KALATALOUDEN KESKUSLIITTO - HYVINVOIVAT KALAVEDET JA KESTÄVÄ KALASTUS
Kalatalousalue on julkisoikeudellinen yhdistys mitä se tarkoittaa?
Kalastuslaki 23 : Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalue voi tehdä sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta.
Kalastuslaki 29 : Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön on hoitaessaan julkista hallintotehtävää noudatettava hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). (kalatalousalueen hallintotehtäviin liittyvät asiakirjat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niihin liity erityinen julkisuuslaissa säädetty salassapitoperuste. Esim. yleiskokousten pöytäkirjat ja KHS:n liittyvät asiakirjat ovat julkisia, mikä tarkoittaa, että ne on annettava pyynnöstä nähtäväksi.)
Hallintolain soveltaminen hallinnon oikeusperiaatteet (hallintolaki 6 ) Tasapuolinen kohtelu Toimivallan käyttö yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin Toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden
Julkisoikeudellinen yhdistys Suomen perustuslain 124 : Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käytön sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Julkinen hallintotehtävä: Hallinnollinen toimeenpanovalta, eli lakien toimeenpanoa sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia ja etuja koskevaa päätöksentekoa
Kalatalousalueen toimielimen jäsenten ja toimihenkilöiden vastuu
Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön rikosoikeudellinen virkavastuu Kalastuslain 29 2 ja 3 momentti säätävät rikosoikeudellisesta virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta: Kalatalousalueen toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun he hoitaessaan julkista hallintotehtävää käyttävät julkista valtaa. Rikosoikeudellinen virkavastuu: virkavelvollisuuden vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä on laissa säädetty rangaistusuhka Lahjuksen ottaminen, salassapitorikos, virka-aseman väärinkäyttäminen ja virkavelvollisuuden rikkominen
Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön rikosoikeudellinen virkavastuu Hallituksen esitys 192/2014: Julkisen vallan käyttö julkista hallintotehtävää hoitaessa: Kalatalousalueen tehtävistä ainoastaan 7 :n 2 momentissa tarkoitetusta viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jaon ja kalastuksen valvonnan voidaan katsoa sisältävän varsinaista julkisen vallan käyttöä.
Toimielimen jäsenen ja toimihenkilön vahingonkorvausvastuu 29 3 momentti Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön julkisen hallintotehtävän hoitamisessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingonkorvauslaki: 3 luku, työnantajan tai julkisyhteisön korvausvastuu: 2 Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää.
Toimielimen jäsenen ja toimihenkilön vahingonkorvausvastuu 4 luku työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu: 1 Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava.
Toimielimen jäsenen ja toimihenkilön vahingonkorvausvastuu Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. 2 : Virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 :ssä mainittujen perusteiden mukaisesti.
Toimielimen jäsenen ja toimihenkilön vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauslain mukaisesti korvausvastuu tulee siis kyseeseen silloin kun käytetään julkista valtaa (eli edellä mainitun hallituksen esityksen mukaisesti Kalatalousalueen tehtävistä ainoastaan kalastuslain 7 :n 2 momentissa tarkoitetusta viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jaon ja kalastuksen valvonnan voidaan katsoa sisältävän varsinaista julkisen vallan käyttöä ), tai kun työntekijä/virkamies aiheuttaa vahingon virheellään tai laiminlyönnillään.
Toimielimen jäsenen ja toimihenkilön vahingonkorvausvastuu Kalatalousalueen kalastuksenvalvoja omassa tehtävässään julkisen vallan käyttäjä -> vahingonkorvausvastuu koskee Toimeksiantajan tulisi huolehtia korvausvastuusta vakuutuksella, KKL suunnittelee vakuutusturvan järjestämistä
Jääviys kalatalousalueen päätöksenteossa milloin ja miten jääväydytään
Jääviys kalatalousalueen päätöksenteossa milloin ja miten jääväydytään Hallintolaki säätää esteellisyydestä päätöksenteossa Esteellisyys = henkilön puolueettomuuden vaarantuminen yksittäisessä asiassa Esteellisyydestä tulee päättää ennen kuin varsinainen päätös tehdään Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn, eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä-> poistuttava (osallistuu muilta osin kokoukseen) -> asian valmistelu tai pöytäkirjanpitäjänä toimiminen myös asian käsittelyä
Hallintolaki 28, esteellisyysperusteet 1) Osallisuusjäävi -> henkilö itse, tai hänen läheisensä on asianosainen 2) Edustusjäävi -> henkilö itse, tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista kyseisessä asiassa 3) Intressijäävi -> ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa henkilölle itselleen tai hänen perhepiiriin kuuluvalle läheiselleen 4) Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi -> henkilö palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
Hallintolaki 28, esteellisyysperusteet 5) Yhteisöjäävi -> henkilö itse tai perhepiiriin kuuluva läheinen on hallitusjäsenenä asianosaisena olevassa yhteisössä 6) Yleislausekejäävi -> luottamus henkilön puolueettomuuteen vaarantuu muusta erityisestä syystä
Läheisellä tarkoitetaan: 1) Perhepiiri : puolisoa, lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä, samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) Kaukaisemmat sukulaiset ja entinen puoliso : vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) Puolison perhepiiri : puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Esteellisyys ja läheiset Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Osallisuus- ja edustusjäävissä otetaan huomioon kaikki läheiset Intressi- ja yhteisöjäävissä vain oma perhepiiri Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävissä läheisiä ei oteta huomioon
Hallintolaki 29 : Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.
Esteellisyys ja yhdistyslaki (503/1989) Kalatalousalueisiin sovelletaan lisäksi yhdistyslain tiettyjä säännöksiä, säännöksissä on määräyksiä mm. jäsenluettelon pitämisestä, päätöksenteosta, vaaleista ja esteellisyydestä Yhdistyslain 26 2 momentti: Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
Muutoksenhaku kalatalousalueen päätökseen Oikaisua voi hakea kalatalousalueen yleiskokouksen, hallituksen tai toiminnanjohtajan päätökseen, se, jonka oikeutta päätös koskee -> oikaisuvaatimus kalatalousalueen yleiskokoukselle Oikaisua voi hakea sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen, tai poikkeaa käyttö- ja hoitosuunnitelman määräyksistä (usein jääviys perusteena, kun etsitään muotoseikkavirhettä, tarkkuutta päätöksentekoon!)
Muutoksenhaku kalatalousalueen päätökseen Päätöksiin tulee aina liittää oikaisuvaatimusosoitus, eli ohje siitä, miten henkilö voi vaatia päätökseen oikaisua Oikaisua haetaan yleiskokoukselta -> tarvittaessa ylimääräinen yleiskokous -> annetaan uusi päätös ja tähän liitetään valitusosoitus, eli ohje siitä, miten tähän päätökseen voi vaatia muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen Valitus hallinto-oikeuteen -> valituslupa KHO Hallintolain 7 a luku: oikaisuvaatimus kirjallisena, sille viranomaiselle joka on tehnyt päätöksen, käsitellään kiireellisenä, annetaan perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin
Kalatalousalueen toimivallan rajat kalastuksen säätelypäätöksissä
Kalatalousalueen toimivallan rajat kalastuksen säätelypäätöksissä Kalatalousalueet laativat käyttö- ja hoitosuunnitelmat vuoden 2020 loppuun mennessä Toimivallan rajat melko suppeat Kalastuslain 36 määrittelee, mitä KHS on sisällettävä: 5) ehdotus tarvittaviksi kalastuksen alueellisiksi säätelytoimenpiteiksi
Kalatalousalueen toimivallan rajat kalastuksen säätelypäätöksissä Käyttö- ja hoitosuunnitelmat ehdotuksia -> ELY hyväksyy ja vahvistaa ne Kalastuslaki 38 muutokset KHS:n -> jos kalakantojen tila on suunnitelman voimassaoloaikana muuttunut niin oleellisesti, ettei suunnitelman toteuttaminen enää täyttäisi sille asetettuja tavoitteita Ehdotus suunnitelman muuttamiseksi ELY:n hyväksyttäväksi
Kalatalousalueen toimivallan rajat kalastuksen säätelypäätöksissä ei-oleellisista muutoksista ei tarvitse tehdä suunnitelman muutosehdotusta ELY:lle? Jos tehdään ei-oleellisia muutoksia käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, onko kyseessä valituskelpoinen päätös? Käyttö- ja hoitosuunnitelmista ei liian tarkkoja, jotta pystytään helpommin toimeenpanemaan ilman muutosehdotuksia? Tarpeeksi jämäköitä, jotta sisältävät ohjauskykyä, mutta eivät halvaannuta toimeenpanoa, ettei jouduta uusimaan joka vuosi
Vertailun vuoksi: vanhan lain mukaiset kalastusalueiden toimivaltuudet Kalastusalueella on laajahkot toimivaltuudet koskien kalastuksen säätelyä, joka on yksi kalavarojen tärkeimmistä hoitokeinoista. Kalastusalue voi toteuttaa alueensa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa esimerkiksi kieltämällä määräajaksi tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen, antamalla kalastusasetuksesta poikkeavia määräyksiä pyydysten sallitusta silmäkoosta, rajoittamalla tai kieltämällä määräajaksi onkimisen ja pilkkimisen, määräämällä kalalajille pyyntimittoja ja perustamalla rauhoituspiirin (eli kalastuksen rauhoitetun alueen).
KIITOS!