JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013

1 JOENSUUN KAUPUNGIN EU JA MUUT KEHITTÄMISHANKKEET VUONNA 2013 Kustannuspaikka 1272 Kehittämishankkeet Tilanne 31.12.2013 perustuen kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, suunnittelu /liiketoimintajohtajan ja tilaajajohtajan päätöksiin

2 YLEISTÄ TOTEUTUNUT RAHOITUS Vuonna 2013 kaupungin kehittämishankkeisiin (kustannuspaikka 1272) käytettiin yhteensä 1 430 278 euroa. Suurin osa rahasta kanavoitui Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josekin ja Joensuun tiedepuiston kautta erilaisiin suurehkoihin kehittämishankkeisiin (1 374 523 ). Josekille suuntautuva rahoitus on kokonaissumma, jonka kohdentumisesta eri hankkeisiin päätetään Josekissa. Näiden lisäksi kehittämishankemäärärahoista rahoitettiin kolmea palvelukeskusten hanketta (20 755 ), yhtä yliopiston hanketta (7 500 ) sekä kahta muuta hanketta (27 500 ). Euroopan Union ohjelmakauden 2007-2013 hankkeista suuri osa on päättynyt vuoden 2012 ja 2013 aikana, joten kaupungin rahoittamien hankkeiden lukumäärä vähentyi vuonna 2013 edellisvuosista. HANKKEIDEN SISÄLLÖSTÄ Kehittämishankkeet tukevat Joensuun kaupungin strategian toteuttamista. Erityisesti hankkeilla tuetaan osaamiseen, elinkeinoelämään ja viihtyisään kaupunkirakenteeseen liittyviä tavoitteita sekä kaupungin kansainvälisen strategian toteuttamista. Rahoittamisella pyritään lisäämään työpaikkoja ja hyödyntämään EU:n rakennerahasto ohjelmia, yhteisöaloitteita ja erillisohjelmia. EU:n rahoitus on aina osarahoitusta ja vaatii omarahoitusosuuden. Joissakin ohjelmissa hankkeilta edellytetään kuntarahoitusta. Pohjois-Karjalassa Joensuun rooli kuntarahoittajana on oleellinen hankkeiden saamiseksi liikkeelle. VASTUUT JA TARKASTUKSET Kunkin hankkeen hallinnoijalla on juridinen vastuu hankkeen toteuttamisesta. Hankkeilla on oma ohjausryhmänsä, joka seuraa hankkeen toimintaa ja ohjaa sitä. Ohjausryhmä ei kuitenkaan ole juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Jos kaupunki on hankkeessa osarahoittajana, kaupungilla ei myöskään ole toteuttajan laajuista vastuuta. Osarahoittajan/partnerin vastuu vaihtelee EU:n rahoitusohjelmasta riippuen. Kaupungin osallistuminen ja edustus ohjausryhmissä on ratkaistu tapauskohtaisesti. Ohjausryhmätyöhön osallistumisen kautta sekä ohjataan hanketta että varmistetaan tiedon ja kehitettyjen mallien siirtyminen kaupungin operatiivisen organisaation käyttöön. Kaikista hankkeista, joissa kaupunki on osallisena kehittämishankemäärärahojen kautta, raportoidaan vuoden lopussa. Josekin ja Tiedepuiston osalta raportointi on listauksenomaista. KOORDINAATIO JA OHJEISTUS Joensuun kaupungin hankeohjeet uusittiin 1.5.2009 lukien ja niitä päivitettiin Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulun osalta 4.10.2010. Näiden lisäksi kaupungin Intranet sivuilla on linkit muihin hanketoimintaa koskeviin säännöstöihin sekä lukuisa määrä täydentäviä liitteitä ja käytännön informaatiota. Hankepäätösten valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi tilausten valmistelutyöryhmä. Hankeohjeet uudistetaan vuoden 2014 aikana vastaamaan EU:n uuden rahoituskauden 2014-2017 käytäntöjä. OHJELMAKAUSI 2007 2013 Euroopan unionin rakennerahasto ohjelmat Itä Suomessa käynnistyivät vuoden 2007 loppupuolella. Ohjelmakaudella 2007 2013 Suomi sai EU:lta tukea neljästä rakennerahastosta: 1) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), 2) Euroopan sosiaalirahasto (ESR), 3) Maaseuturahasto ja 4) Kalatalousrahasto (EKTR). EU:lla on näiden edellä mainittujen rahoitusohjelmien lisäksi lukuisia kansainvälisiä erillisohjelmia, joista erityisesti venäläisten kumppanien kanssa toteutettavan naapuruusohjelman rahoitusta (ENPI) on käytetty Joensuussa. Vuonna 2013 kaupunki hallinnoi kahta ENPI CBC hanketta ja on partnerina kolmessa ENPI hankkeessa.

3 JOSEK OY:N HANKKEET http://www.josek.fi/fi/projektit/ Päätös: osakassopimus Rahoitus: Joensuun kaupunki vuonna 2013 (1 194 523 ) Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:llä on operatiivinen vastuu seudun elinkeinopolitiikan määrittämisestä, yritysneuvonnasta, yritysten kehittämistyöstä sekä seudun markkinoinnista. JOSEK Oy:n kautta seudun kunnat tekevät yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. JOSEK Oy on vuonna 2013 hallinnoinut / ollut osatoteuttajana seuraavissa hankkeissa: HYMY Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt (2011-2014) Hanke jatkaa hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Päätavoitteena on edistää julkisen ja yksityisen sektorin monitoimijaista yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi. Osatoteuttajina jatkavat aiemman HYRRÄ hankkeen tapaan maakunnan muut seudulliset kehittämisyhtiöt eli KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 50 hyvinvointialan yritystä ja järjestöä, vuoden 2013 lopussa niitä oli mukana 41 yritystä / järjestöä. Uusia työpaikkoja oli samaan aikaan syntynyt 55 (tavoite 50) ja uusia yrityksiä 6 (tavoite 5). Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Lisää potkua Venäjän kauppaan (2011-2015) Tavoitteena on kohottaa Venäjälle suuntautuvan neuvonnan ja liiketoiminnan osaamistasoa Pohjois Karjalassa. Hankkeessa tuotetaan yritysneuvojien ja yrittäjien käyttöön osaamissalkut. Osatoteuttajana hankkeessa on Pohjois Karjalan kauppakamari. Tavoitteena on ollut saada mukaan yhteensä 30 Venäjän markkinoille haluavaa yritystä sekä 10 yritysneuvojaa. Vuoden 2013 lopulla mukana oli yhteensä 45 yritystä ja 11 yritysneuvojaa, mikä kertoo palvelun tarpeesta ja kysynnästä. Hanke on ELY keskuksen osarahoittama (ESR-rahoitus). Cities by the water new opportunities for business development (2011-2013) Tavoitteena on ollut hyödyntää Joensuun, Kiteen, Sortavalan ja Petroskoin sijaintia veden äärellä alueiden yritystoiminnan kehittämisessä, sekä parantaa kohdekaupunkien kilpailukykyä yhdistämällä yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Jokivarsialueiden toiminnallinen kehittäminen tähtäsi kohdealueiden vetovoimaisuuden lisäämisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Joensuun kaupungin osalta aktiivisena toimijana oli erityisesti kaavoitus, toimena laadittiin keskustan jokea ympäröivälle alueelle kehittämissuunnitelma jota on hyödynnetty mm. kasvusopimuksen symmetrinen kaupunki -idean luonnostelussa. Lisäksi hankkeessa keskityttiin venäläisten ja suomalaisten yritysneuvojien ja yrittäjien yhteisten työkalujen kehittämiseen ja käyttöönottoon rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Hankkeen osatoteuttajina olivat Joensuun kaupungin lisäksi KETI Oy, Petroskoin kaupunki sekä useita muita partnereita Venäjän puolelta. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen mm. Petroskoissa sijaitsevan Karjalan tasavallan yrityshautomon kanssa, jonka kanssa JOSEK Oy solmi yhteistyösopimuksen vuonna 2013. Hanke oli Karelia ENPI CBC ohjelman osarahoittama. Joensuun seudun kilpailukykyohjelma (2012-2013) Hanke jatkoi maaliskuussa 2012 päättyneen työ ja elinkeinoministeriön osarahoittaman ja koordinoiman Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) mukaista toimintaa. Hankkeessa edistettiin ja valmisteltiin Joensuun seudun kilpailukykyä edistäviä täsmäkehittämishankkeita, joihin haettiin erillisrahoitus etupäässä EUohjelman lump sum määrärahoista (kertakorvaushankkeet). Vuoden 2013 aikana saatiin valmisteltua yhteensä kahdeksan erillishanketta, joihin JOSEK myönsi yhteensä 59 020 euroa omarahoitusta. Tällä saatiin aikaan yli 378 000 euron kokonaishankevolyymi. Täsmähankkeiden rahoituksen toimintamalli on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Toiminta mallia on päätetty jatkaa niin, että vuodelle 2014 JOSEK Oy on varannut 200 000 euroa kuntarahoituksesta käytettäväksi uuden seudun elinkeino-ohjelman 2014 2017 mukaisiin, kilpailukykyä edistäviin täsmähankkeisiin. Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (maakunnan kehittämisraha). KAUPAKS Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen Joensuun seudulla (2012-2014)

Hankkeen tavoitteena on venäläismatkailijoille suunnattujen kysyntälähtöisten palvelutuotteiden ja palvelukonseptien luominen Joensuun seudulla. Tätä päätavoitetta tukevia osatavoitteita ovat yritysten / yhteisöjen palveluosaamisen tason nousu, vetovoimaisten elämyskohteiden syntyminen, kaupan ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvu sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön syventyminen. Määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu kaupan ja palveluiden liikevaihdon kasvu +20 % ja tax free kaupan kasvu +60 % hankkeessa mukana olevissa yrityksissä. Vuoden 2013 aikana toteutettiin muutamia elämystuotteita (mm. Ilosaaren talvitapahtuma) sekä venäläisille asiakkaille suunnattu Joensuu Region kanta asiakaskortti, joka lanseerattiin vuoden 2013 alussa. Kortti sai myös valtakunnallista huomiota ja julkisuutta. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana 53 yritystä (kauppakeskukset mukaan lukien yli 200), tavoitteena on ollut 50 yritystä koko hankkeen aikana. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (EAKR rahoitus). Kaivannaisalan strategian 2010 2014 toteutuksen aktivointi Pohjois Karjalassa (2012-2014) Hankkeen tavoitteena on edesauttaa Pohjois Karjalan kaivannaisstrategian 2010 2014 käytännön toteutusta sekä strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Konkreettisina tavoitteina on mm. kaivannaisalan yritysten ja muiden toimijoiden verkostojen kehittäminen, uusien yritys /kehittämishankkeiden valmistelu, yleisen tietämyksen lisääminen ja sitä kautta kaivannaisalan imagon kasvu, Pohjois Karjalan kaivannaistoiminnan osaamisen ja koulutuksen viennin lisääminen sekä kaivannaisalan kokonaisvaltaisen kehittämisen maakunnallisen palvelukokonaisuuden selvittäminen ja mallintaminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeella on mm. edesautettu useiden uusien yrityshankkeiden käynnistymistä, lisätty toimialan osaamista ja tuntemusta JOSEKin yritysneuvonnassa sekä oltu aktiivisesti vaikuttamassa valmisteilla olevan Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan toimintasuunnitelman sisältöön. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (ESRrahoitus). Ampumahiihdon MM kilpailujen 2015 kisajärjestelyjen valmisteluhanke (2012-2013) Hankkeen tavoitteena oli ampumahiihdon Kontiolahdella vuonna 2015 järjestettävien maailmanmestaruuskisojen (MM-kisat) valmistelujen näkyvä ja tehokas käynnistäminen sekä järjestelyorganisaation ja rahoituksen kokoaminen. Lisäksi tavoitteena on ollut sellaisen toimintamallin luominen, jolla mahdollistetaan ja edesautetaan jatkossa muidenkin kansainvälisten suurtapahtumien (MM-kisat, maailmancupit) organisointi ja toteuttaminen Pohjois Karjalassa. JOSEKin lisäksi hankkeen toteuttajina olivat Kontiolahden Urheilijat ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Hankkeella edesautettiin merkittävästi MM2015 -kisojen seudullista organisointia ja valmistelua. Lisäksi hankkeessa laadittiin yksityiskohtainen suurkilpailujen hakemisen ja järjestämisen manuaali. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Ilomantsin CHP laitoksen ja pellettitehtaan uusi aikakausi (2012-2013) Hankkeen tavoitteena oli selvittää uuden biojalostuskonseptin kannattavuus ja toteutusmahdollisuudet hyödyntämällä CHP-laitoksen lämpötehoa torrefioidun pelletin valmistukseen. Hankkeessa selvitettiin Suomessa uuden biopolttoainetuotannon kannattavuuden edellytykset. Selvityksen mukaan tehdas sopii rakenteiltaan hyvin mustan pelletin teknologian hyödyntämiseen. Tuloksena syntyi aineisto, jonka avulla haetaan toimijoita investoimaan uuteen teknologiaan. Hankkeen aikana käynnistettiin neuvottelut lähes kaikkien energiayhtiöiden kanssa. Neuvottelut näiden ja muiden potentiaalisten investoijien kanssa jatkuvat edelleen. Kilpailutuksen tuloksena selvitys tilattiin Pöyry Management Consulting Oy:ltä. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). WES2013 tapahtuman osallistava valmistelu ja järjestäminen hanke (2012-2013) Hankkeen tavoitteena oli Kolilla helmikuussa 2013 pidetyn kansainvälisen, uusiutuvaan energian käyttöön keskittyvä tapahtuman osallistava suunnittelu ja markkinointi sekä valmistelu. Hankkeen toteutuksessa oli JOSE- Kin lisäksi mukana Karelia ammattikorkeakoulu. Osallistavan valmistelun ja yhteismarkkinoinnin ansiosta tapahtuma saatiin varsin tasokkaaksi, se kokosi 148 metsäenergia-alan asiantuntijaa, vaikuttajaa, yritysten edustajaa ja opiskelijaa. Osanottajista 33 oli ulkomailta: Kanadasta, Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Virosta, Saksasta, Ranskasta, Irlannista, Italiasta, Unkarista ja Romaniasta. Mukana olleet toimijat ja yritykset kertoivat saaneensa näkyvyyttä ja uutta tietoa alan markkinoista ja mahdollisuuksista etenkin Kanadassa ja Venäjällä sekä luoneensa uusia kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin tai kumppaneihin ja myös Wenet-verkostossa mukana oleviin tahoihin. Tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät tai ylittyivät muilta osin, paitsi ulkomaalaisten ja 4

5 hanketoimijoiden osanotto jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan ELY keskus (ESR rahoitus). Pohjois Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011 2013 Hankkeen tavoitteena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen. JOSEK vastasi hankkeessa investointien houkutteluosion toteuttamisesta. Muita osatoteuttajia vetovoimaohjelmassa olivat Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, KETI Oy ja PIKES Oy. Hankkeessa oli mukana yhteensä 200 yritystä, joiden investointimahdollisuuksia selvitettiin (tavoite 120). Uusia työpaikkoja syntyi hankkeen tuloksena 157 (tavoite 150). Hanke oli Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Pohjois Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma (2011-2014) Hankkeen hallinnoijana on Joensuun Tiedepuisto Oy. JOSEK on vastannut osatoteuttajana toimenpiteiden toteuttamisesta Joensuun seudulla. Uusiutumisohjelman kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pohjoiskarjalaiset teknologiateollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), mutta myös esimerkiksi puutuote, kivi ja elintarvikealojen pk yritykset. Edelleen kohderyhmään kuuluvat myös näille aloille erilaisia suunnittelu, konsultointi, tietotekniikka, yms. palveluja tuottavat yritykset. Yrityksiä avustetaan ja tuetaan esimerkiksi hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laatimisessa, yrityksen pitkäjänteisessä ja strategisessa kehittämisessä, tuoteideoiden arvioinnissa, tuote ja menetelmäkehityksessä sekä kontaktien ja verkostojen luomisessa. Muita osatoteuttajia hankkeessa ovat KETI Oy ja PIKES Oy. Vuoden 2013 lopussa hankkeessa oli mukana yhteensä 265 yritystä (kokonaistavoite 120). Yrityksille oli haettu rahoitusta yhteensä 65,3 milj., josta investointeja 51 milj.. Hankkeen määrälliset tavoitteet tulevat siten ylittymään selkeästi. Lupaavia uusia tuotteita ja kansainvälisiä kehittämishankkeita on saatu aikaan. Pk-yritysten palveluliiketoimintahankkeita ei kuitenkaan ole syntynyt odotetulla tavalla. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen (2011-2013) Hankkeen hallinnoijana oli Kainuun Etu Oy. Hankkeen päätavoitteena oli piha ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen, joka pilotoitiin ViihtyisäPiha konseptina. ViihtyisäPiha yritysverkosto kasvatettiin valtakunnallisesti tunnetuksi piha ja ympäristörakentamisen toimijaksi ja kansainvälistä liiketoimintaa kehitettiin muutamilla, tarkkaan valituilla tuotesegmenteillä. Hanke toteutettiin Kainuun ja Pohjois Karjalan yhteishankkeena. Hankkeessa oli mukana 17 yritystä (tavoite 20). Vuoden 2013 aikana hankkeessa keskityttiin erityisesti Viihtyisä Piha brändin yhtiöittämiseen sekä mukana olevien yritysten kehittämistoimenpiteisiin. Hanke oli maakuntaliittojen osarahoittama (EAKR rahoitus). MASON (Mainstream SocioCultural Dynamics to enhance NLLLS (National Life Long Learning Strategies)) (2011-2013) Hankkeen hallinnoijana oli kreikkalainen Foundation for Research and Technology Hellas. Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen, yhteisten keskustelujen, tiedonvaihdon ja tutkimusten pohjalta muodostettu kokonaisuus (viitekehys) eri tekijöistä, jotka edistävät tai estävät tehokkaan elinikäisen oppimisen toteutuksen. Lisäksi hankkeessa pyrittiin löytämään syitä elinikäisen oppimisen kehittymisen ja toteutuksen erilaisuuksiin eri puolilla Eurooppaa. Josekin roolina oli tarkastella teemaa elinkeinoelämän, lähinnä pk yritysten näkökulmasta, sekä kertoa kehittämisyhtiön näkökulmasta pk yrityksille toteutetuista koulutuksista ja kehittämisestä. Hankkeen muut osatoteuttajat tulivat Bulgariasta, Espanjasta, Puolasta, Saksasta ja Slovakiasta. Hankkeen tuloksena saatiin laaja ja kokonaisvaltainen näkemys mukana olevien maiden elinikäisen oppimisen erilaisista tulkinnoista ja käytänteistä Euroopan Unionin tasolla. JOSEK oli aktiivisimpia toteuttajia hankkeessa tuoden keskusteluun skandinaavista, elinkeinoelämän ja pk-yritysten konkreettista näkökulmaa. Hankkeen yhtenä tuloksena allekirjoitettiin eri osapuolten kesken aiesopimus elinikäisen oppimisen edistämisestä, joka on toimitettu myös Euroopan Komissiolle. Hanke oli Elinikäisen oppimisen ohjelman osarahoittama (EU:n erillisohjelma).

Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi seudullista kehittämisyhtiötä (2013) Hankkeen tavoitteena oli testata ja integroida Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi JOSEKin toimintaa, selvittää peli- ja musiikkialan tuotantojen liittämistä EFFC:n toimintaan, hyödyntää JOSEKin yrittäjälähtöistä asiakasverkostoa ja kontakteja elokuvatuotantopalveluverkoston laajentamisessa, rajan yli tapahtuvien elokuvatuotantojen käynnistäminen sekä rahoituksen varmistaminen EFFC:n toiminnan jatkumiselle 2013 jälkeen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tuloksena elokuvatoiminta aktivoitui uudelleen maakunnassa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kesällä 2014 Joensuuhun on tulossa kolmen elokuvan kuvaukset. JOSEKin laajaa yritysverkostoa ja asiantuntemusta pystyttiin hyödyntämään EFFC:n palvelun kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa laadittiin opas Venäjän Karjalan kuvauksiin kannustamisesta. Opas on suunnattu kansallisille elokuva- ja TV- alan tuotantoyhtiöille. EFFC on neuvonut tuotantoyhtiöitä ja vastaavia Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aloittaman audiovisuaalisten tuotantojen rahaston toimintaan liittyen. Hankkeen aikana ei saatu lopullista selvyyttä EFFC:n toiminnan jatkumisesta. Toiminnan todettiin kuitenkin sopivan varsin hyvin osaksi Josek-kokonaisuutta, jossa se edelleen hankerahoitettuna toimii. Hanketta osarahoitti Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma (2013-2014) Hankkeen tavoitteena on tuottaa Pohjois-Karjalan lentoliikenteen strateginen suunnitelma konkreettisine toimenpidepaketteineen, jolla turvataan Joensuun lentoaseman tulevaisuus. Selvityksen toteuttaa kilpailutuksen perusteella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Hanketta osarahoittaa Pohjois Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha). Place for Growth Joensuu Region (2013-2014) Hanke on jatkumoa Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelmassa toteutettuun investointien houkutteluun. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen Finpron kanssa, Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön konkretisointi ja tiivistäminen investointien lisäämiseksi molempiin suuntiin, osaamislähtöisten investointien yhteistyömallin konkretisointi yhdessä Joensuun Tiedepuiston kanssa sekä Joensuun seudun elinkeinoelämää ja kilpailukykyä tukevien uusien investointien saaminen alueelle. Määrällisinä tavoitteina on 50 uutta kontaktoitua potentiaalista investoria tai yritystä sekä 30 uutta työpaikkaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). FinChi GEP Green Economy Platform (2013-2014) Hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima. JOSEKin vastuulla hankkeessa on erityisesti yritysten aktivointi. Hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja Kiinan Heilongjianin maakuntien välistä yhteistyötä erityisesti biotaloussektorilla. Yhteistyö sisältää yritystoimintaa sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). Karelia Geopark (2013-2014) Hanke on Itä-Suomen yliopiston hallinnoima. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja valmistella Pohjois-Karjalan hakeutumista Euroopan Geopark -verkoston jäseneksi. Hankkeen osatoteuttajina ovat JOSEK Oy ja PIKES Oy. Hanke on Pohjois Karjalan maakuntaliiton osarahoittama (EAKR-rahoitus). 6

7 POHJOIS KARJALAN OSAAMISKESKUSOHJELMA, TIEDEPUISTO OY http://www.carelian.fi/ Ensimmäinen osaamiskeskusohjelma (OSKE) aloitti Suomessa vuonna 1991. Tuolloin Kuuden ministeriön yhteishankkeen tarkoituksena oli luoda ja toteuttaa innovaatiopolitiikkaa. Joensuun tiedepuistossa osaamiskeskustoimintaa käynnisteltiin vuonna 1995. Toiselle ohjelmakaudelle Pohjois-Karjalan osaamiskeskukseen saatiin kaksi osaamisalaa; puuteknologia ja metsäosaaminen sekä muovi - ja metallialat. Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Karjala on oli mukana neljässä eri osaamiskeskusohjelmassa, jotka ovat Uusiutuva metsäteollisuus, Asuminen, Energiateknologia sekä Nanoteknologia. Ohjelmassa on toiminut oske-johtaja (0,8 htv) ja neljä oske-koordinaattoria omissa teemaklustereissaan. Muuta henkilöstöä olivat osa-aikaiset energia- ja metsäteollisuuden kehittämisasiantuntija, kansainvälistymisassistentti sekä markkinointi- ja viestintäkoordinaattori. Toimintaa on ohjannut keskeisistä alueellisista toimijoista koottu ohjausryhmä sekä laaja-alainen maakuntaliiton nimeämä neuvottelukunta. Näiden foorumien lisäksi osaamiskeskuksen toimintamallia, tehtyjä toimenpiteitä ja käynnistyneitä hankkeita on esitelty monissa maakunnallisissa sekä kansallisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Pelkästään "Metsäbiotalouden Road Show 2013" -seminaareihin (8 paikkakuntaa) osallistui lähes 700 henkilöä. Pohjois-Karjalan oske oli Road Show:n keskeinen järjestäjätaho. Osaamiskeskustoiminta ja toimijat ovat olleet vuoden aikana merkittävässä osassa mm. Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa, uuden elinkeino-ohjelman ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman sekä monen muun strategian ja ohjelman valmistelussa. Erityinen panos oli Joensuun seudun kasvustrategian pohjalta laadittu Vihreän kasvun INKA hakemus (innovatiiviset kaupungit) ja Joensuun seudun kasvusopimushakemus. Kasvustrategiatyön arvioimiseen ja siinä tehtyihin valintoihin haettiin ulkopuolista näkemystä osken erillisrahoittamalla InnoPromo-hankeella. Hankkeessa laadittiin Joensuun seudun Innovaatioympäristön nykytilaanalyysi sekä siitä johdettiin kehittämissuunnitelma mm. osaamislähtöisen investointien houkuttelun käynnistämiseksi. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin teemaan liittyvä viestintästrategia. Osken yksittäisenä laajempana kokonaisuutena toteutettiin Joensuun seudun monialaisen metsäbiotalouden keskuksen valmistelutyö. Metsäbiotalouden keskuksen toiminnassa yhdistyvät seudun painopistealueiden osaamiset (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit, luovatalous). Keskuksen tärkein tehtävä on jalkauttaa alueen osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa yrityksille uusia yhteistyön muotoja toisten yritysten ja asiantuntijatahojen kanssa sekä markkinoida osaamista maailmalle. Vuoden 2013 aikana jatkettiin valmistelua systemaattisen osaamislähtöisen investointien houkuttelun toimintamallin rakentamisesta Joensuun seudulle. Alustavia tuloksia on saatu aikaan fotoniikan ja metsäbiotalouden alueella. Lisäksi oske -toiminnoissa on pystytty luomaan teemojen välisiä yhteisiä käytäntöjä ja työvälineitä (mm. Business Cafe konsepti, Miniklusteritoimintamalli, Road Show, Invest in), joilla on mm. tehostettu osaamisen siirtoa asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysten välillä, selvitetty ja kartoitettu uusien teknologioiden ja markkina-alueiden mahdollisuuksia sekä koottu vientiverkostoja. Kansainvälistyminen on ollut keskeinen teema kaikissa neljässä oskessa, kohdealueina vuonna 2013 oli erityisesti Venäjä, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Oske-toiminta oli vuoden 2013 aikana näkyvissä kymmeniä kertoja eri medioissa, joista merkittävä osa oli valtakunnallisia. Lisäksi sosiaalisesta mediasta tuli merkittävä osa P-K:n osken viestintää. Yrityshautomotoiminta on keskeinen yhteistyötaho uusyritystoiminnan aktivoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hautomokonseptin uudistaminen yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa eteni vahvasti vuoden 2013 aikana. Merkittävimmät tulokset INKA haussa onnistuttiin yli odotusten. Joensuu valittiin yhdeksi viidestä valtakunnallisesta INKAvetovastuukaupungista teemana biotalous, ja Joensuu pääsi myös mukaan valtion kanssa tehtyyn kasvusopimusmenettelyyn. Merkittäviä poikkeamia tavoitteista ei vuoden 2013 aikana ollut.

8 KAUPUNGIN PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary Old City: Enhancing cultural tourism across the border (2012-2014) Kulttuurimatkailun kehittämishanke (Karelia ENPI CBC ohjelma) Hankkeen internet-sivut: www.culturecbc.eu, http://beta.visitkarelia.fi/fi/matkailu/pohjois-karjala/kulttuurija-historia, http://beta.visitkarelia.fi/fi/matkailu/liput-ja-tapahtumat Päätös: Kulttuuri- ja nuorisolautakunta 23.8.2011 72, Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.9.2011 84 Aikataulu: 1.6.2012 30.11.2014 Rahoitus: Kokonaisbudjetti 602 526 EU 271 138 Venäjä 135 567 Suomi 135 568 Venäläiset partnerit 26 789 Suomalaiset partnerit 33 464, josta Joensuun kaupunki 22 022 Hankkeen toteuttaja: Joensuun kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen vastuuhenkilö: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, projektipäällikkö Erja Lehikoinen Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuurimatkailua ja tiedonvaihtoa Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä, tuottaa uutta tietoa matkailijoiden käyttöön sekä parantaa matkailijoille suunnattua ohjelma- ja sisältötarjontaa. Tiedon saatavuutta parannetaan mm. sisällyttämällä alueen kulttuuri- ja historiamatkailukohteet yhteiseen visitkarelia -portaaliin ja julkaisemalla vuosittainen tapahtumakalenteri sekä kulttuurimatkailuesitteitä niin suomeksi, venäjäksi kuin englanniksi. Lisäksi kartoitetaan kulttuurihistoriallisten matkailukohteita ja selvitetään millaista tarjontaa ja tuotteita alalla tarvitaan. Myös mobiilipalvelujen tarjonta on kehittämiskohteiden listalla. Petroskoissa hanke edistää matkailualan kehittämisstrategian laatimista ja osallistuu myös konkreettisten kohteiden, esim. matkailupalvelujen ja vanhan kaupungin kulttuuripalvelujen kehittämiseen. Hankkeen pääpartnerina toimii Joensuun kaupunki, ja hankkeessa on mukana kolme suomalaista ja viisi venäläistä partneriorganisaatiota. Liitännäisjäseniä on yhteensä viisi. Hankkeen toteutuminen: Projektisuunnitelmassa on määritelty kaksitoista konkreettista toimenpidettä, joista vuoden 2013 aikana käynnissä olivat lähes kaikki. Esimerkiksi, kulttuuri- ja historiakohteiden inventaario viimeisteltiin sekä Pohjois- Karjalassa että Karjalan tasavallassa. Pohjois-Karjalan museon kanssa yhteistyössä tehty inventaario tuotti noin 500 kulttuuri- ja historiakohdetta, jotka sijaitsevat ympäri maakuntaamme. Inventaarioon pohjautuen valmisteltiin VisitKarelia -alustaan Kulttuuri ja historia osio, joka julkaistiin kolmikielisenä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Lisäksi Joensuun keskustan historiaa ja kulttuurikohteita esittelevän mobiilisovelluksen tekninen toteutus ja sisällön tuotanto etenivät suunnitellusti. Myös merkittävimpien pohjoiskarjalaisten kulttuuritapahtumien vuosikalenteri viimeisteltiin julkaistavaksi kolmikielisenä. Projektitapaamisia järjestettiin kaksi: helmikuussa Joensuussa ja lokakuussa Petroskoissa. Vuoden aikana järjestettiin useita seminaareja, tapaamisia ja työkokouksia partnereiden ja sidosryhmien välillä. Projektin raportointi sekä projektipartnereiden aktiivisuus viestinnässä ja näkyvyydessä saivat rahoittajalta erityiskiitosta. Muutenkin vuoden 2013 aikana projekti ja sen toimenpiteet etenivät suunnitellusti ja laaditun projektiaikataulun mukaisesti. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektipäällikön ja projektisihteerin ( Joensuun kaupunki)

9 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus Hankkeen internetsivu: http://www.islo.fi/fi/islo+palvelee/osaamiskeskushanke/ Päätös: liiketoimintajohtaja 18.9.2012 5 Hankkeen aikataulu: 1.1.2012-31.12.2014 Rahoitus Kokonaisbudjetti 276 000 EU+valtio 193 200 Kuntarahoitus yht. 82 800, josta Joensuun kaupunki yht. 40 000 (vapaa-aikakeskus, kehittämishankemäärärahat) Islo 37 800 Josek 5 000 Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Hankkeen vastuuhenkilö: projektipäällikkö Jukka Keskisalo (Islo) Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda Mehtimäelle toimiva ja vetovoimainen, seudun imagoa parantava valmennuskeskus. Tavoitteena on tukea paikallista menestystä siten, että tämä helposti lähestyttävyys parantaa huippuurheilijoiden ja valmentajien toimintaedellytyksiä ja lisää paikkakunnalle muuttoa. Keskuksen rakentamiseen liittyy myös urheiluakatemian tason nosto, mikä osaltaan lisää oppilaitosten vetovoimaisuutta ja imagoa liikkuvana ja menestyvänä opiskelijakaupunkina. Hankkeessa räätälöidään valmennuskeskuksen urheilijoilla testatuista palveluista myös yrityksille myytäviä tuotteita. Urheilijoita hyödynnetään valmennuskeskuksen markkinoinnissa. Paikallisesti uskottavan ja kansallisesti tunnustetun valmennuskeskuksen myötä rakennetaan toimintaedellytyksiä myös osaamiskeskukselle. Hankkeen toteutuminen/toiminta: Hankkeen keskeiset toiminnot olivat psyykkisen valmennuksen ryhmätapaamisten pilotointi ja oppilaitosyhteistyön käynnistäminen (gradutöitä liittyen urheilupsykologiaan). yritysjohtajien kuntokoulun pilotointi ja tuotteistus. videovalmennuksen sovelluksen (Dartfish) käyttöönotto ja kehittäminen. akatemian ja Islon yhteistyön tiivistäminen (yhteisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto), kärkiurheilijakortin kehittäminen. verkostoituminen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen (akatemia-lajiliitto-ok-okm). Hanke työllistänyt vuonna 2013: Projektipäällikön ja osa-aikainen suunnittelijan

10 Starttiverstas Hankkeen internetsivu: http://nuorisoverstas.fi/hankkeet/starttiverstas-hanke-1-3-2010-31-12-2013/ Päätös: kaupunginsihteeri 9.12.2009 125 Hankkeen aikataulu: 1.3.2010-30.6.2014 Rahoitus Kokonaisbudjetti 1.017.620 Joensuun kaupunki 102.400 EU 864.977 Muut rahoittajat 5.0243 Hankkeen toteuttaja: Joensuun Nuorisoverstas ry. ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hankkeen vastuuhenkilö: Toiminnanjohtaja Ulla Mänttäri-Tikka, Nuorisoverstas ry. Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Starttiverstas -hankkeen tavoitteena on tuottaa starttivalmennusta 240 nuorelle Joensuun seudulla ja mallintaa starttivalmennuksen toimintatapaa nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Hankkeen aikana muodostetaan joustava toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi ja valmentamiseksi. Hankkeessa tuotetaan starttivalmennusta 60 nuorelle vuodessa (Joensuussa 40). Tavoitteina on löytää uusia tapoja kohdata marginaaliasemaan jääneitä nuoria ja valmentaa ja tukea heitä niin arjenhallinnassa kuin työelämään ja koulutukseenkin. Starttiverstas on Nuorten tuki -hankkeen osahanke, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Hankkeen toteutuminen: Vuonna 2013 kehitettiin käytänteitä ja sisältöjä yhteistyössä alueen nuorten asioissa toimivien sidosryhmien ja verkoston kanssa. Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin saakka, sen jälkeen starttivalmennus siirtyy osaksi seudullista nuorten työpajatoimintaa. Vuonna 2013 starttivalmennusta tarjottiin yhteensä 59:lle uudelle nuorelle (Joensuu 40, Outokumpu ja Liperi 15, sekä Polvijärvi 4). Vuonna 2011 ja vuonna 2012 valmennukseen tulleista nuorista 34 jatkoi starttiverstaalla myös vuonna 2013. Toimintavuoden 2013 aikana Starttiverstaalla kohdattiin 93 nuorta, joilla oli yksilövalmennussopimus hankkeeseen. Vuonna 2013 aloittaneista nuorista 29 oli naisia ja 30 miehiä. Nuoret olivat 17 28-vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 21 vuotta. Starttivalmennusta on toteutettu yksilövalmennuksena ja ryhmävalmennuksena. Yksilövalmennuksessa nuorta on tavattu 1-2 kertaa viikossa. Ryhmävalmennusta toteutettiin Starttipäivien nimellä Joensuussa yhdeksän kuukauden ajan vuonna 2013. Starttipäiviä oli yhteensä 73 ja niihin osallistui 14 eri nuorta, joista kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 13. Starttipäiviä toteutettiin kahtena päivänä viikossa (4h/päivä), ja niihin osallistui kahdesta kahdeksaan nuorta kerrallaan. Nuoret ohjautuivat Starttiverstaalle TE-toimistosta, sosiaalitoimistosta, Työvoiman palvelukeskuksesta, Nuorisoverstaalta, asumispalveluista, Ohjaamosta, mielenterveyspalveluista, seudun etsivältä nuorisotyöntekijältä, Nuorisoasemalta, lastensuojelusta, kuraattorilta, nuorisopsykiatriselta poliklinikalta ja sukulaisen tai kaverin ehdottamana. Vuonna 2013 valmennuksen päättäneillä nuorilla on ollut jatkopolkuina esimerkiksi Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto, työkokeilu työpajalla, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, NYThanke, Työvoiman palveluskeskus, armeija ja ammatilliset opinnot. Nuoren siirtyessä jatkopolulle valmentaja on jatkanut yhteydenpitoa siirtymävaiheen tukemiseksi. Hanke työllistänyt vuonna 2013: 4 yksilövalmentajaa

11 YLIOPISTON HANKE Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät, Mopis-hanke Päätös: kaupunginhallitus 21.11.2011 590 Hankkeen aikataulu: 1.2.2012-30.6.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti 850.000 Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos Hankkeen tavoitteena on luoda tekniset puitteet sellaisten mobiilisovelluksien rakentamiseksi, joissa hyödynnetään käyttäjän sijaintitietoa ja profiilia. Konkreettiset sovellusratkaisut toteutetaan automaattiseen reitin seurantaan, etähallintatyövälineiden käsittelyyn kuten (kadotetun) kohteen löytämiseen, bussiaikataulujen helppoon hyödyntämiseen ja palveluhakemistojen rakentamiseen, pilotteina Joensuun ja Kouvolan kaupungit. Hankkeen avulla voidaan kehittää myös kotihoidon palvelujen mobiiliratkaisuja. Kotihoidon mobiiliratkaisujen avulla voidaan tehdä asiakastietojen ja hoitosuunnitelmien tarkistamista (yhteys mediatriin), kirjausta, työn tilastointia sekä työnjakoa, muutoksia työnjakoon ja myös muuta toiminnanohjausta. Kaikki nämä vähentävät työntekijöiden hallinnollista työtä ja lisäävät aikaa asiakkaan parissa. MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot Joensuun perheentalossa Hankkeen internetsivu: www.joensuunperheentalo.fi Päätös: suunnittelulautakunta 21.9.2011 85 Hankkeen aikataulu: 1.1.2012 31.4.2014 Rahoitus: Kokonaisbudjetti 237 148 Joensuun kaupunki 40 000 EU ja valtio 164 500 Yksityinen 32 648 Hankkeen toteuttaja: Pelastakaa Lapset ry ja osatoteutus Pohjois-Karjalan Martat ry Hankkeen vastuuhenkilöt: Tiina Tammi, Petri Tammisto ja projektipäällikkö Anne-Maria Saaristo Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektin tavoitteena on tukea ja osin mahdollistaa Joensuun Perheentalon käynnistyminen sekä kehittää talon omavaraisuutta, edistää lapsiperhepalveluja tuottavien tahojen yrittäjyyttä ja kehittää uusia toimintamuotoja kunta-yhdistys-yrittäjä -yhteistyöhön. Projektissa kokeillaan perheentalotyyppiseen toimintaan soveltuvia toimintamuotoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja huoltajien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjenhallinnan ja kohtaamisen taitoja. Projekti kohdistuu Perheentalon kävijöihin ja toimijoihin sekä syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, heidän vanhempiinsa ja huoltajiin. Lisäksi projektin kohderyhmää ovat tukiperhevanhemmat ja tukihenkilöt sekä muut ehkäisevän lastensuojelun vapaaehtoistoimijat ja lastensuojelullista työtä tekevät ammattilaiset. Projektin toimenpiteet kohdentuvat myös lapsiperhepalveluja tuottaviin yrityksiin ja yhdistyksiin. Hankkeen toteutuminen: Projekti on toiminut suunnitelmien mukaisesti ja toimintoja on kehitetty suunnitellusti. Perheentalo matalan kynnyksen toimintana ja avoimena kohtaamispaikkana on löytänyt kohderyhmänsä. Perheentalon avoin toiminta on laskettu 16 849 kävijäkertaa, muihin toimintoihin on osallistunut 3347 henkilöä. Yhteensä kävijäkertoja on 20 196.

Toiminnot vuonna 2013 Kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret: Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattiin arjen hallintaan liittyvää infoa. Nuorten Potkua arkeen! - ruokakurssisarja toteutettiin sekä keväällä että syksyllä. Hyvis-hankkeeseen osallistui 32 nuorta. Järjestettiin MAHIS-koulutus nuorille, jossa osallistujat koulutettiin kohtaamaan ja tukemaan toisia nuoria eli heistä tuli MAHIS -ohjaajia. Varhaisen tuen toimintoja kohderyhmänä vanhemmat, huoltajat: 1.Yökylätoiminta: Joensuun Perheentalolla käynnistynyt lasten yökylä on osoittautunut tarpeelliseksi perheitten arkea tukevaksi toiminnaksi.toiminnassa oli yhteensä 82 lasta. 2.Leikkipaikkatoiminta: Lasten leikkipaikkatoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, joilla on tarve lyhytaikaiseen hoitoon. Toiminnassa mukana yhteensä 16 lasta 3.Leikkiverstastoiminta: Leikkiverstastoiminta on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, jotka voivat jäädä Perheentalon leikkiverstaalle ilman vanhempia kerran viikossa, toiminnassa oli yhteensä 26 lasta. 4.Aamukahvit ja asiaa infoissa kahvin ja teen lisäksi tarjolla on ajankohtaista tietoa ja keskustelua arjen askarruttavista asioista. Aamujen alustajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Syksyn 2013 aikana toiminnassa on ollut mukana 9 eri organisaatiota, tilaisuuksia järjestettiin 13, joissa oli yhteensä osallistujia 204, joista naisia 174 (30 miestä). 5.Yrittäjyystaitojen ja kehittämiskoulutukset Sisäisestä yrittäjyydestä pidettiin yrittäjyysilta 22.4,johon osallistui 14 henkilöä. Sisäinen yrittäjyys-koulutus kesti 4 x 2,5h ja osallistujia oli 13 henkilöä. Yksi yrittäjä on kehittänyt Perheentalolle äiti-vauva vuorovaikutuksen tukeminen -ryhmän. Paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen: Yhteistyötä on tehty ja vahvistettu erityisesti Sanaratas ry:n (Yökylätoiminta), Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n (MAHIS -koulutus), Joensuun Nuorisoverstas ry:n (Leikkiverstas) ja MLL:n Järvi-Suomen piirin (Leikkipaikkatoiminta) sekä Pohjois-Karjalan mielenterveysseura/joensuun kriisikeskus, Joensuun kaupunki/päivähoito/mielenterveyskeskus/ Kasvatus- ja perheneuvola/kuntoutuspalvelut, Karelia AMK, Honkalampisäätiö/FONDO, MLL Joensuun yhdistys (Aamukahvit ja asiaa oivalluksia arkeen) kanssa. Lasten ja ikääntyvien kohtaamismahdollisuuksien kehittäminen: Kylämummit ja vaarit kävivät Joensuun Perheentalolla elokuusta 2013 lähtien joulukuuhun saakka joka toinen perjantai klo 10 12 yhteensä 8 kertaa. Joka kerran paikalla oli kaksi kylämummoa, jotka kohtasivat aamupäivän aikana lapsiperheitä. Yhteensä Perheentalolla kävi kyseisinä päivinä 906 kävijää, joista suurin osa aamupäivällä, jolloin kylämummit olivat tavattavissa. Koivupihan ikääntyvien Ilon pisaroita -ryhmä on vieraillut Perheentalossa 1 x kk. Arjenhallintataitoja tukevat toiminnot: Lapsiperheille järjestettiin ruokakurssisarja Tukiperhevanhemmille ja tukiperheille toteutettiin Mainio arki työpajapäivä ja järjestettiin Neuvokas perhe ohjausta. Perheentalon kävijöille on pidetty myös ravitsemusterapeutin luentoja. Nalleneuvola: Perheentalon Hoivahuoneesssa,Nalleneuvolassa, terveyden- ja sairaanhoitajaopiskelijat ottivat vastaan perheitä projektityöntekijän ohjauksessa. Itsehoitopisteessä vanhemmilla on ollut mahdollisuus oman terveydentilan ja elämäntapojen arviointiin ja seurantaan. Leipojaisia (lapset ja vanhemmat yhdessä) toteutettiin Perheentalolla vuoden 2013 aikana 19 kertaa Perheentalo työ- ja oppimisympäristönä: Perheentalossa on ollut ohjattavina yksilöopiskelijoita sekä ryhmäopiskelijoita (80). Hankkeen työntekijöiden ohjauksessa on ollut yhteensä 38 opiskelijaa, joista 36 on toiminut nalleneuvolassa. Tiedonkulun kehittäminen: Sähköistä ilmoitustaulua on käytetty erityisesti Perheentalon kävijöille suuntautuvassa viestinnässä. Sähköistä tilanvarausta ei ole vielä aktiivisesti markkinoitu sidosryhmille, mutta monet ovat tilavarauksia tehdessään jo käyttäneet järjestelmää. 12

Talousmalli: Hankkeen tavoitteena on tuottaa Perheentalon oman varainhankinnan malli, jonka työstäminen on aloitettu kesällä 2012. Hanke työllistänyt vuonna 2013: osa-aikaisen projektipäällikön, kehittäjä-koordinaattorin, projektityöntekijän ja Pohjois-Karjalan Martat ry projektityöntekijän yhteensä 1,5 htv. Joensuun Perheentalolla on lisäksi työskennellyt yliopisto-harjoittelijoita ja työkokeilussa olleita nuoria sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. 13 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä hanke Päätös: tilaajajohtaja (sivistys) 16.12.2013 11 Hankkeen aikataulu: 1.12.2013-31.12.2014 Rahoitus: Kokonaisbudjetti 100 000 Joensuun kaupunki 7 500 EU 70 000 Yksityinen 15 000 Muut rahoittajat 7 500 Hankkeen toteuttaja: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Hankkeen vastuuhenkilöt: Markku Litja ja Anna Jetsu Hankkeen kuvaus ja tavoitteet: Projektilla vahvistetaan Joensuun, Kontiolahden ja koko Pohjois-Karjalan vetovoimaa sekä tunnettavuutta ja tuetaan samalla maakunnallista VisitKarelia -brändityötä. Hankkeen avulla haetaan ratkaisua seuraaviin asioihin: * Ampumahiihdon MC ja MM-kilpailujen markkinoinnin koordinointi ja kehittäminen * Maakunnan tapahtumaimagon rakentaminen * Matkailu- ja tapahtuma-alan vahvistaminen * Kansainvälistyminen Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet: 1) Kisailme vuoden 2015 MM-kilpailuihin (mm. graafinen ohjeistus) 2) Markkinointi- ja mainosmateriaalien valmisteleminen 3) Kilpailujen markkinointi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. lehti ja nettimainonta) Projektissa myös mallinnetaan MM-kilpailuihin liittyvä markkinointiprosessi ja prosessista saadut tulokset. Kontiolahdella järjestettyihin ampumahiihdon maailman cup kilpailuihin 10.-16.3. 2014) odotettiin 270-300 median edustajaa eri puolilta maailmaa ja yleisöä paikan päälle kolmen päivän aikana noin 25 000. tavoitteet toteutuivat. Ampumahiihdon MM-kilpailuihin (2015) odotetaan noin 750 median edustajaa ja yleisöä 8 päivän aikana aikana 80 000-100 000. Hankkeen toteutuminen: 1.12.2013-15.3.2014 välisenä aikana on mm. toteutettu laajasti markkinointi ja esittelymateriaalien suunnittelua sekä hoidettu tapahtumien viestintää. Hanke työllistänyt vuonna 2013: projektikoordinaattorin (50 % työaika).

14 KP 1272 Kehittämishankkeet, kaupungin rahoitusosuus Selvitys kehittämishankkeiden rahoituksesta vuosi 2013 JOSEK HANKE Päätös Kaupunki 2013 Hankerahoitus talousarvio 1 194 523,18 Yhteensä 1 194 523,18 TIEDEPUISTO JA OSAAMISKESK.HANKKEET P-K:n osaamiskeskusten perusrahoitus 2013 talousarvio 180 000,00 Yhteensä 180 000,00 Hankkeen kok.budj. PALVELUKESKUSTEN HANKKEET Contemporary old city ks 21.9.11 84 8 850,61 602 526,00 Urheilun ja liikunnan osaamiskeskus ltj 18.9.2012 5 1 904,42 276 000,00 Nuorten tuki-hanke, Starttiverstas ks 9.12.2009 125 10 000,00 1 017 620,00 Yhteensä 20 755,03 YLIOPISTON HANKKEET Mobiilit Personoidut Tietojärjestelmät kh 21.11.2011 590 7 500,00 850 000,00 Yhteensä 7 500,00 MUUT HANKKEET Arjen hallinta ja toimijoiden yrittäjyystaidot ks 21.9.2011 85 20 000,00 283 000,00 Tapahtumat P-K:n markkinoinnin kärkenä-hanke tj 16.12.2013 11 7 500,00 100 000,00 Yhteensä 27 500,00 KEHITTÄMISHANKKEIDEN OMARAHOITUKSET YHTEENSÄ 1 430 278,21 Mm. Jaksotuskirjaukset, alv-oikaisut, tulojäämien oikaisut. -14 425,25 KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHAT KP 1272 YHTEENSÄ 1 415 852,96