KOE-ELÄINTEN ASIALLA
Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten määrä on vaihdellut viime vuosina 100 000 350 000 yksilön välillä. Näistä nisäkkäitä on ollut keskimäärin 120 000. Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä varsinaisen eläinkoekäytön lisäksi eläimiä pidetään siitoseläiminä ja tapetaan muita tieteellisiä tarkoituksia varten, esimerkiksi kudos- ja geeninäytteiden ottamiseksi sekä opetuskäyttöön. Suomessakin sadattuhannet koe-eläimet jäävät näin tilastojen ulkopuolelle. Eläinkokeille on jo kehitetty runsaasti korvaavia tutkimusmenetelmiä. Valitettavasti eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitus ja opetus laahaavat pahasti perässä eläinkoetutkimuksesta, eivätkä eläinkokeita korvaavat menetelmät edisty niin nopeasti ja tehokkaasti kuin suuremman rahoituksen turvin olisi mahdollista. Istockphoto
Koe-eläinten käyttö Suomessa Yleisin Suomessa käytettävä koe-eläin on hiiri. Hiiret muodostavat vähintään puolet käytetyistä koe-eläimistä. Toiseksi eniten tutkimuksissa hyödynnetään rottia. Muita käytettyjä koe-eläinlajeja ovat mm. kalat, naudat, siat, kanit, marsut ja koirat. Suomessa ei käytetä apinoita eläinkokeissa, vaikka laki sallisi sen täälläkin, mutta suomalaiset yritykset voivat teettää apinakokeita ulkomailla. Koe-eläimiä käytetään eniten perustutkimuksessa eli yleisessä tiedon lisäämisessä biologisista prosesseista. Lääketieteelliseen tutkimukseen käytetään vain noin viidesosa koe-eläimistä. Perustutkimuksen suuret koe-eläinmäärät johtuvat mm. geenimuunneltujen hiirten tutkimuskäytön lisääntymisestä. Suomessa eläinkokeita tekevät lähinnä yliopistot ja lääkeyritykset. Jokainen eläinkoe tarvitsee luvan, jonka myöntää valtakunnallinen hankelupalautakunta. Suomen koe-eläinlainsäädäntö määräytyy pitkälti EU:n koe-eläindirektiivin perusteella. Direktiivi uusittiin vuonna 2010. Direktiivissä mm. estettiin valtioita säätämästä EU-direktiiviä tiukempaa koe-eläinlainsäädäntöä. Direktiivi kuitenkin muutti koe-eläintoimintaa aiempaa avoimemmaksi ja paransi erityisesti niiden jäsenmaiden koe-eläinten olosuhteita, joissa eläinkoetoimintaa ei aiemmin ole juuri valvottu. Istockphoto
Eläinkokeiden ongelmat Tieteen ja tutkimuksen nimissä voidaan aiheuttaa koe-eläimille huomattavaa kärsimystä. Edes voimakasta kipua aiheuttavia kokeita ei ole kielletty. Eläimille voidaan aiheuttaa esimerkiksi kivuliaita sairauksia, tulehduksia, luunmurtumia, aivo- tai hermovaurioita, myrkytyksiä, shokkeja tai vakavaa ja pitkäaikaista stressiä. Koe-eläimet toimivat tutkimuksissa yleensä malleina ihmisistä. Ihmisten ja käytettävien koe-eläinlajien biologiset erot ovat kuitenkin niin huomattavia, ettei koe-eläimillä saatuja tuloksia voida juuri koskaan soveltaa suoraan ihmisiin. Luotettavinta tietoa saataisiinkin ihmiselimistön toimintaa tutkimalla ja mallintamalla, esimerkiksi kehittämällä lisää ihmiskudoksiin perustuvia tutkimusmenetelmiä. On esitetty arvio, että yksi prosentti koeeläimillä testatuista aineista päätyy kliinisiin kokeisiin asti, ja näistä aineista lopulta vain viisi prosenttia hyväksytään. Pahimmillaan eläinkokeet ovat välillisesti aiheuttaneet ihmishenkien menetyksiä ja vaarantumisia, kun niiden tuloksiin on luotettu liikaa. Vastaavasti lääkkeitä on ollut jäämässä ilman myyntilupaa siksi, että ne ovat aiheuttaneet myrkytyksiä koe-eläimille, vaikka ne ovat kuitenkin lopulta paljastuneet vaarattomiksi ihmisille. Kokeiden lisäksi ahtaat ja virikkeettömät tilat aiheuttavat koe-eläimille merkittäviä hyvinvointiongelmia. Eläimillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, mikä aiheuttaa eläimille stressiä ja ahdistusta.
Eläinkokeille on vaihtoehtoja Eläinkokeita korvaavat menetelmät eivät ole selkeästi määriteltävä ryhmä tiettyjä tutkimusmenetelmiä. Niillä voidaan tutkia usein myös sellaisia ilmiöitä, joiden tutkimiseen eläinkokeet eivät sovellu. Eläinkokeettomat menetelmät tuottavatkin vain harvoin täysin samanlaista tietoa kuin eläinkokeet. Yleisimmät tavat korvata eläinkokeita ovat erilaiset kudosviljelymenetelmät (erityisesti ihmissoluja hyödyntävät), tietokonemallien käyttö, kemiallis-fysikaaliset menetelmät (esim. phja entsyymitestit ja proteiinireaktioiden tutkiminen), kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö (esim. alkeelliset eläimet, kasvit, bakteerit ja hiivasolut) sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus (esim. työssään altistuvat henkilöt tai potilastutkimus). parantaminen. Eläinkokeiden korvaamisen lisäksi on tärkeää vähentää koetta kohden käytettyjen eläinten määrää sekä parantaa koemenetelmiä ja eläinten olosuhteita kärsimyksen vähentämiseksi. Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittymisen suurimmat esteet riittämättömän rahoituksen lisäksi ovat koulutuksen puute ja asenteet: eläinkokeisiin turvaudutaan, koska niitä on opittu ja totuttu käyttämään. Vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät vaativat usein myös uudenlaisen lähestymistavan omaksumista tieteeseen. Eläinkokeiden vaihtoehdoista puhuttaessa käytetään usein termiä 3R. Termi on lyhenne sanoista replacement eli korvaaminen, reduction eli vähentäminen ja refinement eli
Eläinkokeetonta kosmetiikkaa EU:n kosmetiikkadirektiivi kielsi vuodesta 2013 alkaen eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynnin sekä ainesosien tuonnin EU:n alueelle. EU:n sisällä kosmetiikan eläinkokeet kiellettiin jo aiemmin. Kiellon ongelmia ovat sen puutteellinen valvonta sekä se mahdollisuus, että yritys voi yhä tehdä kosmetiikan eläinkokeita EU:n ulkopuolisia markkinoita varten. Näiden puutteiden vuoksi eläinkokeettoman kosmetiikan listaa tarvitaan edelleen, sillä sille eivät pääse yritykset, joiden tuotteet testataan eläimillä esimerkiksi Kiinan myynnin takia. Animalia ylläpitää listaa eläinkokeettomista kosmetiikka- ja kodinpuhdistusaineista. Standardiin hakeutuvat yritykset tarkastetaan ulkopuolisen auditointiyrityksen toimesta, jotta eläinkokeettomuus voidaan todella varmistaa. Katso eläinkokeettoman kosmetiikan lista nettisivulta animalia.fi/kosmetiikkalista. Suvi Elo
Mitä voit tehdä? Muutosta koe-eläinten käytössä ei tapahdu, ellei sitä vaadita. Koe-eläinten käytön vähenemiseen voit vaikuttaa ostamalla eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja kodinkemikaaleja. Kudosluovutuksella on myös mahdollisuus vähentää koe-eläinten käyttötarvetta. Voit tilata kudosluovutuskortin Juliana von Wendtin säätiöltä, jvws.org. Pidä koe-eläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös kosmetiikkatuotteita ja kodinpuhdistusaineita valmistavia yrityksiä hakeutumaan Animalian ylläpitämälle eläinkokeettomalle listalle. Kieltäydy opiskeluissasi käyttämästä eläinkokeita. Tue Animalian työtä koe-eläinten käytön vähentämiseksi liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan!
Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Ensisijalle yhdistys asettaa sellaisten kokeiden lakkauttamisen, jotka aiheuttavat eläimille kipua tai kärsimystä tai jotka ovat eettisesti tai tieteellisesti heikoimmin perusteltavissa. Tukemalla Animaliaa autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten suojelun ja oikeuksien edistämiseksi. Lisää tietoa koe-eläimistä ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet jäseneksi liittymiseen saat sivulta animalia.fi Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. (09) 720 6590 animalia@animalia.fi Kannen kuva: Istockphoto