L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, 65101 VAASA Koulukatu 19 PB 262, 65101 VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn. 020 490 109 Faksi/Fax 020 490 5251 Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA LAITOS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 30 (111) (muutos) LSU 2002 Y 638 (111) (8.12.2003 myönnetty ympäristölupa on muilta osin siirretty tähän päätökseen) Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitoksen toiminnan muutosta. Atria Suomi Oy Ankkurintie 2 (PL 147) 70101 KUOPIO Atria Suomi Oy, Nurmon tuotantolaitos Lapuantie 594 (PL117) 60550 Nurmo (60101 Seinäjoki) Nurmon tuotantolaitoksen alueella toimivat Atria Oyj:n yhtiöt: Atria Chick Oy (siipikarjatuotteiden valmistus), Atria Lihavalmiste Oy (lihavalmisteiden valmistus), Atria Tuoreliha Oy (pakatun ja palalihan valmistus), Atria Valmisruoka Oy (valmisruoan valmistus), A Pekoni Oy, A Sikateurastamo Oy, A Logistiikka Oy ja Atria Tekniikka Oy. Kotimaan liiketoiminnoista vastaava Atria Suomi Oy omistaa sataprosenttisesti perustettujen yhtiöiden osakekannan. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos sijaitsee valtatie 19 itäpuolella ja etäisyyttä Nurmon kunnan keskustaan on noin yksi kilometri. Tuotantolaitoksen alueen pinta ala on noin 60 hehtaaria ja se muodostuu Nurmon kunnan Nurmonkylän tiloista Hallinto RN:o 90:1, Ruoka RN:o 90:2, Siipikarja RN:o 90:3, Itikka RN:o 90:4. Kompostointialue sijaitsee Nurmonkylän tilalla Kivimäenkytö RN:o 6:706. Laitosalueella on tuotantotilaa noin 120 000 m 2.
Alueella on voimassa Vaasan lääninhallituksen 21.12.1992 vahvistama yleiskaava, jossa Atria Suomi Oy:n alue on T eli teollisuus ja varastoaluetta. Nurmon kunnanhallitus on 11.2.2002 hyväksynyt Keskustan yleiskaavan 2015 muutosehdotuksen. Atria Suomi Oy:n aluetta on laajennettu ja alue on edelleen T eli teollisuus ja varastoaluetta. Valtatie 19 länsipuoleinen alue on osayleiskaavassa maa ja metsätalousaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. 2 Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitosalueelta etelään noin 400 450 metrin etäisyydellä, jossa on kolmen asuintalon ryhmä. Luoteessa on noin 600 metrin etäisyydellä kompostointialueen rajasta asuinrakennus. Laitosalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Nurmonjokeen on matkaa noin 1,5 kilometriä. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty 10.1.2006 ja sitä on täydennetty 28.2.2006, 13.6.2006, 16.10.2006 ja 15.3.2007. 15.3.2007 on mm. ilmoitettu hakijan nimenmuutoksesta ja samalla on luovuttu suunnitelmista polttaa eläinperäistä rasvaa lämpökeskuksen kattiloissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen. Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos on ympäristölupavelvollinen seuraavasti: Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 10 a kohdan mukaan teurastamo, 10 b kohdan mukaan lihanjalostuslaitos, taikka muu lihaa tai lihatuotteita käsittelevä laitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, 3 b kohdan mukaan polttoaineteholtaan yli 5 MW:n kattilalaitos, 5 a kohdan mukaan polttonesteiden tai vaarallisten nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3, 10 l kohdan mukaan rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas sekä ympäristönsuojelulain 29 mukainen päästö yleiseen viemäriin ovat ympäristölupavelvollista toimintaa. Lisäksi jätteen laitos tai ammattimaiseen käsittelyyn tai hyödyntämiseen (kompostointi) on ympäristönsuojelulain 28 2. momentin 4 kohdan mukaan oltava ympäristölupa. 10.1.2006 jätetty ympäristölupahakemuksen muutos sisältää uusina toimintoina ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 g kohdan kasvi tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistavan tehtaan sekä maankaatopaikan, joka on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 2. momentin 4 kohdan mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi Suomen ympäristökeskus on 8.12.2003 drno LSU 2002 Y 638 myöntänyt Nurmon tuotantolaitokselle ympäristöluvan. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN MUUTOS Atria Suomi Oy hakee sikalinjan tuotannon nostamista, kompostointikentän laajennusta, lupaa maa ainesten varastointiin ja rasvatehtaan toiminnan aloittamiseen. Sikalinjan toiminnan muutos lisää mm. rehuvalkuaistehtaan kapasiteettia.
Sikalinjan laajennus (muutos) 3 Ympäristöluvan mukaan sikateurastamon kapasiteetti vuonna 2005 oli noin 62 000 tonnia (ruhopainoina). Sikalinjan tuotantoa nostetaan vuoteen 2010 mennessä 100 000 tonniin vuodessa (ruhopainoina). Sikateurastamon käsittelykapasiteetti tulee olemaan noin 4500 sikaa yhdessä vuorossa. Sivutuotteiden määrä nousee teurastusmäärän kasvaessa seuraavasti: Sivutuote Määrä 2004, t Määrä 2010, t Luut 5 520 11 354 Pehmeä raaka aine 2 572 5 917 Sian karvat 541 902 TSE riskiaine 18 26,5 Vettä kuluu erityisesti sikojen kalttauksessa ja suolten käsittelyssä. Sikalinjan vedenkulutus vuonna 2004 oli 331 000 m 3 /a ja päiväkulutus 1 600 m 3 ja vedenkulutuksen arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 442 000 m 3. Nurmon tuotantolaitoksen vedenkulutuksen arvioidaan kasvavan 4 % vuodesta 2006 (1 390 000 m 3 /a) vuoteen 2010 (1 630 000 m 3 ). Tärkeimpiä sikalinjalla syntyviä jätteitä ovat kompostoitavat mahalanta ja lietelanta. Maha ja lietelannan määrä tulee kasvamaan vuoteen 2010 mennessä noin 4 000 m 3 /vuosi. Rehuvalkuaistehtaan tuotantomäärän kasvu Rehuvalkuaistehtaan kapasiteetti tulee nousemaan. Tehtaaseen on hankittu uusi mylly, hapotuskapasiteettia nostetaan ja toiminta siirtyy kahteen vuoroon. Tehtaalla kapasiteetti tulee olemaan vuonna 2010 noin 19 400 tonnia vuodessa. Rehun luupitoisuus pyritään pitämän 10 15 % alueella. Muurahaishapon käyttö lisääntyy noin 330 000 kg/vuosi. Kompostointialueen laajennus (muutos) Kompostointialueen koko on laajennuksen jälkeen 4,5 hehtaaria. Kompostointialuetta hoitaa Vapo Biotech. Kompostiin tuotavien jätteiden ja lannan määrän arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Vuodessa kompostiin ohjataan jäteveden esikäsittelylietettä 10 000 tonnia (Nurmon laitos) ja Kauhajoelta tuodaan noin 12 000 tonnia, lietelantaa 10 000 tonnia, karja autojen kuivikelantaa 3 000 tonnia, nuorikkokasvattamon ja kananlantaa 1 900 tonnia, viallisia tuote eriä 100 tonnia ja imuautolla ajettua lietettä 100 m 3. Laajennuksen jälkeen voidaan kompostoida myös rasvanerotuskaivojen rasvajätteet. Lietelanta sekoitetaan turpeeseen ennen kompostointia. Kompostiin käytetään runkoaineena turvetta ja puunkuorta, valmista kompostia muodostuu vuodessa noin 15 000 m 3 ja määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 25 000 m 3 :iin. Kompostointialueen ympäristössä on kaksi pohjaveden tarkkailupistettä ja tarkkailu on aloitettu 2005. Maa ainesten varastointi, maankaatopaikka (uusi) Maanläjitysalue sijoittuu tuotantoalueen eteläpuolelle. Alue on puhdas maankaatopaikka. Maanläjitysalueelle tuodaan ja viedään rakennustöiden yhteydessä tulevaa louhosta ja
kaivumaita. Alueelle on viety ja tullaan jatkossakin viemään vain puhtaita kaivumaita ja louhosta. Maanläjitysalueen pohjapinta ala on noin 25 000 m 3 ja täyttötilavuus 165 000 m 3. Maanläjitysalueen täyttötaso on + 65(N 60 ). Maanläjitysalueen luiskat on rakennettu 1:2. 4 Maanläjitysalueen pohjapinta alaan ja luiskakaltevuuksiin ei ole tulossa muutoksia. Täyttötaso on mahdollista nostaa tasolle +76 (N 60 ) mikä lisää täyttötilavuutta 45 000 m 3. Lopullinen täyttötilavuus tulee olemaan 240 000 m 3. Maanläjitysalueelle tuotavien ja pois vietävien maiden määrästä ja laadusta tullaan pitämään kirjaa. Maankaatopaikan vakuudeksi on esitetty toistaiseksi voimassa olevaa Atria Suomi Oy:n vakuutta. Vakuuden määräksi on esitetty 5 000 euroa. Rasvatehdas (uusi) Atrian rasvatehdas sijaitsee nykyisin Seinäjoella. Rasvatehtaan siirrosta Nurmoon ei ole tehty päästöstä. Rasvatehtaan tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 9800 tonnia. Toiminta käsittää rasvasulattamon ja ruokarasvatehtaan. Ruokarasvatehtaan toiminta Rasvasulattamo ottaa vastaan laitoksen eri teurastamo ja leikkaamoyksiköiltä sekä ulkopuolisilta teurastamoilta, tarkastuseläinlääkärin tarkastamista ja hyväksymistä ruhoista peräisin olevia raakarasvoja ja sulattaa ne jatkojalostusta tai myyntiä varten. Vastaanotosta raakarasva siirretään ruuvisiirtimellä lihamyllyyn, jossa se jauhetaan hienommaksi. Myllystä jauhettu rasva siirtyy sulatusputkeen, jossa noin 100 asteisen höyryn avulla rasva kuumennetaan irti sidekudoksesta. Sulanut rasva ja sidekudosseos siirtyy tasaussäiliöön, josta se pumpataan edelleen dekantterisentrifugiin, missä kudos dekantoidaan irti rasvasta. Dekantterin läpi tullut rasva vesiseos pumpataan separaattoriin. Separaattorissa rasvaa raskaampi vesi ja liimavalkuainen lingotaan erilleen ja johdetaan jätevesien esikäsittelyyn. Rasva välivarastoidaan säiliössä. Ruokarasvatehdas raffinoi rasvasulattamon sulattamia eläinrasvoja ja ostamiaan kasviöljyjä, joista se valmistaa leipomo ja ruokarasvoja, majoneeseja ja marinadeja yhtiön omien asiakasosastojen käyttöön sekä ulkopuolisille asiakkaille. Raffinoinnissa eli rasvan neutraloinnissa rasvasta poistetaan vapaat rasvahapot. Rasvan neutralointi suoritetaan NaOH:lla panosreaktorissa. NaOH poistetaan rasvasta pesemällä rasvaa noin 100 asteisella vedellä ja rikkihapolla. Tämän jälkeen vesi johdetaan viemäriin ja jäljelle jääneet rasvahapot pumpataan varastosäiliöön, josta ne toimitetaan edelleen kemianteollisuudelle. Neutraloitu rasva valkaistaan piimaan, aktiivihiilen ja suodatuksen avulla. Rasvan maku ja hajuaineet poistetaan deodorisoimalla. Deodorisoinnissa rasvaa kuumennetaan 180 asteessa, jolloin maku ja hajuaineet tislautuvat rasvasta. Prosessin kesto kokonaisuudessaan on noin 24 h. Raffinoidut paistorasvat sekä laardi pakataan suurkeittiö ja vähittäiskauppapakkauksiin. Talousrasvahiutale on hiutaloitua raffinoitua talia, joka pakataan elintarvikekäyttöön. Rasvaemulsiot ovat vettä sisältäviä leipomorasvoja, jotka valmistetaan erillisellä emulsiovalmistuslaitteistolla. Sekoitussäiliöön syötetään vesi, öljy sekä muut aineosat. Jäähdytetty tuote pakataan pusseihin. Majoneesi ja marinadit valmistetaan sekoituslaitteistolla reseptin mukaisesti. Sekoitussäiliöön syötetään vesi, öljy sekä muut aineosat. Valmis tuote pakataan pusseihin, jotka varastoidaan viileässä.
Rasvatehtaan vedenkulutus on 3 4 000 m 3 kuukaudessa. Rasvatehtaalta tulevat jätevedet johdetaan rasvanerotuksen jälkeen Nurmon tuotantolaitoksen jäteveden esikäsittelylaitokselle, josta edelleen Lapuan Jätevesi Oy:lle. Rasvatehtaalta lähtevän jäteveden esikäsittelyn tarve ja mahdollinen käsittelymenetelmään tullaan palaamaan sen jälkeen kun rasvatehtaan siirrosta on tehty päätös. Rasvatehtaan energian kulutus (höyry) on noin 6 7 tonnia tunnissa. 5 Rasvatehtaan sidekudosjäte toimitetaan Honkajoelle. Rasvan neutraloinnissa käytetään lipeää (NaOH) noin 5 tonnia ja rikkihappoa noin 2 tonnia vuodessa. Viemäröinti Atrian jätevedet esikäsitellään ennen niiden johtamista siirtoviemärillä Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle. Esikäsittelyssä pääosa jätevedenkiintoaineesta ja suuri osa orgaanisista aineista ja ravinteista saadaan pois. Esikäsitellyn jäteveden ph nostetaan niin korkeaksi, että Lapualle johtava pääviemäri ei aiheuta hajuhaittaoja ympäristölleen. Esikäsittelylaitos on saneerattu 2005 ja sen kapasiteetti on riittävä vaikka jätevesimäärä kasvaa. Jäteveden laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisesti lämpötilaa ja ph:ta. Nurmon ja Lapuan välisen siirtoviemärin kapasiteetti ei ilman erityisjärjestelyjä riitä Nurmon ja Atrian jätevesille. Atrian jätevesiä johdetaankin tasausaltaan kautta putken sallimissa rajoissa Lapualle. Tasausaltaan tilavuus on 3 000 m 3, josta 1 500 m 3 on käytettävissä säännöstelyyn. Tasausaltaassa on ilmastus hajuhaittojen estämiseksi. Atria Suomi Oyj:n pumppaamo ja tasausallas ovat Lapuan Jätevesi Oy:n hoidossa. Nurmon tuotantolaitoksen ympäristömeluselvitys 9.5.2005 Ympäristömeluselvitys on tehty teollisuusmelumallinnuksena ja sitä tukevina ympäristömelumittauksina. Mittaustuloksista laskettiin äänilähteiden A painotetut äänitehotasot (L WA ) oktaavikaistoittain käytettäväksi laskentamallissa. Prosessimelulähteiden ja ajoneuvoliikenteen melualueet L Aeq on esitetty liitekartoilla päivä ja yöajan melualueina 5 db:n välein (<45 db >70 db). Tulosten mukaan prosessimelulähteistä peräisin oleva melu ei lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (lähin asuinrakennuksen piha alue) ylitä päiväajan ohjearvorajaa 55 db. Yöaikaan melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on niukasti alle yöajan ohjearvon 50 db. Muut toiminnan muutokset Sairasteurastamon toiminta on päättynyt helmikuussa 2005. Tiloissa toimii nykyisin emakkoteurastamo. Kalkkunoiden teurastus on päättynyt 1.1.2007. Logistiikkakeskuksen laajennuksen käyttöönotto on alkanut maaliskuussa 2007 ja logistiikkakeskus otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoden 2007 loppuun mennessä. 8.12.2003 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN KERTOELMAOSA LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitos käyttää raaka aineenaan tällä hetkellä vuosittain 27 000 tonnia siipikarjaa ja 41 000 tonnia sikoja. Teurasmäärät ovat ruhopainoina. Lihan lisäksi käytetään lisä ja valmistusaineine perunatärkkelystä, mausteseoksia ja suolaa. Valmisruokatuotannossa käy
tetään myös kasviksia ja juureksia sekä kasvin osia. Pakkausmateriaaleina käytetään aaltopahvia, paperia, kartonkia ja muovia yhteensä noin 4400 tonnia. 6 Laitoksen keskimääräinen työaika vaihtelee yksiköittäin. Sikojen teurastus ja leikkuutoiminta on yhdessä vuorossa ja tuotanto osastoja pääosin kahdessa vuorossa. Tarvittaessa tuotanto ja logistiikka tekevät 3 vuorotyötä. Normaaliaikana työ tapahtuu pääosin maanantaista perjantaihin, sesonkiaikana myös viikonloppuisin. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Sikalinjalla teurastetaan päivittäin noin 2100 sikaa. Sianlihan teurastus ja leikkuumäärässä ennakoidaan kasvua nykyisestä 41 000 tonnista noin 62 000 tonniin vuoteen 2005 mennessä. Ruokatehtaan kasvunvaraus kuluttajapakatun lihan, lihavalmisteiden ja valmisruoan on nykyisestä 66 000 tonnista noin 91 000 tonniin. Jatkojalostettavaa lihaa vastaanotetaan myös Kauhajoen ja Kuopion leikkaamoista. Osastolla suolataan, marinoidaan, kuutioidaan, viipaloidaan ja suikaloidaan sekä leikataan pieniin rasiapaloihin. Lisäksi osastolla valmistetaan jauhelihaa. Osastolla tuotteet pakataan rasioihin, joissa käytetään suojakaasuina hiili dioksidia, happea ja typpeä. Paistit pakataan muovipusseihin. Kuljetuksissa käytetään kiertäviä muovisia lihalaatikoita. Valmisruoka liiketoiminta alueella tuotetaan lämmitettäviä valmiita ruokia tai ruoan komponentteja sekä suurkeittiö että vähittäiskauppa asiakkaille. Tuotteet pakataan pääasiassa valmiisiin rasioihin ja syvävetokoneella vakuumi tai suojakaasupakkauksiin, joiden materiaalit ovat monikerroslaminaatteja. Lihavalmisteet liiketoiminta alueella valmistetaan ja pakataan makkarat, nakit ja kokoliha tuotteet. Valmisteissa käytettäviä raaka aineita ovat leikkaamoista saatavat lihalajitelmat ja perunatärkkelys sekä mausteseokset ja suola. Tuotteet pakataan monikerroslaminaatteihin. Siipikarjayksikössä teurastetaan tällä hetkellä on noin 27 000 tonnia vuodessa. Siipikarjaosan laajennus otetaan käyttöön 31.3.2003. Laajennuksen jälkeen kapasiteetti on 60 000 tonnia vuodessa. Päivittäin, pääosain kahdessa työvuorossa, teurastetaan tällä hetkellä noin 70 000 80 000 broileria ja 2500 3500 kalkkunaa. Teurasmäärät kasvavat tuotannonkasvun myötä. Logistiikkakeskuksen kautta Nurmon tuotantolaitoksen pakkaus ja valmistuslinjat on integriotu suoraan jakelutoimintoihin. Myös Kauhajoen ja Kuopion kuluttajapakattu liha lähetetään asiakkaille Nurmon logistiikkakeskuksen kautta. Tuotantolinjoilta valmistuvat tuotteet kulkevat muovilaatikoissa logistiikkakeskukseen, jossa työ on 3 vuorotyötä. Sairasteurastamo on erillisessä rakennuksessa. Lämpökeskus tuottaa raskaalla polttoöljyllä höyryä ja lämmitetä käyttövettä tuotantolaitoksen tarpeisiin. Laitoksella on käytössä kolme höyrykattilaa, joista kaksi pääkattilaa 9,5 MW (K3) ja 7,4 MW (K4) sekä varakattilana 4,8 MW (K1). Lämminvesikattilana on 6,8 MW (K2). Kattilalaitoksilla on tuotettu vuonna 2001 32 GWh höyryä ja 50 GWh lämmintä vettä. Tuotantomäärien noustessa vuoteen 2005 mennessä tullaan lisäämään yksi lämmin vesikattila 6,8 MW (K5). Kattiloiden savukaasut johdetaan 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. Kaikissa kattiloissa käytetään polttoaineena Mastera LS 180 raskasöljyä, jonka rikkipitoisuus on 0,9 % ja tuhkapitoisuus 0,04 %. Vuonna 2001 kulutettiin raskasta polttoöljyä 5 174 t.
7 Kompostointialue sijaitsee alueen pohjoisosassa. Kompostointikentän pinta ala on yhteensä 2,4 hehtaaria ja se on asfaltoitu. Alueelta tulevat jätevedet johdetaan viemäriin. Vuosittain on kompostoitu noin 17 100 m 3 toiminnassa syntyviä jätteitä sekä käytetty noin 9 000 m 3 seosaineita. Vuonna 2005 kompostiin ohjataan arviolta 27 000 tonnia jätteitä, josta kompostointiprosessin jälkeen saadaan 16 000 tonnia. Rehuvalkuaistehtaalla käsitellään teurastuksen sivumateriaaleja ja valmisruokapuolen hylättyjä tuotteita, sian teuras ja rehuverta, suolilimaa sekä prosessivesien kiintoaineet. Materiaalit jauhetaan, hapotetaan sekä lisätään säilöntäainetta. Rehun homogenoinnin ja laadun valvonnan jälkeen rehu kuljetetaan turkiseläinrehusekoittamoille. Siipikarjayksikössä jauhetaan ja hapotetaan matkalla kuolleet linnut sekä pehmyt oheistuotteen. Hapotettu tavara toimitetaan turkisrehukeittiöille. Muut tuotantoa palvelevat toiminnot Tuotteet pakataan kierrätettäviin muovilaatikoihin. Palautetut muovilaatikot pestään laatikkopesulassa. Siirto ja jakeluautoille on oma pesuhalli. Teuraseläinten kuljetusautot pestään painepesurilla pesuhallissa jokaisen kuljetuksen jälkeen. Sikojen kuljetusautoissa käytetään kuivikkeena purua, jota varten alueella on puruvarasto. Siat tuodaan teurastamon navettaan edellisenä päivänä. Navetassa on betoniharkkopohja, jonka alla on lietekourut ja kokooja kanava. Navetan lietelanta viedään kompostoitavaksi. Navetta pestään ja desinfioidaan noin parin kuukauden välein. Siipikarja teurastetaan saman päivän aikana. Siipikarjan kuljetus autoissa ei käytetä kuivikkeita. Siivous suoritetaan pääasiassa työvuorojen jälkeen. Siivouspalvelut on ulkoistettu. Siivouksessa käytetään pääasiassa +55 C o vettä. Laitosalueella on myös pienehköjä korjaamoja. Korjaamoiden jätevedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivon kautta. Raakaveden käyttö Nurmon tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2001 Lappakankaan pohjavesialueen pohjavettä 805 800 m 3 /a ja Nurmon kunnan vesilaitoksen talousvettä 352 300 m 3 /a. Laitoksen veden kulutusta seurataan yksiköittäin. Päivittäinen vedenkulutus vaihtelee siten, että se on viikonloppuisin noin 500 700 m 3 /d ja vilkkaimpana työpäivänä keskiviikko torstai noin 5000 m 3 /d. Taulukossa 1 on laitoksen vedenkulutus vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005. TAULUKKO 1 Nurmon tuotantolaitoksen vedenkulutus vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005 Vedenkulutus m 3 /a Yksikkö 2001 2005 Chick siipikarja 319 000 711 000 Sikalinja 296 700 434 000 Ruokatehdas 527 400 575 000 Logistiikka 2 100 3 000 Sairasteurastamo 12 000 12 000 Yhteensä 1 157 200 1 735 000
Kemikaalit ja niiden varastointi 8 Nurmon tuotantolaitoksen kemikaalien varastointimäärät ja käyttö vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2 Nurmon tuotantolaitoksen kemikaalien varastointimäärät ja käyttö vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005 Kemikaali Luokitus Varastointimäärä (max), t Laitteistoissa (max), t Käyttö 2001 (t) Käyttö 2005 (t) Nestekaasu F; R12 26 1 550 2 000 Kevyt polttoöljy ja X n, R 40, R65 66; N; 0,004 dieselöljy R51/53 Ammoniakki T, N; R10 23 34 50 83 5,3 8,3 2 Etyleeniklygoli X n 110 m 3 22 m 3 AVR alumiinisulfaatti Xi; R36/38 40 136 0 Muurahaishappo C; R 35 24 1 605 0 Rikkihappo C; R 35 19 63 480 Maitohappobakteeri 0 532 Raskas polttoöljy T; R45; R52/53 66 200 5 174 8 650 Lihan säilyvyyskäsittelyssä käytetään mm. natrumnitriittä noin 5 t/a. Lisäksi käytetään jätevesien esikäsittelyssä sammutettua kalkkia / kalsiumhydroksidia noin 100 t/a ja ALF 30 noin 120 t/a. Laitosalueella on 5 m 3 :n säiliöt hapelle ja typelle, hiilidioksidille on 20 m 3 :n ja 50 m 3 :n säiliöt. Nestekaasun säilytykseen on kaksi 30 m3:n säiliötä. Muurahaisja rikkihapolla (20 m 3 + 20 m 3 ) on betoniset varoaltaat, joihin sopii säiliötilavuus. Raskas polttoöljy on maavallin ympäröimä ja varustettu venttiilikaivolla. Pesukemikaaleja (emäksisiä, happamia, klooria sisältäviä, desinfioivia ja muita) käytettiin vuonna 2001 noin 115 tonnia. Ammoniakkivuotojen varalle on kaasuhälytysjärjestelmä konehuoneessa ja venttiilikeskuksessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Laitoksen toimintaa pidetään toimialasta tehdyn kansallisen selvityksen perusteella arvioiden parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisena. Kaikessa toiminnassa pyrkimyksenä on käyttää taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Keskeisiä toiminnan periaatteita ovat: toiminnan ympäristövaikutukset on kartoitettu ja niitä pyritään vähentämään systemaattisesti, kaikessa toiminnassa pyritään säästämään vettä, päästöjä pyritään ehkäisemään syntypaikalla, mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään energiatehokkaita koneita ja laitteita ja lämpöä kerätään talteen sekä merkittävä osa jätteistä kierrätetään hyödynnettäväksi. Yritys ei ole liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen. Atria Oy:llä on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna 1996 ja ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu 1997. Ulkoiset auditoinnit suoritetaan kaksi kertaa vuodessa. Laitoksella on toimintasuunnitelma tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toimintasuunnitelmassa määritellään kiinteitä jätteitä, vesiä ja energioita koskevat tavoitteet sekä määritellään keinot sekä tavoitteiden seuranta. Laitoksella seurataan mm. jätteiden määrää, veden käyttöä, puhdistamon kuukausiraportteja ja jätevesien tutkimusraportteja. Lämpö ja sähköenergian sekä vedenkulutuksia seurataan osastoittain. Seurannan vertailuvuosi on 1999. Jätehuollossa tavoitteena on vähentää kaatopaikkajätteen määrää 10 % tuotantotonnia kohti vuoteen 2005 mennessä. Vedenkulutuksen tavoit
teena on vähentää vedenkulutusta 5 % tuotantokiloa kohti vuoteen 2005 mennessä. Jäteveden BOD 7 kuormitus pidetään nykyisellä tasolla. Tavoitteena on vähentää sähkön kulutusta 2 % tuotekiloa kohti ja lisätä lämmön talteenottoa 21 % vuoteen 2005 mennessä. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien esikäsittely ja päästöt viemäriin Nurmon tuotantolaitoksen jätevedet johdetaan Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle. Viemäriverkostoon johdetaan ohi jätevesien esikäsittelyn makkaroiden jäähdytysvedet sekä kompostointialueelta tulevat jätevedet. Esikäsittelyssä on kaksi yksikköä, ns. vanha puoli, jossa on Alwatech prosessi ja ns. uusi puoli, jossa on Pomiltec prosessi. Alwatechproses sissa käsitellään jätevesiä kahdeksan tuntia päivässä ja sen mitoitus on 1500 m 3 /d/8h. Pomiltec prosessin mitoitusvirtaama on 3500 m 3 /d. Jäteveden esikäsittelyssä tuotannosta tulevat jätevedet ohjataan rumpuseuloille, jossa jäte vedestä erotetaan karkea kiintoaine. Jätevedet ohjataan tasaussäiliön kautta pikasekoittimeen, jossa jäteveteen lisätään kemikaalia ja polymeeriliuosta ja edelleen hämmentimien kautta flotaatioaltaaseen. Flotaatioaltaassa muodostuva pinta ja pohjaliete ohjataan lietteen tiivistysaltaaseen. Liete kuivataan suotaonauhapuristimille kuivaainepitoisuuteen 15 30 % ja viedään laitoksen kompostointialueelle samoin rumpuseuloilta erotettu kiintoaines. Kuivauksen jätevesi palautuu jäteveden käsittelyprosessiin. Selkeytynyt jätevesi ohjataan neutralointisäiliöön, josta ph:n tasauksen jälkeen viemäriin. Jäteveden puhdistamoilla on siirrytty käyttämään esimerkiksi suotonauhapuristimen puhdistuksessa ja dispersioveden valmistuksessa laskeutusaltaasta saatavaa vettä. Jäteveden esikäsittelyssä kiintoaineen määrä on vähentynyt yli 70 %, COD Cr yli 60 %, BOD 7ATU yli 50 %, kokonaisfosfori yli 40 % ja pertoolieetteriuute (rasvan määrä) yli 70 %. Taulukossa 3 on laitoksen viemäriin johdettavat jätevesipäästöt vuonna 2001 ja laajennuksen jälkeen 2005. TAULUKKO 3 Nurmon tuotantolaitoksen jätevesipäästöt tonnia vuodessa / mg/litra Lapuan Jätevesi Oy:n jätevesipuhdistamoon vuonna 2001 ja laajennuksen jälkeen 2005 vuosi jätevesimäärä, m 3 kiintoaine, t/a / mg/l COD (Cr), t/a / mg/l BOD 7ATU, t/a / mg/l kokonaisfosfori, t/a / mg/l rasva, t/a / mg/l 2001 1 100 200 360 / 380 1 180 / 1 070 790 / 720 16 / 14,5 200 / 180 2005 1 648 000 540 / 380 1 800 / 1 090 1 200 / 730 24 / 14,6 310 / 180 Pesu ja huoltotiloista tulevat jätevedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivoissa on täyttymishälyttimet. Laitosella on jätevesisopimus Nurmon kunnan kanssa vuodelta 1971. Sopimuksessa ei ole numeerisia arvoja jäteveden sisältämille haitallisille aineille tai vuorokautista jätevesimäärää. Jätevedet tulee sopimuksen mukaan esikäsitellä siten, että jätevesien ph on 6 9 (+20 o C), lämpötila ei ylitä + 35 o C, jätevesi ei sisällä sellaisia kiinteitä kappaleita, että ne jäisivät 20 mm välpälle. Jäteveden ei saa sisältää vaikeasti hajoavia aineita, niiden ei saa sisältää myrkyllisiä tai jäteveden puhdistuksen estäviä aineita, jätevedet läpikäyvät rasvanerotuksen ja että jätevedet syötetään tasaisesti viemäriin ja tarvittaessa alkuilmastuksen kautta. Atria Oy:n jätevedenpuhdistamolta ja viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan kuukausittain kokoomavesinäytteet. Näytteenottopaikat ovat: tuleva ja lähtevä jätevesi sekä uudelta (Pomiltek) että vanhalta (Alwatech) puolelta sekä pihakaivosta, joka edustaa teh
taalta Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle johdettavaa jätevesikuormitusta. Näytteistä määritetään seuraavat parametrit: ph, kiintoaine, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaisfosfori ja pertoolieetteriuute (rasvan määrä) sekä vuorokautinen virtaama. Pihakaivon jälkeen viemärilinjaan tulee jätevesiä vielä kompostointialueelta. Jätevedet johdetaan valtatien länsipuolella olevaan, tilavuudeltaan noin 3 000 m 3 :n Lapuan Jätevesi Oy:n tasaussäiliöön. Tasausaltaan tarkoituksen on tasata Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle johdettavia virtaamia ottaen huomioon siirtoviemärin koko sekä tasata Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamon kuormitusta. Lapuan Jätevesi Oy tarkkailee tasausaltaasta siirtoviemäriin johdettavien jätevesien laatua kaksi kertaa kuukaudessa otettavin näyttein. Näytteet otetaan virtaaman suhteen automaattisilla laitteilla. Vuorokaudessa voidaan jäte vettä johtaa siirtoviemäriin noin 4000 m 3. Tasausaltaasta lähtevän jäteveden ph nostetaan lipeällä, jotta jäteveden sisältämä orgaaninen aineksen hajoamista ei tapahtuisi siirtolinjasta. Toimenpiteillä on vähennetty siirtoviemärin hajuhaittaa. Jäähdytysvedet Makkaratehtaan makkaroiden jäähdytysvedet johdetaan prosessiviemäriin eli suoraan Lapuan Jätevesi Oy:n viemäriin ohi jäteveden esikäsittelyn. Makkaran jäähdytysvesiä muodostuu talvelle noin 800 1000 m 3 /d ja kesällä noin 1800 m 3 /d. Ammoniakkijäähdytysjärjestelmien lisäjäähdytysvesi johdetaan sadevesiviemäriin. Sadevesiviemäriin johdettavan veden lämpötila on 20 25 o C. Veden käytöllä säästetään hellepäivinä huomattavasti sähköä. Jäähdytysvettä on kulunut vuonna 2001: ruokatehtaan kyläkeskus 1500 m 3, sikalinja 830 m 3 ja siipikarjan kylmäkeskus 1570 m 3. Jäähdytysvetenä on käytetty Lappavesi Oy:n pohjavettä sekä Nurmon vesilaitoksen toimittamaa talousvettä. Suurimmillaan jäähdytysveden käyttö on ollut noin 400 m 3 /d. Laitoksella syntyvät jätteet ja niiden käsittely Tärkeimmät toiminnassa syntyvät, laitokselta muualle käsiteltäväksi/hyödynnettäväksi toimitettavat jätteet vuodelta 2001 ja ennuste vuodelle 2005 on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4 Laitoksen pääasialliset jätteet vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005 Jätteen määrä t/a Jätelaji 2001 2005 Jätekoodi Vastaanottaja Yhdyskuntajäte 1 350 1 000 20 03 01 Kaatopaikka Hiekkaerotuskaivoliete 55 55 20 03 06 Kaatopaikka Lihavalmisteiden savustustuhka 51 51 02 02 99 Kaatopaikka Pahvi 315 300 20 01 01 SOL Ympäristöpalvelut Paperi 59 60 20 01 01 SOL Ympäristöpalvelut Energiajae 711 1 200 15 01 02 Laihian Energiatuote Oy Höyhenet 4 000 5 200 02 02 02 Selkämeren Jää Oy Luut 4 600 6 200 02 02 02 Honkajoki Oy Pehmeä raaka aine 2 700 3 700 02 02 02 Honkajoki Oy Sian karvat 480 650 02 02 02 Honkajoki Oy TSE riskiaines 260 260 02 02 03 Honkajoki Oy Keuhkot 316 430 02 02 02 vienti ulkomaille Ihra 443 600 02 02 02 Rasvatehdas Korvat 143 02 02 02 Lemmikkieläintehdas Saparot 43 02 02 02 Lemmikkieläintehdas Muoviset astiat esim. mehu, pesuaine ja desinfektio aineastiat (20 01 39) kerätään hyöty käyttöön Muotek Oy:lle Ylistaroon tai T:mi M Kuusisaarelle. Metalleista lajitellaan 10
erikseen rautaromuun, ruostumattomaan teräsromuun ja peltiromuun (17 04 05), kaapeleihin (17 04 11), alumiini (17 01 04) ja toimitetaan Jylhän Metalliromu Oy:lle. Lasi (20 01 02) kerätään sille varattuun paikkaan. Rakennusjäte kuljetetaan kaatopaikalle. Uusiokäyttöön tuleva materiaali varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Rikkoontuneet ja uudelleenkäyttöön kelpaamattomat puiset kertakäyttölavat kerätään uusiokäyttöön. Rikkoontuneet finn lavat kunnostaa ulkopuolinen yrittäjä. Toiminnassa syntyy erilaisia vähäisempiä määriä ongelmajätteitä, jotka Lassila & Tikanoja Oy toimittaa edelleen käsiteltäväksi. Ongelmajätteitä ovat esimerkiksi kirkkaat voiteluöljy jätteet (13 02 06), ammoniakkipitoinen öljy (12 01 09), kiinteä öljyjäte (13 05 02), vesi öljyseos (13 01 05), öljyn poltossa syntyvä kattilatuhka (10 01 04), akut (16 06 01), paristot (20 01 33), loisteputket (20 01 21) sekä erilaiset laboratoriojätteet. Eläinperäisten jätteiden käsittely sekä kompostointiin menevät jätteet Rehuvalkuaistehtaalle toimitetaan sikalinjalta eläinlääkärin hylkäykset ja kiinteät siivousjätteet, ruokatehtaalta virheelliset tuotteet ja kiinteät siivousjätteet sekä ruokalasta ruuantähteet. Korkeariskisestä jätteestä valkuaistehtaalle menevät sairasteurastamolta tuleva veri, viemärivesistä kiintojäte ja veteen liuenneet orgaaniset aineosat. Materiaalit jauhetaan ja sekoitussäiliöön lisätään muurahaishappoa siten, että seoksen ph on alle 4,0. Lisäksi käytetään natriumbentsoaattia säilyvyyden parantamiseksi. Vuoden 2003 aikana valmistettavan rehun ph:n alentamiseen on käytetty maitohappobakteereja. Rehun homogenoinnin ja laadunvalvonnan jälkeen rehu kuljetetaan asiakkaalle. Rehu toimitetaan turkiseläinrehusekoittamoille. Siipikarjayksikössä hapotetaan pehmyt oheistuotte eli siipikarjan päät, jalat, heltat, suolet yms. Hapotuksen jälkeen tavara toimitetaan turkisrehukeittiöille. Matkalla kuolleet linnut toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Taulukossa 5 on laitoksella hapottamalla käsiteltävät ja kompostiin ohjattavat jätteiden määrät vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005. Taulukko 5 Laitoksella käsiteltävät jätteet vuonna 2001 ja ennuste vuodelle 2005 Jätelaji Jätekoodi käsittely määrä 2001 (t) määrä 2005 (t) Siipikarjan pehmyt oheistuote 02 02 02 hapotus 14 000 20 000 Veri ja sisäelinjätteet 02 02 02 hapotus 7 229 9 760 Vialliset tuote erät 02 02 03 hapotus 90 90 Jäteveden esikäsittelyliete 19 08 14 kompostointi 5 410 7 500 Nuorikkokasvattamon lanta 02 01 06 kompostointi 1 110 2 000 Karja autojen kuivikelanta 02 01 06 kompostointi 566 800 Lietelanta 02 01 06 kompostointi 1 500 2 000 Vuosittain kompostiin käytetään nykyisin noin 9 000 tonnia raaka aineita ja näitä ovat jäte vesiliete (5 410 m 3 ) jätevesien esikäsittelystä, karja autojen kuivikelanta (566 m 3 ), nuorikkokasvattamon lanta (1 110 m 3 ), purulanta karja autoista (200 m 3 ) ja sairasteurastamon lanta (996 m 3 ) sekä jätevedenpuhdistuksessa erotettu kiintoaine. Nuorikkokasvattamon lanta tuodaan toiminnan harjoittajan omistamasta Alavudentien varressa olevasta broilernuorikkojen kasvattamosta. Kompostin seosaineina käytetään turvetta (3 000 m 3 ) ja puun kuorta (6 000 m 3 ). Käytettävään kuoreen lisätään vielä lämmintä kompostia ennenkuin kuori käytetään kompostin tukiaineena. Kompostointialueelle tuoduista materiaaleista tehdään uusi auma. Kompostiaumoja on viisi. Jokaisesta aumasta otetaan 3 5 lämpötilaa auman eri kohdista. Kompostointiaika on 4 5 kk, jonka jälkeen vanhin auma siirretään jälkikypsytysaumaan. 11
Kompostin hoitaja kirjaa kaikki alueelle tuodut materiaalit. Vuositasolla Vapo Oy Biotech ilmoittaa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle (KTTK) materiaalivirrat. Tutkimustulokset valmiista kompostista ottaa myös Vapo Oy Biotech vuosittain. Sille kuuluu myös kompostin myynti. Kompostia käytetään viherrakentamiseen, luomuviljelyyn ja osasta tehdään puutarhamultaa, jolloin komposti seulotaan ja siihen lisätään kalkkia ja hiuesta. Valmisteen kauppanimi on maanparannuskomposti. Kompostointiaumojen kääntämiseen käytetään Allu ruuvisekoitinta tai Allu SM:ä. Aumat käännetään aktiivisen kompostointivaiheen (noin 3 4 kk) aikana kolme kertaa. Kääntöjen yhteydessä mitataan lämpötila. Komposti jälkikypsytetään välivarastossa. Päästöt ilmaan Ilmapäästöjä syntyy lähinnä kattilalaitoksen toiminnassa. Kattiloiden poltto olosuhteet optimoidaan. Viikoittain mitataan kunkin toiminnassa olevan kattilan savukaasujen nokiluku, hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila, jotka merkitään käyttöpäiväkirjaan. Kattiloiden nuohoukset ja huollot suoritetaan suunnitelman mukaan Kattiloiden vuosittainen käyttöaika vuonna 2005, polttoaineen kulutus ja päästöt tonnia vuodessa ovat taulukossa 6. Hiukkaspäästöjen ominaispäästökertoimen on käytetty 10 mg/mj, NO x päästöille (NO 2 :na) 200 mg/mj ja hiilidioksidille (CO 2FOSS ) 77400 mg/mj. SO 2 päästöt on laskettu ainetaseesta. TAULUKKO 6 Kattiloiden vuosittainen käyttöaika, polttoaineen kulutus ja päästöt tonnia vuodessa vuonna 2005 Käyttötapa Teho käyttöaika, polttoaineen hiukkaset SO 2 NOx CO 2foss h/a kulutus, t/a Pääkattila (K3) 9,5 MW 5500 3000 1,23 54 24,6 9519 Pääkattila (K4) 7,4 MW 2000 700 0,28 12,6 5,74 2221 Päälämminvesikattila 6,8 MW 8750 2500 1,02 45 20,6 7932 (K2) Varakattila (K1) 4,8 MW 3000 450 0,18 8,1 3,69 1427 Uusi lämminvesikattila 6,8 MW 8000 2000 0,82 36 16,4 6346 (K5) Yhteensä 35,3 MW 27250 8650 3,53 155,7 71,03 27445 Kattiloiden lämpötilan mittaus on jatkuvaa, joskaan ei tallentavaa tai piirturille tulostavaa. Jäännöshappi mitataan kerran vuodessa, huollon yhteydessä. Kaksi kertaa kuukaudessa mitataan hiilidioksidi ja tummuus/nokikuva. Pääkattiloille ja varakattilalle tehdään höyrynuohous kerran viikossa ja harjanuohous noin 3 kk:n välein. Päälämminvesikattila ja uusi lämminvesikattila harjanuohotaan noin 3 kk:n välein. Polttoaineen kulutuksen seurantaan käytetään kaikissa kattiloissa öljynmäärän mittausta. Tehonsäätöön käytetään moduloivaa poltinta ja palamisilman säätö on esisäädetty. Kattiloiden hiukkaspäästöt mitataan viiden vuoden välein. Kattiloiden ympäristöönsä aiheuttamaa rikkidioksidipäästöä on selvitetty laskelmilla. Laskelmat on laadittu kattiloiden maksimitehoilla kesä ja talvitilanteille. Päästöt maaperään Piha alueet on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan ympärysojiin. Kompostointialue on asfaltoitu ja alueelta tulevat jätevedet johdetaan viemäriin. 12
Ympäristömelu 13 Varsinainen toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa. Melua aiheuttavat liikenne sekä puhaltimet. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan henkilöauto ja raskaanliikenteen määrä on 65 karja autoa/päivä, 40 tuoterekka autoa/ päivä, 7 muuta rekka autoa/päivä ja 1200 henkilö autoa/päivä. Vuoteen 2005 mennessä ajoneuvomäärän odotetaan kasvavan samassa suhteessa tuotantomäärien kasvun kanssa. Hakemusasiakirjoihin on liitetty Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojelutarkastajan mittauspöytäkirja 17.9.2001 suoritetuista mittauksista. Melua on mitattu ulkona kolmessa pisteessä: piste 1 välittömästi Atrian alueen eteläpuolella, piste 2 Atrian alueen itäpuolella 93 metriä puhaltimista ja piste 3 etelään noin 450 metrin etäisyydellä laitosalueelta olevan asuintalon pihapiirissä. Pisteessä 1 mitattu keskiäänitaso L Aeq oli 58,7 db(a) (maksimiäänitaso L max 75,6 db(a)), pisteessä 2 keskiäänitaso L Aeq oli 65,3 db(a) (maksimiäänitaso L max 67,5 db(a)) ja pisteessä 3 keskiäänitaso L Aeq oli 44,4 db(a). Mittauksessa pisteissä 1 ja 3 mittausraportin mukaan oli häiriöitä siten, että ne vaikuttivat mittaustukoksia kohottavasti. Mittaukset olivat kestäneet yhdeksästä yhteentoista minuuttiin. Johtopäätöksenä mittauspöytäkirjassa on, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylittäneet melun päiväohjearvoa. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Jätevesien tarkkailu Jätevesien esikäsittelylaitoksen (uusi ja vanha puoli sekä pihakaivosta) tarkkaillaan 12 kertaa vuodessa. Automaattisella näytteenottimella otetaan osanäytteet 10 minuutin välein ja näytteenottoaika on 24 tuntia. Kompostointialueelta lähtevän jäteveden määrä ja laatua ei ole aikaisemmin tarkkailtu. Esityksen mukaan lähtevästä vedestä otetaan kertanäytteet V padon ylimenevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa, keväällä sulamisvesien aikaan ja syksyllä syyssateiden aikaan loka marraskuussa. Vedestä tutkitaan seuraavat muuttujat: COD Cr, kokonaisfosfori, kokonais typpi, BOD 7ATU, kiintoaine, ph, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittitypen summa, lämpö kestoiset koliformiset bakteerit sekä rasvat ja öljyt. Jätteiden käsittely Turkisrehu valmistetaan panosperiaatteella. Jokaisesta sekoituserästä ja myyntierästä määritetään ph. Lisäksi turkisrehusta tehdään omavalvontaohjelman mukaisesti kemiallisia, mikrobiologisia ja rehun ravintosisältöön liittyviä määrityksiä. Kompostoinnin laadun seurantasuunnitelman mukaan kompostista tutkitaan seulomattomasta kompostituotteesta kaksi kertaa vuodessa analyysit erillisen ohjelman mukaan. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä tammikuussa ja syyskuussa. Lisäksi kompostoinnin loppu tuote on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) valvonnassa. Ilmapäästöt Kattilalaitosten hiukkaspäästöt mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta joka viides vuosi. Atria Oy on osallistuu Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun erillisen sopimuksen mukaan.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 14 Ilmanlaatuun vaikuttavista merkittävistä käyntihäiriöistä ilmoitetaan terveysyhtymän ympäristöosastolle. Merkittäväksi käyntihäiriöksi on määritelty tilanne, jossa yli neljän tunnin ajan jonkin kattilan savukaasun hiukkaspitoisuus on silminnähden korkea, nokiluku ylittää normaaliarvon kolme. Laitoksella on toimintakäsikirja, joka sisältää osastokohtaisen omavalvonnan sekä sertifioidut laatu ja ympäristöjärjestelmät. Omavalvonta sisältää mm. hygienian ja tuoteturvallisuuden. MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen muutoksen vireilläolosta on kuulutettu Nurmon kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 8.3. 6.4.2006 sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Ilkka. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille sekä lähimmille asuinrakennusten omistajille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Nurmon kunnanhallituksen ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojeluosaston lausunnot. Lisäksi lausunnot on pyydetty Lapuan Jätevesi Oy:ltä ja Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (KTTK, nykyisin Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira). Nurmon kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lausunnossa on todettu, että Atria Oy:n lisääntyvää vedenkäyttöä voidaan ainakin osittain korvata Nurmon vesilaitoksen Nurmonjoen raakavedestä puhdistamalla talousvedellä. Kasvintuotannon tarkastuskeskus Kompostointi Jätevesi ja jätevedenpuhdistuksessa muodostuva liete, joista yli 6 millimetrin aines on poistettu, voidaan käsitellä lannan ja ruoansulatuskanavan sisällön kanssa hyväksytyssä laitoksessa. Aumakompostointikentällä voidaan kompostoida ainoastaan lantaa, ruoansuolatuskanavan sisältöä ja tuotantolaitoksella muodostuvaa jätevedenpuhdistamolietettä. Markkinoitaessa komposti luomutuotantoon, ei kompostin raaka aineena saa käyttää jätevedenpuhdistamolietteitä. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira, aikaisemmin Kasvintuotannon tarkastuskeskus) on 13.9.2006 antanut kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän, päätös nr:o 494/741/2006. Rehuvalkuaistehdas Annetuilla tiedoilla lausunnon antaminen rehuvalkuaistehtaasta ja sinne päätyvien sivutuotteiden oikeellisuudesta on ollut mahdotonta. KTTK (nykyisin Evira) on hyväksynyt A Pekoni Nurmo Oy:n ja Atria Chick Oy:n keräyskeskusten toimitilat, toiminnan ja omavalvonnan 15.11.2005.
15 Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristönsuojeluosasto ja Lapuan Jätevesi Oy eivät ole antaneet lausuntoja. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vastineessa esitetään mm. seuraavaa: Nurmon sikateurastamolla prosessissa syntyvät vedet kerätään keskitetysti ja ohjataan 6 mm pyörivän rotoseulan läpi. Kiintoaine johdetaan Honkajoelle kuljetettavalle lavalle. Jätevedet johdetaan esikäsittelyn kautta Lapuan kunnalliseen puhdistamoon. Kauhajoen laitoksella käytetään lattiakaivoissa 6 mm sääntöä ja kiintoaine kerätään talteen ja toimitetaan Honkajoen destruktiolaitokselle. Rasvatehtaan toiminta Seinäjoelta siirretään nykyisessä tuotantomuodossa Nurmoon. Prosessista saatava rasva poltetaan kattiloissa ja on täydentävää polttoa raskaalla öljylle. Rasvatehtaalla käsitiellään sian ja naudan sivutuoteasetuksen luokka 3 kuuluvia materiaaleja. Kompostialueen tuhoeläintorjunnasta on tehty sopimus asianmukaisen yrityksen kanssa 10.5.2006. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 15.9.2006 ja neuvoteltu 8.3.2007. Tarkastuksesta ja neuvottelusta laaditut muistiot on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus antaa Atria Suomi Oy:n ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan haettuihin muutoksiin ja antaa rasvatehtaan ja maankaatopaikan toiminnasta uusia lupamääräyksiä. Ympäristökeskus on muuttanut 8.12.2003 myönnetyn ympäristöluvan LSU 2002 Y 638 eräitä lupamääräyksiä jäljempänä ilmenevällä tavalla, poistanut tarpeettomina lupamääräykset A 4, C 5 ja C10 ja siirtänyt muilta osin ympäristöluvan LSU 2002 Y 638 lupamääräykset muuttamattomat tähän päätökseen. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 ) Toimintaa kuvaavat tiedot Atria Oy:n Nurmon tuotantolaitoksella teurastetaan vuodessa 100 000 tonnia (ruhopainona) sikaa sekä broileria 60 000 tonnia. Lihavalmisteyksikön valmisruokatuotteiden tuotantokapasiteetti on 91 000 tonnia/vuosi. Turkisrehun raaka ainetta valmistetaan siipikarjayksikössä noin 20 000 tonnia ja rehuvalkuaistehtaalla noin 19 400 tonnia vuodessa. Laitoksen lämmöntuotantoyksikössä on kolme höyrykattilaa: 4,8 MW (K1), 9,5 MW (K3) ja 7,4 MW (K4) sekä lämminvesikattila 6,8 MW (K2) ja 6,8 MW (K5). Kattiloiden savukaasut johdetaan 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ulkoilmaan. Kattiloissa käytettävä raskas polttoöljy varastoidaan 200 m 3 :n säiliössä.
Tuotantolaitosalueen pohjoispuolella on pinta alaltaan noin 4,5 hehtaarin asfaltoitu kompostointialue. Alueella kompostoidaan aumoissa noin 25 000 m 3 :ä jätteitä vuodessa. Alueen jätevedet johdetaan suoraan yleiseen viemäriin. Rasvatehdas käyttää raaka aineenaan raakarasvoja, talia, ihraa ja kasviöljyjä yhteensä enintään 9 800 tonnia vuodessa. Toiminta käsittää rasvasulattamon ja ruokarasvatehtaan. Laitoksen omasta rakentamistoiminnasta syntyneille puhtaille maa ja kiviaineksille on 2,5 hehtaarin maankaatopaikkaa. Nurmon tuotantolaitoksella syntyvät jätevedet esikäsitellään ja johdetaan yleiseen viemäriin. Laitosalueella on lisäksi mm. autonpesuhallit ja logistiikkakeskus. 16 MUUTETUT LUPAMÄÄRÄYKSET A 1. Nurmon tuotantolaitoksesta muodostuvat jätevedet johdetaan laitosalueelle tapahtuvan jäteveden esikäsittelyn jälkeen käsiteltäväksi Lapuan Jätevesi Oy:n keskuspuhdistamoon. Jäteveden esikäsittelylaitoksia tulee hoitaa siten, että haitta aineiden erotusaste on mahdollisimman korkea. Jäteveden esikäsittelylaitoksessa voidaan käsitellä myös oman toiminnan broilerhautomon jätevedet. Laitoksen viemäriverkosto tulee pitää kunnossa. Jäteveden esikäsittelylaitosten käytöstä, käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä kirjaa. (YsL 4, 5, 43, 46, 47, YsA 36 ) B 3. Eläinperäinen, muu kuin kompostoitava tai hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuten luut (02 02 03), sian karvat (02 02 03), sidekudosjäte (02 02 03), TSE riskiaines (02 02 03), siipikarjayksikön höyhenet (02 02 03) tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia eläinjätteitä. Eläinperäinen jäte on laitosalueella varastoitava asianmukaisesti siten, että estetään lintujen ja rottien pääsy jätevarastoihin. Hajuhaittojen vähentämiseksi eläinperäinen jäte tulee jäähdyttää tai mikäli jäte säilytetään ulkona konteissa, konttien tulee olla jäähdytetty. Eläinperäinen jäte tulee kuljettaa jätteen käsittelyyn riittävän usein. Kuljetus tulee suorittaa umpikorisissa kuljetusvälineissä. (YsL 43, 45, YsA 19, JäteL 6, JäteA 5, 7 ) B 9. Asfaltoidulla kompostointialueella kompostoidaan aumakompostina seosaineiden kanssa Atria Suomi Oy:n toiminnassa syntyviä jätteitä, kuten jäteveden esikäsittelylietettä (02 02 04), rasvanerotuskaivojen rasvajätteitä (02 02 04), lietelantaa (02 01 06), karja autojen purulantaa (02 01 06), nuorikkokasvattamon lantaa (02 01 06) ja ruuansulatuskanavan sisältö (02 01 03). Lietelanta imeytetään turpeeseen erityisellä lietu vaunulla ennen kompostiin siirtämistä. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu haju tai meluhaittaa, ympäristön roskaantumista, haittaeläinten esiintymistä tai valumia ympäristöön. Kuljetukset tulee järjestää siten, että jätteitä tai kompostoituja materiaaleja ei joudu ympäristöön. Massojen käsittelyssä ja siirtämisessä käytettävät työkoneet tulee pitää puhtaina. Kompostointialueen pohja tulee muotoilla siten, että asfaltoidulla kompostointialueella muodostuvat jätevedet ohjatuvat hallitusti jätevesiviemäriin. (YsL 4, 5, 43, 45, JäteL 4, 6, 9, 49, 51, JäteA 5, 7, 8 )
B 11. Kompostoitumassa olevia aumoja tulee käsitellä siten, että kompostoituminen on tasaista ja massan kaikki osat hygienisoituvat. Kompostoinnin aktiivivaiheessa kompostin tulee saavuttaa vähintään 55 o C:n lämpötila vähintään 14 vuorokauden ajan tai kompostoimisessa on käytettävä hyväksyttävää menetelmää. Toiminnanharjoittajan tulee haju ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kompostimassa tulee jälkikypsyttää. Aktiivivaiheessa olevan kompostin lämpötilaa on mitattava riittävästi ja lämpötilamittauksista on pidettävä kirjaa. Varastoitavat kompostierät tulee tutkia omavalvontaohjelman mukaan. Lämpötilamittausten tulokset ja kompostierien tutkimustulokset tulee olla viranomaisten saatavilla. Tässä ympäristöluvassa ei anneta määräyksiä lopputuotteesta, joka täyttää lannoitevalmistelain (539/2006), sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) tai valtioneuvoston puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa antaman asetuksen (Vnp 282/1994) laatuvaatimukset sen tarkoituksen mukaan, johon lopputuote toimitetaan. Sanottujen säännösten noudattamisen valvonta ei kuulu ympäristöviranomaisen toimivaltaan. Lopputuotteeksi kelpaamaton kompostimassa tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottamiseen. (YsL 45, JäteL 4, 6, 51, 52, JäteA 8 ) B 13. Kompostointialueen ympäristössä kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta otetaan näytteet 2 kertaa vuodessa: huhti toukokuussa ja loka marrskuussa. Näytteistä määritetään sähkönjohtavuus, sameus, väri, ph, COD Cr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoiset bakteerit 44 o C, nitraatti ja nitraattitypen summa. Lisäksi mitataan pohjaveden korkeus. Ympäristökeskuksella on mahdollisuus myöhemmin muuttaa hyväksyttyä tarkkailua. (YsL 4, 5, 46, YsA 19 ) C 4. Kattiloiden käyttöä on tarkkailtava jatkuvatoimisilla savukaasun happipitoisuutta ja savukaasun lämpötilaa osoittavilla mittareilla. Mittarit on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. Kattiloiden savukaasujen tummuutta / nokikuvaa on tarkkailtava kerran viikossa laitoksia käytettäessä. Kattilat on nuohottava säännöllisesti. (YsL 4, 5, 43, 46, YsA 19 ) C 6. Kohdassa C 3 polttolaitosten kertaluonteiset mittaukset on tehtävä CEN tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Kokonaisepävarmuus on määritettävä FINKAS S 12/1992 standardin tai vastaavalla menettelyllä. Päästömittausten tulokset esitetään mg/mj sekä mg/m 3 (n) redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. (YsL 5, 43, 46, YsA 19 ) C 8. Raskaan polttoöljyn suoja altaan jätevedet on kerättävä öljynerottimeen ennen niiden johtamista viemäriin tai maastoon. Öljynerotin, suoja allas ja muut öljyntorjuntaan liittyvät rakennelmat on mitoitettava ja niiden toiminta on järjestettävä siten, ettei häiriö tai poikkeustilanteissakaan öljyä pääse viemäriin tai maaperään. Öljynerotuskaivoihin kertyvä öljyinen jäte on poistettava säännöllisesti ja toimitettava ongelmajätteenä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (YsL 43, 45, 47 ) D 1. Toiminnanharjoittajan on määrättävä jäteveden esikäsittelylaitosten, teurasjätteen käsittelylaitosten, jätteiden kompostointialueen, kattilalaitosten, rasvatehtaan ja maankaatopaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Laitoksen hoitajan henkilö ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympä 17
ristökeskukselle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 4, 5, 42, YsA 19, JäteL 4, JäteA 8, 10 ) D 3. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: Yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka aineista, veden ja energiakulutuksesta, käytetyistä kemikaaleista; Toiminnassa syntyneet ja muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetut jätteet, toiminnassa käsitellyt (teurasjätteen hapotus, kompostointi) jätteet sekä varastoidut jätteet. Jätteistä ilmoitetaan niiden määrä, laatu, alkuperä ja edelleen toimittaminen. Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti; Laitoksen käyttämä vesimäärä, yhteenveto viemäriin johdetun jäteveden laadusta ja määrästä sekä jäteveden esikäsittelylaitosten käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden laadusta ja määrästä sekä kompostointialueelta johdetun jäteveden laatu ja määrä; Maankaatopaikan jätekirjanpito ja kaatopaikan tilavuudessa tapahtuneet muutokset; Pohjavesitarkkailun tulokset; Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö ja vuototilanteista. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 edellyttämät päästöt. (PRTR päästörekisteri) Kattilalaitos tuotantomäärät (GWh/a), polttoaineiden määrä ja laatu kattiloittain; kattiloiden hiukkaspäästöt (laskennalliset, johon sisältyy myös häiriöiden aikaiset päästöt: lasketaan polttoainetietojen, päästömittaustietojen, häiriötilanteiden ja kattilan käyttötietojen perusteella); kattiloiden rikkidioksidi ja typenoksidipäästöt (laskennalliset, polttoaineiden määrä ja laatutietojen, päästömittausten, häiriötilanteita koskevien tietojen avulla); kattiloiden hiilidioksidipäästöt (laskennalliset, polttoainetiedoista päästökertoimen avulla); laitoksen jätevesipäästöt ja niiden käsittely; häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä; kattiloille annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet; poikkeamat tarkkailusuunnitelmassa esitetyistä huolloista, kalibroinneista ja muista asioista; päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat; laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle toimitetaan kattilalaitoksen ilmapäästöjä, käytetyn polttoaineen määrää ja laatua koskeva yhteenveto helmikuun loppuun mennessä. (YsL 46, JäteL 51, 52, YMA 1129/2001, EY 166/2006) E 5. Laitosalueen kokonaismelun ja osamelujen leviämisestä on selvitettävä melumittauksin / laskentamallien avulla. Meluselvitys on uusittava vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä. Mittausraportti on toimitettava kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. (YsL 43 ja 46 ) 18
19 LISÄTTY UUSI LUPAMÄÄRÄYS A 4 JA MAANKAATOPAIKAN LUPAMÄÄRÄ YKSET B 14 B 16 A 4 Rasvantehtaan jätevesien laadusta, määrästä, esikäsittelystä ja tarvittavasta muusta tarkkailusta tulee jättää erillinen selvitys puoli vuotta ennen rasvatehtaan toiminnan aloittamista. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa erityisiä määräyksiä. (YsL 4, 5, 43, 46, 55, YsA 19, 36 ) Maankaatopaikka B 14 Maankaatopaikaksi luokitellulle kaatopaikalle saa sijoittaa toiminnanharjoittajan omasta toiminnasta tulevia puhtaita ja vaarattomia maa ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) siten, että kaatopaikan tilavuus on enintään 240 000 m 3. Täytön korkeus saa olla enintään +79 (N 60 ). (YsL 45, YsA 20, JL 12, 15, VnP 861/97) B 15 Maankaatopaikalla on estettävä suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja jätepenkereen puutteellinen vakavuus sekä veden lammikoituminen täyttöalueen painumiin. Alueen ulkopuoliset sade ja sulamisvedet on johdettavan maankaatopaikan ohi. Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla, kulku urien sijoittamisella ja läjitysalueen pintakerrosten peittämisellä. Kuormien kuljetuksesta alueelle ja sieltä pois ei saa aiheutua pölyämistä tai likaantumista ympäristöön. Maankaatopaikan pitäjän on estettävä pölyn ja maan leviäminen ajoneuvojen mukana. (YsL 43, 45, JL 6, 19, YsL 20 ) B 16 Toiminnanharjoittajan tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle 5 000 euron pankkivakuus tai vastaava vakuus asianmukaisen jätehuollon, käytöstä poistamisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes alueellinen ympäristökeskus on hyväksynyt maankaatopaikka alueen jälkihoidon. Vakuus voi olla myös konsernivakuus. Vakuus on jätettävä kahden kuukauden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuuden määrää voidaan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä tarvittaessa muuttaa. (YsL 42 ) Maankaatopaikan vastaavan hoitajan nimeäminen on kohdassa D1. Kirjanpidosta säädetään kohdassa D 3. 8.12.2003 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN LSU 2002 Y 638 LUPAMÄÄRÄYK SET, JOITA EI OLE MUUTETTU A Jätevedet A 2. Viemäriin johdettavan jäteveden on kesäkuun 2005 alusta täytettävä seuraavat tavoitearvot puolivuotiskeskiarvona: BOD 7ATU < 600 mg/l kiintoaine < 250 mg/l rasvat < 150 mg/l (YsL 4, 47, YsA 36, VNp 365/1994)
A 3. Jäteveden esikäsittelylaitoksiin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkitaan BOD 7(ATU), COD Cr kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, kloridit, petroolieetteriuute (rasva ja öljy) ja ph luku (25 o C) sekä lisäksi mitataan virtaama sekä jäteveden lämpötila. Lähtevän jäteveden näytteenotto toteutetaan virtaamapainotteisesti laitoksen toiminta aikana ja jätevesinäytteet otetaan vähintään kerran kuukaudessa. Jätevesinäytteiden ottamisessa ja tutkimisessa on noudatettava hyvää kansainvälistä laboratoriokäytäntöä. Laitoksen tarkkailua on mahdollista myöhemmin muuttaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tutkimustulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle niiden valmistuttua. (YSL 43, 46, YSA 19, VNp 365/1994) A 5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka haittaavat jätevedenpuhdistamon toimintaa. Öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. (YsL 4, 5, 43, 47, YsA 36 ) Jäteveden esikäsittelylaitosten vastuuhenkilön nimeämisestä säädetään kohdassa D 1. Vuosiraportoinnista säädetään kohdassa D 3. 20 B Jätteet B 1. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminta tulee järjestää siten, ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvien jätteiden varastointi kiinteistöllä tulee järjestää niille erikseen varatuilla alueilla siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä tai roskaantumista. Yhdyskuntajäte (20 03 01) ja hiekanerotuskaivon liete (20 03 06) tulee toimittaa kaatopaikalle tai paikkaan, jolla on lupa ottaa jätteitä loppusijoitukseen kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Savustustuhka (02 02 99) toimitetaan hyötykäyttöön tai paikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä jätteen laadusta ja ominaisuuksista. (YsL 43, 45, YsA 19, JäteL 6, JäteA 5, 7 ) B 2. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, esimerkiksi pahvi (20 01 01), paperi (20 01 01), energiajae (15 01 02), muovikanisterit (20 01 39), lasi (20 01 02) ja metallijätteet kuten ruostumaton teräs (17 04 05), kaapelit (17 04 11), pelti (17 04 05), alufoliot (15 01 04), peltipurkit (15 01 04), alumiini (17 04 02) lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa syntyvä hyödyntämiskelpoinen eläinperäinen jäte, kuten ihra (02 02 02) toimitetaan rasva tehtaalle ja sian korvat (02 02 02) ja muu vastaava jäte lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen. (YsL 43, 45, YsA 19, JäteL 6, JäteA 5, 7 ) B 4. Toiminnan harjoittaja vie ulkomaille lemmikkieläinten ruokateollisuuden raaka aineeksi teurasjätteitä (02 02 02). Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä, mitä säädetään jätteen (02 02 02) siirrosta ja siirron hyväksymisestä Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 259/93, (ns. jätteensiirtoasetus). (JäteL 45, JäteA 5, 7 )