Pekka Mertala T I E T O - J A V I E S T I N T Ä T E K N O L O G I A V A R H A I S K A S V A T U K S E S S A EI T A I K A A V A A N T A V A L L I S I A A S I O I T A T U L E V A I S U U D E N TA I K A A S E M I N A A R I O U L U 2 5. 2. 2 0 1 6
ESIOPS 2014 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN VASU 2016
Genlott, A. A., & Grönlund, Å. (2013). Improving literacy skills through learning reading by writing: The iwtr method presented and tested. Computers & Education, 67, 98-104. http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/2015-04-20/taulutietokoneilla-opiskelevat-lapsetp%c3%a4ihittiv%c3%a4t-kyn%c3%a4%c3%a4-ja-paperia-k%c3%a4ytt%c3%a4v%c3%a4truotsalaistutkimuksessa-3220093.html
Tietokoneavusteisen kirjoittamalla lukemaan oppimisen (WTR) juuret ovat 1980-luvulla Early test used computer labs, which meant children were taken out of their everyday work practices in the classroom. This limited the amount of time available for the program. [T]eachers have further developed the WTR concept into the iwtr (Integrated Write To Read) method. Integrated means that reading and writing are integrated within the classroom, within a social learning process, and across school subjects. Children cooperate pairwise producing texts, using keyboard, which are then published on a class web site and subjected to discussion among students, teachers, and parents, and subsequently refined in joint efforts. This means all writing has a purpose and an audience, and texts are not static but further developed based on discussions. Genlott & Grönlund 2013
Celestin Freinet (1896-1966) Laadimme joka päivä tekstin, josta käyvät ilmi lasten huolenaiheet tai kiinnostuksen kohteet. Oppilaat painavat tekstin. Siitä jopa 5 6 -vuotias selviää helposti. Tietty määrä arkkeja pannaan sivuun joka päivä. Osa niistä painetaan kuun lopussa luokkalehteen, jota lähetetään vanhemmille ja luokan ystäville. Sitä vaihdetaan vastaavanlaisiin lehtiin, joita painetaan tai monistetaan samalla tavalla kymmenissä kouluissa ympäri Ranskaa. Freinet 1986 [1947]
OAJ 2016
http://laula58.blogaaja.fi/jos-sull-lysti-on-nuotti/ Ohjelmoinnissa lause on imperatiivisella ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman osa, joka suorittaa jonkin tehtävän. Tyypillisiä lauseita ovat asetus, ehtolause, toistolause ja proseduurikutsu. Esimerkki ehtolauseesta If (jos) ryhmäsi lasten käytössä on tablettietokone, nouse seisomaan https://fi.wikipedia.org/wiki/lause_(ohjelmointi)
KASVATUSTIETOISUUS
OPPIMISEN L ÄHTÖKOHTANA OVAT KUNKIN L APSEN AIEMMAT KOKEMUKSET JA HÄNEN OSA AMISENSA. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ UUSILLA OPITTAVILLA TIEDOILLA JA TAIDOILLA ON YHTEYS L ASTEN ARKEEN JA KOKEMUSMAAILMAAN.
MITÄ JO TIEDETÄÄN?
120 0-6 v. lasten digimedian käyttö 2013 - vähintään kerran viikossa (%) 100 80 60 40 20 0 Kuvaohjelmat Internet Digipelit Kännykkä Radio 0-2v. 3-4v. 5-6v. Suoninen 2014
Suoninen 2014
0-8 -vuotiaiden suomalaislasten internetinkäyttö Alle 4-vuotiaat lapset käyttävät kännykkää lähinnä pelaamiseen. Suoninen 2014
MITEN TÄMÄ TIEDETÄÄN?
Suoninen 2014
JOS TIEDÄMME, MITEN USEIN MITENKIN MONI LAPSI MITÄKIN TEKEE, TIEDÄMMEKÖ SILTI MITÄÄN SIITÄ, MITÄ TÄMÄ LAPSILLE MERKITSEE?
Pikku Kakkonen lähetetään 12 kertaa viikossa: Arkiaamuisin klo 07:00 08:00 Arki-iltaisin klo 17:00 18:00 Viikonloppuaamuisin klo 08:00 09:00 12 lähetyksessä on 12-14 eri juontajaa sekä yli 50 eri ohjelmaa. Iitu (4-v. ja kaksi päivää) Iitu katsoo yleensä arki-iltojen Pikku Kakkoset. Suorana 1-2 kertaa muulloin YLE Areenasta tai tallenteena. Jos jonkin illan Pikku Kakkonen jää katsomatta, se katsotaan viikonloppuna. Lempiohjelma on Tie tähtiin, koska siinä sanotaan, että linnunrata ja Iitun päiväkodissa on Linnunrata niminen ryhmä. Nallesta, apinasta ja ankasta Iitu ei pidä. Se kelataan yli tai sen aikana tehdään muuta. Isin lemppari on Saara ja sorsa.
ME VOIDAAN KYSYÄ. MUSTA SE ON TÄRKEETÄ, ETTÄ LAPSI VOI ITSE KERTOA, ETTÄ MITÄ TÄÄ NYT ON Mertala & Salomaa 2016
Kertomus ja kertominen kietotuvat toisiinsa dynaamiseksi prosessiksi, jossa myös kuuntelijalla on tärkeä osuus. Lasten kertomuksissa ruumillisuus, moniaistinen kertominen, on luonteenomaista. Vaikka kertomisessa sanat ovat tärkeitä ja lapsen kasvaessa niiden merkitys korostuu, muut kertomisen tavat säilyvät. Kertominen tarvitsee aikaa ja vaati paikan, jossa kertominen on mahdollista. https://youtu.be/ankdlajbqia Estola, Karlsson, Puroila & Syrjälä 2016
Tietokone Tabletti Kamera Älypuhelin Televisio Yht. 73 / 71% 50 / 49% 48 / 47% 17 / 17% 11 / 11% Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 39 / 81% 34 / 62% 18 / 38% 32 / 58% 29 / 60% 19 / 36% 14 / 29% 3 / 6% 5 / 10% 7 / 12% Yht. Pelaaminen 34 34 11 29 - - 6 1 2 2 119 Tuottaminen 8 6 2 2 24 18 4 1 - - 65 Vastaanottaminen 13 6 3 4 1 3 3-3 5 41 Vuorovaikutus 5 2 - - 5 2 3 - - - 17 Mertala 2015; Suoninen 2014
MIKSI PELIT JA PELAAMINEN OVAT LAPSILLE MERKITYKSELLISIÄ?
Tää on vähän niinku yks peli meillä kotona, mutta mää muokkasin sitä hiukan Täällä pitää varoa kaloja Sitten voi olla sellaisia virtauksia, niin siitä on vaikeaa päästä kun se puhaltaa sut kalaan. Tää tyyppi ei oo oikeesti tämmöinen, eikä siellä oo merkilevää. Tää on joku semmonen tyyppi, jonka voi ite muokata ja antaa sille nimen ja saa päättää vaatteet ja silleen. Täällä on putki, josta pääsee maalle. Merilevästä ei tapahdu mitään
Tää on New Yorkin vapaudenpatsas Zombiet yrittää syödä Steven. Ne haluaa tulla isommaksi. Nää on metsässä. Minecraftissa aika paljon zombeja piileskelee metsissä. Tykkään välillä leikkiä Minecraft-leikkejä. Tykkään olla Enderman kun se pystyy teleportaamaan ja se on pitkä. Ei oo Minecraftia kotona. Toivoin joululahjaksi, mutta en saanut. Ehkä saan synttärilahjaksi. Steve hakkaa zombieta hakulla Tulee monta yötä ja monta päivää ja välillä sataa vettä ja välillä on ukkosta. On Enederman, Steve, zombeja, hämähäkkejä, luurankoja, tavallisia ihmisiä ja monstereita, Voi rakennella ja aina kun tulee zombie tai hämähäkkejä tai jotain ihme tyyppejä, ne tuhotaan Jos Steve tuohoaa zombin niin se saa uusia palikoita tai uuden aseen
KOKEMUSTEN HUOMIOIMINEN TARKOITTAA MYÖS KOKEMUSMAAILMAN MAHDOLLISEN RAJOITTUNEISUUDEN HAHMOTTAMISTA
0-8 -vuotiaiden suomalaislasten internetinkäyttö PIKAUUSINTA Alle 4-vuotiaat lapset käyttävät kännykkää lähinnä pelaamiseen. Suoninen 2014
PIKAUUSINTA Tietokone Tabletti Kamera Älypuhelin Televisio Yht. 73 / 71% 50 / 49% 48 / 47% 17 / 17% 11 / 11% Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 39 / 81% 34 / 62% 18 / 38% 32 / 58% 29 / 60% 19 / 36% 14 / 29% 3 / 6% 5 / 10% 7 / 12% Yht. Pelaaminen 34 34 11 29 - - 6 1 2 2 119 Tuottaminen 8 6 2 2 24 18 4 1 - - 65 Vastaanottaminen 13 6 3 4 1 3 3-3 5 41 Vuorovaikutus 5 2 - - 5 2 3 - - - 17 Mertala 2015
LUKEMISTA Estola, E., Karlsson, L. Puroila, A-M. & Syrjälä, L. (2016). Lapsen katseen edessä yhteenveto ja uusia avauksia. Teoksessa: Karlsson, L., Puroila, A-M. & Estola E. (toim.) Välkkeitä, valoja ja varjoja Kertomuksia lasten hyvinvoinnista. N-Y-T NYT Oy.,112-117. Freinet, C. (1987 [1946]). Ihmisten koulu. (suom. L. Oksanen). Helsinki, Elämänkoulu ry. Mertala, P. (2015). Tieto- ja viestintätekniikka esiopetuksessa mitä sanovat lapset. Saatavilla: https://www.academia.edu/17850102/mertala_p._2015_._tieto-_ja_viestint%c3%a4tekniikka_esiopetuksessa_-_mit%c3%a4_sanovat_lapset Mertala, P. & Salomaa, S. (2016). Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakasvatukseen. Teoksessa: Pekkala, L., Salomaa, S. & Spisak, S. (toim.) Monimuotoinen mediakasvatus. Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti, 153-172. Saatavilla: https://kavi.fi/fi/monimuotoinen-mediakasvatus Suoninen, A. (2014). Lasten mediabarometri 2013 0 8 vuotiaiden lasten mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta 2010. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 75. Saatavilla: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/lastenmediabarometri2013.pdf Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf