasoja myös vakautusmekanismit erilaisia OECD-maista lähes puolessa on käytössä eläkejärjestelmä, joihin sisältyy automaattinen vakautusmekanismi maksuperusteinen eläkejärjestelmä huomioi elinajan pidentymisen jo määritelmänsä mukaan (mm. Itävalta, Unkari ja Slovakia) nimellinen maksuperusteinen järjestelmä jäljittelee rahastoidun maksuperusteisen järjestelmän sääntöjä (mm. Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa)

10 Erilaisia vakautusmekanismeja Eläke-etuuden taso on sidottu elinajanodotteen kehitykseen elinaikakertoimen tyyppisen mekanismin avulla (mm. Suomi, Norja ja Portugali) Etuusperusteinen eläkejärjestelmä, jossa rahoituksen vakauteen vaikutetaan indeksoinnin rajoittamisen kautta (mm. Ruotsi, Saksa ja Japani) Sidotaan eläkkeellesiirtymissäännökset elinajan odotteen kehitykseen: eläkeikään (Tanska) ja täyteen eläkkeeseen oikeuttavan työuran pituuteen (Ranska)

Maksuperusteiset ja laskennallisten tilien järjestelmät 11 Maksuperusteiset järjestelmät huomioivat eliniän pitenemisen eläke-etuuden määrittelyssä Laskennallisten tilien järjestelmissä eläkemaksuja seurataan tilien avulla, mutta eläkevarallisuuden tuottoon ja varallisuuden kuukausieläkkeeseen muuntamiseen vaikuttavat hallinnollisesti määräytyvät tekijät

Maksuperusteiset ja laskennallisten tilien järjestelmät 12 Hallinnollisesti määräytyvään tuottoon voi vaikuttaa huoltosuhteen muutos järjestelmän vakavaraisuusarviot työn tuottavuuden kasvu ja työllisyyden kehitys Ruotsissa käytössä ns. jarru, joka rajoittaa maksussa olevien eläkkeiden ja karttuvan eläkevarallisuuden kasvua indeksoinnin kautta

Elinaikakertoimen tyyppiset mekanismit 13 Sitoo eläke-etuuden eliniän kasvuun siten, että odotettavissa oleva koko eliniän aikana saatava eläke-etuuksien summa ei kasva eliniän pidentyessä tarkoittaa pienempää kuukausieläkettä tai myöhäisempää eläkkeellejäämisikää Suomessa elinaikakerroin määräytyy vanhuuseläkkeelle siirryttäessä syntymävuoden mukaan, esimerkiksi Norjassa myös eläkeellejäämisikä vaikuttaa kertoimeen

Elinaikakertoimen tyyppiset mekanismit 14 Suomen elinaikakertoimen vaikutus on symmetrinen: jos eliniän odote lähtee joskus laskuun, elinaikakerroin voi jopa alkaa korottaa eläkkeitä Jos kuukausittaisen eläkkeen halutaan pysyvän samalla tasolla kuin se olisi ollut ilman eliniän pidentymistä, voi eläkettä kartuttaa lisää jatkamalla työssä pidempään.

15 Indeksointiin perustuvat mekanismit Indeksoinnin heikentäminen tapa helpottaa kustannuspainetta Kaksi vaikutusreittiä eläkemenoihin eläkekarttuman indeksointi työuran aikana maksussa olevien eläke-etuuksien indeksointi eläkeaikana Kokonaiskustannusvaikutus havaittavissa vasta pidemmällä aikavälillä eläke-etuuksien indeksoinnin heikennys heijastuu eläkekustannuksiin heti, mutta sen vaikutus eläkemaksuihin vasta pidemmällä aikavälillä.

16 Indeksointiin perustuvat mekanismit Usein vaikutus indeksointiin väliaikainen Ruotsin järjestelmässä verrataan eläkejärjestelmän rahoituksen varallisuustilannetta muuttuvan huoltosuhteen oloissa, Saksassa ja Japanissa huomioidaan pelkän huoltosuhteen lisäksi myös muita demografisia tekijöitä, kuten maahanmuuton, syntyvyyden ja työllisyyden kehitystä Mm. Saksassa, Japanissa ja Kanadassa käytössä myös lisäehto, jonka mukaan eläke-etuuksia ei voida nimellisesti leikata. Sen sijaan Ruotsissa indeksoinnin vaikutus voi jäädä negatiiviseksi.

Eläkkeellesiirtymissäännöksiin perustuvat mekanismit 17 Ranskassa täyteen eläke-etuuteen oikeuttavan työuran pituus sidotaan eliniän pidentymiseen pitää vakiona työuran pituuden ja odotettavissa olevan keskimääräisen eläkkeelläoloajan suhde tavoitteena, että 2/3 eliniän pidentymisestä käytetään työuran pidentämiseen

Eläkkeellesiirtymissäännöksiin perustuvat mekanismit 18 Tanskassa täysimääräiselle eläkkeelle siirtymiseen oikeuttava ikä sidottu eliniän odotteeseen eliniän odotteen myötä kohonnut uusi eläkeikä astuu voimaan 15 vuoden kuluttua, aikaa sopeutumiseen Kertovat taloudellisia kannustimia (kuten pienempää kuukausieläkettä) yksiselitteisemmin kaikille vakautusmekanismeille yhteisen tavoitteen - työurien pidentämisen - tarpeesta.

Kokemuksia automaattisista vakautusmekanismeista 19 Eläkkeiden nimellisarvon leikkaukset usein vaikeasti hyväksyttävissä eläke-etuuksien leikkaukseen johtavia vakautusmekanismien vaikutuksia on lykätty tai muutettu nimellistä leikkausta rajoittavat lisäehdot ovat olleet käytössä

Kokemuksia automaattisista 20 vakautusmekanismeista Euroopan komission julkaisemat arviot ikäsidonnaisten menojen kehityksestä osoittavat, että vanhuushuoltosuhteet heikkenevät kaikissa EU-maissa eläkemenot näyttäisivät vakautuvan parhaiten maissa, joissa on otettu käyttöön laskennallisten tilien järjestelmä Ruotsia lukuun ottamatta tämä edellyttää merkittävää työurien pidentymistä ja työllisyysasteen nousua. korvaussuhteiden ennakoidaan alenevan merkittävästi vaihtoehtoiset eläkeikään varautumisen keinot tulevat todennäköisesti yleistymään

21 Yhteenveto Eläkejärjestelmien automaattiset vakautusmekanismit pyrkivät pitämään eläkevuosien ja työuran pituuden suhteen hallinnassa elinikien pidentyessä pääsääntöisesti tämä tarkoittaa, että jos työura ei pitene, kuukausietuus alenee Automaattisten vakautusmekanismien vaikutus eläkejärjestelmää koskevaan luottamukseen periaatteessa positiivinen. Käytännössä yhtä aikaa on myös toiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä, joten kokonaisvaikutus olisi mielenkiintoinen kyselytutkimuksen aihe.

22 Yhteenveto Automaattiset vakautusmekanismit eivät sinällään takaa rahoituksen kestävyyden palauttamista tavoite voi olla myös osittainen rahoituksen paineiden helpottaminen Kaikissa maissa automaattinen vakautusmekanismi ei koske koko eläkejärjestelmää, vaan ainoastaan osaa siitä.