30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden sirunen hajoaa tomuksi. Tapahtuma nähdään maanpinnalta tähdenlentona.tästähän on ollut puhetta jo luvussa I. Useimmat meteoroidit eivät siis ole pientä hiekanmurusta suurempia. Kookkaampia murusia tai kappaleita osuu ilmakehään melko harvoin ja vielä harvemmin meteorihavaitsija ne havaitsee. Kookkaan meteoroidin palaminen ilmakehässä havaitaan poikkeuksellisen kirkkaana meteorina; tulipallona. Tulipalloksi luokitellaan Venusta kirkkaammat meteorit (magnitudi 4 tai kirkkaampi). Todennäköisyys, että havaitsija juuri tietyn havaintorupeaman aikana havaitsee kirkkaan tulipallon, on melko pieni. On laskettu, että 1500 sporadisesta meteorista yksi on kirkkaampi kuin -5 magnitudia ja 20000 sporadisesta vain yksi on kirkkaampi kuin -8 magnitudia. Silti havaintoja kirkkaistakin tulipalloista tippuu säännöllisesti meteorijaostoon. Kirkas yötaivaalla kiitävä tulipallo on hämmästyttävä näky. Joskus tulipallo voi lentonsa lopussa hajota kappaleisiin ja väri voi vaihdeilla puhtaan valkoisesta tummanpunaiseen. Usein jää näkyviin vana, jonka voi joskus havaita jopa pari minuuttia tulipallon näkymisen jälkeen. Tavallisesti vana on näkyvissä vain muutaman sekunnin. Jonkin ajan kuluttua tulipallon näkymisestä voi kuulua myös ukkosen kaltaista vaimeaa jyminää, joka kertoo tulipallon tulleen syvälle ilmakehään. Ääni kuuluu jälkeenpäin, koska useiden kymmenien kilometrien korkeudessa ilma on harvaa ja ääni etenee huonosti. Havainnoissa on ensisijaisen tärkeää määrittää tarkasti tulipallon syttymis- ja sammumispiste tähtien suhteen ja vaikkapa piirtää lentorata tähtikartalle. Jos esimerkiksi kaksi, riittävän kaukana toisistaan olevat havaitsijat saavat saman tulipallon syttymis- ja sammumispisteet tarkasti määritettyä, voidaan tehdä laskelmia tähdenlennon radasta ja syttymis- ja sammumiskorkeudesta. Myös tulipallon kirkkaus tulee määrittää mahdollisimman tarkasti. Merkille kannattaa panna erikoispiirteitä, kuten esim väri, vanan kesto tai kirkkauden vaihtelut lennon aikana. Suotavaa on tehdä havaintolomakkeelle myös sanallinen kertomus tulipallon lentovaiheista, piirros tapahtumasta on niin ikään tervetullut. Havaintolomakkeen muut kohdat, kuten havaitsijan nimi, havaintopaikan koordinaatit ja etenkin havainnon tarkka aika, tulee merkitä tarkasti. Meteorijaoston kotisivun kautta pääsee täyttämään www-tulipallolomakkeen, jolla tulipallohavainnon voi lähettää jaostoon sähköisessä muodossa. Meteorijaostoon tulleet tulipallohavainnot lähetetään edelleen Saksaan International Meteor Organization eli IMO:n Fireball Data Centeriin (FIDAC). FIDAC kerää havainnot ympäri maailmaa.
31 3.5. TAVALLINEN TULIPALLOHAVAINTOLOMAKE 1. Havaitsija(t) 2. Yhteystiedot, esim. sähköpostiosoite ja puhelinnumero 3. Havaintopaikka (kunta, kaupunginosa/kylä tai tarkka osoite) 4. päivämäärä (esim: 17.9.2004) 5. Havainnon kellonaika (Suomen aikaa) 6. Menikö tulipallo oikealta vasemmalle vasemmalta oikealle 7. Menikö tulipallo alhaalta ylöspäin ylhäältä alaspäin 8. Syttyikö tulipallo taivaanlaella lähellä horisonttia puolessavälissä 9. Sammuiko tulipallo taivaanlaella lähellä horisonttia puolessavälissä 10. Suunta sammumispisteeseen (ohje, tätä kohtaa ei ole pakko täyttää) pohjoinen koillinen itä
32 kaakko etelä lounas länsi luode 11. Sää havaintohetkellä selkeää puolipilvistä lähes täysin pilvistä 12. Sanallinen kuvaus
33 3.6. TAVALLISEN TULIPALLOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 1. Havaitsija(t) Havaitsijan nimi tai havaitsijoiden nimet (jos useampi havaitsija). 2. Yhteystiedot Jos sinulla on sähköpostiosoite, niin tähän olisi hyvä laittaa se. Myös puhelinnumero on tärkeä, koska monta kertaa voisi olla hyvä saada lisää tietoja mahdollisimman nopeasti. Myös postiosoitteen voi tähän laittaa, niin jaosto voi lähettää postitse informaatiota. Jaostolla olisi hyvä olla havaitsijoista myös postiosoite esim. ilmais- Ursa Minor listaa varten. 3. Havaintopaikka Havaintopaikka. Paikkakunta riittää. Voi laittaa myös tarkemmin, esim. jos olit ajamassa tiellä, niin paikan voi mainita tässä ja kaupunginosan voi laittaa myös tähän. 4. Päivämäärä Päivämäärä merkitään: päivä.kuukausi.vuosi. 5. Havainnon kellonaika Tähän merkitään havainnon kellonaika. Kellonajassa käytetään Suomen aikaa. 6. Kulkusuunta vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle Tähän merkitään, että näyttikö tulipallo menevän oikealle vai vasemmalle. Jos tulipallo meni poispäin aivan suoraan katselusuuntaan tai tuli kohti aivan suoraan katselusuuntaan, niin voit mainita siitä erikseen sanallinen kuvaus -kohdassa. 7. Kulkusuunta alhaalta ylös vai ylhäältä alas Tähän merkitään, että näyttikö tulipallo menevän ylöspäin vai alaspäin. Jos tulipallo kulki aivan tarkkaan vaakatasossa, niin voit mainita siitä erikseen sanallinen kuvaus - kohdassa. 8. Tulipallon syttyminen Tähän merkitään syttyikö tulipallo taivaanlaella, lähellä horisonttia vai puolessavälissä. 9. Tulipallon sammuminen Tähän merkitään sammuiko tulipallo taivaanlaella, lähellä horisonttia vai puolessavälissä.
34 10. Tulipallon loppusuunta Tähän merkitään tulipallon sammumispisteen suunta. 11. Sää havaintohetkellä Merkitse tähän, oliko sää havaintohetkellä selkeä, puolipilvinen vai lähes täysin pilvinen 12. Sanallinen kuvaus: Tulipallon kirkkauden voit ilmoittaa vertaamalla sitä täyden kuun tai esim. Venuksen kirkkauteen, jos haluat. Jos tulipallo meni läheltä tunnistamiasi tähtitaivaan kohteita, kuten Kuuta, Jupiteria tai tähdistöjä, niin myös siitä voit kertoa tarkemmin havaintoselostuksessa. Tulipallon värin voi merkitä tähän. Jos kuului ääntä, niin voi ilmoittaa, että minkälaista: terävää, pehmeää vai repivää ääntä.
35 3.7. TARKEMPI TULIPALLOHAVAINTOLOMAKE 1. *Havaitsija(t) 2. *Yhteystiedot, esim. sähköpostiosoite ja puhelinnumero 3. *Havaintopaikka (kunta, kaupunginosa/kylä tai tarkka osoite) 4. *Päivämäärä: (esim: 17.9.2004) 5. *Havainnon kellonaika (Suomen aikaa) 6. Havainnon kesto (tulipallovaiheen kesto sekunteina) 7. Menikö tulipallo oikealta vasemmalle vasemmalta oikealle 8. Menikö tulipallo alhaalta ylöspäin ylhäältä alaspäin 9. Näitkö tulipallon sammuvan vai katoavan esteen taakse? Sammumispiste näkyvissä Katosi esteen, esim. rakennuksen tai pilven, taakse 10. Kuinka korkealla horisontista (asteina, ohje) tulipallo sammui tai katosi?
36 11. Kompassisuunta (asteina, ohje) tulipallon sammumis- tai katoamispisteeseen 12. Putoamiskulma (kellotauluesitys, ohje)
37 13. Näitkö tulipallon syttymisen vai et? Näin tulipallon syttymisen En nähnyt tulipallon syttymistä 14. Alkusuunta (kompassisuunta tulipallon ensimmäiseen havaintopisteeseen asteina, ohje)
38 15. Alkukorkeus (tulipallon ensimmäisen havaintopisteen korkeus asteina horisontista) 16. Kirkkaus (magnitudeina tai vertauksena tähtiin, planeettoihin, kuuhun tai aurinkoon) 17. Jos tulipallosta kuului ääntä, niin kuinka kauan aikaa kului ennen äänen kuulumista? 18. Jos tulipallo hajosi osiin, niin merkitse tähän osien määrä 19. Jättikö tulipallo taivaalle jälkeensä vanan? Ei vanaa Kyllä, nopeasti hiipuvan vanan Kyllä, kauan (yli puoli minuuttia) näkyvän vanan joka muutti muotoa hitaasti 20. Sää havaintohetkellä selkeää puolipilvistä lähes täysin pilvistä 21. Havainto-olosuhteet päivätaivas, aurinko ylhäällä, laskemassa tai juuri noussut hämärätaivas, taivas vaalea, aurinko vasta laskenut tai pian nousemassa pimeä havaintopaikka, tähtiä näkyi eikä ympäristössä ollut häiritseviä valoja valaistu havaintopaikka, taajama-alue, jossa häiritseviä katuyms. valoja 22. Sanallinen kuvaus
39 3.8. TARKEMMAN TULIPALLOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 1. Havaitsija(t) Havaitsijan nimi tai havaitsijoiden nimet (jos useampi havaitsija). 2. Yhteystiedot Jos sinulla on sähköpostiosoite, niin tähän olisi hyvä laittaa se. Myös puhelinnumero on tärkeä, koska monta kertaa voisi olla hyvä saada lisää tietoja mahdollisimman nopeasti. Myös postiosoitteen voi tähän laittaa, niin jaosto voi lähettää postitse informaatiota. Jaostolla olisi hyvä olla havaitsijoista myös postiosoite esim. ilmais- Ursa Minor listaa varten. 3. Havaintopaikka Havaintopaikka. Paikkakunta riittää. Voi laittaa myös tarkemmin, esim. jos olit ajamassa tiellä, niin paikan voi mainita tässä ja kaupunginosan voi laittaa myös tähän. 4. Päivämäärä Päivämäärä merkitään: päivä.kuukausi.vuosi. 5. Havainnon kellonaika Tähän merkitään havainnon kellonaika. Kellonajassa käytetään Suomen aikaa. 6. Havainnon kesto Merkitse tähän, kuinka monta sekuntia tulipallovaiheen havaintosi kesti. 7. Kulkusuunta vasemmalta oikealle vai oikealta vasemmalle Tähän merkitään, että näyttikö tulipallo menevän oikealle vai vasemmalle. Jos tulipallo meni poispäin aivan suoraan katselusuuntaan tai tuli kohti aivan suoraan katselusuuntaan, niin voit mainita siitä erikseen sanallinen kuvaus -kohdassa. 8. Kulkusuunta alhaalta ylös vai ylhäältä alas Tähän merkitään, että näyttikö tulipallo menevän ylöspäin vai alaspäin. Jos tulipallo kulki aivan tarkkaan vaakatasossa, niin voit mainita siitä erikseen sanallinen kuvaus - kohdassa. 9. Näitkö tulipallon sammuvan vai katoavan esteen taakse? Tähän merkitään, että näitkö tulipallon sammumisen vai katosiko se esteen, esim. rakennuksen tai pilven, taakse.
40 10. Sammumispisteen korkeus horisontista asteina Tähän merkitään korkeus asteina siihen pisteeseen, missä tulipallo sammui tai katosi. Katso ohjeita korkeuden määrittämiseen kohdasta "Suunnat ja korkeudet". 11. Sammumispisteen kompassisuunta Tähän merkitään kompassisuunta siihen pisteeseen, missä tulipallo sammui tai katosi. Pohjoinen = 0 astetta. Itä = 90 astetta. Etelä = 180 astetta. Länsi = 270 astetta. Tähän merkitään tulipallon lennon loppuvaiheesta mitattu putoamiskulma oheisena kellotauluesityksenä. Esimerkkikuvan tapauksessa putoamiskulma on kellotauluesityksenä 8. Jos tulipallo sammui korkealla keskitaivaalla etäällä horisontista, niin tähän ei tarvitse merkitä mitään siinä tapauksessa.
41 Suunnat ja korkeudet: Nämä ohjeet ovat myös Ilmakehän valoilmiöt -jaoston yöpilvihavainto-oppaassa. Havaitsijan kädet riittävät yleensä suunta- ja korkeushavaintojen tekemiseen. Kättä käytetään mittana ojentamalla käsivarsi niin pitkälle eteenpäin kuin mahdollista. Tällöin voidaan katsoa, miten suurta kulmaa vastaa sormen (esim. etusormi), nyrkin tai peukalon ja pikkusormen välinen äärimmäinen etäisyys. Nämä mitat toki vaihtelevat havaitsijoiden välillä, mutta keskimääräiset arvot ovat luokkaa 2, 8 ja 18 astetta. Käsimitat kannattaa kuitenkin tarkastaa ennen havaintokautta. Havaitsijan henkilökohtaiset kulmamitat: sormi, nyrkki ja avaoin käsi. Keskimääräiset arvot ovat 2, 8 ja 18. Nämä kuitenkin vaihtelevat havaitsijoittain. Mittausvälineiden kalibrointi eli tarkistus Havaitsijan henkilökohtaisten käsimittojen ja mittavälineiden arvot on syytä tarkistaa ennen havaintoja. Yksinkertainen tapa on tehdä pitkä mittasauva (vähintään 2-3 metriä), johon on piirretty merkkejä 10 cm:n välein. Tämä viedään 5,73 metrin etäisyydelle silmästä. Mitta-asteikko voidaan tehdä myös talon seinään, puuhun, pylvääseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Kättä tai siinä olevaan mittavälinettä verrataan oikealla etäisyydellä olevaan mittasauvaan. 10 cm:n väli mitta-asteikolla vastaa tällöin yhtä astetta taivaalla. Esim. suoraksi ojennetun käden nyrkki näyttää peittävän kahdeksan ja puolen mittavälin matkan. Näin nyrkin koko on 8,5 astetta.
42 Mitat voidaan tarkastaa myös Otavan tähtien avulla. Tällöin koon joutuu kuitenkin arvioimaan, koska tähtien välissä ei ole noita hyödyllisiä mittamerkkejä. Henkilökohtaisten mittojen kohdalla on syytä muistaa, että käsi on ojennettava niin suoraksi kuin mahdollista. Samoin nyrkki on oltava aina mitattaessa samassa asennossa. Siksi kynät yms. mittakepit ovat parempia välineitä. Olennaista on myös, ojennetaanko käsi suoraan eteenpäin vai sivulle. Ero on asteen parin luokkaa. Mittaukset tulee tehdä havaintotilanteessa samalla tavalla kuin tarkistusvaiheessa. Kulmamittoja Otavan tähtien avulla. Henkilökohtaisten kulmamittojen tarkastusmenetelmä. Pohjoisen etsiminen onnistuu parhaiten Pohjantähden avulla. Katsotaan vain, mikä horisontin kohta on suoraan Pohjantähdestä alas. Tarkimpaan tulokseen päästään luotilankan (lanka, jonka alapäässä on joku paino) avulla. Pidetään langan yläpäätä Pohjantähden suunnalla ja samalla katsotaan, missä langan muodostama linja leikkaa horisontin. Luotilankaa voidaan käyttää myös muiden taivaankappaleiden kanssa. Luotilangan voidaan käyttää horisontin tarkan paikan mittaamiseen tähtien avulla. Asetetaan lanagn yläpää tähden kohdalle ja tarkastetaan, missä lanka leikkaa horisontin. Pohjoisen suunta voidaan etsiä myös kompassin avulla. Tällöin on huomioitava mahdolliset magneettiset häiriöt ja eranto. Myös karttaa (peruskartta, kaupunkikartta, suunnistuskartta yms.) voidaan käyttää suuntien etsimiseen. Jos kartalta löytyy joku selvä kiintopiste pohjoisesta, joka on tunnistettavissa myös maastosta, pohjoinen on saatu näin selville. Periaatteessa myös mikä tahansa suunta on kelvollinen. Pohjoinen = 360 astetta. Itä = 90 astetta. Etelä = 180 astetta. Länsi = 270 astetta.
43 Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös horisontin paikkaan. Korkeusmittauksia tehtäessä, on horisontin oikea paikka tärkeä tietää. Horisontin voi mitata esim. rakentamalla yksinkertaisen tähtäinlaitteen, jossa on vaakasuora taso. Vaakasuoran linjan voi todeta esim. vesivaa'alla tms. Rakennustöissä käytettävä tavallinen vesivaaka käy, mutta helpompi ja tarkempi väline on pätkä läpinäkyvää vesiletkua, joka täytetään vedellä lähes kokonaan. Letkun molemmat päät nostetaan ylöspäin, jolloin kummankin pään vedenpinnat osoittavat vaakasuunnan (ks. kuva). Myös astelevystä ja luotilangasta tehty yksinkertainen tähtäin sopii horisontin mittaamiseen. Horisontin mittaamiseen soveltuvia välineitä. Astelevystä ja luotilangasta tehty tähtäin, tolpan päälle asetettu vesivaaka ja vedellä täytetty letkun pätkä. 13. - 15. Alkusuunta ja alkukorkeus Kohtaan 13 merkitään, että näitkö tulipallon syttymisen vai et. Kohtiin 14 ja 15 merkitään kompassisuunta tulipallon syttymispisteeseen tai ensimmäiseen havaintopisteeseen ja tulipallon syttymispisteen tai ensimmäisen havaintopisteen korkeus asteina horisontista.
44 16. Kirkkaus Kun kirkkaus kasvaa negatiiviseksi magnitudeina, ei taivaalta löydy kovin paljon vertailukohteita. Siriuksen kirkkaus on n. -1.5m. Kirkkaiden planeettojen kirkkaudet vaihtelevat riippuen niiden paikasta maahan nähden. Jupiterin kirkkaus on -2.2m parhaimmillaan, yleensä Jupiterin kirkkaus on n. -2m. Venuksen kirkkaus voi olla hyvin enemmän kuin -4m. Magnitudiasteikko on logaritminen. Objekti, joka on 4 magnitudia kirkkaampi, tuottaa 40 kertaa enemmän valoa. Jos tulipallo valaisee ympäristöä, on sen kirkkaus magnitudeina ainakin -5m. Jos tulipallo aiheuttaa ns. sokean pisteen verkkokalvolle pimeässä, eikä vähään aikaan näy edes 2m tähtiä, on tulipallon kirkkaus ollut ainakin -10m. -6m tulipallo valaisee selvästi ympäristöä (heittää varjoja maahan) -9m tulipallo valaisee hyvin kirkkaasti ympäristöä -12m tulipallo valaisee ympäristöä yhtä kirkkaasti kuin täysikuu -15m jos tulipallo on näin kirkas on se hyvin harvinainen ja kirkkaudesta ei voi erehtyä, jos tällainen osuu kohdalle. 17. Äänen viive Jos ääntä kuului, niin kuinka kauan kesti tulipallon sammumisesta ennenkuin ääntä alkoi kuulumaan. Yleensä mahdollinen yliäänipamauksen ääni tulee minuuttien viiveellä, mutta myös muunlaisia ääniä voi kuulua. Jos ääntä kuului, niin kuvaile ääntä vielä tarkemmin sanallinen kuvaus- kohdassa. Jos ääntä ei kuulunut, niin tähän ei merkitä mitään. 18. Hajoaminen osiin Jos tulipallo hajosi osiin, niin merkitse tähän kuinka moneen osaan tulipallo hajosi. Jos tulipallo ei hajonnut osiin, niin tähän ei merkitä mitään. Jos tulipallo välähti kirkkaasti lopussa, niin kuvaile myös välähdystä tarkemmin sanallinen kuvauskohdassa.
45 19. Vana Tähän merkitään, että jättikö tulipallo taivaalle jälkeensä vanan. Ja jos jätti, niin minkälaisen vanan. 20. Sää havaintohetkellä Merkitse tähän, oliko sää havaintohetkellä selkeä, puolipilvinen vai lähes täysin pilvinen 21. Havainto-olosuhteet Tähän merkitään havainto-olosuhteet kysymysten mukaisesti. 22. Sanallinen kuvaus Tähän kirjoitetaan havaintoselostus. Mitä enemmän yksityiskohtia se sisältää, sen parempi. Tulipallon alku- ja loppukohdan voi ilmoittaa myös tähtien suhteen, jos se tuntuu helpommalta. Jos tulipallo meni läheltä tunnistettavia tähtitaivaan kohteita, kuten Kuuta, Jupiteria tai tähdistöjä, niin myös siitä voit kertoa tarkemmin havaintoselostuksessa. Kirkkauden voi myös ilmoittaa vertaamalla sitä täyden kuun tai esim. Venuksen kirkkauteen, jos se tuntuu helpommalta kuin magnitudiasteikon käyttäminen. Tulipallon värin voi merkitä tähän. Vanasta voi ilmoittaa yksityiskohtia, vanan keston taivaalla voi ilmoittaa. Voi myös kertoa hajosiko tulipallo osiin ja miten sen kirkkaus vaihteli havainnon aikana. Kulmanopeuden taivaalla voi ilmoittaa. Tai nopeuden voi ilmoittaa myös: paikallaan oleva, hyvin hidas, hidas, keskinopea, nopea, erittäin nopea. Jos kuului ääntä, niin voi ilmoittaa, että minkälaista: terävää, pehmeää vai repivää ääntä. Jos tulipallo kuului johonkin meteoriparveen, niin se pitäisi ilmoittaa tässä (jos pystyy luotettavasti parven määrittämään). Jos olet merkinnyt paikan jossa olit niin että voit myöhemmin määritellä sen tarkasti, niin kerro se sanallisessa kuvauksessa. Jos voit silloinmaastokohtien, esim. puiden mukaan näyttää kohdan lentoradalta tai suunnan minne tulipallo hävisi, niin kerro se myös. Samoin, jos muistat joittenkin nähellä olleiden tähtien suhteen mistä lentorata meni.