PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012
Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2 järvet 259 261 VHA2 joet 117 120 YHT. 376 381 VHA3 järvet 55 55 VHA3 joet 28 28 YHT. 83 83 VHA2 = Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue VHA3= Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue 2
Pintavesimuodostumien rajaustarkistukset Keski-Suomessa Tarkistettiin 314 järvi- ja 145 jokimuodostuman rajaukset Ei jäljempänä kuvaa: Pirkanmaalta siirtynyt muodostuma 35.723_001 Vilkkilänjoki, Haapaoja nimettiin uudelleen 35.723_001 Eväjärven reitiksi. Siihen liitettiin yläpuolisia koskialueita (väli Eväjärvi Längelmävesi) Huom. Tulevissa kuvissa tumman vihreä jokiväri kuvaa olemassa olevaa jokimuodostumaa ellei toisin esitetä. 3
UUSI MUODOSTUMA (irrotettu Rautavedestä) 14.831.1.001_a01 Puttolanselkä-Angesselkä 17,55 km² 4
UUSI MUODOSTUMA: Vesankajärvi Muuratjärvi väli 14.281_a01 Vesangan reitti (11,4 km) 5
UUSI MUODOSTUMA (Nopolanjoki jaettu 2 osaan) 14.645_a01 Nopolanjoki (20,1 km, ylempi) 14.645_a02 Hirvijoki (19,2 km, alempi vihreä uoma) 6
UUSI MUODOSTUMA (irrotettu Pengerjoesta) 14.541_a02 Merovenjoki (13,4 km) 7
UUSI MUODOSTUMA: Nytkymenjoki-Kurujoki katkaistu 2 osaan valtatien pohjoispuolelta 14.226_a02 Nytkymenjoki (9,1 km) 14.226_a01 Kurujoki (12,4 km) Nytkymenjoki Kurujoki 8
UUSI MUODOSTUMA: yhdistetty Komunjoki-Lapinjoki ja Myllyjoki muodostumat (laskee Muuruejärveen) 14.432_a01 Mylly-Komun-Lapinjoki (14,9 km) 9
LISÄYS: 14.394_001 Hohonjoki (15,6km) Lapinjärven yläpuolinen Lapinjoki liitettiin muodostumaan Lapinjoki 10
LISÄYS: 14.447_001 Veitjoki (13,7 km) Veitjärven yläpuolinen Hoikanjoki liitettiin muodostumaan Hoikanjoki 11
PINTAVESIMUODOSTUMIEN TYYPITTELY Suomen ympäristökeskus on julkaissut Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi 2012 ohjeistuksen. www.ymparisto.fi (hae tyypittely ) Tyypittely tehdään yleisesti vain kerran, mutta uutta ohjelmakautta varten tyypit tarkastetaan ja tarvittaessa muutetaan ohjeistuksen ja uusien lisätietojen perusteella. Tyypit määräytyvät kokojaottelun ja geologian (mm. savi-, turve- ja kangasmaat) mukaan. Tyypittelytekijöitä ovat mm. myös luontainen väriluku mg Pt/l ja järven viipymä. Suomessa on 11 joki- ja 13 järvityyppiä. 12
Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi (SYKE 2012): (virhe yllä-sk-tyyppi: pitää olla 1000-10000 km2) 13
Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi (SYKE 2012): 14
Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi (SYKE 2012): 15
PINTAVESIMUODOSTUMIEN TYYPITTELY Tyypittelyn takaraja Suomessa oli syyskuun loppu, mutta työ jatkunut sen jälkeenkin. Keski-Suomessa tyypittely valmistuu joulukuun alkupuolella Pääosin 1-kaudella tehty tyypittely ei muutu. Jokien osalta muutoksia tulee jonkun verran, koska väriluku otetaan valuma-alueen turvemaaprosentin ohella huomioon. Järvissä tyyppimuutokset perustuvat uudempaan tietoon tai tarkempaan tulkintaan: esim. järvien syvyystiedot (matalat järvet - keskisyvyys < 3 m ja syvemmät järvet > 3 m, ohjeissa tulkinnan varaa) luontaisen väriluvun arvioiminen mitattujen tietojen avulla (tehty 1- kaudellakin) 16
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUSTA Suomen ympäristökeskus on julkaissut Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen ohjeistuksen. www.ymparisto.fi (hae ohjeen nimellä) Opas täydentää 1-kauden ohjeistusta (käytettävä luokittelussa yhdessä) Tullut tarkempaa ohjeistusta ja uusia arviointitapoja koskien mm. biologista dataa. Otettu huomioon EU:ssa tehty biologisten tekijöiden yhteismitallistaminen (interkalibrointi) ja uusi laajempi vertailuaineisto. 17
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUSTA Luokittelussa käytetään vuosijaksoa 2006-2012 (1-kausi 2000-2007). Järvien fys.kemiallisessa luokituksessa on tiukennettu tyypin matalat runsashumuksiset järvet (MRh) vertailuoloja ja luokkarajoja. Järvien kokonaisravinteiden ja klorofyllin suhteita tarkastellaan tarkemmin (1-kaudella tarkasteltiin vuosimedian luokkarajoja). Jokien laskennallinen ph-luokka määräytyy vuotuisten phminimien keskiarvon perusteella (1-kaudella 2000-2007 se määräytyi minimi ph arvon perusteella). Jokien ja järvien hydrologismorfologinen luokittelu säilyy pääasiassa samana. 18
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUSTA Kemiallisen tilan luokittelu (haitalliset aineet) saa huomattavasti enemmän painoarvoa kuin 1-kaudella. Silloin pintavesimuodostumat valtakunnallisesti arvioitiin kemialliselta tilaltaan hyväksi. SYKE tekee 1-vaiheessa kemiallisen luokittelun. Keski-Suomen ELY:n yhteishenkilö on Petri Poikonen. Luokitus on joko hyvä tai hyvää huonompi: alempi luokitus tarkoittaa, ettei vesistö ole kokonaisuudessaan hyvässä tilassa. Tärkeää: ahvenen (vähintään 15 cm) elohopeapitoisuus huomioidaan luokituksessa yhdessä vesistön humuspitoisuuden kanssa. Haukea ei käytetä elohopeamittarina. LUOKITTELUN VALTAKUNNALLINEN TAKARAJA ON MAALISKUUN LOPPU 2013. 19
Kiitos! Pussijoki (perattu) 20