kaupungintalo hankesuunnitelma 29.2.2008

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA kaupungintalo hankesuunnitelma 29.2.2008 Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 0

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO 1.1. Hankesuunnitelman tausta ja päävaiheet. 2 1.2. Uuden kaupungintalon tarpeellisuus. 3 1.3. Kaupungintalon suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 3 1.4. Kaupungintalon konseptin kehittämisprosessi. 3 1.5. Tulevan toiminnan kuvaus.. 4 2. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 2.1. Tontti, kaavoitustilanne ja hallintaoikeudet.. 5 2.2. Rakennuspaikan sijainnin valintaperusteet.. 5 2.3. Tonttialueen käyttösuunnitelma. 5 2.4. Rakennusluvan edellytykset... 6 2.5. Rakennuspaikan ja sen ympäristön kehittäminen... 7 2.6. Maaperätutkimus.. 7 3. RAKENNUKSEN FYYSISET PERUSRATKAISUT 3.1. Ulkoasu.. 7 3.2. Mitoitus... 8 3.3. Ekologisuus 8 3.4. Rationaalisuus ja modulaarisuus 9 3.5. Kaupungintalon kytkeminen kunnallisteknisiin verkostoihin.. 9 4. TILAJÄRJESTELMÄN LUONNEHDINTA 4.1. Kaksikerroksinen tiladiversiteettiratkaisu.. 10 4.2. Asiakaspalvelutilat 11 4.3. Kokoontumis- ja tapaamispaikat 11 4.4. Tiimitilojen rakentuminen. 12 4.5. Kalustusratkaisut ja sähkösäätöinen työpiste-ergonomia.. 12 4.6. Moniaistinen suunnittelu.. 12 5. KUSTANNUSARVIO 13 6. AIKATAULU JA JATKOSUUNNITTELUN VAIHEET.. 13 7. HANKKEEN RAHOITTAMINEN 13 8. YHDYSHENKILÖT... 13 9. LIITELUETTELO... 13 Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 1

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 1. JOHDANTO 1.1. Hankesuunnitelman tausta ja päävaiheet Salon uuden kaupungintalon suunnittelu käynnistyi vuonna 2002. Hankesuunnitelman laatimisesta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka voitti Risto Toivonen Oy. Laaditussa hankesuunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi uudisrakennusta, joka tulisi sijaitsemaan Salon kaupungin Horn 2 kaupunginosan korttelissa 3. Hankesuunnitelman tavoitebruttoala oli 13 845 brm², josta kellarissa sijaitsevan autotallin osuus oli 3 522 brm². Rakennuksessa työskentelevien henkilöiden lukumäärä oli 220. Hankesuunnitelma perustui henkilöhuoneperusteiseen toimistokonseptiin. Salon kaupunginvaltuusto päätti uuden kaupungintalon rakentamisesta joulukuussa 2005. Kaupungintalon hankesuunnitelmaa vuodelta 2002 päätettiin tarkistaa ja käydä konseptikeskustelu kaupungintalolle asetettavista toiminnallisista vaatimuksista. Tavoite ilmaistiin suunnitteluohjelman muistiossa (19.4.2006) seuraavasti: Tavoitteena on arvioida, minkälaisia muutoksia kaupungin organisaatioon on odotettavissa, mitä kaupunkilaiset kunnallisilta hallintopalveluilta odottavat, mitkä ovat tulevaisuuden yhteistyötarpeet eri yksiköiden välillä, mikä on työskentelytapojen oletettava/tavoiteltava kehitys ja minkälaisia tiloja ne vaativat. Hankesuunnittelu käynnistyi uudelleen vuonna 2006. Tarjouskilpailun perusteella Respace Oy sai Salon kaupungilta toimeksiannon kaupungintalon tilakonseptoinnista ja hankesuunnitelman tarkistamisesta. Toimeksiannon johtavana konsulttina on toiminut arkkitehti Olli Hakanen Respace Oy:stä. Toimeksiantoon sisältyi myös lisäsuunnittelutarjouksen mukainen sijaintitarkastelu, jonka suorittamisesta päävastuun kantoi arkkitehti Johannes von Martens A-konsultit Oy:stä. Sijaintitarkastelun aikana uudisrakennuksen laajuustarkasteluun osallistui myös arkkitehti Juha Sarakorpi Saraco Oy:stä. Salon ja sen ympäryskuntien Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon 11.6.2007 tekemä päätös kuntaliitoksesta muutti toimeksiannon aikataulun ja hankesuunnittelu keskeytettiin tilapäisesti. Työ jatkui kuitenkin tilankäytön konseptoinnin osalta, josta valmistui raportti 13.8.2007. Kuntaliitossopimukseen sisällytettiin päätös uuden kaupungintalon rakentamisesta sekä uuden kaupungin teknisen toimen sijoittamisesta Halikon kunnantaloon. Syksyllä 2007 kaupungintalohanke siirtyi kuntien yhdistymistä suunnittelevan valmistelutoimikunnan vastuulle. Valmistelutoimikunta asetti hankkeelle ohjausryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran 2.11.2007. Hankesuunnitelman tarkistaminen tehdyn tilankäytön konseptoinnin mukaisesti käynnistettiin uudelleen tammikuussa 2008. Tammikuussa kaupungintalohankkeelle nimettiin uuden kaupungin virkamiesjohdosta koottu johtoryhmä, joka on tarkistanut rakennukseen suunnitellun henkilömäärän sekä vahvistanut omalta osaltaan suunnittelua ohjaavan tiimiperustaisen toimintakulttuurin tavoitteen. Ohjausryhmän ja johtoryhmän lisäksi Salo2009 järjestelytoimikunta on osallistunut hankkeen ohjaukseen TILAisuus seminaarissa 31.1-1.2.2008 sekä iltakoulussaan 26.2.2008. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 2

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 1.2. Uuden kaupungintalon tarpeellisuus Salon kaupungin hallinto on hajasijoittunut useisiin kiinteistöihin, joista monet ovat käyttömenoiltaan epätaloudellisia ja tarve perusparannuksiin on suuri. Esimerkiksi nykyisessä hallintorakennuksessa toiminta jatkuu väliaikaisen käyttöluvan turvin. Ajanmukaisten toimitilojen saaminen on välttämätöntä, jotta Salo2009 voisi hoitaa sille kuuluvat tehtävät asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Uuden kaupungintalon rakentamisesta Saloon on päätetty kuntaliitossopimuksessa. Tekninen toimi ja ympäristötoimi sovittiin sijoitettavaksi Halikon kunnantaloon. Uuden Salon kaupungin perustaminen vuoden 2009 alussa muuttaa merkittävästi hankesuunnittelun perusteita. Salon ja sen ympäristökuntien kuntaliitos on Suomen suurin. Se nostaa Salon kaupungin väkiluvuksi 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Uuden Salon kaupungin henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 3800. Uuteen kaupungintaloon sijoittuvien työntekijöiden määrän on arvioitu olevan noin 220. 1.3. Kaupungintalon suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Uuden Salo2009 kaupungintalon suunnittelun ohjaimina ovat toimineet asiakasnäkökulmainen kaikkien toimialojen mahdollisuuksia hyödyntävä hyvinvointipalvelu, Salo2009 identiteetin tavoitteeksi asetettu vihreä laakso -ajattelun mukainen rakentaminen ja kaupungintalohankkeen rakennusbudjetille asetettu 15 miljoonan euron kehys. Kaupungintalohankkeella tuettavia tärkeimpiä toiminnan kehittämisen tavoitteita ovat: Ulkoinen ja sisäinen hyvä asiakaspalvelukokemus Palvelun tuottavuuden kasvu Työhyvinvoinnin kasvu Hallinnon keskittämisen synergiaedut Yhteistyö yli toimialarajojen Toimintaympäristön muutosten huomioiminen Uuden teknologian suunnitelmallinen käyttöönotto Tiimityöhön perustuva oppiva ja välittävä organisaatiokulttuuri 1.4. Kaupungintalon konseptin kehittämisprosessi Kaupungintalon tilakonseptin yhteiskehittämiseen osallistuivat Salon kaupungin nimeämät suunnitteluhankkeen ohjausryhmä, johtoryhmä sekä valtuustoryhmien edustajista ja virkamiehistä koostuvat vaikuttavuus- ja edullisuusteemojen kehitysryhmät. Lisäksi konsultti haastatteli Salon kaupungin johdon, henkilöstön ja valtuustoryhmien edustajia. Lähtökohtana konseptin kehittämisessä toimivat Salon kaupungin strategiadokumentit sekä tavoitteet, jotka kaupungintalohankkeelle johto- ja ohjausryhmätyöskentelyssä syksyllä 2006 määriteltiin, ja joiden konkretisoimista kehitysryhmissä jatkettiin keväällä Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 3

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 2007. Konsultti laati työstä raportin, jonka Salon kaupunginhallitus luovutti Salo2009 valmistelutoimikunnalle kaupungintalohankkeen eteenpäin viemiseksi. Työ jatkui marraskuun alussa Salo2009 hankkeelle asettaman ohjausryhmän perehdyttämisellä konseptiin. Salo2009 hallinnon organisoitumisen edettyä toimialajohtajien valintoihin hankesuunnittelu pääsi jatkumaan vuoden 2008 alusta alkaen. Tammi- ja helmikuun aikana työ on keskittynyt tilakonseptin mukaisen hankesuunnitelman laatimiseen. Työ on tehty mallintamalla tulevan rakennuksen tilaohjelmaa ja -ratkaisuja sekä tarkistamalla suunnittelun lähtökohtien paikkansapitävyys. Tilaajan puolelta työtä on ohjannut marraskuun alusta Salo2009 hankkeeseen asettama ohjausryhmä sekä vuoden 2008 alusta alkaen asetettu johtoryhmä. Järjestelytoimikunta on osallistunut prosessiin TILAisuus -seminaarissa 31.1.-1.2.2008. Järjestelytoimikunta perehtyi ja keskusteli alustavasti hankesuunnitelman sisällöstä iltakoulussaan 26.2.2008. Hankesuunnitelma valmistuu 29.2.2008. 1.5. Tulevan toiminnan kuvaus Uudisrakennukseen sijoittuvat seuraavat toimialat ja toiminnot (henkilömäärät toimialajohtajien helmikuussa antaman arvion mukaan): Hallinto-osasto 30 henkilöä Talousosasto 38 henkilöä Henkilöstöosasto 25henkilöä sekä noin 10 henkilöä työsuojeluvaltuutettuja, henkilöstöjärjestöjen edustajia ja pääluottamusmiehiä Tietohallinto 10 henkilöä Sosiaali- ja terveystoimi 63 henkilöä Sivistystoimi 27 henkilöä Projektihenkilöitä noin 20 henkilöä Kehittämis- ja elinkeinotoimesta kaupungintaloon on sijoittumassa infopiste. Tekninen virasto, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja maatalouslomitus tulevat toimimaan nykyisen Halikon kunnantalon tiloissa. Eri toimialojen näkemykset kaupungintaloon sijoittuvan henkilöstön lukumäärän kehittymisestä viittaavat siihen, että 220 hengen samanaikaisen työskentelyn mahdollistava mitoitus on sopiva näköpiirissä olevan ajan. Kuntaliitoksen tavoitteiden mukaista on hallinnon tehostumisen mahdollistama henkilöresurssien siirtyminen käytännön palvelutoimintaan, kuten esimerkiksi vanhushuoltoon. Suurten ikäluokkien eläköityminen on hallinnon tehostamiselle suuri mahdollisuus, mutta myös valtava organisaation hiljaisen tiedon siirtymisen haaste. Tiimitiloihin perustuva tilajärjestelmä on molempia prosesseja tukeva tilankäytön konsepti. Hankesuunnitelmassa varataan riittävästi tilaa asiakaspalvelun järjestämiseen keskitetysti huomioiden toimialojen erityistarpeet. Kaupungintaloon sijoittuvat kunnallisen päätöksenteon vaatimat kokoustilat toteutetaan monikäyttötiloina. Rakennukseen sijoittuu myös henkilöstöravintola ja henkilökunnan sosiaalitilat. Sosiaalitilat mitoitetaan siten, että hyvinvointia edistävä pukeutuminen, kuten esimerkiksi ulkojalkineiden vaihtaminen sisäjalkineisiin voi tapahtua sujuvasti ja miellyttävästi. Kaikessa suunnittelussa on huomioitava rakennuksen mahdollisimman monipuolinen ilta- ja viikonloppukäyttö. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 4

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 2. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 2.1. Tontti, kaavoitustilanne ja hallintaoikeudet Rakennuspaikan sijainniksi on valittu Tehdaskadun hallintokortteli 3, jonka pinta-ala on yhteensä 11 394 m². Asemakaava on lainvoimainen, ja korttelin asemakaavaan merkitty rakennusoikeus tehokkuudella e = 1.2 on 13 673 kem². Asemakaava mahdollistaa nelikerroksisen talon rakentamisen. Salon kaupunginvaltuusto päätti kaupungintalon sijoittamisesta kortteliin tammikuussa 2007. Tehdaskadun hallintokorttelit 2 ja 3 ovat kokonaisuudessaan Salon kaupungin omistuksessa. 2.2. Rakennuspaikan sijainnin valintaperusteet Sijainnin valinnassa huomioitiin toiminnalliset, kaupunkirakenteelliset ja -kuvalliset lähtökohdat. Tehdaskadun hallintokorttelissa 3 uudisrakennus voidaan toteuttaa nykyisen asemakaavan mukaisesti ja valittu sijainti soveltuu toiminnallisen konseptin mukaiseen kaksikerroksiseen työympäristöratkaisuun. Liittämällä Tehdaskadun hallintokortteli 2 osaksi paikoitusratkaisua mahdollistetaan maanpäällinen autopaikoitus. Se on ainoa kaupungintalohankkeen kustannusraamin sallima ratkaisu. Rakennuspaikka kiinnittyy Salon historiaan Kuninkaantien välityksellä. Se on kaupunkikuvallisesti näyttävä, koska se liittyy keskeiseen julkiseen tilaan toriin ja on osana näkymää kohti Uskelan kirkkoa. Nykyisen kaupungintalon korttelin välityksellä rakennuspaikka liittyy myös Hornin puistoon ja jokimaisemaan, ja symboloi hyvin Salo2009 vihreän laakson ajatusta. Paikan saavutettavuus on hyvä ja Tehdaskadun hallintokortteleiden mahdollisuus kehittyä kaupunkilaisia monipuolisesti palvelevaksi keskukseksi on lupaava. Tehdaskadun hallintokortteleiden 2 ja 3 säilytettävät rakennukset ovat vapautumassa muuhun kuin hallinnon käyttöön. 2.3. Tonttialueen käyttösuunnitelma Uuden hankesuunnitelman mukaan tontille sijoitetaan seuraavat rakennukset ja toiminnot: Kaupungintalo Tontin pohjoiskulmaan rakennetaan kaksikerroksinen rakennus. Nykyinen kouluviraston rakennus Nykyisen kouluviraston asemakaavalla suojeltu rakennus muodostaa uuden kaupungintalon kanssa aukion Tehdaskadun varteen ilta-auringon ja jokinäkymän suuntaan. Maantasoinen pysäköinti Kaavanmukainen pysäköintitarve on 1 paikka / 80 kerrosneliömetriä, mutta todellinen pysäköintitarve on suurempi. Tarpeen arvioinnissa on käytetty hyväksi Salon kaupungin Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 5

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 hallintohenkilöstölle vuoden 2007 alussa tehtyä kyselyä, jossa päivittäiseksi oman auton käyttäjäksi ilmoittautui 70% vastaajista. 220 henkilön mukaan laskettuna 70% tarkoittaa 155 autopaikan tarvetta. Lisäksi tarvitaan asiakaspaikoitusta sekä kaupungin muista toimipaikoista kuten Halikon kunnantalosta kaupungintalolle kokouksiin saapuville kaupungin työntekijöille. Kaupungintaloa palvelevia autopaikkoja voidaan osoittaa 220 kpl, jos tontille rakennetaan uusi sadan auton maantasoinen pysäköintialue (100 kpl). Lisäksi hyödynnetään korttelin YH4 tontilla 2 sijaitsevia autopaikkoja (30 kpl), Havukadun varren autopaikkoja (15 kpl). Vähäsillankadun varren olemassa olevat autopaikat (95 kpl) osoitetaan myös kaupungintalon käyttöön lukuunottamatta 20 autopaikkaa, jotka tulevat torikauppiaiden käyttöön korvaamaan kaupungintalon rakennuspaikalta poistuvat paikat. Kaupungintalon vierailuliikenteelle on siten varattu 65 autopaikkaa. Väestönsuoja Vaadittavat väestönsuojatilat rakennetaan uudisrakennuksen kellaritiloihin. 2.4. Rakennusluvan edellytykset Tontilla sijaitsevat rakennukset Rakennusluvan yhteydessä on huomioitava korttelissa tällä hetkellä sijaitsevien vanhojen liikerakennusten purkuluvat. Uudisrakennushanke edellyttää yhteensä kahden toimistorakennuksen purkamista tontilla. Lisäksi puretaan matala piharakennus sekä savupiippu ja niihin liittyvät rakenteet. Korttelissa sijaitsee yksi suojeltu rakennus. Kahdesta muusta rakennuspaikan ulkopuolella sijaitsevasta rakennuksesta päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Rakennusten purkukustannuksia ei ole huomioitu tarkistettavassa vuoden 2002 hankesuunnitelmassa. Niiden purkamisen kustannusten arvioiminen rajataan pois myös tästä hankesuunnitelmasta. Nykyisten vuokralaisten irtisanominen Salon kaupungin isännöitsijätoimisto tekee parhaillaan selvitystä purettavista rakennuksista siirtyvien toimintojen mahdollisista väliaikaisistä tai pysyvistä toimitiloista muissa kaupungin kiinteistöissä. Selvitys valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Vuokralaisten irtisanomisajat ovat 2-6 kk eivätkä näin ollen muodosta estettä rakennushankkeen toteutuksen aikataululle. Suunniteltu uudisrakennushanke edellyttää seuraavien vuokrasopimusten irtisanomista: Tehdaskatu 2 Tanssiurheiluseura Swivel, irtisanomisaika 3 kk Salon Seudun Jätehuolto Oy, irtisanomisaika 3 kk Salon VPK:n soittokunta, irtisanomisaika 2 kk Vapaussodan ja itsenäisyyden Salon seudun perinneyhdistys, irtisanomisaika 2 kk Kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Kaupungin kuluttajaneuvontatoimisto Kaupungin edunvalvontatoimisto Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 6

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 Havunkatu 6 Kaupungin Nuorisotoimisto Vähänsillankatu 3 Asuinrakennus, irtisanomisaika 6 kk 2.5. Rakennuspaikan ja sen ympäristön kehittäminen Liikennejärjestelyt Tehdaskadun liikennejärjestelyjä ja Mariankadun risteyksen muuttamista kiertoliittymäksi selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä liikennesuunnittelijan toimesta. Paikoitusjärjestelyt ja sisäänkäynnin saattoliikenteen järjestelyt ovat jatkosuunnittelussa tutkittava huolellisesti. Muut huomioitavat asiat Rakennuspaikalla on huomioitava viemärien padotukset sekä ylempien kerrosten viemäröinti, kellarikerroksen IV-konehuonetilan ja väestönsuojelutilojen rakentaminen. Kaupungintalon lähiympäristön maanpintarakentamisessa on huomioitava rakennuksen ja Tehdaskadun tasoero pohjoisjulkisivulla sisäänkäynnin edustalla. 2.6. Maaperätutkimus Suoritetun pohjatutkimuksen mukaan rakennuspaikalla on yli 30 metriä syvä savipatja, jonka alla on kalteva kalliopinta. Näissä Salossa tyypillisissä olosuhteissa normaali tapa on perustaa rakennus saven läpi kovaan pintaan saakka. 3. RAKENNUKSEN FYYSISET PERUSRATKAISUT 3.1. Ulkoasu Kaupungintalo on kaksikerroksinen, joten se sopeutuu sekä Tehdaskadun hallintokortteleiden säilytettävien rakennusten mittakaavaan että tilankäytön konseptoinnin tuloksena syntyneeseen toiminnalliseen malliin. Toiminnallisin ja ekologisin perustein rakennuksen muoto molemmissa kerroksissa on neliö. Rakennus suuntautuu kaupunkirakenteen kahden kiintopisteen mukaisesti. Pohjoisessa kiintopisteenä on tori ja sen soittolava ja etelässä Uskelan kirkko. Toisessa kerroksessa koko rakennuksen halkaiseva korkea keskustila on suunnattu niiden mukaan. Symbolisesti vahvin rakennuksen pääsisäänkäynnin paikka on pohjoisessa kohti toria. Vaihtoehtoinen pääsisäänkäynnin paikka on lännessä kohti jokimaisemaa, jolloin saattoliikenteen järjestäminen on helpompaa. Autopaikoituksen kannalta eteläinen pääsisäänkäynnin paikka olisi luontevin. Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia valintoja. Rakennus sijoittuu purettavien rakennusten paikalle, jolloin rakennuspaikan puistomainen luonne säilyy. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 7

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 Rakennuksen vesikatto tehdään kaupunkikuvallisista syistä erittäin loivasti länteen ja itään kallistuvana. Siten rakennus pysyy matalana. Kaikkien julkisivujen ominaispiirteenä ovat työtiloihin aukeavat suuret ikkunat. Etelä- ja pohjoisjulkisivua hallitsee korkean keskitilan lattiasta kattoon ulottuva lasiseinä. Korkeaan tilaan tuovat luonnonvaloa myös vesikaton yläpuoleiset sivuikkunat. Julkisivun aiheita ovat lisäksi rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvat kevyet poistumistieportaat ja niihin integroitavat parvekkeet. Hankesuunnitelman kustannusarviossa rakennuksen etelä- ja pohjoisjulkisivut on arvioitu tehtäväksi keraamisesta thermorankaan kiinnitettävästä julkisivulankusta. Länsi- ja itäjulkisivut on arvioitu tehtävän thermorankaan kiinnitettynä puuverhoiluna. Varsinaista julkisivusuunnittelua ei ole tehty. 3.2. Mitoitus Rakennuksen ulkomitat ovat 49 x 49 metriä. Molemmista kerroksista muodostuu bruttopinta-alaltaan yhden paloalueen kokoinen (2 400 brm²). Yhteensä rakennuksessa on 5 400 brm², josta kellarin osuus on 600 brm². Suunnittelussa on huomioitu mahdollisimman suuri elinkaaren aikainen muuntojousto sekä rakennuksen laajenemismahdollisuus. Rakennusta voi laajentaa etelään samalla runkojärjestelmällä. Suurimittakaavainen laajentaminen edellyttää kuitenkin paikoituksen järjestämistä paikoitusrakennukseen. Sille luontevin paikka on Vähäsillankadun varrella uuden paikoitusalueen kohdalla. Uudisrakennus on tällä hetkellä mitoitettu siten, että 220 henkilön samanaikainen työskentely on mahdollista. Henkilömäärä on tarkistettu toimialajohtajilta helmikuun aikana. Lukumäärässä on huomioitu väliaikaisten projektihenkilöiden työskentely kaupungin hallinnossa. Teknillisen toimen ja ympäristötoimen sijoittuminen Halikon kunnantaloon on pienentänyt osaltaan tilatarvetta. Hallintokortteleiden 2 ja 3 säilytettäviin rakennuksiin voisi sijoittua noin 30 henkilöä. Hankesuunnitelman valmistumisen hetkellä rakennukset näyttäisivät olevan vapautumassa muuhun kuin hallinnon käyttöön. Tämä olisi Tehdaskadun hallintokortteleihin kohdistuvien odotusten kannalta toivottavaa. 3.3. Ekologisuus Hankesuunnitelman tarkistamisen ekologisesti merkittävin saavutus on tilakonseptoinnin tuloksena syntynyt rakennustarpeen radikaali väheneminen. Se vaikutus on erittäin merkittävä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennuksen talotekniikassa varaudutaan parhaaseen energiataloudelliseen lämmön talteenottoon. Jäähdytyksen tarvetta pienennetään aktiivisella ulkoisten ja sisäisten lämpökuormien minimoimisella. Kaksikerroksisen rakennuksen ulkovaipan pinta-alan ja syntyvän hyötyalan suhde on yksikerroksista ja kolmikerroksista rakennusta tehokkaampi. Neliönmuotoisessa pohjaratkaisussa ulkovaipan ja hyötyalan suhde on parhain mahdollinen. Kattomateriaaliksi määritelty valkoinen kate heijastaa aamu- ja ilta-auringon säteet sisään kattolyhdyn sivuikkunoista. Sen sijaan keskipäivän auringonpaahde heijastuu valkoisesta pinnasta vähentäen suurelle kattopinta-alalle aiheutuvaa lämpökuormaa 30%:lla verrattuna mustaan katteeseen. Kustannusarviossa kaikki ikkunat on arvioitu Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 8

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 hankittavaksi parhaimman lämmöneristävyyden ja auringon lämpökuorman torjunnan takaavista tuotteista. Eteläjulkisivun ikkunoissa on rakenteelliset aurinkosuojat. Keinovalon tarvetta vähentää toisessa kerroksessa sijaitseva korkea, ylhäältä luonnonvaloa sisään ohjaava keskitila, joka mahdollistaa ekologisesti tehokkaan ja vuorovaikutusarkkitehtuuria rikastavan sisätilan. Led-valaisinten käyttö optimoidaan. Rakennushankkeen ekologista jalanjälkeä vähennetään sijoittamalla rakennus purettavien, energiatehokkuudeltaan heikkojen rakennusten kohdalle. Samalla puistomainen luonto korttelissa säilyy mahdollisimman hyvin. Autopaikoitusratkaisu perustuu mahdollisimman suurelta määrin olemassa olevien autopaikkojen hyödyntämiseen. Uusi enintään sadan auton paikoitusalue sijoittuu avoimelle niitylle Vähäsillankadun läheisyyteen. Vihreä laakso ajattelun mukaista olisi kaikin tavoin pyrkiä vähentämään yksityisautoiluun perustuvaa työpaikkaliikennettä esimerkiksi kimppakyytikäytäntöä palkitsemalla. Kaupungintalo liitetään Salon kaupungin kaukolämpöverkkoon, jonka energialähteenä käytetään uusiutuvia luonnonvaroja. 3.4. Rationaalisuus ja modulaarisuus Rakennuksen elinkaaritaloudellisen muuntojouston ja organisaation muutosnotkeutta tukevan työympäristön takaamiseksi Salo2009 kaupungintalon rakennejärjestelmä ja talotekniikka toteutetaan rationaalisen modulaarisen konseptin mukaisesti. Kerrokset ovat yhden paloalueen kokoisia, jolloin kerrosten sisäinen muuntojousto on erinomainen. Kaupungintalon kustannusarvion mukainen rakennejärjestelmä perustuu pilari-, kynsipalkki- ja kuorilaattajärjestelmään tulevaisuuden muuntojoustavuuden takaamiseksi. Rakennus noudattaa jänneväliltään 9,6 metrin pilarijärjestelmää. Valtuustosalin keskeltä on yksi pilari poistettu kannattamalla välipohjan rakenne toisen kerroksen korkean osan sivuseinään sijoitettuun palkkiin. Julkisivujärjestelmän tulee noudattaa modulaarista jaottelua, jotta ulkoseinällä sijaitsevien työtilojen ryhmäkokoa voidaan joustavasti säädellä. Syvärunkoisen rakennuksen maatasokerroksen keskirunkoisuuden ongelma on ratkaistu sijoittamalla sinne monitoimija valtuustosali, jossa toiminnan tärkeänä sisältönä on digitaalisen median antaman tiedon seuraaminen. Tässä tilan käyttötarkoituksessa luonnonvalon puuttuminen ei ole puute vaan erilaisen toiminnan mahdollistava etu. Sisäänkäynti rakennukseen tapahtuu yhdestä paikasta, joka helpottaa asiakaspalveluun orientoitumista sekä rakennuksen kulunvalvonnan ja turvallisuuden järjestämistä. Kaikki alakerran yleisötoimintaan suunnitellut kokoontumis- ja asiakaspalvelutilat sijaitsevat rakennuksen ulkoseinää vasten, luonnonvalon äärellä ja sisäänkäynnin yhteydessä. Sisäänkäyntejä voidaan järjestää tarvittaessa useampiakin. 3.5. Kaupungintalon kytkeminen kunnallisteknisiin verkostoihin Kaupungintalo kytketään osaksi Salon kaupungin olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 9

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 4. TILAJÄRJESTELMÄN LUONNEHDINTA 4.1. Kaksikerroksinen tiladiversiteettiratkaisu Työympäristökonsepti toteutetaan tiladiversiteettiratkaisuna, jossa tilat ja työnteon välineet suunnitellaan vastaamaan eri työtehtävien ja vuorovaikutustilanteiden tarpeita. Tilankäytön konseptointityössä kaupungintalohankkeen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin uusi toimintakulttuuri, jossa kaikki toimialat pyrkivät synergisesti tarjoamaan yhteiseen moninäkökulmaiseen hyvinvointiajatteluun perustuvaa palvelukokonaisuutta. Hyvinvointipalvelun tarjoamisen kannalta on tärkeää, että eri toimialojen ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja toistensa osaamisen. Tiladiversiteettiratkaisussa tämä näkyy toisen kerroksen keskelle sijoitettuna johtamisen foorumina, jossa johtamiseen käytettävät huoneet kehystävät avointa tilaa keskilaivaa. Paljon liikkuvat johtajat ja päällikkötason henkilöt käyttävät kokonaisuutta yhteisenä johtamisen tilainstrumenttina. Korkea, avoin keskitila tarjoaa luontevan paikan eri toimialojen ihmisten väliselle kohtaamiselle ja yhteistyölle. Keskitilan etelä- ja pohjoispäädyssä on läpikulkuliikenteeltä suojattu rauhallisempi alue, jossa suurten ikkunoiden ja maisemien äärellä on myös hyvä työskennellä. Yhdeksi työkulttuurin tavoitteeksi on asetettu tiimipohjainen työskentely. Toimialajohtajilta tarkistetun tiedon mukaan 6 hengen tiimikoko on luontevin tiimitilaa mitoittava henkilömäärä. Kahden tiimin tilasta muodostuu rakennuksessa yhden rakenteellisen moduulin koko, jonka johdosta yläkerran ulkoseinän äärelle muodostuu 14 kappaletta kahden tiimin eli yhteensä 12 14 hengen kokoisia työtilamoduuleita. Tiimitilan tukitiloina ratkaisussa toimivat intensiivisiä työskentelyn vaiheita varten suunnitellut 1 2 hengen työtilanteen mahdollistavat huoneet sekä runsas määrä avoimeen pienryhmätyöskentelyyn varattuja erilaisia tiloja kuten korkea keskitila. Rakennuksessa on runsaasti kokoustarpeen mukaan mitoittuvia, suljettuja kokoustiloja, joista pääosa sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa henkilöstöravintolan yhteydessä. Toisen kerroksen tiladiversiteettiratkaisuun kuuluu ensimmäisen kerroksen kokoustilojen hyödyntäminen suljettuissa kokoustilanteissa. Suurin kokoustiloista on monitoimisali, jossa myös valtuusto kokoontuu. Maantasokerros Kaksikerroksisen kaupungintalon maantasokerrokseen sijoittuu pääosa talon kokoontumistiloista, asiakaspalvelutilat, märkätilat ja pääosa sosiaalitoimen tiloista. Kokoontumistilojen sijainti maantasokerroksessa mahdollistaa myös tilojen ilta- ja viikonloppukäytön monipuolisen järjestämisen. Myös kaikki talon märkätilat mukaan lukien wc-tilat, henkilökunnan sosiaalitilat ja siivouskeskus on keskitetty rakennuksen keskirunkoon, portaan yhteyteen. Asiakaspalvelutilojen sijoittaminen maantasokerrokseen mahdollistaa toisen kerroksen rauhoittamisen organisaation sisäiseen toimintaan. Maantasokerroksessa sijaitsee kuitenkin itä- ja eteläjulkisivun kahdeksasta moduulista muodostuva 640m² sosiaalihuollolle varattu työtila, jossa on tällä hetkellä 64 hengen tilavaraus. Koska sosiaalitoimen johto sijoittuu yläkertaan muun hallinnon yhteyteen, jää alakertaan tilaa toiminnan laajentumiseen. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 10

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 Toinen kerros Toisessa kerroksessa sijaitsee organisaation sisäisen työskentelyn alue, jossa on muiden toimialojen lisäksi sosiaalitoimen johdon tilat. Tilakonseptointityön ja toimialajohtajien kanssa tammi-helmikuussa 2008 käytyjen keskusteluihin perusteella toisen kerroksen tilaratkaisu perustuu tiimityöskentelyä tukevaan modulaariseen tilajärjestelmään. Tilajärjestelmää mitoittavana tiimin kokona käytetään kuuden hengen ryhmää joustovaroin. Kellaritilat Rakennuksen kellarissa sijaitsevat ilmanvaihtokonehuone ja väestönsuoja, joiden koko on yhteensä 550 m². 4.2. Asiakaspalvelutilat Asiakaspalvelutilat koostuvat asiakaspalvelupisteestä, itsepalvelupisteestä ja asiakkaiden odottelutilasta, josta on kulku sosiaalihuollon odottelutiloihin. Asiakaspalvelutilojen yhteydessä on tukitila, jonka läheisyydessä sijaitsevat arkisto ja keskusmonistamo. Erillisiä asiakkaan vastaanottotiloja on 6 kappaletta, kukin mitoitettu 4 hengelle. Lisäksi sosiaalitoimella on suurempia suojattuja asiakastiloja. 4.3. Kokoontumis- ja tapaamispaikat Hankesuunnitelman mukaisessa Salo2009 kaupungintalossa on varattu yhteistä, kaupunkilaisten potentiaalisesti hyödynnettävissä olevaa tilaa yhteensä 1 600 m². Kaupungintalon hyödyntäminen kaupunkilaisten tapaamispaikkana sisältää ensimmäisen kerroksen 1 100 m² kokoontumistilojen lisäksi toisessa kerroksessa sijaitsevan näyttävän 435 m² keskilaivan, jota voidaan hyödyntää vaikkapa juhlahuoneena iltaisin ja viikonloppuisin. Monitoimitila / valtuustosali 368 m². Monitoimisali toimii muun muassa valtuuston kokoontumispaikkana. Sali on jaettavissa siirtoseinin kahteen 184 m² kokoustilaan. Kokousteknologia toteutetaan mobiilina ratkaisuna tai kattoon integroituna näyttöteknologiana. Lattiatason kalusteet toteutetaan kevyinä, pulpettimaisina ja kasattavina, jolloin salissa voi järjestää vaikkapa tanssiaisia. Sali aukeaa lasiseinän välityksellä henkilöstöravintolaan, joka samalla toimii monitoimisalin lämpiönä. Ravintolasalin toisessa päässä sijaitsee keittiötila aputiloineen ja toisessa päässä kabinetit suljettuja kokouksia varten. Korkea keskitila 435 m² Toisen kerroksen korkea keskilaiva on suurilla päätyikkunoilla sekä kattoikkunoilla varustettu tila. Päätyikkunat avautuvat pohjoiseen torille sekä etelään Uskelan kirkolle. Kattoikkunoiden kautta tilaan saadaan runsaasti luonnonvaloa. Keskilaivan yhteydessä sijaitsevat sivulaivat voidaan lukita, jolloin kaupunkilaiset voivat vuokrata näyttävää keskilaivatilaa käyttöönsä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tilassa on välipalapiste sekä catering-tukivarustus. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 11

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 Henkilöstöravintolasali ja kokoontumistilojen lämpiö 276 m² Maantasokerroksessa on henkilöstöravintolan sali, joka toimii myös kokoontumistilojen lämpiönä, josta on yhteys terassille. Muut kokoustilat 184 m² Rakennuksessa on lisäksi 3 kpl 20 hengen salia ja 3 kpl 10 hengen salia eli 184 m² muita kokoontumistiloja / kabinetteja. 4.4. Tiimitilojen rakentuminen Ratkaisu tarjoaa tiimien työympäristön ja tiimi-identiteetin rakentamiselle monipuoliset mahdollisuudet. Keskeistä on tiimin sisäinen toimintakulttuuri. Tiimityöskentelyn ja joustavan työympäristön kannalta kiinteä seinä tilan rajaajana on kallis ja jäykkä ratkaisu. Ihmisten kaipaama oman työtilan hallitsemisen kokemus kannattaa tuottaa aina keveimmällä mahdollisella keinolla kuten siirrettävillä tilanrajaajilla, kalusteratkaisuilla tai nykyaikaisin dynaamisin keinoin äänimaisemoinnilla, valaistuksella ja virtuaalisilla ratkaisuilla. Parhaat ratkaisut syntyvät, kun ihmiset saavat itse olla mukana kehittämässä ratkaisuja. Tiimitiloja tukee 18 kpl 1 2 hengen työtiloja intensiivisiä työnteon tilanteita varten. Lisäksi valittavissa on työskenteleminen keskilaivan monipuolisessa tilakokonaisuudessa tai ensimmäisen kerroksen kokoustiloissa. 4.5. Kalustusratkaisut ja sähkösäätöinen työpiste-ergonomia Rakennuksen ja tiladiversiteettiratkaisun modulaarisuus jättää tilaa tiimikohtaisille kalusteratkaisuille. Kaikki työasemat varustetaan joustavan työympäristön periaatteiden mukaisesti. Työpisteet varustetaan sähköisesti säätyvillä pöydillä ja ergonomisesti säätyvilla istuimilla. Kun jokainen työpiste on säädettävissä kaikille sopivaksi, saavutetaan yksilön työterveyden ja organisaation tilaratkaisun joustavuuden kannalta optimaalinen ratkaisu. Samaan aikaan Salo2009 kaupungintalon suunnittelun kanssa on käynnissä Salo2009 sähköinen asiakirjahallintaprojekti. Kaupungintalon elinkaarella sähköinen asiakirjahallinta tulee ajan myötä syrjäyttämään suuren osan paperisesta tiedon tallentamisesta. Siksi alkutilanteessa tarvittava suurempi säilytystarve kannattaa ratkaista mahdollisuuksien mukaan irtokalustein. Näin tilaa voidaan vapauttaa muuhun käyttöön joustavasti sähköisen asiakirjahallinnon etenemisen mukaisesti. 4.6. Moniaistinen suunnittelu Hankesuunnitelman talotekniikkavaraus on mitoitettu suunniteltavaksi ja toteutettavaksi työhyvinvointia ja työvireyttä edistävän moniaistisen suunnittelunäkemyksen mukaisesti. Keskeistä siinä on ihmisten työvireyteen vaikuttavien tekijöiden kuten äänimaiseman ja valaistuksen huolellinen suunnittelu ja toteutus yksilön työssä onnistumisen näkökulmasta. Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 12

RESPACE OY SALO2009 KAUPUNGINTALO HANKESUUNNITELMA 29.2.2008 5. KUSTANNUSARVIO Hankesuunnitelman kustannusanalyysin on laatinut Janne Silvennoinen Tocoman Oy:stä Respace Oy:n 27.2.2008 toimittaman kaupungintalon mallisuunnitelmien ja neuvottelussa antaman tiedon mukaan. Bruttoalaltaan 5697 brm 2 ja tilavuudeltaan 24 061 rm 3 kokoisen rakennuksen kokonaishinnaksi muodostui 14 897 000 (alv 0%) eli 2709 /brm 2. Laskelma sisältää yhteensä 17,8 % muutosvarauksen. Toiminnan vaatimia irtokalusteita, varusteita ja laitteita ja muuta irtaimistoa ei ole huomioitu laskelmassa. Laskentaperusteet on esitetty liitteenä seuraavassa kustannusanalyysi dokumentista. Lisäksi on huomioitava, että rakennuspaikan olemassa olevien rakennusten purkukustannukset eivät ole mukana laskelmassa. 6. AIKATAULU JA JATKOSUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelijoiden valintaprosessi käynnistyy maaliskuussa 2008. Luonnossuunnittelu käynnistyy toukokuussa ja pääpiirustukset valmistuvat syksyllä 2008 urakka-asiakirjat valmistuvat talvella 2009 ja rakennustyöt aloitetaan keväällä 2009. Rakennus valmistuu 2010 syksyllä. 7. HANKKEEN RAHOITUS Hanke toteutetaan omana rahoituksena käyttäen hyväksi ulkopuolisia kehittämisrahoitusmahdollisuuksia. 8. YHDYSHENKILÖT Salon kaupunki: Jarmo Heimo, kaupungin arkkitehti, 044-7785100, jarmo.heimo@salo.fi Respace Oy: Olli Hakanen, toimitusjohtaja, arkkitehti 040-5242111, olli.hakanen@respace.fi Salo2009 kaupungintalohankkeen ohjausryhmän ja johtoryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä. 9. LIITELUETTELO: Salo2009 kaupungintalo hankesuunnittelun ohjausryhmän ja johtoryhmän kokoonpano Hankepäätösesitys, Respace Oy, 29.2.2008 (1 sivu) Kustannusanalyysi, Tocoman Oy, 27.2.2008 (12 sivua) Voimassa oleva kaava ja kaavamääräykset (3 sivua) Respace Oy, Olli Hakanen, +358 40 5242111, olli.hakanen@respace.fi, www.respace.fi 13

SALO2009 -KAUPUNGINTALOHANKE Ohjausryhmä: Järjestelytoimikunnan edustajat: - Pekka Rinne, puheenjohtaja - Ulla Huittinen - Jorma Elovaara Muutosjohtajatiimin edustajat: -Matti Rasila -Kai Saarimaa -Pentti Vanhatalo Jarmo Heimo, kaupunginarkkitehti, sihteeri Olli Hakanen, konsultti, Respace Oy Kaupungintalohankeen johtoryhmä: Matti Rasila, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja muut jäsenet: - Petri Moilanen, sivistystoimen toimialajohtaja - Mika Mannervesi, teknisen toimen toimialajohtaja - Rikumatti Levomäki, elinkeinotoimen toimialajohtaja - Kai Saarimaa, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja - Irma Nieminen, hallinnon vastuuhenkilö - Seppo Juntti, talouden vastuuhenkilö - Petri Alaluusua, henkilöstöasioiden vastuuhenkilö Jarmo Heimo, kaupunginarkkitehti, sihteeri Olli Hakanen, konsultti, Respace Oy Salon seudun kymmenen kunnan Puh. (02) 7781 Sähköposti: Pääsihteerin puh. yhdistymisen valmisteluvaihe Fax (02) 778 2014 etunimi.sukunimi@salo.fi 044-7782060 Tehdaskatu 1, PL 77 24101 Salo

Olli Hakanen / Respace Oy Tilaaja: Salon kaupunki PL 77 24101 ESITYS 29.2.2008 Hanke: Salon kaupungintalo HANKEPÄÄTÖSESITYS Esitämme perustettavaksi seuraavan tyyppistä hanketta: Hanketiedot Hankkeen nimi: Tilaaja: Käyttäjä: Sijaintikunta: Salo Huoneala: Tilavuus: Salon kaupungintalo Salon kaupunki/järjestelytoimikunta Salon kaupunki 4600 hum 24000 rm3 Tavoitebudjetti Hankkeen tavoitebudjetti hintatasossa 2/2008 (rakennuskustannusindeksin ollessa 111,8) on 15 000 000 euroa (ALV 0%) huomioiden rakennuskustannusindeksin mukainen muutos. Tavoitebudjetti ei sisällä irtaimistokustannuksia, purkukustannuksia eikä rakennuspaikan ulkopuolisia liikenne- tai muita ympäristön järjestelyjä. Toteutusmuoto Rahoittaminen: Rakennuttaminen: Valvonta: Suunnittelu: Rakentaminen: Toteutetaan omalla rahoituksella hyödyntäen ulkopuolisia kehittämisrahoituslähteitä Päätetään myöhemmin Toteutetaan omalla työvoimalla Jaettuna suunnitteluna Toteutetaan jaettua urakkamuotoa käyttäen Toteutusaikataulu Alkaa, vk/vvvv Päättyy, vk/vvvv Hankkeen valmistelu 03/2008 05/2008 Suunnittelu 03/2008 03/2010 Rakentaminen 03/2009 10/2010 Käyttöönotto: 10/2010 12/2010 Riskitekijät Ajalliset / suhdannevaihteluun liittyvät tekijät Allekirjoitus Helsinki 29.2.2008 Olli Hakanen

2008 Tocoman Finland Oy 1 Dokumentin tiedot Kustannusanalyysi 8250 versio 1.0 Päiväys 27.2.2008 Laatija Janne Silvennoinen Puh. 020 7420 231 Sähköposti janne.silvennoinen@tocoman.com Analyysin lähtötiedot Arvion laskenta perustuu Respace Oy:n 31.1. ja 26.2.2008 päivättyyn aineistoon ja palaverissa 26.2.2008 saatuihin tietoihin. Laskelma on laadittu Salon hintatasoon (2/2008) rakennuskustannusindeksin ollessa 111,8 (kokonaisindeksi 2005=100). Laskelma on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella menettelyllä Taku-2008 kustannustieto-ohjelmaa hyväksikäyttäen (Haahtela indeksi 75,2). Sisällysluettelo Dokumentin tiedot Hankekuvaus Lähtökohdat Laskelmatiedot Riskit Liitteet Rakennuttajan kustannukset sekä taloteknisten töiden arviot perustuvat tavoitehintaperusteisiin hintatasoihin. Tontti- ja rahoituskustannuksia ei ole huomioitu. Hankkeen luonnoksien alustavasta vaiheesta johtuen kustannukset ovat keksimääräisiä vastaavien tilojen kustannuksia. Tarkemmat tila- ja rakenneratkaisut, materiaalimääritykset ja pohjaolosuhteiden tarkentuminen voivat vaikuttaa lopulliseen rakentamisen hintaan. Arvio kuvaa tavoiteltavaa kustannustasoa, jolla tämäntyyppinen kohde tulisi pystyä toteuttamaan. Toteutuksen siirtyminen vuodella nostaa kustannuksia tämän hetken arvion mukaan n. 6-8 %.

Oletusarvot Rakentamisen aloitus (arvio): 1/2009 Rak. kust. indeksi: 111,8 Haahtela-indeksi: 75,2 Varaukset: 17,8 % 2008 Tocoman Finland Oy 2 Hankekuvaus Hanke käsittää Saloon tulevan Salo2009 kaupungintalohankkeen uudisrakentamisen. Rakennuksessa on maanalainen kellarikerros ja kaksi maanpäällistä kerrosta. Laskelmatiedot Laskelmaversio: 1 Laskelmien päiväys: 27.2.2008 Lähtötiedot Suunnitelmien päiväys: 31.1. ja 26.2.2008 Bruttoala, brm2: 5 500 Tehokkuusluku 0 Hinta Kokonaishinta, alv 0% : 14 897 000 Alv 22% : 3 277 000 Yhteensä alv 22%: 18 175 000 Hinta alv 0% /brm2: 2 709 Hinta alv 22% /brm2: 3 305

2008 Tocoman Finland Oy 1 Laskentaperusteita Arviota laadittaessa on lisäksi huomioitu seuraavaa: tilaohjelma on laadittu hankesuunnitteluaineiston tilatarvekaavion mukaan tilojen pintojen ja kalusteiden, LVIAS-töiden ja rakennuttajan kustannukset perustuvat tavoitehintalaskelman mukaisiin hintatasoihin Aluetyöt rakennettavan tontin pinta-ala on n.6500m2 (sisältää 3000m2:n pysäköintialueen) alueen pintarakenteet on laskelmassa arvio (ei huomioitu mahdollista alueen pintojen korkeuseroista johtuvia kaivuja / täyttöjä eikä kevennyksiä / stabilointeja) laskelmaan ei ole huomioitu alueella mahdollisesti olevien vanhojen putki/sähkölinjojen purkua/siirtoa pihan liikennejärjestelyihin ei ole huomioitu puomeja, pihaaitoja yms. piha-alueen mahdollisia taideteoksia ja valaisinpyloneita ei ole huomioitu Maanrakennus kaivannot on huomioitu laskelmassa tuettuina laskelmaan ei ole huomioitu pohjaveden mahdollista alentamista kaivu- ja täyttömäärät ovat alustavia arvioita (ei suunnitelmia laskentahetkellä) kaivumaiden käyttöä täytöissä ei ole huomioitu Perustukset perustukset on huomioitu paalutettuina (paalupituus on arvio h=n.35m laskelmaan on huomioitu S1-väestönsuoja kellarikerrokseen Runkorakenteet kellarikerroksen rakenteet on huomioitu vesitiiviinä rakenteena Täydentävät rakenteet laskelmaan on huomioitu kaksi teräsritiläverkolla verhoiltua kylmää poistumisporrasta ja niihin liittyvät parvekkeet (4kpl)

2008 Tocoman Finland Oy 2 Pintarakenteet pintarakenteiden tasoksi on oletettu ns. hyvä / käytännöllinen taso laskelmaan ei ole huomioitu mahdollisten mallihuoneiden rakentamista Kalusteet, varusteet ja laitteet toiminnan vaatimia irtokalusteita, varusteita ja laitteita ei ole huomioitu laskelmassa (mm. AV-laitteet, kokoushuoneiden pöydät ja tuolit, video- ja kulunvalvontalaitteet) laskelmaan ei ole huomioitu jätekontteja / puristimia laskelmaan on huomioitu 5kpl paloturvakaappeja Varaukset lisä- ja muutostyövaraus 6% suunnittelunaikainen nousuvaraus 7% rakennusaikainen nousuvaraus 2,8% erillinen riskivaraus 2% Talotekniikka TATE-kustannukset on huomioitu tavoitehintalaskelman mukaisina hintatasoina (Ei järjestelmäkuvauksia laskentahetkellä) sähkökustannukset sisältävät tavoitehintalaskelman mukaisten järjestelmien kustannukset (mm. paloilmoitus, rikosilmoitus, IT/data, AV-järj.), erityisjärjestelmiä ei ole huomioitu hissin hinta on laskelmissa arvio (hissien tekniset / laadulliset tiedot vielä puutteelliset) paloilmoitus, rikosilmoitus ja IT/data kustannukset kuuluvat sähköurakan hintaan (tavoitehintalaskelman mukaisesti)