Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle Lähtökohtana Mitchellin traumaattisen stressin käsittelymalli Mallin mukaan äkillisen järkyttävän tapahtuman jälkeen järjestettiin psykologinen jälkipuinti-istunto 24-72 tuntia tapahtuman jälkeen Osallistuivat kaikki, joita tapahtuma kosketti Tässä istunnossa käsiteltiin kaikki, mikä tapahtumaa kosketti Joillekin järjestettiin seurantaistunto noin kuukauden kuluttua Suomessa tätä työtä tekemään perustettiin

Kriisiryhmien laajentumisen vaihe M/S Estonian uppoaminen vauhditti kriisityön laajenemista ja kriisiryhmien perustamista 1996-97 Suomessa kattava kriisiryhmien verkosta Erityistä Suomessa oli, että meillä oli/on erityisorganisaatio myös arkielämän traumaattisia tapahtumia varten Useissa Euroopan maissa erityisorganisaatio on vain suuronnettomuuksia varten Psykologinen jälkipuinti (debriefing) kriisiryhmien käyttämä menetelmä Poliisi ja pelastustoimessa käytössä myös psykologinen defusing Psyykkinen ensiapu omaisten ja ensilinjan auttajien

Painopiste kriisityössä alkaa siirtyä psyykkisen ensiapuun Ensilinjan auttajien toivomuksesta alettiin kehittää ammattihenkilöiden toteuttamaa psyykkistä ensiapua Suomen Mielenterveysseura perusti tätä tarkoitusta varten kriisikeskuksia (Mobile, SOS-auto) Kriisiapua saatavissa heti tai ainakin lyhyellä viiveellä Psyykkinen ensiapu keskeinen menetelmä Usein merkitsi jälkipuinti-istuntojen sisällön läpikäymistä jo sokkivaiheessa Kriittiset tutkimukset Cochrane-katsaukset) debriefingin tuloksellisuudesta Debriefingistä ei näyttöä, että siitä olisi hyötyä. Siitä saattaa olla jopa haittaa Tämän kehityksen myötä kunnallinen kriisiryhmäorganisaatio alkoi rapautua Painopiste kriisiavussa siirtyy psyykkiseen ensiapuun Useimmissa Euroopan maissa lopetettiin kokonaan debriefingmenetelmän käyttö

Kriisityön kehitys Suomessa poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä Tarkka harkinta siitä, ketä kriisi-istuntoon osallistuu Pyrkimys homogeenisiin ja tarpeen mukaisin ryhmiin Pyritään myös säätelemään osallistujien altistumista uusille järkyttäville kokemuksille Suomessa saatu laajasti kokemusta psykologisen jälkipuintimenetelmän tehosta työtä tehneiden työntekijöiden keskuudessa Istuntoihin osallistuneilta saatiin usein paljon positiivista palautetta Suomessa akuutti kriisityö alusta alkaen on perustunut alun perin Cullbergin kehittämään kriisiprosessin ja sen vaiheisiin Cullberg kehitti mallin ennen kaikkea elämän- ja kehityskriisejä kuvaamaan Täsmennetty mallia koskemaan erityisesti kuvaamaan äkillisen järkyttävän kokemuksen käynnistämää psykologista sopeutumisprosessia Kansainvälisesti käytetään käsitteitä välittömät reaktiot ja pitkäkestoiset reaktiot

Akuutin kriisityön kehitys Suomessa Kriisityön teoreettinen perustuminen psykologiseen sopeutumisprosessiin ja sen vaiheisiin (sokkivaihe, reaktiovaihe ja työstämisja käsittelyvaihe) muodostui keskeiseksi kriisityön kehityksessä Tavoitteeksi muodostui eri menetelmien kehittäminen ja käyttö kriisiprosessin eri vaiheissa Kriisityössä tuetaan ja vahvistetaan mielen luonnollista prosessia Tunnistettava kriisiprosessin vaihe istuntoon osallistujien kesken Osattava ajoittaa kriisiapu oikein: oikea menetelmä oikeaan aikaan

TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT PSYYKKINEN SOKKI Suojareaktio REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti, kriisi-istunto/istunnot PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu vertaistuki

Psyykkisestä ensiavusta Aktiivista kuuntelua, läsnä ja käytettävissä olemista Työyhteisöissä psykologinen defusing jonkin verran käytetty menetelmä Sokkivaiheen aikana ei ole mahdollista prosessoida järkyttävää kokemusta Suojareaktio Sokkivaiheen aikana voidaan Luoda hyvä ja kestävä kontakti tapahtuman uhreihin Rauhoittaa uhreja Tästä huolimatta Työntekijät kokevat tämän työn vaikeimmaksi ja raskaimmaksi kriisityön muodoksi Uhrit usein muistavat juuri tässä vaiheessa saadun avun

Perheiden, laajennettujen perheiden ja omaisten kriisiprosessi ja sen myötä myös kriisi-istunnot eroavat esim. työyhteisöjen istunnoista Esim. perheenjäsenen kuolema aiheuttaa paljon syvemmän ja pitempään kestävän sopeutumisprosessin kuin esim. työtoverin kuolema Alkuperäinen Mitchellin malli kehitetty työyhteisön järkyttävän kokemuksen käsittelyyn ja siihen se valtaosaltaan edelleen soveltuu Sen sijaan perheiden kriisi-istuntojen osalta on tärkeää kriisiavun oikea annostelu Istunnossa käsitelleen vain se mihin osallistujien psyykkinen kyky siinä vaiheessa riittää Järjestetään istuntoja siinä rytmissä, mikä on osallistujien tarve ja kyky käsittelyyn Nykyinen käytäntö monissa organisaatioissa on, että järjestetään kolme tai neljä istuntoa Varhainen kriisi-interventio, kriisiistunnot

Vertaistuki työstämis- ja käsittelyvaiheessa Noin 2-3 kuukautta järkyttävästä tapahtumasta nousee usein tarve tavata muita vastaavan kokemuksen kokeneita Tarvitaan tukea oman kokemuksen käsittelyyn työstämis- ja käsittelyvaiheen aikana Ammattihenkilöiden johtama vertaistuki Seurakuntien sururyhmät Mielenterveysseuran vertaistukiryhmät SPR:n psykologien valmiusryhmän organisoima vertaistuki Konginkankaan bussionnettomuudessa menehtyneiden ja loukkaantuneiden omaisille ja tsunamissa kuolleiden omaisille järjestetty vertaistuki Vertaistukea järjestetty myös kouluampumisten uhreille Vertaistukiryhmät sosiaalisessa mediassa

Kriisiavun merkityksestä Kriisityön merkitys ja sen tuottama lisäarvo koostuu siitä, että alan ammatti-ihmisten avulla, tuella ja ammattitaidolla järkyttävän kokemuksen kokeneet pystyvät ja uskaltavat ottaa käsittelyyn sellaisia uhkaavia ajatuksia ja tunteita, joita he eivät yksin tai perheen ja ystävien tuella eivät pystyisi kohtaamaan Tämän saavuttaminen edellyttää Kattavaa ja nopeasti toimivaa kriisityön organisaatiota Kriisiavun tarpeen tunnistamista, haaste ensilinjan auttajille Uhrien saattaminen kriisiavun piiriin, tieto kriisityötä tekeville Hyvin toimivaa kriisityön organisaatiota Kriisiavun periaatteita ja menetelmiä syvällisesti hallitsevia ja rohkeasti toteuttavia työntekijöitä

Akuutin kriisityön yhteiskunnalliset vaikutukset Pitkällä tähtäimellä inhimillisen kärsimyksen vähentäminen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen lääkkeiden käytön ja lääkekulujen vähentäminen terveydenhuoltopalvelujen käytön vähentäminen väliaikaisen ja pysyvän työkyvyttömyyden vähentäminen

Leeman- Conley (1990) Dokumentoitu kriittisten tilanteiden stressinhallintaohjelman (CISM) toteuttamisen vaikutukset Australialaisessa pankissa Ohjelma otettiin käyttöön työyhteisöä järkyttäneen aseellisen ryöstön jälkeen Sairauspoissaolot ja työntekijöiden sairauspäiväraha-, lääke-, sairaanhoitokustannukset vähenivät seuraavan vuoden aikana 60% Näin kävi ryöstöstä huolimatta