Oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011 2014

21.12.2009 Oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011 2014 1. Toimintaympäristön muutokset Kansainvälinen talouskriisi vaikuttaa Suomenkin reaalitalouteen kansainvälisen kysynnän heikkenemisen, investointien supistumisen ja heikentyvien odotusten kautta. Vaikeat taloudelliset ajat heijastuvat myös tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen työmääriin. Käräjäoikeuksissa velkomus- ja konkurssiasioita on vuoden 2009 aikana ollut aiempaa huomattavasti enemmän ja näiden asioiden määrän idaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet. Hallinto-oikeuksissa käsiteltävien asioiden määrää tulevat lisäämään säästötoimet kuntataloudessa ja toimeentulotukea koskevien päätösten määrän kasvu. Jotta jatkossa voidaan välttyä pysyviltä ja pitkäaikaisilta kansalaisten ja yritysten toimintakyvyn menetyksiltä, on kiinnitettävä erityistä huomiota maksuhäiriöpolitiikkaan ja maksuhäiriölainsäädännön toimivuuteen sekä koko valtioneuvoston piirissä talous- ja velkaneuvonnan toimivuuteen. Hallinnon rakennemuutokset, erityisesti kunta- ja palvelurakenteiden muutoshanke ja aluehallinnon uudistus, heijastuvat hallintotuomioistuimiin lisääntyneinä toimivaltaa ja muutoksenhakukelpoisuutta koskevina asioina. Tuomioistuimissa käsiteltävillä asioilla on kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Tämä yhdessä monimutkaistuvan oikeussääntelyn, laajentuvan oikeuslähdepohjan ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntymisen kanssa asettavat entistä suurempia osaamis- ja laatuvaatimuksia oikeuslaitoksen palveluksessa työskenteleville henkilöille. Ikääntyminen sekä väestön ja elinkeinoelämän alueellinen keskittyminen puolestaan aiheuttavat tarpeen kehittää tuomioistuin- ja oikeusapuverkostoa kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tietoyhteiskunnan kehitys luo mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja sekä synnyttää jatkuvasti uudentyyppisiä oikeudellisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi yksityisyyden suojaan, sananvapauteen ja rikollisuuteen tietoverkoissa. Haasteena on kehittää hallinnonalan ja virastojen johtamista ja osaamista niin, että kasvaviin vaatimuksiin kyetään vastaamaan. Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Väkilukuun suhteutettu rikosten määrä on Suomessa kansainvälisesti verrattuna alhainen. Poliisin tilastoimat omaisuusrikokset ovat edelleen vähentyneet. Poikkeuksen laskevasta trendistä muodostavat petokset myös törkeät petokset, jotka ovat lisääntyneet viitenä vuotena peräkkäin. Poliisin kirjaamien väkivaltarikosten määrä nousi vuosina 2004 2008, mutta vuonna 2009 ne ovat vähentyneet. Kansalaisten kokemassa väkivallassa ja väkivallan pelossa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Henkirikosten määrä on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Vuoden 2009 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana henkirikokset ovat kuitenkin selvästi vähentyneet. Huumausainerikosten määrä on lisääntynyt vuoden 2006 jälkeen, mutta niistä törkeät ovat kahtena viime vuonna vähentyneet. Suomen kokonaisrikollisuus pysynee vakaana myös lähitulevaisuudessa. Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät edelleen syrjäytymisriskien kasvuun, erityisesti syvän taantuman seurauksena. Taantuman pitkäaikaisista vaikutuksista on niukasti tietoa. Taantuma vähentänee suhteellisen nopeasti esimerkiksi liikennerikoksia, ja yhdessä laskevan alkoholin kulutuksen myötä myös henkeen ja terveyteen liittyviä rikoksia. Sen sijaan verorikokset ja velallisen rikokset lisääntyvät. Niitä on myös jo aiemmilta vuosilta runsaasti odottamassa 1

esitutkintaa, mikä tulee lisäämään työtä syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa. Myös varkaudet lisääntyvät. Järjestäytynyt rikollisuus voi lisääntyä, saada uusia muotoja ja edelleen kansainvälistyä. Tietoverkkojen kautta tapahtuva rikollisuus lisääntynee. Äänestysaktiivisuuden lasku ja kansalaisten yleinen yhteiskunnallinen passivoituminen ovat herättäneet huolta demokratian tulevaisuudesta Suomessa ja yleisemminkin Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa. Suomalaiselle kehitykselle on ominaista osallistumisen vahva polarisoituminen, jossa merkittäviä taustatekijöitä ovat muiden muassa ikä, koulutus ja sosioekonominen asema. Kansalaisjärjestöt kokevat yleisesti toimintaympäristönsä muuttuneen niin, että järjestökenttä on vahvasti jakautumassa elinvoimaiseen ja hiipuvaan osaan. Perinteisten osallistumismuotojen kuten äänestämisen ja järjestöosallistumisen rinnalle on syntynyt yhä enemmän yksilötasoista ja verkostoituvaa osallistumista. Suoran demokratian kehittäminen ja edellytysten luominen kansalaisten verkossa tapahtuvalle epämuodolliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle nähdään yleisesti Euroopassa keinona myös edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi. Kehittyvä tietotekniikka ja sen laajeneva käyttö aiheuttavat tarvetta ida ja mahdollisesti kehittää sananvapauden käyttöä ja yksityisyyden suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Yhteiskunnan kiihtyvässä muutoksessa lainvalmistelun tulee yhä vahvemmin perustua tutkimus- ja intitietoon, jotta voidaan varmistaa päätöksenteon ja toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. Pidemmällä aikavälillä tapahtuvat yhteiskuntarakenteiden muutokset, kansalaisten yhtenäisen arvopohjan vähittäinen eriytyminen ja eri toiminta-alueiden voimakas kansainvälistyminen edellyttävät suunnittelukaudella toimenpiteitä siviili- ja kauppaoikeudellisen sääntelyn toimivuuden ja ajanmukaisuuden varmistamiseksi. Lainvalmistelun kannalta merkittävä toimintaympäristön muutos on keväällä 2011 järjestettävien eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelma ja siinä asetettavat poliittiset linjaukset lainvalmistelutyölle. EU:n perussopimusjärjestelmää uudistava Lissabonin sopimus merkitsee yhteistyön tehostumista erityisesti rikosoikeudellisen ja poliisiyhteistyön alalla, jossa siirrytään pääosin noudattamaan EU:n tavanomaisia lainsäädäntömenettelyjä. Tämä lisää merkittävästi lainvalmistelutyötä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jolloin nykyisillä lainvalmisteluresursseilla puhtaasti kotimaisten hankkeiden toteuttamiseen jää nykyistä vähemmän mahdollisuuksia. Sopimuksella vahvistetaan myös EU:n sitoutumista perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä edistetään demokratian, avoimuuden ja hyvän hallinnon toteutumista unionissa. Heikkenevä taloustilanne johtaa säästötoimenpiteisiin viranomaisissa, jolloin lain edellyttämä ruotsinkielinen palvelu jää usein toteutumatta. Tämä voi ilmetä puutteellisessa asiakaspalvelussa ruotsin kielellä sekä ruotsinkielisten käännösten viipymisenä ja asiakirjojen, säädösehdotusten ja ohjeiden kääntämättä jättämisenä. Ruotsia hyvin taitava virkamiespolvi lähestyy eläkeikää, jolloin tehtävät voivat ohjautua henkilöstölle, jolla ei ole tehtävien edellyttämää kielitaitoa. Pidemmällä tähtäyksellä tämä kehitys vaarantaa kielellisten perusoikeuksien toteutumisen. 2. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategia-alueittain 2.1. Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Tavoitteena on kehittää valtiosääntöä samoin kuin edistää perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteuttamista. 2

Valtioneuvoston asettama komitea valmistelee tarpeellisia muutoksia Suomen perustuslakiin. Komitean työn pohjalta annetaan hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2010. Mahdollisten perustuslakimuutosten voimaantulo 1.3.2012 edellyttää lain hyväksymistä myös vaalien jälkeen vuonna 2011 kokoontuvassa eduskunnassa. Suunnitelmakaudella selvitetään perustuslain mahdollisten muutosten voimaantulosta johtuvia muita lainsäädännön muutostarpeita sekä muutoksiin liittyviä voimaantulo- ja siirtymäjärjestelyjä. Suunnitelmakaudella tarkistetaan henkilötietolainsäädäntö aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta tavoitteena vahvistaa henkilötietolain (523/1999) toimivuutta henkilötietojen käsittelyä sääntelevänä yleislakina ja selkeyttää säädöspoliittisia linjauksia tarvittavan erityissääntelyn antamista varten. EU:ssa osallistutaan aktiivisesti Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin hankkeisiin, joilla vahvistetaan EU:n sitoutumista perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä edistetään demokratian, avoimuuden ja hyvän hallinnon toteutumista unionissa. Näitä ovat mm. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen sekä kansalaisaloitetta ja eurooppalaista hallintoa koskevien säädösten valmistelu. Vaikutetaan siihen, että toimielimet soveltavat asiakirjojen julkisuutta koskevaa ns. avoimuusasetusta mahdollisimman avoimuusmyönteisesti. Lisäksi pyritään huolehtimaan siitä, että mahdolliset erityissäännökset asiakirjajulkisuudesta muussa EU-lainsäädännössä noudattavat avoimuusasetuksessa omaksuttuja ratkaisuja. Äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku pyritään kääntämään nousuun. Tavoitteena on myös, että kansalaisten luottamus demokratiaan ja sen instituutioihin vahvistuu, ja että kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon lisääntyvät. Suunnitelmakaudella käynnistetään seuraavan, ensi vuosikymmenen puolivälissä annettavan demokratiaselonteon valmistelu. Säädösvalmistelun kehittämisen ja laintarkastuksen vaikuttavuustavoitteena on, että lainsäädäntö on toimivaa, selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon työtä täytäntöönpanossa ja oikeuslaitoksen työtä lainkäytössä. Vaikutetaan hyvään säädösvalmistelukulttuuriin toteuttamalla OECD:n Suomelle antamia suosituksia lainsäädännön laadun parantamiseksi ja keskittymällä toimenpiteisiin ja johtopäätöksiin, jotka nousevat esiin hallitusohjelman loppuinnissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annettujen säädösvalmistelun kuulemisohjeiden noudattamista edistetään muun muassa koulutuksella. Säädösehdotusten vaikutusinnin laadun varmistamiseksi luodaan järjestelmä intien yhtenäiseen tarkasteluun ennen hallituksen esityksen esittelyä valtioneuvostolle. Otetaan käyttöön ajantasaistettu Lainlaatijan opas sekä uudistetaan ministeriöiden sekä niiden hallinnonalan virastojen ja laitosten lainvalmistelijoiden koulutus. Laintarkastuksen kattavuutta pyritään edelleen parantamaan ja joutuisuus pitämään vähintään nykytasolla. Kielellisten oikeuksien huomiotta jättämistä pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä kielellisten vaikutusten intia koskevaa koulutusta ja kielilainsäädäntöä koskevaa ohjeistusta. Suunnitelmakaudella jatketaan kielilainsäädännön soveltamisen seurantamenetelmien kehittämistä ja pyritään tässä yhteistyöhön esimerkiksi yliopistojen kanssa. Samoin pyritään 3

ottamaan käyttöön uusia seurantavälineitä, jotka antavat enemmän tietoa kansalaisten näkemyksistä kielilainsäädännön toteutumisesta. Vuonna 2013 annetaan kolmas valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. 2.2. Oikeusturva Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ja 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tavoitteena on, että tuomioistuimet ja oikeusapu palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan turvaavat oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tavoitteena on lyhentää jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää sekä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta hovioikeus- ja hallinto-oikeuskäsittelyjen keston suhteen. Käsittelyaikaerojen tulee olla valtakunnallisesti kohtuullisia samantyyppisissä asioissa. Seurantamenettelyt ja seurattavat asiaryhmät selvitetään yhteistyössä tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tavoitteena on myös kehittää ja ottaa käyttöön työmäärää kuvaavia mittareita, jotka nykyistä paremmin ottavat huomioon tuomioistuinten jutturakenteet. Tavoitteena on myös lyhentää rikosasioiden kokonaiskestoa tehostamalla poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyketjussa. Hovioikeuksille luodaan mahdollisuus asianhallintajärjestelmän avulla seurata kokonaiskäsittelyaikaa rikosasioissa niin, että käytettävissä ovat myös tiedot esitutkinta- ja syyteharkinta-ajoista. Hallinnon perustasolla tehdään vuosittain 20 30 miljoonaa päätöstä, joista noin 30 000:sta valitetaan hallintotuomioistuimiin ja 4000:sta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusturva ja monet perusoikeuksista toteutuvat pitkälti hyvän hallinnon kautta. Hallintotuomioistuimet ovat tärkeässä asemassa hallinnon toimivuudessa ja oikeusvaltiokehityksessä. Tavoitteena on luoda edellytykset hallintotuomioistuimissa käsiteltävien asioiden kokonaiskeston nykyistä paremmalle seurannalle. Suunnittelukaudella jatketaan hallintolainkäytön kehittämistä. Asiaa valmistelevan toimikunnan toimikausi päättyy vuoden 2010 lopussa. Suunnittelukaudella tavoitteena on valmistella hallintolainkäyttötoimikunnan ehdotusten ja niistä annettujen lausuntojen pohjalta hallituksen esitykset hallintolainkäytön yleisten menettelysäännösten uudistamisesta sekä eri hallintotuomioistuintasojen tehtävistä ja asemasta hallinnon oikeussuojajärjestelmässä. Vuosina 2011 2014 toteutetaan uutta EU:n monivuotista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelmaa (ns. Tukholman ohjelma), joka on määrä hyväksyä vuoden 2009 loppuun mennessä. Ohjelma rakentuu aikaisemmille Tampereen ja Haagin ohjelmille. Ohjelma määrittelee strategisia linjauksia lainsäädännölle ja operatiiviselle työlle. Tavoitteena on avoin ja turvallinen, kansalaisia palveleva ja heidän oikeuksiaan suojaava Eurooppa. Ohjelmaa täydennetään yksityiskohtaisemmalla toimintasuunnitelmalla. 4

Taulukko. Tuomioistuinten keskeiset määrälliset tavoitteet Lyhennetään ratkaistujen asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa (kk) 2007 toteutunut 2008 toteutunut 2009 2010 2014 Hovioikeudet 7,6 7,0 6,6 6,5 6,0 Käräjäoikeudet * rikosasiat 3,2 3,1 3,3 3,2 3,0 * laajat riita-asiat 7,8 8,0 8,1 8,0 7,5 * velkajärjestelyasiat 5,6 5,2 5,3 5,5 5,5 * summaariset asiat 2,0 2,0 2,2 2,3 2,0 Hallinto-oikeudet 9,3 9,2 7,8 7,6 7,5 Markkinaoikeus 14,1 14,1 10,0 8,0 8,0 Vakuutusoikeus 15,0 13,6 11,0 10,0 9,0 Vähennetään yli 12 kk vireillä olleiden asioiden määrää (kpl) 2007 toteutunut 2008 toteutunut 2009 2010 2014 Hovioikeudet, kaikki asiat 526 362 350 300 300 Hallinto-oikeudet, kaikki asiat 3 389 1 488 900 800 600 Käräjäoikeudet, rikosasiat 2400 2300 2200 Käräjäoikeudet, laajat riita-asiat 1 251 1 295 1 300 1 100 900 Vakuutusoikeus, kaikki asiat 2 126 656 420 350 300 Parannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta pienentämällä käsittelyaikaeroja (käsittelyaikaero kk) 2007 toteutunut 2008 toteutunut 2009 2010 2014 Hovioikeudet 4,6 4,5 4,2 3,0 2,5 Hallinto-oikeudet 3,7 2,5 3,4 3,0 2,5 Käräjäoikeudet (rikosasiat) 4,6 3,4 3,9 3,3 2,5 Taulukko. Oikeusavun tavoite Oikeusaputoimistot, jonotusaika (pv) 2008 toteutunut 2009 2010 2014 12 12 12 11 Yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että yleisen edunvalvonnan päämiehet saavat tarvitsemansa avun asiantuntevasti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Yleisen edunvalvonnan asioiden luotettavaa hoitamista kuvaavaa mittaria idaan ja kehitetään vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 aikana seurataan edunvalvontapalvelun oikea-aikaista kohdentamista tarkastelemalla aikaa, joka kuluu päämiehen tilanteen selvittämiseen edunvalvonnan alkaessa. Ulosottolaitoksen vaikuttavuustavoitteina ovat velkojen tehokas perintä ja ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen. Perinnästä aiheutuvien kulujen tulisi pysyä kohtuullisina. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos, asioiden joutuisa käsittely ja väärinkäytöstapausten selvittäminen erikoisperinnässä. Ulosottovelallisten selviytymistä kuvaavat mm. ulosottovelallisten ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden lukumäärät. 5

Taulukko. Ulosottolaitoksen keskeiset tavoitteet 2008 2009 toteutunut Perimistulos, velkojille tilitetty määrä, 2010 2014 /tavoite 702 713 690 680 miljoonaa euroa Keskimääräinen käsittelyaika, kuukautta 6,3 6,1 6 6 Väärinkäytöstapausten selvittäminen erikoisperinnässä Ulosoton erikoisperinnän tulos, miljoonaa euroa erillisperintäverkosto kattaa koko maan 15,2 27 30 34* Ulosottovelalliset, määrä vuoden lopussa 231 800 245 000 250 000** 250 000 Luottotietorekisteriin merkityt henkilöt ja yritykset, määrä vuoden lopussa 328 200 335 000 335 000 335 000 * Erikoisperinnän laajentaminen valtakunnalliseksi parantaa tuloksen 38 45 miljoonaan euroon. ** Taantumasta huolimatta vuoden lopussa olevien ulosottovelallisten määrä ei kasva kovinkaan paljon, sillä varattomiksi todetut ulosottovelalliset pystytään poistamaan ulosotosta nopeasti. Rakenteelliset uudistukset Vuoden 2010 alusta lähtien käräjäoikeuksia on 27. Nykyisestä henkilökunnasta siirtyy samasta ajankohdasta noin 200 Maanmittauslaitoksen palvelukseen kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtymisen myötä. Uusien käräjäoikeuksien toiminta vakiinnutetaan ja uudistuksen toteutumista seurataan muun muassa järjestämällä käräjäoikeuksien laamanneille ja lähiesimiehille neuvottelupäiviä. Suunnittelukaudella käräjäoikeuksien toimintoja keskitetään yhteen kansliaan lukuun ottamatta viittä käräjäoikeutta, joille jää pysyvästi kaksi kansliaa. Lisäksi idaan kahdella käräjäoikeudella olevan koeaikaisesti kahden kanslian tarpeellisuutta. Kanslioita vähennetään toimitilaratkaisujen etenemisen myötä. Vuoden 2010 alun 17 tilapäisestä kansliasta lakkautetaan vuoden 2010 aikana 2 4 ja vuonna 2011 ainakin vastaava määrä. Hovioikeuksia on kuusi ja alueellisia hallintotuomioistuimia kahdeksan. Vuoden 2010 aikana selvitetään hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen tarve ja edellytykset. Vuonna 2010 ryhdytään selvittämään tuomioistuinten keskushallinnon kehittämisvaihtoehtoja. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat riita-asiat keskitetään markkinaoikeuteen. Hallintotuomioistuinten osalta idaan eri asiaryhmien muutoksenhaun keskittämis- ja hajauttamistarpeita. Lasten asemaa parannetaan huoltajuusriitoja koskevissa oikeudenkäynneissä lisäämällä asiantuntijoiden käyttöä näissä asioissa. Kokeilu käynnistetään voimassa olevan lainsäädännön puitteissa 1 3 käräjäoikeudessa vuonna 2010. 6

Vuoden 2010 alusta lähtien oikeusaputoimistojen lukumäärä on 47. Edunvalvontayksiköitä on 41 oikeusaputoimistossa. Oikeusaputoimistojen verkostoa tiivistetään siten, että oikeusaputoimistoja on vuonna 2013 noin 40. Yleisen edunvalvonnan toimipaikkojen tarvetta idaan siirtymäkauden aikana vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimistoverkostoa kehitetään myös edunvalvonnan ostopalvelujen selvittämistä pohtivan työryhmän mietinnön pohjalta. Yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen käytön laajentamista pohtiva työryhmä on tarkoitus asettaa vuoden 2010 alussa. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset keskitetään vuoden 2010 alusta lähtien noin 20:een asiamäärältään vähemmän ruuhkaiseen oikeusaputoimistoon, siis ei pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistoihin. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittavan Valtakunnanvoudinviraston toiminnan organisointia ja työnjakoa Turun ja Helsingin toimipaikan kesken kehitetään. Ulosottolaitoksen toimipaikkaverkostoa tarkistetaan toteutettavan selvityksen pohjalta. Kehitetään hallinnonalan tietohallinnon ohjausta ja palvelukykyä syksyllä 2009 käynnistetyn hankkeen toimeksiannon pohjalta. It-hankkeet Tuomioistuinten tärkeimpiä it-hankkeita suunnittelukaudella ovat asian- ja dokumentinhallinnan kehittäminen, jota varten toimivat työryhmät sekä yleisten että hallintotuomioistuinten puolella. Yleisten tuomioistuinten hankkeella on riippuvuuksia rikostuomiosovellushankkeeseen, summaaristen asioiden käsittelyhankkeeseen ja valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Hankesuunnittelussa otetaan huomioon myös riippuvuudet poliisin Vitja-hankkeeseen. Kokonaiskustannus valmistuu loppuvuonna 2010. Riidattomien saatavien sähköinen asiointi otetaan käyttöön vuonna 2010. Muiden hakemusasioiden sähköisen asioinnin hanke ajoittuu suunnittelukaudelle 2011 2014. Rikostuomiosovellus ja valtakunnallinen ratkaisutietojärjestelmä (rikostuomiorekisteri) otetaan käyttöön vuonna 2011 ja 2012. 2.3. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä tavoitteita ovat väkivalta- ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun joutuisa toteuttaminen. Erityisesti pyritään vähentämään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kevään 2010 aikana linjataan toimenpiteet, joilla lähisuhdeväkivaltaan voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. Jatketaan kansallisen väkivallan vähentämisohjelman (2006 2008) mukaisia toimia ja tehostetaan ohjelmaa uusilla toimenpiteillä. Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaoston työssä prioriteetteina ovat nuorison tekemän ja nuorisoon kohdistuvan väkivallan vähentäminen, palvelujärjestelmän kehittäminen ja väkivallan ehkäisy osana seuraamusjärjestelmää. 7

Jatketaan väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyä osana kuntien turvallisuussuunnittelua sekä tuetaan mm. vakavan väkivallan riskin intiin tähtääviä pilottihankkeita. Parannetaan rikosten uhrien asemaa sitä selvittävän tutkimuksen pohjalta ja ehkäistään uusiutuvaa uhriksi joutumista. Uhrin tukipalvelujen kattavuutta vahvistetaan valtakunnallistamalla vuoteen 2015 mennessä Rikosuhripäivystyksen toiminta. Uhrin aseman kehittämisessä painotetaan erityisesti lasten tarpeiden huomioon ottamista oikeusprosessissa ja tukipalveluissa. Väkivallan vähentämisohjelman toimien jatkamisen painopisteet on hyväksytty osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Kuntien turvallisuussuunnitteluun ja uhrien asemaan liittyvät toimet sisältyvät sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Taulukko: Kriminaalipolitiikan keskeiset tavoitteet Tavoite/mittari Lähtötaso / Tavoitetaso/määräaika ajankohta Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä (tappo, murha, surma) 132 / 2008 Alle 100 vuodessa / 2014 mennessä Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä 37 613 / 2008 enintään 35 000 / 2014 Fyysistä väkivaltaa viimeisen vuoden enintään 5,0 % / 2009 aikana kokeneita 5,3 % / 2006 Haluttomuus liikkua kodin lähistöllä iltaisin 20 % / 2006 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeisen vuoden aikana joutuneet 9 % / 2006 naiset Fyysistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana kokeneita peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisia, lukiolaisia sekä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita 11,3 % / 2009 enintään 4,8 % / 2012 enintään 18 % / 2009 enintään 17 % / 2012 enintään 8 % / 2009 enintään 7 % / 2012 enintään 10, 5 % / 2011 enintään 10 % / 2013 Syyttäjälaitoksen vaikuttavuustavoitteena on toteuttaa oikeudenmukainen syyteharkinta joutuisasti ja yhdenmukaisesti. Rikosvastuun toteuttamista erityisesti talousrikoksissa tehostetaan edistämällä syyttäjän ja poliisin yhteistyötä sekä lisäämällä syyttäjäparityöskentelyä. Rikosseuraamusalalla strategisena tavoitteena on siirtyä suljetun vankeuden käytöstä kohti avoseuraamuksia. Toisena perustavoitteena on päästä eroon ns. paljuselleistä, missä erityisesti Hämeenlinnan vankitiloja koskevat ratkaisut ovat keskeisellä sijalla. Toiminnan painopistettä siirretään laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja suljetuista laitoksista avolaitoksiin sekä lisätään valvotun koevapauden käyttöä. Lähityön osuutta laitosten toiminnassa lisätään. Valmistellaan rikoslain kokonaisuudistukseen liittyen lakiteknisesti uusi, rakenteeltaan johdonmukainen ja kirjoitusasultaan yhdenmukainen rikoslaki (kodifikaatio). Suunnittelukauden alussa otetaan käyttöön vapaudessa toimeenpantava ja sähköisesti valvottu valvontarangaistus. Seksuaalirikollisten uusintarikollisuuden vähentämiseksi lisätään seuraamusjärjestelmään velvoitteellinen lääkehoito. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan 8

lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellaan asetettavassa toimikunnassa. Toimikunta selvittää myös, voiko jotakin yhdyskuntaseuraamusta käyttää sakon muuntorangaistuksena. Taulukko: Rikosseuraamusalan toiminnan laajuus ja keskeiset tavoitteet 2010 2014 tavoite/ Vankeja vankilassa 3 320 3 150 Vankeja valvotussa koevapaudessa 130 200 Vankeja keskimäärin 3 450 3 350 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin 4 600 4 750 Vankeusvangeista toiminnoissa, % 61 61 Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % aloittaneista rangaistusvangeista 70 72 Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % toimeenpanossa olevista yhdyskuntaseuraamuksista 90 90 Rangaistusta suorittavista avolaitoksissa, % 33 35 Valvotun koevapauden onnistuneesti suorittaneet, % 85 85 Rakenteelliset uudistukset Tarvetta järjestää uudelleen pienimpien syyttäjänvirastojen asema laitoksen alueorganisaatiossa selvitetään. Syyttäjänvirastojen palvelutoimistojen määrää vähennetään nykyisestä 33:sta noin 25:een. Rangaistusten täytäntöönpano-organisaatio on uudistettu kokonaan vuoden 2010 alusta alkaen. Tämän lisäksi kehitetään laitosrakennetta, kohdennetaan enemmän voimavaroja vankitoimintoihin ja siirretään täytäntöönpanon painopistettä laitoksissa suoritettavista seuraamuksista vapaudessa suoritettaviin mm. lisäämällä valvottua koevapautta. Uuden valvontarangaistuksen on laskettu vähentävän päivittäistä vankilukua yli sadalla. It-hankkeet Rikosseuraamusalan organisaatiouudistuksen myötä suunnittelukaudella on tavoitteena yhdistää Kriminaalihuoltolaitoksen Tyyne-järjestelmä ja vankitietojärjestelmä. Videotekniikan hyödyntämistä laajennetaan vankien opetukseen ja terveydenhuoltoon. Siviilityössä tai opiskelemassa käyvien, koevapaudessa olevien ja valvontarangaistukseen tuomittujen vankien sekä poistumislupien ja vankikuljetusten tekninen valvonta järjestetään. Rangaistusmääräysmenettelyn uusiminen ajoittunee vuodelle 2013. Hanke vaatii muutoksia syyttäjän rangaistusmääräyssovellukseen sekä Oikeusrekisterikeskuksen ja ulosoton tietojärjestelmiin. Syyttäjät ja yleiset tuomioistuimet osallistuvat aktiivisesti poliisin Vitjahankkeeseen. Koko rikosketjun asian- ja dokumentinhallinta on tarkoitus uusia suunnittelukaudella. 9

2.4. Arjen oikeussuhteet Kansalaisten välisiä perussuhteita koskevat säännökset ovat luonteeltaan pysyvää lainsäädäntöä. Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät kuitenkin jatkuvasti sääntelyn yhtenäisyyden, toimivuuden ja ajanmukaisuuden intia. Henkilö- ja perheoikeuden alalla vaikuttavuustavoitteena on vastata tarpeisiin, jotka johtuvat perhe- ja läheissuhteiden monimuotoistumisesta ja kansainvälistymisestä sekä yhteiskunnan arvopohjan vähittäisistä muutoksista. Suunnittelukaudella uudistetaan näistä lähtökohdista muun muassa isyys- ja adoptiolainsäädäntö sekä osallistutaan EU:ssa vireillä oleviin kansainvälistä yksityisoikeutta koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Yhtiö- ja yhteisöoikeuden alalla vaikuttavuustavoitteena on parantaa yritysten ja muiden yhteisöjen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja yritystoiminnan harjoittamisen monimuotoisuutta yhä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Suunnittelukaudella uudistetaan myös säätiölainsäädäntö. Sopimus-, velvoite- ja esineoikeuden alalla otetaan tasapuolisesti huomioon eri intressitahojen tarpeet sekä säilytetään kansallisen lainsäädännön yhtenäisyys, johdonmukaisuus ja selkeys nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuluttajansuojaoikeuden osalta vaikutetaan aktiivisesti siihen, että koko EU:n alueelle saadaan korkeatasoinen kuluttajansuoja. 10

ALUSTAVA LISTAUS VUOSIEN 2010 2014 KESKEISISTÄ LAINVALMISTELU- HANKKEISTA 1. Keskeiset hallituksen esitykset Laajat Suomen perustuslain muuttamisesta perustuslain (mahdollisesta) muutoksesta johtuvaksi muuksi lainsäädännöksi hallintolainkäyttölainsäädännön uudistamisesta henkilötietolainsäädännön tarkistamisesta yhdenvertaisuuslainsäädännön muuttamisesta vaalilain muuttamisesta (vaalialuejärjestelmä) onnettomuustutkintalainsäädännön muuttamisesta turvallisuusselvityksistä annetun lain muuttamisesta esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistukseksi ympäristörikosdirektiivin sekä alusjäterikosdirektiivin täytäntöönpanosta EN:n tietoverkkorikollisuutta koskevan rasismin ja muukalaisvihan vastaisen lisäpöytäkirjan voimaasaattamisesta sekä asiaa koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanosta lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta vankeusrangaistuksia ja vapaudenmenetyksen käsittäviä toimenpiteitä sekä ehdollisia rangaistuksia ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskevien puitepäätösten täytäntöönpanosta laiksi julkisesta ja yksityisestä pysäköinninvalvonnasta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistaminen EN:n rikosoikeusapuyleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta uudeksi rikoslaiksi (kodifikaatio) oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta 11

sakon ja rikesakon määräämismenettelyn voimaantulosta sähköisestä kiinteistönvaihdannasta ja sähköisestä asioinnista kirjaamisviranomaisessa kulutusluottoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta säätiölain uudistamisesta vahingonkorvauslain muuttamisesta (julkisyhteisön korvausvastuu) adoptiolainsäädännön uudistamisesta isyyslainsäädännön uudistamisesta vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisesta (KPO) syyttäjälaitoksen hallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (KPO) henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta (KPO) seksuaalirikolliselle tarkoitetun lääkehoidon liittämisestä vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon (KPO) yhdyskuntaseuraamuslainsäädännön kokonaisuudistukseksi (KPO) sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamiseksi (KPO) tuomioistuinharjoittelua koskevien säännösten uudistamisesta (OHO) tuomioistuinten organisaatiosäädösten uudistamisesta (Könkkölän työryhmän esitysten perusteella mm. määräaikaisten tuomarien nimittäminen, täysistunnon ja johtoryhmän tehtävät) (LAVO? / OHO?) vakuutusoikeutta koskevien säädösten muuttaminen (työryhmän esitysten perusteella) (OHO) Suppeat puoluerahoituslainsäädännön muuttamisesta valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta (kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen) käsittelyn joutuisuutta hallinnossa ja oikeussuojakeinoja hallintoasian käsittelyn viivästyessä koskevaksi lainsäädännöksi (viranomaisen passiivisuus) 12

saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koskevaksi lainsäädännöksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttaminen (kv. tuomarit) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta laiksi rikoslain 21 luvun 7 ja 16 :n muuttamisesta eläinsuojelurikosten seuraamuksien tehostamisesta rikoslain lahjusrikossäännösten tarkistamisesta sovitteludirektiivin täytäntöönpanosta lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta holhoustoimesta annetun lain eräiden säännösten muuttamisesta elatusvelvoitteita koskevan EU-asetuksen voimaantulon edellyttämästä lainsäädännöstä selvitysdirektiivin ja rahoitusvakuutusdirektiivin muutosten täytäntöönpanon edellyttämästä lainsäädännöstä osakeyhtiölain ja osuuskuntalain varojenjaon edellytyksiä koskevan sääntelyn tarkistamisesta kuluttajansuojalain 10 luvun muuttamisesta (aikaosuudet) maanvuokralain muuttamisesta tuomioistuinharjoittelua koskevien säännösten uudistamisesta (OHO) tuomioistuinten organisaatiosäädösten uudistamisesta (Könkkölän työryhmän esitysten perusteella mm. määräaikaisten tuomarien nimittäminen, täysistunnon ja johtoryhmän tehtävät) (LAVO, OHO) vakuutusoikeutta koskevien säädösten muuttamisesta (OHO) Lisäksi lukuisa määrä esityksiä EU:n rikosoikeudellisten direktiivien täytäntöönpanosta 2. Osallistuminen EU:ssa valmisteltaviin lainsäädäntöhankkeisiin Direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta työelämän ulkopuolella EU:n nykyisten tietosuojainstrumenttien muuttaminen Säädös matkustajarekisterin (PNR) käytöstä lainvalvontatarkoituksiin 13

Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus lainvalvontatarkoituksissa tapahtuvassa tietojenvaihdossa noudatettavista tietosuojaperiaatteista Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus rahaliikenteen sanomavälitystietojen luovuttamisesta Yhdysvaltojen valtiovarainministeriölle terrorismin ja sen rahoittamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (SWIFT-sopimus) Euroopan unionin ja Kanadan välinen sopimus lentoliikenteenharjoittajien Euroopan unionista peräisin olevien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Kanadalle Euroopan unionin ja Korean välinen sopimus lentoliikenteenharjoittajien Euroopan unionista peräisin olevien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Kanadalle Puitepäätös eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavista oikeuksista; Tulkkaus ja käännökset Puitepäätös ihmiskaupan ehkäisystä, sen vastaisesta taistelusta ja sen uhrien suojelemisesta Puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta Puitepäätös rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä Puitepäätös lähestymiskieltojen vastavuoroisesta tunnustamisesta Direktiivi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä EU:n ja Japanin välinen keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva sopimus Euroopan patenttijärjestelmän kehittäminen Haagin oikeuspaikkasopimuksen allekirjoitus- ja ratifiointi, päätös Tuomioistuimen toimivallasta, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 44/2001 (Bryssel I -asetus) tarkistaminen Monenkeskinen väärentämisen vastainen kauppasopimus (ACTA) WHO:n tupakan valvontaa koskeva puitesopimus / Tupakan laitonta kauppaa koskeva pöytäkirja EU:n kahdenväliset vapaakauppasopimukset (mm. Kiina, Etelä-Korea, Libya, Intia, Kanada) Uhripuitepäätöksen muuttaminen Puitepäätös tietoverkkorikollisuudesta 14

Tuomioiden täytäntöönpanon tehostaminen Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi Tuomioiden täytäntöönpanon tehostaminen Euroopan unionissa: velallisen varojen avoimuus Todisteiden luovuttamista koskevan puitepäätöksen uudistaminen Euroopan unionin toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan asetuksen uudistaminen Säädös kansalaisaloitteesta Säädös eurooppalaisesta hallintotavasta EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen koskevat sopimukset ja säädökset Direktiivi kuluttajien oikeuksista Perintö- ja testamenttioikeutta koskeva asetus Aviovarallisuutta koskeva yhteisösäädös Asetus sovellettavasta laista ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa Rooma III Maksuviivästysdirektiivi Eurooppalaista yksityistä yhtiötä koskeva asetus Asuntoluottoja koskeva yhteisösäädös Arvopaperien hallintaa koskeva direktiivi Lisäksi lukuisa määrä esityksiä EU:n rikosoikeudellisiksi direktiiveiksi (kaikki hyväksytyt puitepäätökset pitää Lissabon sopimuksen myötä muuttaa direktiiveiksi) 3. Kansainvälinen säädösvalmistelu EN:n tietosuojayleissopimuksen muuttaminen EN:n poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevan suosituksen muuttaminen EN:n työelämän tietosuojaa koskevan suosituksen päivittäminen EN:n profilointia koskeva suositus Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välinen rikoksentorjuntasopimus 15

EN:n yleissopimus naisiin kohdistuvan sekä perheväkivallan torjumiseksi EN:n lääkeväärennösyleissopimus EN:n luovutusyleissopimuksen lisäpöytäkirja (erityissääntö) Tuomareiden asemaa koskevan EN:n suosituksen uudistaminen 16

Sivu 1 21.12.2009 YHTEENVETO OIKEUSMINISTERIÖN MÄÄRÄRAHAEHDOTUKSISTA VUOSILLE 2011-2014 Määrärahat ovat 1000 euroina. Pääluokka 25 yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 Vuoden 2009 varsinaisen talousn määräraha, 1000 euroina 797 371 797 371 797 371 797 371 797 371 VN:n 26.3.2009 kehyspäätös 779 092 791 515 800 970 774 386 TA 2010 ja OM:n peruslaskelma vuosille 2011-2014 792 410 809 397 821 002 794 417 TA 2010 ja OM:n kehysehdotus vuosille 2011-2014 792 410 827 134 839 636 811 868 831 582 Pääluokka 25 yhteensä ilman vaalimenoja 2010 2011 2012 2013 2014 Vuoden 2009 varsinaisen talousn määräraha, 1000 euroina 781 059 781 059 781 059 781 059 781 059 VN:n 26.3.2009 kehyspäätös (oletus: 2014 kehys = 2013 kehys) 777 055 774 758 773 283 772 629 772 629 TA 2010 ja OM:n peruslaskelma vuosille 2011-2014 790 373 792 640 793 315 792 660 792 660 TA 2010 ja OM:n kehysehdotus vuosille 2011-2014 790 373 807 137 809 669 810 641 814 475 OM:n peruslaskelman ja 26.3.2009 kehyspäätöksen ero 13 318 17 882 20 032 20 031 20 031 OM:n kehysehdotuksen ja 26.3.2009 kehyspäätöksen ero 13 318 32 379 36 386 38 012 41 846 OM:n kehysehdotuksen ja peruslaskelman ero 0 14 497 16 354 17 981 21 815

Sivu 2 OM:n peruslaskelman ja 26.3.2009 kehyspäätöksen eron syyt 2010 2011 2012 2013 2014 2 LTAE 2009:ssa hallituksen tekemät muutokset: - erityismenojen kasvu 0 1 000 1 000 1 000 1 000 - oikeusaputoimistot; toimitilamenot 0 40 40 40 40 - yleinen edunvalvonta; toimitilamenot 0 250 250 250 250 - yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset 0 5 900 5 900 5 900 5 900 TAE 2010:ssa hallituksen tekemät muutokset: - VaEL -maksut 3 318 3 318 3 318 3 318 3 318 - budjettiriihen yhteydessä tehdyt menosäästöt ns. uudelleenkohdentaminen -2 400-2 400 0 0 0 - kertalisäys vuodelle 2010; TSVT:n valvontatehtävien lisääntyminen (TAE 2010 täydennysesitys) 130 0 0 0 0 - KäO: Maanmittauslaitokseen siirrettävien määrärahojen pienentäminen 652 652 652 652 652 - HaO: turvapaikkavalitusten käsittely (kertameno) 643 0 0 0 0 - Markkinaoikeuden ruuhkien purku 250 250 0 0 0 - Ulosottolaitos: asiamäärien kasvu ja toimintaedellytysten turvaaminen 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 - Syyttäjälaitos: Ruanda ja WinCapita -jutut (kertameno) 1 068 0 0 0 0 - Rikosseuraamuslaitos: tasokorjaus (lisäksi 26.3.2009 kehyksessä on 1 milj. euron tasokorjaus) 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 - Rikosseuraamuslaitos: henkilöstöpoliittiset toimenpiteet (Konnunsuo ja Pelso; kertameno) 250 0 0 0 0 - muut 27-5 -5-6 -6 Sitovat kannanotot KKOn ja KHOn presidenttien ja jäsenten palkantark.vm:n päätös 13.11.2009 0 77 77 77 77 TA 2010:ssa eduskunnan tekemät muutokset: - Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (+ 2 htv) 150 150 150 150 150 - Avustukset; historiallisten maa- ja vesioik. selvittäminen 30 0 0 0 0 - KHO 350 0 0 0 0 - Syyttäjät; (merkitsee 16 htv lisähenkilöstöä vuosina 2011-2014) 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 - vankiloiden kunnossapito 200 0 0 0 0 Yhteensä 13 318 17 882 20 032 20 031 20 031

OM:n kehysehdotuksen ja peruslaskelman eron syyt 2010 2011 2012 2013 2014 Oikeusministeriö - demokratiatutkimus 0 250 250 250 300 - äänestysaktiivisuuden vahvistaminen 0 500 350 0 0 Eräät virastot - heikosta taloudesta johtuen uudelleenkohdennussäästöä ei voida tehdä enää v. 2011 0 100 0 0 0 Tutkimus ja kehittäminen -Optulan tutkimustoiminnan laajentaminen (+ 0 htv 2011, + 2 htv 2012, + 4 htv 2013, + 6 htv 2014) 0 0 150 300 450 Avustukset - rikosuhripäivystyksen valtakunnallistaminen 0 200 700 1 200 1 500 Tuomioistuimet - muut tuomioistuimet; heikosta taloudesta johtuen uudelleenkohd. ei voida tehdä enää v. 2011 0 475 0 0 0 - talousrikosprosessin nopeuttaminen (+ 2 htv talousrikoksiin perehtynyttä tuomaria) 0 220 220 220 220 - vuokramenot 0 0 1 125 1 875 1 875 - asianhallintajärjestelmien kehittäminen 0 2 000 2 000 3 000 3 000 - WinCapita -juttu; tarvittava lisähenkilöstö (2011-2012 + 9 htv, 2013-2014 + 5 htv) 0 728 728 364 364 - immateriaaliasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen (+ 14 htv) 0 0 1 300 1 300 1 300 Oikeusaputoimistot - heikosta taloudesta johtuen uudelleenkohdentamissäästöä ei voida tehdä enää v. 2011 0 300 0 0 0 - toimitilahankinnat 0 232 168 168 168 - tietohallintomenot 0 320 10 32 26 Yleinen edunvalvonta - toimitilamenot 0 684 684 684 684 - kalustemenot (kertameno) 0 487 0 0 0 Ulosottolaitos - tal.rikoshyödyn takaisinsaannin tehostamiseksi erikoisperinnän laajentaminen (+ 4 htv) 0 1 032 1 032 1 032 1 032 - vuokra- ja kalustemenot 0 627 420 408 408 - konkurssirikosten paljastamiseksi konkurssiasiamiehen toimiston erityistarkastusten lisääminen 0 300 300 300 300 Syyttäjälaitos - WinCapita -juttu; tarvittava lisähenkilöstö (2011-2012 + 10 htv, 2013-2014 + 5 htv) 0 868 868 434 434 - talousrikosten ja harmaan talouden torjunta; +10 htv talousrikossyyttäjät 0 1 050 1 050 1 050 1 050 - vuokramenot 0 56 70 70 70 Rikosseuraamuslaitos - vuokramenot (vuoden 2009 määrärahatasossa) 0 1 468 2 329 2 694 6 034 - kiinteistöjen ja turvateknisten järjestelmien kunnossapito 0 2 600 2 600 2 600 2 600 Yhteensä 0 14 497 16 354 17 981 21 815 Sivu 3