PYHÄSELÄN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA 2012-2013
SISÄLTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 4 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 4 3.2 TOIMINTAKULTTUURI... 5 3.3 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 5 3.4 LUKION TIETOSTRATEGIA... 6 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 7 4.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.2 OHJAUKSEN VASTUUALUEET... 8 4.3 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 11 4.4 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA... 12 4.5 ITSENÄINEN OPISKELU... 12 5 OPPIMIS JA OPETUKSEN... 12 5.1 OPETUKSEN YLEISET... 13 5.1.1 YLEISTÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKASTA... 13 5. 2 AIHEKOKONAISUUDET... 14 5.2.1 AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS... 14 5.2.2 HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS... 15 5.2.3 KESTÄVÄ KEHITYS... 16 5.2.4 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS... 17 5.2.5 TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA... 17 5.2.6 VIESTINTÄ- JA MEDIAOSAAMINEN... 18 5.2.7 KIELIOHJELMA... 19 5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ... 21 5.3.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 22 5.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 30 5.4.1 RUOTSI... 31 5.5 VIERAAT KIELET... 38 5.5.1 ENGLANNIN KIELI (peruskoulun kolmannelta luokalta alkanut oppimäärä A1)... 38 5.5.2 VALINNAISET KIELET RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ... 43 5.5.3 B2-KIELET RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ... 43 5.5.4 B2 KIELI RANSKA... 44 5.5.5 B2 KIELI SAKSA... 44 5.5.6 B2 KIELI VENÄJÄ... 47 5.5.7 B3-KIELET RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ... 50 5.5.8 B3-KIELI RANSKA... 51 5.5.9 B3 KIELI SAKSA... 55 5.5.10 B3 KIELI VENÄJÄ... 59 5. 6 MATEMATIIKKA... 62 5.6.1 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ... 63 2
5.6.2 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ... 68 5.7 BIOLOGIA... 77 5.8 MAANTIEDE... 84 5.9 FYSIIKKA... 91 5.10 KEMIA... 99 5.11 USKONTO... 104 5.11.1 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO... 104 5.11.2 ORTODOKSINEN USKONTO... 113 5.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 115 5.13 FILOSOFIA... 121 5.14 HISTORIA... 124 5.15 YHTEISKUNTAOPPI... 128 5.16 PSYKOLOGIA... 132 5.17 MUSIIKKI... 137 5.18 KUVATAIDE... 141 5.19 LIIKUNTA... 147 5.20 TERVEYSTIETO... 153 5.21 OPINTO-OHJAUS... 157 5.22 TIETOTEKNIIKKA... 161 5.23 LUKIODIPLOMIT... 163 6 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 165 6.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 165 6.2 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU... 165 6.3 LUKION OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI... 165 6.4 PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET... 167 6.5 KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI... 168 6.6 OPINNOISSA ETENEMINEN... 168 6.7 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN... 169 LIITE 1: KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 170 Oppiaineiden kursseilla käytettävät oppikirjat löytyvät vuosittain jaettavasta opinto-oppaasta ja myös koulun nettisivuilta: http://www.pyhaselanlukio.jns.fi/ Huomio: Tässä opetussuunnitelman ulkoasussa on noudatettu seuraavaa Opetushallituksen määräyksestä otetut kohdat tavallisella kirjasimella Koulukohtaiset tekstit lihavoidulla kirjasimella 3
1 TOIMINTA-AJATUS Pyhäselän lukio on hyvän yleissivistyksen tarjoava oppilaitos, jonka tavoitteena on kasvattaa jatko-opintoihin valmis, sosiaalinen ja oma-aloitteinen ihminen. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys, joka luo riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossamme opetellaan ottamaan vastuu omasta työstä sekä yhteistyöstä. Lukioopetuksessa pyritään tukemaan jokaista opiskelijaa löytämään sopivat työskentelytavat. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omia työskentelytapojaan sekä havainnoimaan kriittisesti ympäröivää maailmaa. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään tiedon hankkimisessa tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjaston tarjoamia palveluja. Lukio pyrkii tukemaan nuoren itsetuntemuksen kehittymistä sekä kannustamaan häntä itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan kautta. Opiskelijalle annetaan valmiuksia vastata ympäristön ja yhteiskunnan haasteisiin. Opiskelijoita ohjataan toimimaan vastuuntuntoisesti ja huolehtimaan velvollisuuksistaan yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Omaa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan ja arvostamaan vieraita kulttuureita. Työtavat kuvattu ainekohtaisissa kurssikuvauksissa 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien 4
tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista sekä motivaatiosta oppia. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Pyhäselän lukion toimintakulttuuri pohjautuu koulun yleiseen arvoperustaan, virallisesti hyväksyttyihin järjestyssääntöihin sekä vakiintuneisiin käytänteisiin. Toisten yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan kanssa pyritään avoimeen vuorovaikutussuhteeseen. Pyhäselän lukion toimintakulttuurissa korostetaan toisten huomioon ottamista ja tasa-arvoa. Yhteiskunnan muutoksiin ja vaatimuksiin suhtaudutaan valppaasti mutta myös kriittisesti. 3.3 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Pyhäselän lukion toiminta-ajatuksen mukaan Pyhäselän lukio on hyvän yleissivistyksen tarjoava oppilaitos, jonka tavoitteena on kasvattaa jatko-opintoihin valmis, sosiaalinen ja oma-aloitteinen ihminen. Tältä pohjalta kaikki lukiossa toimivat henkilöt arvioivat vuosittain kriittisesti omaa toimintaansa ja sen laatua. Arvioinnin avulla pyritään löytämään epäkohdat ja tiedostamaan tarve toimintatapojen muutokseen ja kehittämiseen. Kehittämistyö on sekä yleistä lukion toiminnan ja toimintaedellytysten että oppiainekohtaista kehittämistä. Tavoitteellisuuden ja yhdessä suunnitellun arvioinnin avulla edistetään lukion mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimisympäristönä. Opetuksen laadun kannalta tärkeää on opetuksen korkean tason ylläpitäminen, opiskelijoiden tukeminen, kannustaminen ja rohkaiseminen hyviin suorituksiin. 5
Arviointiin osallistuvat opettajat, opiskelijat sekä muut kouluyhteisön jäsenet ja yhteistyötahot. Arviointi edellyttää yhteistä suunnittelua ja sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin. Arvioinnin merkitys korostuu muuttuvissa olosuhteissa. Uusi opetussuunnitelma otetaan lukiossa käyttöön vuonna 2005. Tässä yhteydessä lukion arviointia voidaan katsella uudesta näkökulmasta. Arviointi suoritetaan vuosittain siten, että kootaan tiedot eri ryhmiltä, analysoidaan ne ja tehdään kehittämissuunnitelmat. Arviointi tehdään ja analysoidaan Wilma-ohjelman avulla. Arvioinnista tiedotetaan opettajille, opiskelijoille, vanhemmille sekä sivistystoimelle. Arvioinnin kohteeksi on ajateltu ottaa 1.opetussuunnitelma, tulokset, opetus, oppiminen, 2. tukipalvelut, 3.hallinto, johtaminen, työtyytyväisyys, laadun varmistus, 4. resurssit. Nämä neljä aihetta vaihtelevat vuorovuosin. 3.4 LUKION TIETOSTRATEGIA Konekanta on seuraava. Lukiolla on käytössä atk-luokka, jossa on 15 tietokonetta. Atkluokan koneet uusittiin syksyllä 2011. Nyt laitteet on uusia, mutta niissä käytettävät ohjelmat vanhoja. Lisäksi atk-vaunu, jossa on 12 tietokonetta. Nämä koneet ovat vanhoja. Yleisöpäätteitä on 4 kappaletta (aulassa). Nämä ovat myös vanhoja koneita. Opettajainhuoneessa on kaksi tietokonetta. Luokkiin on saatu keväällä 2011 neljä uutta tietokonetta ja neljä datatykkiä. Syksyllä 2012 luokkiin tuli lisäksi lähiprojektoreita. Tietokone on käytössä kanslistilla, rehtorilla, apulaisrehtorilla ja opinto-ohjaajalla. Lisäksi lukiolla on käytössä ns. info tv. Lukiolla oli käytössä edu.pyhaselka.fi niminen www-palvelin, joka on vanha (11 vuotta), mutta nyt se on käytännössä ajettu alas. Tulevaisuudessa käytämme Joensuun kaupungin palvelimia, esimerkiksi JoenMoodle oppimisympäristö. Pyhäselän lukiossa on henkilöstöllä käytössä Joensuun kaupungin tarjoama sähköposti, jota käytetään sisäiseen tiedotukseen. Lisäksi käytössä on Wilma niminen hallinto-ohjelma, jolla hoidetaan oppilaiden arvostelu ja työjärjestykset. Wilman avulla onnistuu myös poissaolojen seuranta ja sähköinen tiedotus oppilaille. Wilma toimii www-ympäristössä ja on reaaliaikainen. Tulevaisuudessa pyritään hyödyntämään JoenMoodlen kautta saatavaa opetustarjontaa. ISO-verkko säilyy myös mahdollisena opetusväylänä, mutta kustannuksista ei enää vastaa koulu, vaan esimerkiksi oppilas itse. ISO-verkostoa on käytetty oppimisen apuna jonkin verran etenkin harvinaisissa kielissä. Yleiset painopistealueet lukiossa lähivuosina Nykyisen teknisen (työasemat & palvelimet & ohjelmistot) tason turvaaminen ja ylläpitäminen, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Open Soucre ohjelmien suosiminen ja tunnetuksi tekeminen opetuksessa JoenMoodle verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen 6
Olla mukana Joensuun kaupungin lukiolle suunnatuissa verkko-opetushankkeissa. Saada lukion opettajat ja oppilaat mukaan verkko-oppimiseen. Tämä konkretisoituu keväällä 2013 kun Pyhäselän lukio on jaksoilla 4 ja 5 mukana Tablettien käyttökokeilussa. Kun Windows-pohjaiset Tabletit yleistyvät niin se eräs painopiste voisi olla lukion atk-kärryn korvaaminen tableteilla. Käytössä olevat ohjelmat ovat enimmäkseen vanhoja, näitä tulisi uusia lähivuosina. Lukion atk-opetuksen painopistealueet Lukiolla järjestetään erikoiskursseja, joissa opetellaan jokin tietotekniikan osa-alue mahdollisimman perusteellisesti. Kursseja tarjotaan kotisivun tekemisestä, hypermediasta, ohjelmoinnista jne. Kurssitarjontaa päivitetään vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuvan kehityksen myötä. Suunnitellaan lukion atk-kurssit siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alan viimeisimmän kehityksen ja antavat hyvän käsityksen siitä, mitä it -ala on. Lukion atk-kurssit suunnitellaan siten, että ne tukevat lukion muiden oppiaineiden kursseja. Lukion atk-opetuksessa huomioidaan ne tarpeet ja vaatimukset, joita lukion oppilas tarvitsee jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukiossa on mahdollista opiskella atk:n A-ajokorttitutkintoa vastaava sisältö. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjaustoiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset tarpeet lukioopintojen aikana. Ohjauksen avulla edistetään opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä, kehitetään ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, edistetään koulutyön vaikuttavuutta, ehkäistään syrjäytymistä sekä lisätään hyvinvointia koulussa. 4.1 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki lukion opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Koulun henkilöstö on kaiken aikaa opiskelijan apuna. Tavoitteena on kuitenkin kannustaa opiskelijaa itseohjautuvuutta kohti. 7
4.2 OHJAUKSEN VASTUUALUEET OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA Tiedottaminen ja markkinointi Yhteydenpito peruskouluihin Lukion esittely yläasteilla ja koulutusmessuilla Koulutusmateriaalin tuottaminen (esitteet ja oppaat) Internet, lukion kotisivut. REHTORI ylioppilaskirjoitus-infot ja ohjaus tiedotus toisessa oppilaitoksessa suoritettujen kurssien hyväksyminen kurssien hyväksi lukeminen yhteistyössä aineopettajan kanssa itsenäisestä opiskelusta päättäminen, jos aineopettaja puoltaa opintojen keskeyttäminen myöntää poissaololuvan yli viideksi päiväksi vanhempainillat henkilöstöasiat yhteistyö eri tahojen kanssa oppilashuoltotyöhön osallistuminen OPINTO-OHJAAJA uravalinnan ja ammatillisen kasvun tukeminen koulutuksesta tiedottaminen ohjauksen luokkatunnit lukio-opiskeluun ohjaaminen pienryhmäohjaus henkilökohtainen ohjaus opinto-ohjelman muutoksista keskustelu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen opiskelijan kanssa, erityisesti 4. vuoden opiskelijoille opintotuesta informoiminen opiskelijoitten tukeminen opintojen keskeyttäminen, jatko-ohjaus oppilashuoltoon osallistuminen tutustumiskäynnit ja eri oppilaitosten esittelytilaisuudet yhteistyö eri oppilaitosten, elinkeinoelämän ja virastojen kanssa osallistuminen vierailujen järjestämiseen mukana vanhempainilloissa yhteistyö ryhmänohjaajien kanssa 8
ongelmatilanteissa ohjaaminen oikeisiin valintoihin opiskelupaikkaan sijoittumisen seuranta mahdollisuuksien mukaan lukion esittely RYHMÄNOHJAAJA perehtyy oman lukion kurssitarjottimeen ja suoritusohjeisiin tiedonvälittäjä perehdyttää ryhmänsä lukion käytänteisiin, tapoihin ja perinteisiin perehdyttää lukio-opiskeluun ja erilaisiin toimintoihin (aikataulut, kurssitarjotin, lukujärjestyksen laatiminen, koeviikot, arviointi, uusintakuulustelut ym.) antaa ohjeet ja huolehtii siitä, että ryhmän opiskelijat syöttävät ainevalintansa Wilma-ohjelmaan sopii ryhmän luottamushenkilöiden kanssa heidän tehtävistään voi myöntää opiskelijoille poissaololuvan 1-5 koulupäiväksi seuraa säännöllisesti ryhmänsä opiskelijoiden opintomenestystä (etenemisesteet, poissaolot ja osallistumisoikeus yo-kirjoituksiin), (huom. vuosittainen kurssikertymien suunnitelma) pitää ryhmänohjaustuokiot haastattelee opiskelijat erityisesti 1. opiskeluvuotena järjestää vastaanottoajan ja puhelinajan jaksoittain, ilmoittaa ajan opiskelijoille ja kansliaan perehtyy ryhmänsä oppilashuollollisiin asioihin, osallistuu oppilashuoltoon pitää tarvittaessa yhteyttä ryhmänsä opiskelijoiden koteihin osallistuu vanhempainiltoihin AINEOPETTAJA oman aineen opettaminen opiskelijan tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen koulutuksen eri vaiheissa perehdyttää opiskelijan oman aineensa opiskeluun ja opiskelutekniikkaan oikeitten työtapojen neuvominen tekee ryhmälle selväksi aineen arvioinnin perusteet ja antaa kurssisuunnitelman seuraa opiskelumenestystä ja etenemisesteitä sekä ohjaa esteen saanutta opiskelijaa suorittamaan esteen ( suoritusmahdollisuudet ja opiskeluohjeet) opetusaineeseen liittyvä opiskelijakohtainen ohjaus sopii opiskelijan kanssa itsenäisestä opiskelusta tehtävineen (lomake) ainekohtainen yhteistyö integrointi muiden aineiden kanssa muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksi lukeminen ja vaihtooppilasvuoden kurssien vastaavuuden tarkistaminen huomioi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmat, auttaa selvittämään ne omaan aineeseen liittyvien vierailijoiden kutsuminen APULAISREHTORI 9
työjärjestysasiat kurssitarjottimet, lukujärjestykset Wilma -valintaohjelman ylläpitäjä (tunnukset ja salasanat) KANSLIA opiskelijarekisteri tarvittaessa todistukset ja opintokirjaotteet yo-kirjoituksiin liittyvät tehtävät opintotuki- ja koulumatka-asiat tiedotus OPISKELIJATUTOR erityisesti opiskelun alkuvaiheessa tutustuttavat uudet opiskelijat lukioon ja toisiin opiskelijoihin ja auttavat heitä sopeutumaan uuteen kouluyhteisöön esittelevät lukiota yläasteilla, messuilla ja vanhempainilloissa tekevät yhteistyötä oppilaskunnan kanssa OPISKELIJA Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opintojen sisältöä ja ylioppilaskirjoituksia suunnitellessaan opiskelijan tulisi pohtia valintojaan suhteessa omiin kiinnostuksiinsa ja jatko-opintosuunnitelmiinsa. Opiskelijan tulee seurata oman opintosuunnitelmansa toteutumista ja päivittää se jaksoittain ajan tasalle. OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitsee opiskelija, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai jonka opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Tarvittaessa opiskelijoille voidaan antaa tukiopetusta lukion resurssien puitteissa. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Lukion kriisisuunnitelmassa on määritelty menettelytavat onnettomuus- ja kriisitilanteissa. OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä, ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on mahdollisimman varhaista oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. 10
Opiskelijahuollossa toimii moniammatillinen työryhmä, joka ohjaa opiskelijat niiden ammattiauttajien luokse, jotka pystyvät auttamaan opiskelijoita heidän ongelmissaan. KURAATTORI Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattorin työ jakautuu niin sanottuun yksilökohtaiseen eli oppilaisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvaan työhön, alueelliseen- ja verkostotyöhön sekä luokka- ja ryhmäkohtaiseen työhön. Yksilökohtaiseen työhön kuuluvat yksittäisten opiskelijoiden tapaamiset koululla ja tarvittaessa kuraattori tapaa opiskelijan perheen esimerkiksi kotikäynnin aikana. Tapaamiset liittyvät erilaisiin oppilaiden ja heidän perheidensä erityistarpeisiin, tukea vaativiin pulmatilanteisiin tai erilaisiin koulunkäyntivaikeuksiin. Tapaamisissa pyritään yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa ratkaisemaan pulmatilanteet, jotta koulunkäynnin jatkaminen voidaan turvata. Kuraattori opastaa, neuvoo sekä ohjaa erilaisten palvelu- ja tukimuotoihin. Kuraattori osallistuu luokka- ja ryhmäkohtaisessa työssään luokan ja opiskeluilmapiirin parantamiseen sekä työrauhan lisäämiseen. Alueellinen ja verkostotyö on monien eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä, johon kuraattori osallistuu. KOULUTERVEYDENHOITO Peruskoulujen ja lukioiden oppilaille kuuluu kouluterveydenhuoltona terveydenhoito (sisältäen esim. koulutarkastukset, terveystodistukset ja perhesuunnittelun). Kunkin oppilaan oma kotikunta huolehtii sairaanhoidosta ja hammashuollosta muuten kuin kiireellisen sairaanhoidon osalta. Kiireellinen hammashoito ja avosairaanhoito voidaan näiltäkin osin laskuttaa kunkin oppilaan kotikunnalta. Lukiossa terveystarkastus ja lääkärintarkastus tehdään 2. vuosiluokalla. 4.3 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa silloin, kun 9. luokan oppilaat ovat hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajille annetaan tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja minkälaisia mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Yhteistyötä pyritään pitämään yllä vähintään kerran lukuvuodessa pidettävien vanhempainiltojen avulla. Yhteyttä koteihin pitävät erityisesti ryhmänohjaajat sekä tarpeen tullen rehtori, aineopettajat ja opinto-ohjaaja. Tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee jostakin syystä erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Nämä tilanteet vaativat usein kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön lisäksi työskentelyä yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa, erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. 11
Avoimet ja toimivat yhteydet kodin ja koulun välillä auttavat yhteistyön suuntaamista mielekkäällä tavalla nuoren parhaaksi siten, että häntä voidaan tukea ja kannustaa eteenpäin. 4.4 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Yläkoulujen kanssa yhteistyötä tehdään mm. siten, että käydään esittelemässä lukiota 9. luokan oppilaille ja oppilaat käyvät tutustumassa lukioon paikan päällä. Muiden lukioitten kanssa yhteistyötä voi syntyä siten, että opiskelijat suorittavat niissä yksittäisiä lukiokursseja. Opiskelijat tekevät tutustumisretkiä ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluun sekä yliopistolle. Näistä opinahjoista käy myös eri koulutusohjelmien esittelijöitä lukiolla. Opinto-ohjaaja osallistuu eri oppilaitosten järjestämiin yhteisiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin. Opiskelijat voivat TET- jaksolla tutustua myös opiskelupaikkoihin. Läheistä yhteistyötä tehdään Joensuun yliopiston kanssa siten, että eri aineissa lukiolla on vuosittain opetusharjoittelijoita. 4.5 ITSENÄINEN OPISKELU Itsenäinen opiskelu on lukion jälkeisissä opinnoissa tarvittava taito. Sen harjoittelu lukiossa on suotavaa. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti opiskellen sopimalla aineen lehtorin kanssa kurssin tavoitteista, sisällöstä, ohjaustuokioista ja muista suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Opettajan antamien tehtävien lisäksi opiskelijan on osallistuttava kurssikokeeseen. Joidenkin aineiden opetussuunnitelmat ovat sellaisia, ettei itsenäinen opiskelu ole mahdollista. Samassa aineessa useiden kurssien suorittaminen itsenäisesti ei ole suositeltavaa. Yhtä jaksoa kohden kannattaa ottaa vain yksi itsenäisesti opiskeltava kurssi. Poikkeuksista on neuvoteltava opettajien, ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Asiasta sovitaan kirjallisesti etukäteen. 5 OPPIMIS JA OPETUKSEN 12
5.1 OPETUKSEN YLEISET Opetus perustuu eri oppiaineiden opettamiseen. Kokonaisuuksien hahmottamista voi edistää toteuttamalla eri aihealueiden huomioimista opetuksessa. Tämä edistää opettajien sekä opiskelijoiden keskinäistä yhteistyötä. Se myös edesauttaa verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Aihekokonaisuuksien avulla opiskelija oppii havainnoimaan nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä sekä näkemään, mitkä tiedot ja taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Hän myös oppii näkemään millaisia valintoja hänen on syytä tehdä tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Hänen on myös opittava perustelemaan omia käsityksiään ja valintojaan. Ongelmanratkaisutaidot, elinikäinen oppiminen, kielitaito, muutosvalmius, laaja yleissivistys antavat mahdollisuuden selvitä yllättävissä tilanteissa. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen voi tapahtua oppiaineiden välisenä yhteistyönä tai erikseen toteutettavina teemapäivinä. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät eri oppiaineiden osioihin. Käytännössä sisällöt voidaan kerrata jaksottaisissa opettajainkokouksissa, joissa käydään läpi kunkin oppiaineen opetuskokonaisuudet, pyritään löytämään yhteiset osiot sekä päätetään, missä aineissa aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa. Toinen vaihtoehto on päättää vuosittain, mitkä aihekokonaisuudet huomioidaan. Aihekokonaisuuksien puitteissa pyritään verkostoitumaan muiden, erityisesti paikallisten, yhteistyökumppaneiden kanssa. 5.1.1 YLEISTÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKASTA YLEISTÄ Lukion aloittavan opiskelijan oletetaan hallitsevan tieto- ja viestintätekniikan siinä määrin, että hän kykenee tuottamaan dokumentteja ja ilmaisemaan itseään osana lukio-opiskelua. Lukion harjoitustöissä ja esitelmissä vaaditaan työvälineohjelmien käyttöä riittävän korkeatasoisen tuotoksen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia sähköisissä ympäristöissä luontevasti, vastuullisesti ja turvallisesti, sekä oppii erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta. KESKEISET HUOMIOITAVAT SEIKAT Lukion aloittavan opiskelijan oletetaan hallitsevan tieto- ja viestintätekniikan siinä määrin, että hän kykenee tuottamaan dokumentteja ja ilmaisemaan itseään osana lukio-opiskelua. Lukion harjoitustöissä ja esitelmissä vaaditaan työvälineohjelmien käyttöä riittävän korkeatasoisen tuotoksen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia sähköisissä ympäristöissä luontevasti, vastuullisesti ja turvallisesti, sekä oppii erottamaan olennaisen tiedon epäolennaisesta. 13
Opiskelija saa mahdollisuuden opiskella verkkokurssia lukiossa Korkeakouluopinnoissa hyödynnetään yhä enemmän verkko-oppimisympäristöjä, jonka vuoksi lukiolaisella tulee olla mahdollisuus harjoitella etäopiskelun taitoja. Lukion on itse tarjottava vähintään yksi verkkokurssi. Opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa myös Joensuun lyseon lukion aikuislinjan tarjoamia verkkokursseja. Verkkokurssi on kurssi, joka suoritetaan kokonaan tai osittain verkko-oppimisympäristössä. Verkkokurssilla kerrataan tai opiskellaan kurssilla tarvittavien työvälineohjelmien ja oppimisympäristön käyttäminen sekä mahdolliset tietoturvaan liittyvät seikat. Pyhäselän lukio tarjoaa JoenMoodlen kautta kurssia AT2: JAVA - ohjelmointi. Tarkemmat tiedot löytyvät koulun kotisivulta syksyllä 2012. Opiskelija arvioi kriittisesti tietolähteitä Kriittisellä mediaosaamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija osaa arvioida eri medioiden roolit, tehtävät ja vaikutukset vastaanottajalle. Lisäksi hän on lähdekriittinen ja osaa arvioida eri medioiden roolit, tehtävät ja vaikutukset vastaanottajalle. Lisäksi hän on lähdekriittinen ja osaa arvioida mediasisältöjä, -palveluja ja tuottajia sekä niihin liittyviä riskejä. Kriittinen mediaosaaminen koostuu mm. seuraavista taidoista: luotettavan tiedon ja sen lähteiden tunnistaminen (vertaa kaupallinen ja aatteellinen tieto) tiedon tarpeen määrittely ja kuvailu (ongelman käsitteellistäminen ja asiasanat) tiedon haun tekniikoiden hallitseminen (loogiset operaattorit, fraasihaut, jokerimerkkien käyttö) tiedon paikantaminen ja hyödyntäminen harkintakyky omien tietojen ja tuotosten julkaisemisessa Opiskelija noudattaa itse luotettavan tietolähteen periaatteita: harjoitustöiden lähdeviittauksissa ja lainaamisessa on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta. 5. 2 AIHEKOKONAISUUDET 5.2.1 AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan 14
sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. 5.2.2 HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa 15
osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. 5.2.3 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raakaaineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain 16
laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. 5.2.4 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 5.2.5 TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA 17
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasaarvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. 5.2.6 VIESTINTÄ- JA MEDIAOSAAMINEN Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija 18
saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. 5.2.7 KIELIOHJELMA Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003, s.229) kielenopetuksen mahdollisuuksia suomalaisessa lukiossa kuvataan kaaviolla. Pyhäselän kunnan koululaitokseen sovellettuna kaavio näyttää seuraavanlaiselta. PERUSOPETUS LUKIO Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kurssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A1 2 2 2 2 3 3 2 p p p p p p s s ko B1 2 2 2 p p p p p s s ko B2 2 2 s s s s s s s s ko B3 s s s s s s s s ko B4 ko Peruskoulua kuvaavassa kaavion osassa numerot viittaavat vuosiviikkotunteihin. Lukiota kuvaavassa kaavion osassa p tarkoittaa pakollisia, s syventäviä ja so soveltavia kursseja. Soveltavilla kursseilla tarkoitetaan suullisen kielitaidon kursseja. Niitä tarjotaan vuorovuosina. B4 kielellä tarkoitetaan esimerkiksi tänä syksynä 19
aloittanutta japanin kielen ryhmää, jota on merkitty kirjaimella so., soveltava. A1 kieli Pyhäselän kunnassa on aina englanti, B1 on ruotsin kieli, B2 ja B3 voivat olla joko ranska, saksa tai venäjä. Runsaan valinnaisuuden vuoksi lyhyiden kielten ryhmiä ei aina synny. Niitä myös joudutaan opettamaan B2- ja B3 - ryhmiä yhdistäen, mikä vaatii eri osapuolilta suurta joustavuutta. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan (Liite 2, 2003) Suomessa on laadittu sovellus kielitaidon tasojen kuvausasteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. A1 kielen tavoitetasona on ns. itsenäisen kielitaidon perustaso B2.1, mikä tarkoittaa yleiskielen melko hyvää hallintaa, mutta vaikeuksia voivat tuottaa esim. pitkien tekstien idiomit tai kulttuuriviitteet. Kuitenkin tavoitteena on ymmärtää monimutkaisenkin puheen pääajatukset, osata esittää selkeitä kuvauksia oman kokemuspiirein asioista, pystyä lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä ja osata kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä tutuista aihepiireistä käyttäen laajaa sanastoa ja vaativia lauserakenteita. B1 kielen tavoitetasona on ns. toimiva peruskielitaito, B1.1, jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää puheesta pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia koulua, työtä tai vapaaaikaa käsittelevistä teemoista, joissa käytetään tavallista sanastoa ja rajallisesti idiomeja. Puheessa opiskelija osaa kertoa myös joitakin yksityiskohtia. Mutta pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Luetun ymmärtämisessä pystytään seuraamaan tuttua aihetta käsittelevää muutaman sivun mittaista tekstiä, mutta arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Kirjoittamisessa pystytään tuottamaan selväpiirteinen sidosteinen teksti tutuista, itseä kiinnostavista tai kuvitelluista aiheista. B2 - ja B3 kielten tavoitetaitotaso on ns. kehittyvän peruskielitaidon taso A2.2, jolla tarkoitetaan arkikielen perustasoa. Kuullun ymmärtämisessä se tarkoittaa kykyä ymmärtää hidasta ja selkeää yleispuhekieltä. Puhuminen rajoittuu jokapäiväisen elämän kuvauksiin, ja laajemmassa keskustelussa voidaan tarvita apua ja siinä voi esiintyä perusvirheitä, samoin ääntämisvirheitä. Luetun ymmärtäminen sisältää muutaman kappaleen pituisia viestejä. Kirjoittaminen rajoittuu tavanomaisiin arkitilanteisiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin. B4 kielen taitotasoksi ehdotan tasoa A1.1, jolla tarkoitetaan aivan kielen alkeiden hallintaa. Kuullun ymmärtämisessä tällä tarkoitetaan kaikkein tavallisimpia kielen ilmauksia. Puhumisen vuorovaikutus on puhekumppanin varassa eikä puhuja kykene vapaaseen tuotokseen, vaikka hallitseekin kaavamaisia ilmaisuja, jotka voivat olla melko virheettömiä. Kirjainjärjestelmä on kuitenkin tuttu. Kielitaidon tavoitetasoa yleisesti määritettäessä on syytä muistaa, että yksilötasolla taitotason saavuttaminen sekä ylittyy että alittuu huomattavasti johtuen moninaisista yksilön oppimiskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Kielenoppijan todellinen kielitaidon taso voi siis olla muu kuin mikä sen muodollisesti pitäisi olla. Tässä kielenopettaja onkin jatkuvien haasteiden edessä! 20
5.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuurija taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden 21
osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. 5.3.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. PAKOLLISET KURSSIT Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (pa) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua 22
syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä ÄI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (pa) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ÄI 3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pa) 23