SAKSAN JA PUOLAN OPINTOMATKA 13. 18.2.2011 Osallistujat matkan aikana: Tom Abbors, ELY-keskus Lauri Etholen, Kalastusyrittäjä Jyrki Hakkarainen, Raaseporin kaupunki Jari Järvinen, Kehittämisyhtiö Cursor Oy Elli Laine, PIKE-projekti Marjo Lehtimäki, Sepra ry. Valter Lignell, Kalastusyrittäjä Christian Linden, Nylands Fiskarförbund Risto Nieminen, Loviisan kaupunki Matti Pettay, EVAK ry. Sami Porkka, Sepra ry. Edina Rudner, Envimerit Consulting Esko Taanila, ESKO-kalatalousryhmä Veli Tilli, Kalastusyrittäjä Arkadiusz Borysiewicz (Arek), Science for Environment Foundation, biuro@ndsfund.org Sabina, englanninopettaja ja tulkki Puolassa Bogumił Kosteczko, BMK Firma Inżynierska, bmk@eranet.pl Yhteenveto (tarkempi selostus kuvien kanssa alla) Ensin vierailimme Weltec Oy:n 530 kw:n biokaasulaitoksella Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Prosessi on metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Weltecin säiliöt tehdään ruostumattomasta teräksestä, mikä mahdollistaa kaikenlaiset syöttömateriaalit. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena. Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. (esittelijänä Cord Hinnerk Hansen, Weltec Biopower, chansen@weltec-biopower.de ) Sitten tapasimme merimetsotutkija Christof Herrmannin Güstrowissa. Merimetsolajeja on kaksi: mannermainen metso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa). 1800-luvun lopussa laji meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, jonka jälkeen kannat alkoivat kasvaa. Nykyään koko Itämeren alueella on 164 000 pesivää paria, joista Suomessa 16 000 paria. Lintukannan määrä on jo stabiloitunut Itämeren etelä- ja länsiosissa. Suomen populaatioon vaikuttaa myös lähialueilta muuttavat linnut. Poikastuotannossa on sääntelymekanismi, mikä vaikeuttaa kannan sääntelyä mm. ampumisella: lisääntymiskykyisistä linnuista pitäisi tuhota 70 80 %, jotta kanta pienenisi pysyvämmin. Parempi taktiikka olisi kehittää keinot, joilla linnut pysyvät poissa kala-altailta. Uusin tieto Helcomin sivuilta (englanniksi): http://www.helcom.fi/searchresults/?start_at=1&u4.search.for=cormorant#type1 Seuraavana päivänä vierailimme ensin kuhan kasvattamolla. Kuha on herkkä laji, mikä vaikeuttaa sen viljelyä. Kuhapari kutee vapaasti altaan pohjalla olevalle alustalle (kuusen havu käy myös). Kutu alustoineen siirretään kutualtaaseen, jonka lämpötila, happitaso ja valoaste on säädelty. Pieneille poikasille syötetään aluksi elävää yksisoluista organismia, myöhemmin surviaissääskentoukkia. Vaikeinta on saada kalat syömään. Kasvattamolla kasvatettiin myös muita kaloja, kuten siikaa ja sampia. 1
Ueckermündessä tutustuttiin paikalliseen kalastusyhteisöön. Yhteisöön kuuluu 23 kalastajaa sekä myyjiä. Kalat myydään pääasiassa kokonaisina, koska fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Pyyntimäärät laguunilta on melko pienet: yhteensä 10 11 tn/vuosi. Silakanpyynti ulkomereltäkin on vähentynyt viime vuosina (40 tn/vuosi -> 8 tn/vuosi). Kalastajien ongelmat ovatkin samankaltaisia kuin suomalaisilla. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhotehtaat, jotka ostavat myös kaikkein pienimmät kalat. Matka jatkui Puolaan. Ensimmäisenä tutustuimme Kołobrzegin satamaan sekä alueen kalastusyhteisöihin. Vastassa oli suuri joukko ihmisiä sataman johtajasta (Ryszard Klimczak, nekton@post.pl) paikallisiin TV- ja radiotoimittajiin. Satama oli juuri uusittu EU-rahalla (v. 2008). Satamassa on yhteensä 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja 70 80 purjevenettä. Alueella oli aiemmin 10 eri kalastusryhmää, nyt ryhmiä on vain yksi. Alueen meri- ja urheilukalastus on kehittynyt paljon: 40 vanhaa kalastusalusta on muutettu urheilukalastukseen. Turismi on myös kasvattanut kaupungin hotelli- ja ravintola-alaa. Lisäksi alueella on yksi kalastusjärjestö. Heillä on käytössään 12 milj., ja he olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Iltapäivällä vierailimme myös Koszalinin teknillisessä yliopistossa (Koszalin Polytechnic). Heillä ei ollut suoraa vastausta poistokalastuksen vaikutuksista veden laatuun meressä. He ovat lähinnä tutkineet fosforin vähentämistä järvissä. (Kemian professori Paweł K. Zarzycki, pkzarz@wp.pl) Darłowossa vierailimme paikallisella telakalla sekä satamassa. Satama oli huomattavasti pienempi kuin Kołobrzegin satama, mutta pääsimme lyhyelle laiva-ajelulle. (Sataman johtaja Waldemar Śmigielski, dyrektor@port.darlowo.pl) Darłowosta ajoimme toiselle biokaasulaitokselle (625 kw). Tämäkin laitos oli sikalan vieressä. Lietteen lisäksi syötteeseen lisättiin vihermassaa (1 osa lietettä : 3 osaa vihermassaa) sekä hieman rypsijätettä. Mädätyksen jälkeen oli jälkipoltto, mikä tuotti vielä 30 % lisää biometaania. Sähkön lisäksi laitos tuotti kaukolämpöä 70 asuntoon. Ylijäämäjäte käytetään lannoitteena. Sitä ei tarvitse sterilisoida, jos syötteessä ei ole käytetty lihajätettä. Lopuksi tapasimme Koszalinin maakunnan edustajia. Alueella on kaksi action groupia (Pomerania ja Middle Pomerian Action Group) sekä kaksi kalastusryhmää (Mielno ja Darłowo). Middle Pomerian Action Group on perustettu 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa. Organisaation tavoitteena on perustaa ja edistää pienyrittäjyyttä alueella. He olivat myös kiinnostuneita yhteistyöstä esim. hiihto- ja laskettelutapahtumien järjestämiseksi (alueella myös pieniä vuoria). Andrzej Leśniewicz, andrzej.lesniewicz@powiat.koszalin.pl Tomasz Holowaty, tomasz.holowaty@powiat.koszalin.pl, johtaja Piotr Górniak, Polanow, p.gorniak@polanow.pl 2
Ma 14.2. Biokaasulaitos ja merimetsotutkimus Vierailimme Weltec Oy:n kolme vuotta vanhalla biokaasulaitoksella (530 kw, 3000 m 3 ) Berliinin eteläpuolella. Mädättämö toimii heinän (11 tn/pvä), maissin (18 tn/pvä) ja sianlannan (20 tn/pvä) sekoituksella. Prosessi käy noin 60 päivää ja tuottaa 270 m 3 biometaania tunnissa. Jos mädätykseen käytetään biojätettä, käymisaika on 80 päivää. Prosessi oli metsoterminen (40 C), mutta termofiilinenkin prosessi (+55 C) on mahdollinen. Ylijäämämateriaali käytetään lannoitteena hygienisoinnin jälkeen. Näin tuotettu lannoite ei haise. Kuva 1. Mädättämö vasemmalla ja syötevarastoja oikealla. Kuva 2. Ylijäämätuote säilytystankissa. Ylijäämäsäiliö on 4000 m 3, jotta siihen mahtuu lainmukainen puolen vuoden satsi. 3
Mädätysprosessin kriittisin vaihe on metaanibakteerien toiminta. Bakteerit ovat herkkiä äkillisille olosuhteiden vaihteluille, joten muutokset syöttötavarassa on tehtävä varovasti. Periaatteessa kaikki biomateria (hiiltä sisältävä) käy syötteeksi, kunhan kuiva-ainepitoisuus on sopiva. Liian kuivat aineet sekoitetaan ensin veteen erillisessä sekoitustankissa. Luujätteet tulee murskata sentin kokoisiksi. Ensimmäinen panostus tulee tehdä sian/lehmän lannalla; lämpötila nostetaan hiljalleen (1 C päivässä). Kuva 3. Prosessikaavio Viljelijälle maksetaan Saksassa 19 22 c/kwh sähköä. Biometaani voidaan myös muuttaa metaaniksi ja syöttää maakaasuverkkoon. Maissi (kuiva-ainepitoisuus 32 %) tuottaa 202 m 3 biokaasua tonnia kohden; kalanjäte (22,5 %) 87 m 3 biokaasua / tonni. Weltec Oy on perustettu 2001. Sen emoyhtiö Weda tuottaa tarvittavat pumput ja atk-ohjelmat. Tähän mennessä Weltec on rakentanut 280 laitosta yli 15 eri maassa. Suomessa on yksi 350 kw laitos Kiteellä, joka tuottaa pääasiassa lämpöä teurasjätteistä. Biokaasulaitos maksaa Saksassa 2300 2600 /kwh isoimmilla laitoksilla hinta alenee (noin 2000 /kwh). Pienin taloudellisesti kannattava laitos on 180 kw. Merimetsolla on kaksi alalajia: mannermainen merimetso (sisävesillä, nykyään myös Itämerellä) sekä Atlantin merimetso (Britanniassa, Norjassa ja Islannissa). Mannermainen merimetso ajoi alalajinsa pois Itämereltä 1810 luvulta alkaen. 1800-luvun lopussa merimetso meinasi kuolla sukupuuttoon ampumisen sekä ympäristömyrkkyjen (DDT ja PCB) takia. 1930- ja 40-luvuilla lajia alettiin suojella lailla useissa Euroopan maissa, ja 1950-luvulla perustettiin suojelualueita. Viimeiset kolme yhdyskuntaa (2 Puolassa ja 1 Saksassa) säilyivät kuitenkin maanomistajien suojelun avulla. DDT kiellettiin 1970-luvun alussa, ja 1970-luvun lopulla kannat alkoivat kasvaa. Lintumäärä näyttää stabiloituneen vuonna 2004. Nykyään koko Itämeren alueella on 164 000 pesivää paria, joista Suomessa on 16 000 paria. Merimetsoilla on poikastuotannossa säätelymekanismi: jos pareja on vähemmän poikastuotanto kasvaa (yli 2,6 poikasta/pesä). Jotta nykyinen kanta säilyy samana, poikastuotannon tarvitsee olla vain 0,5 poikas- 4
ta/pari/vuosi. Jos populaatiota halutaan vähentää, 70 80 % lisääntymiskykyisistä linnuista tulisi tuhota. Merimetso tulee lisääntymiskykyiseksi 2-3-vuotiaana. Lintu elää maksimissaan 20 vuotta. EU-lain 9. artikla kieltää lintujen ampumisen rannikolla; häirintä ei ole kielletty. Lintuja saa ampua sisämaassa erikoisluvalla. Useimmilla EU-valtioilla on lisäksi omat säädökset monet maat sallivat uusien yhdyskuntien tuhoamisen luvan varaisesti. Unkarissa kalanviljelijät saavat erityisluvat 5000 linnun ampumiselle tosin uusi lupa myönnetään heti, kun edellinen kiintiö on täyttynyt. Täysikasvuinen merimetso syö 300 500 g pientä kalaa päivässä. Merimetsojen ei silti uskota vaikuttavan kalakantoihin; tosin näitä tutkimuksia on tehty vain 2kpl. Vaikutuksia kalakantoihin on vaikea määritellä, koska merimetso syö vain pieniä kaloja, jolloin muut kalat kasvanevat isommiksi. Merimetso syö pääasiassa silakkaa ja kolmipiikkiä. Koska merimetsopopulaatiota on vaikea pienentää pelkästään ampumalla, tulisi kehittää keinoja, joilla linnut pidettäisiin poissa kala-altaista. Saksassa on alettu häiritsemään lintujen yöpymispaikkoja, joka on vähentänyt kalastajien ongelmia. Pesimäpaikkojen häirintä ei ole vähentänyt lintujen määrää. Kotkien hyökkäykset ovat hieman vähentäneet alueen poikastuotantoa. Ti 15.2. Kuhankasvatuslaitos ja kalastussatama Haffküste, Ueckermünde Dr. Helmut Winkler tutustutti meidät kuhan kasvatuslaitokselle. Kuha on herkkä kala, joten sen kasvattaminen altaissa on vaikeaa. Kaikkein vaikeinta on opettaa kuha syömään. Kuhapari kutee altaan pohjalla olevalle matolle, joka nostetaan kutualtaaseen. Kutu voi tapahtua myös kuusen havulle. Kutevaan pariin ei siis kosketa käsin, jotta kalat eivät stressaannu. Kutualtaassa tulee olla oikea lämpötila (23 25 C), happitaso ja valo. Pieniä poikasia syötetään elävällä ravinnolla (yksisoluinen Paramecium caudatum). Kun kala kasvaa, se alkaa syödä isompaa ravintoa (surviaissääskentoukkia). Syvempi allas on parempi kuin matala, sillä ruoka tippuu kauemmin pohjalle. Kuva 4. Kuha kutee pohjalla olevan maton päälle, joka nostetaan kutualtaaseen. 5
Kuva 5. Kutu kypsyy tässä kutualtaassa. Kuva 6. Kalan viljelyaltaita. Kuva 7. Siianmäti on kehittymässä. Mädin sekoitus vähentää sairauksia. 6
Osa porukasta palasi kuhan kasvattomalta Suomeen, muut jatkoivat Ueckermündeen Itämeren rannikolle tutustumaan kalastusyhteisöön. Kalastusyhteisöön (Haffküste) kuuluu 23 kalastajaan sekä kalan myyjiä. Hyötyjä yhteisöstä on mm. isommat myyntimäärät ja siten parempi hinta. Myyntiä voidaan tehdä myös isompiin tukkuihin ja yrityksiin. Kala myydään pääasiassa kokonaisena, sillä fileointiin ei ole resursseja ja EU:n hygieniamääräykset ovat niin tiukat. Eniten kalastettavia lajeja ovat kuha, siika, ahven, särki ja lahna. Särkeä ja lahnaa menee Venäjälle ja eläinrehuksi. Saksalaiset syövät kalaa 15 kg/hlö vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin suomalaiset (16 kg/hlö/vuosi); kotimaisuusaste on Suomea korkeampi noin 18 % (Suomessa 7 %). Kalojen hinnat Saksassa ovat samat kuin Suomessa. Laguunilla on kalastajia yhteensä 30. Kalastusalueita ei ole erikseen jaettu. Kalastus tapahtuu pääosin verkoilla; rysät olivat liian tehokkaita ja niillä oli huono vaikutus laguunin kalakannoille. Tämän takia niitä ei käytetä enää, tosin ne eivät ole kiellettyjäkään. Merimetsot ovat iso ongelma, mutta hylkeitä ei vielä ole (ehkä tulevaisuudessa leviävät sinnekin?). Koko yhteisön saalismäärät ovat Suomeen verrattuna pieniä: keskimäärin 10 11 tonnia vuodessa, parhaina vuosina 20 tonnia. Päätulonlähde on silakanpyynti ulkomereltä: noin 8 tn/kalastaja/vuosi (aiemmin pyyntimäärät oli 40 tn/hlö/vuosi). Vapaa-ajan kalastus laguunilla on myös melko vähäistä laguunilla on rajoituksia ja kalastus vaatii luvan. Laguunilla myös kasvatetaan hieman lohta (tiukat säännöt rajoittavat kasvatusta). Itä-Saksan EU-avustukset kalastajille on pääosin jo käytetty. Kalastajia ei tueta taloudellisesti. Keskustelua herättivät myös tanskalaiset kalajauhokasvattamot, jotka pyytävät ja ostavat myös pienempiä kaloja (ilman alamittarajoja), millä on huono vaikutus koko Itämerelle. Kaikki kalastajat olivat yhtä mieltä asiasta. Ke 16.2. Kołobrzegin satama ja Koszalin University of Technology (Polytechnic) Kołobrzegin satamassa meitä oli vastassa suuri joukko ihmisiä: kalastusjalostusliitto, kalatalousryhmä, kalastusjärjestö, paikallinen radio ja TV sekä sataman johtaja. Kołobrzeg on 50 000 asukkaan kaupunki. Siellä on Puolan suurin satama ja kylpylä. Viime vuosina on tapahtunut paljon kehitystä: koko satama on uusittu EUvaroin vuonna 2008 ja alueen turismi on kasvanut. Satama on 58 ha iso ja siellä on 40 kalastusvenettä, 70 troolaria ja 70 80 purjevenettä. Viime aikoina 40 vanhaa kalastuslaivaa on muutettu urheilukalastukseen, joka on kasvanut huomattavasti. Nykyään kaupunki omistaa sataman ja vuokraa laivapaikkoja kalastajille käyttökustannushintaan (EU-sääntö, voimassa viisi vuotta). Ns. karenssiajan jälkeen vuokrat voidaan nostaa markkinahintaisiksi. Meri- ja urheilukalastus on lisääntynyt alueella voimakkaasti. Kalastusturisteja tulee lähinnä Tšekeistä ja Unkarista, mutta myös jopa Kiinasta asti. Merikalastus on tärkeä tuki koko kaupungille, sillä se on lisännyt myös ravintola- ja hotellialaa ja pidentänyt turistikautta. Samanlaista toimintaa on myös muissa Puolan satamissa. Kalatalousryhmiä oli aiemmin 10 kpl, mutta nyt vain yksi. Nykyinen ryhmä on perustettu vuonna 2009. Ryhmään kuuluu kalastajia sekä kalan jalostajia. Ryhmä on kiinnostunut yhteistyöstä muiden kalatalousryhmien kanssa. Kalastusjärjestö sisältää julkisen (3 kuntaa), sosiaalisen ja yksityisen sektorin. Järjestöllä on 100 jäsentä, mm. Marine Academy. Järjestöllä on neljä tavoitetta: kaupunkilaisten elämäntason ja aktiviteettien lisääminen, ympäristöasioiden lisääminen, yrittäjyyden lisääminen ja aktivoiminen sekä itse järjestön kehittämi- 7
nen. Järjestöllä on käytettävissään 12 milj.. He olivat innokkaita yhteistyöstä sekä haluaisivat tulla Suomeen tutustumaan vastaavanlaiseen toimintaan. Kalastajat ovat myös perustaneet yhtiön, joka tuottaa samat palvelut kuin Suomessa toimivat satamat (purku, pakastus jne.). Yhtiössä on 26 osakkeenomistajaa, joista suurin osa on kalastajia. Kalanjätteistä aletaan valmistaa kalajauhoa; tuotanto valmistuu vuonna 2011. Kalan jalostusorganisaatioita oli aiemmin yksi. Kun Puola liittyi EU:hun, organisaatioiden määrä alueella kasvoi. Nykyään jalostusorganisaatioita on kolme, mikä ei toimi hyvin. Tavoitteena on yhdistää organisaatiot taas yhdeksi. Kun EU kielsi kelluvat ajoverkot, alueen lohen kalastus loppui. Puolassa on myös sama ongelma särkien ja lahnojen kanssa: niille ei ole juuri käyttöä. Kalojen hintoja Puolassa (kalastajille): kampela 1,5 slt/kg, kilohaili 0,8 slt/kg, kilohaili Tanskaan 1,2 slt/kg, tuore pieni silakka 1,4 slt/kg ja iso silakka (yli 26 cm) 1,6 1,8 slt/kg. Kołobrzegissä ollaan järjestämässä ensimmäiset merikalastusfestivaalit tänä vuonna. Kuva 8. Kołobrzegin edustajia. 8
Kuva 9. Kołobrzegin satama-aluetta. Kuva 10. Uusi kalalastin purkupaikka satamassa. Kuva 11. Pääsimme käymään tämän huvijahdin sisällä; maalaustyöt olivat menossa ulkona. 9
Päivän lopuksi vierailimme vielä Koszalinin teknillisessä yliopistossa. Puolassa on tosin noin 200 yliopistoa eli mukaan on laskettu myös ammattikorkeakoulut. Meitä vastassa oli taas suuri joukko: koulun rehtori, kaksi professoria, kolme tohtorintutkijaa (PhD students) sekä muutamia tutkijoita. Keskustelimme poistokalastuksen mahdollisista vaikutuksista veden laatuun. He olivat kuitenkin tutkineet fosforin vähentämistä vain järvivedessä ei suolaisessa vedessä. He olivat kuitenkin valmiita määrittämään mm. eri kalojen sisältämän fosforin määrän sekä tutkimaan asiaa Puolan merivesialueilla. Kemian professori oli kiinnostunut yhteistyöstä, jos hän sitä kautta saisi rahoitusta laboratorion massaspektrometrilaitteeseen. To 17.2. Darłowon telakka ja satama Stocznia Darłowo on Darłowossa sijaitseva telakka. Telakka työllistää 150 henkilöä ja on toiminut 10 vuotta. Telakalla valmistetaan sekä kunnostetaan puu- ja teräslaivoja. Laivan maksimipituus on 32m. Kuva 12. Telakka-aluetta. 10
Kuva 13. Kunnostettavana oleva laiva, joka oli maannut meren pohjassa jo muutamia vuosia. Kuva 14. Ruoppausproomu. Telakan siisteys oli vähän kyseenalainen. Kuva 15. Laivan nostopaikka maihin ja taustalla lisää kunnostettavia laivoja. 11
Telakalta siirryimme joen toiselle puolelle, jossa oli Darłowon huvivenesatama. Tutustuimme myös sataman pelastusasemaan, jossa työskentelee 10 henkilöä sekä 10 vapaaehtoista. Vuosittain suoritetaan 10 20 pelastusta sekä öljyn puhdistusta satama-alueelta. Öljypuomit ovat Suomesta. Lopuksi pääsimme laiva-ajelulle 2,5km päässä sijaitsevalle teollisuussatama-alueelle. Kuva 16. Vasemmalla on telakka-aluetta ja oikealla Darłowon huvivenesatama. Kuva 17. Taksimme teollisuussatamaan. 12
Kuva 18. Näkymä teollisuussatamasta. Kuva 19. Biokaasulaitos Puolassa on rakennuttu EU-rahoituksella vuonna 2010. Vierailimme myös toisessa biokaasulaitoksessa Puolassa (Środowisko?). Laitoksen rakentanut yritys on Puolan vanhin biokaasulaitoksia tekevä yritys, mutta nyt kävimme heidän uusimmalla laitoksella (valmistunut elokuussa 2010). Laitos toimii myös sikalan yhteydessä ja käyttää lietteen (1000 kg) lisäksi myös vihermassaa (3000 kg) sekä rypsijätettä (120 kg). Prosessi on jatkuva, syötettä syötetään 3000 kg/h. Prosessi kestää 3 vuorokautta ja se tapahtuu 37 42 C:ssa. Mädätyksen jälkeen tuote menee jälkipolttoon, josta saadaan 30 % lisää metaania. Sähkön lisäksi laitos tuottaa kaukolämpöä noin 70 lähellä sijaitsevaan asuntoon. 13
Kuva 20. 625 kw mädättämö on pyöreä rakennus takana; edessä on jälkipoltto ja kaasun varastointialtaat. Kaasua ei ollut paljon säilössä, kun lähes kaikkien altaiden kuvut olivat alhaalla. Ylijäämän kuiva-aine menee lannoitteeksi. Sitä ei tarvitse steriloida, koska siinä ei ole lihajätettä. Kahdella erillisellä laitoksella työskentelee yhteensä neljä henkilöä. Pe 18.2. Koszalinin maakunnan edustajat ja Middle Pomerian Action Group Ennen kotiinlähtöä tapasimme lyhyesti Koszalinin maakunnan ja paikallisen Middle Pomerian Action Groupin edustajia. Middle Pomerian Action Group on perustettu vuonna 2006 ja siihen kuuluu 11 kuntaa (saimme esittelykirjaset jokaisesta kunnasta). Sen tavoitteena on kehittää pienyrittäjyyttä alueella. Rahoitusta on 12 milj. slotya. Alueella on lisäksi kaksi kalastusryhmää: Mielno ja Darłowo. Polanow: Rahoitusta on 38 milj. slotya, joka jakaantuu kalastusryhmille (60 %) ja paikallisille kunnille (40 %). Alueella on myös vuoria, jonne olisi tarkoitus kehittää hiihto- ja laskettelutapahtumia. Kaikki olivat innokkaita yhteistyöhön. 14