LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA HOITOKOTI ANNA JA AATU 1. LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 1.1 Hoitokodin toiminnan kuvaus Hoitokoti Anna ja Aatu tarjoaa kodinomaista tehostettua palveluasumista vanhuksille. Suurin osa asukkaista on vaikeasti- tai keskivaikeasti dementoituneita. Asukaspaikkoja on 21. Toiminta-ajatuksena on tarjota vanhukselle turvallinen koti, laadukasta hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokauden. Kuntouttava työote ja toimintakykyä ylläpitävä tekeminen kuuluvat jokaiseen päivään. Henkilöstöä on tällä hetkellä kaksitoista : 2 sairaanhoitajaa, 1 sairaanhoitaja/kuntohoitaja, 1 terveydenhoitaja, 7 perus/lähihoitajaa, jalkaterapeutti/toimintaterapeutti, 1 osa-aikainen keittiötyöntekijä. 1.2 Lääkehoidon sisältö ja vaativuus Lääkehoitoon voivat sisältyä luonnollista tietä (suuhun, iholle, korvaan, silmään, nenään, peräsuoleen, hengitysteitse, emättimeen) annettavan lääkehoidon lisäksi lihakseen ja ihon sisäsäisesti annettavat injektiot. 1.3 Lääkehoidon prosessin vaiheet - Asukkaan tulo : Asukkaat tulevat Annaan ja Aatuun pääasiassa kotihoidon piiristä, mutta myös tk:n vuodeosastolta tai keskussairaalasta. Uuden asukkaan tullessa tarkistetaan mukaan tullut lääkelista ja reseptit sekä asukkaan mukanaan tuomat lääkkeet, jos näissä on epäselvyyttä otetaan yhteyttä aikaisemmin lääkehoidosta vastanneeseen hoitajaan/lääkäriin. - Lääkkeen määrääminen ja kirjaaminen Asukkaan tarvitessa uuden lääkkeen, lääkäri määrää reseptin, pääasiassa käytössä e- resepti. - Oma lääkäri hoitokodilla kirjaa määräyksen asukkaan papereihin (lääkärin määräykset lehdelle), josta sairaanhoitaja siirtää lääkemääräyksen Hilkkaan (lääkelistaan) sekä huolehtii, että lääkemääräykseen liittyvät muut huomioitavat asiat tulee kirjattua (kesto, jako-ohje yms.) - Tk:n vastaanoton, sairaalan lääkärin määrätessä reseptin, sairaanhoitaja siirtää lääkemääräyksen asukkaan papereihin ( lääkärin määräykset lehdelle) sekä Hilkkaan kuten edellä mainittu.
- Lääkäri voi määrätä reseptin myös puhelimitse suoraan apteekkiin, jolloin toimitaan kuten edellä. Reseptit toimitetaan apteekkiin, e-reseptin ollessa kyseessä tarkistetaan että lääkettä on vielä jäljellä reseptillä, jos ei, niin tehdään uusinta pyyntö Terveyskeskukseen -Lääkkeen jako asukaskohtaisesti Lääkkeet haetaan apteekista ja sairaanhoitaja tai lähi-/perushoitaja jakaa ne henkilökohtaisiin, nimillä varustettuihin dosenttehin lääkelistan jako-ohjeen mukaisesti. Jokaisella asukkaalla on lukittavassa lääkekaapissa henkilökohtaiset, nimellä varustetut lääkekorit, joissa lääkkeet säilytetään. Lääkkeet annetaan dosetista suoraan asukkaalle. - Lääkkeen käyttökuntoon saattaminen Neste- ja jauhemaiset lääkkeet säilytetään lukitussa lääkekaapissa, josta ne annostellaan asukaskohtaisesti ja annetaan suoraan asukkaalle. Avaamattomat insuliinit säilytetään kanslian lääkejääkaapissa ja hoitajan on huolehdittava, että avaamaton insuliinikynä/ampulli on otettu huoneenlämpöön ennen käytössä olevan insuliinin loppumista. - Kaksoistarkistus Ennen lääkkeen antamista asukkaalle tarkistetaan dosetista asukkaan nimi ja vastaavatko lääkkeet ko asukkaan lääkkeitä. Lääkkeet annetaan joko suoraan suuhun tai seurataan että asukas ottaa ne. Lääkkeet antaa sh/lh/ph. Käytössä olevat insuliinit säilytetään lukitussa lääkekaapissa, josta ne otetaan ennen pistämistä. Insuliinikynään on merkitty asukkaan nimi ja annettava insuliiniannos sekä kellonaika, jolloin insuliini pistetään. Nämä tarkistetaan aina ennen insuliinin pistämistä. - Lääkkeen anto ja sen dokumentointi Tarvittaessa annettava lääke kirjataan Hilkkaan : mihin tarkoitukseen, kellonaika sekä kuka on antanut. Kipulaastarin vaihtoväli on merkitty asukkaan lääkelistaan sekä kanslian kalenteriin. Silmä- ja korvatipoista on lista joko asukkaan huoneessa tai kanslian kaapissa, johon merkitään annetut annokset. Samoin kuurittain käytettävistä voiteista ja liuoksista (esim. päänahan hoitoon) on em. listat. Insuliinini pistäminen sekä neulan vaihdot merkitään asukkaan huoneessa olevaan listaan.
- Lääkehoidon seuranta Lääkehoidon vaikutuksia seurataan jatkuvasti huomioimalla asukkaan vointia (mahdollisia muutoksia), terveydentilaa (rr, verensokeri, painon seuranta) sekä tarvittavat laboratoriokokeet. Lääkitystä tarkistetaan omanlääkärin kanssa tarvittaessa sekä vuositarkastuksen yhteydessä. Huomiot kirjataan Hilkkaan: mahdolliset sivu- ja haittavaikutukset, toivotut hyödyt ja vaikutukset, sekä asukkaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus. Sairaanhoitaja/omahoitaja huolehtii, että asukkaan lääkelista on ajan tasalla. - Lääkehoidon kirjaaminen Katso edellä - Lääkepoikkeaman dokumentointi Lääkepoikkeaman sattuessa otetaan yhteys omaan tai päivystävään lääkäriin haittavaikutusten poissulkemiseksi. Lääkepoikkeaman havainnut hoitaja kirjaa tapahtuman Hilkkaan. Hän täyttää myös Lääkepoikkeama-kaavakkeen (Lääkehoitosuunnitelmakansiossa). Mahdolliset Lääkepoikkeamat käsitellään yhteisissä palavereissa, pohtien mistä johtuivat ja kuinka niitä pystyisi ennalta ehkäisemään. 1.4 Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat sekä kehittämistoimenpiteet -Lääkelistojen luotettavuus Muutokset kirjataan välittömästi ja selkeästi lääkelistaan sekä kuurilääkkeet ja injektiot niille tarkoitettuun erilliseen listaan, myös Hilkkaan. -Tiedon kulku lääkemuutoksissa Raportointi muille työntekijöille, lomalta tai pidemmältä vp:lta tullessa Hilkkaa apuna käyttäen. -Lääkkeen perillemenon varmistaminen Lääkkeet annetaan suoraan suuhun tai varmistetaan että asukas ottaa ne itse. -Lääkedosenttien ja lääkkeiden turvallinen säilytys Lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa, eikä jätetä lääkelaseja tai dosettaja asukkaiden saataville missään tilanteessa - Sijaisten ja uuden työntekijän osaaminen/perehdyttäminen Perehdytys lääkehoitoon suunnitelman mukaisesti, sairaanhoitaja varmistaa perehdytyksen
- Lääkkeen jako - Oikea valmiste (ongelma lähinnä vastaavien valmisteiden kohdalla), vahvuus ja annos. Jos epäselvyyttä, tarkistetaan asia Pharmaca Fennicasta tai apteekista. - Lääkkeiden antaminen oikein ja turvallisesti Tarkistetaan lääkeannos ennen antamista asukkaalle, lääkkeet annetaan yksitellen, lääkkeiden jauhamista ei suositella, mutta esim. muistisairaus tuo lääkekielteisyyttä, jolloin lääkkeiden antaminen kokonaisina vaikeutuu (ennen jauhamista selvitetään voiko lääkkeen jauhaa tai onko vastaava lääkettä esim. nestemäisenä). - Epäsäännöllisesti annettavien lääkkeiden asianmukainen ja selkeä kirjaaminen Seuraavan lääkeannoksen antopäivä merkitään sekä lääkedosenttiin, että kanslian kalenteriin että Hilkkaan. -Lääkehoidon poikkeaman kirjaaminen / tiedottaminen Kaikki poikkeamat on kirjattava, pohdittava syyt, sekä pyrittävä ennaltaehkäisemään. Kaikki lääkepoikkeamatapahtumat käsitellään henkilöstöpalavereissa. 2. TYÖYKSIKÖN LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 2.1 Osaamisen varmistaminen Perehdyttäminen, perehdyttäjänä toimii sairaanhoitaja (lääkehuollon osalta). Uudelta työntekijältä tarkistetaan peruskoulutus ja aiempi työkokemus. Opiskelijoiden kohdalta tarkistetaan suoritetut kurssit lääkehoidon osalta. Työntekijälle selvitetään yksikön toiminta (omavalvontakansio apuna) ja perehdytetään asukkaisiin (sairaudet, erityistarpeet, lääkitys). Käydään läpi Lääkehoitosuunnitelma. Käydään läpi lääkkeiden jakaminen asukaskohtaisiin annoksiin ja uusi työntekijä (perehdytettävä) jakaa lääkkeet perehdyttäjän valvonnassa 3-5 kertaa oikein. Käydään läpi perehdytyssuunnitelma ja lääkehoidon perehdytys nimikesuojatulle terveydenhuollon ammattihenkilölle-lomake. Täytetään näyttöön perustuva lääkehoitolupa, jonka hoitokodin lääkäri allekirjoittaa. 2.1.1 Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja) Sairaanhoitajalta edellytetään, että hän on saanut peruskuolutuksessaan teoreettista opetusta vähintään 9 op. Peruskoulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: - Lääkehoitoa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus - Lääkehoidon peruskäsitteet
- Lääkeaineoppi - Lääkemuodot ja lääkkeiden antotavat, lääkehoidon toteutus; luonnolista tietä annettava lääkehoito, ihon sisään, ihon alle ja lihakseen annettavat inejktiot, suonensisäinen neste- ja lääkehoito, epiduraalitilaan annettava lääkehoito - Lääkematematiikka - Lääkkeiden käyttöön liittyviä ohjaus - Lääkkeiden hankinta ja käsittely; käyttökuntoon saattaminen - Kivun hoitomenetelmät ja arviointi - Rokottaminen Peruskoulutus antaa oikeuden: - Saattaa lääkkeitä käyttökuntoon - Jakaa lääkkeitä dosenttiin, asukkaalle annettavaksi esim. lääkelasiin - Antaa lääkettä luonnollista tietä; suuhun, silmään, iholle, korvaan, nenään, hengitysteitse, peräsuoleen, emättimeen - Antaa lääkettä ihon sisään, ihon alle ja lihakseen Perehdyttäminen Perehdytyksessä käydään läpi liitteiden 1 ja 2 mukaiset asiat Perehdyttäjänä voi toimia : - Hoitokodin lääkehoidon vastuuhenkilö - Kokenut, laillistettu, lääkkeenantoluvat saanut terveydenhuollon ammattihenkilö Perehdyttämisessä otetaan huomioon perehtyjän lähtötaso. Järjestetään yhteiset työvuorot, joiden aikana osaaminen varmistetaan. Perehdytys kirjataan liitteiden 1 ja 2 kaavakkeille ja dokumentoidaan lääkehoitoluvat kansioon. 2.1.2 Nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö (perushoitaja, lähihoitaja) Lähi- ja perushoitajalta edellytetään, että hän on saanut lääkehoidon opetusta perusopetuksessaan vähintään 3op. Hoitokodin lääkehuollon vastuuhenkilö tai sairaanhoitaja varmistaa perehdytyksen yhteydessä em. vaatimuksen. Peruskoulutus antaa valmiuden: - Jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi
- Antaa lääkkeitä luonnollista tietä (suuhun, silmään, korvaan, peräsuoleen, emättimeen, hengitysteitse, resoriblitetit kielen alle) - Seurata lääkehoidon vaikutuksia, sivuoireita, raportoida niistä sekä ohjata ja neuvoa asukkaita ja omaisia - Seurata asukkaan tilaan, oireita ja lääkehoidon vaikuttavuutta hoidon toteutumisen aikana ja sen jälkeen. Perehdyttäminen Perehdytyksessä käytetään runkona liitteen 2 kaavaketta, josta käydään läpi hoitokodin työtehtävissä vaadittavat asiat. Lisäksi käydään läpi liitteen 1 mukaiset asiat. Perehdytys kirjataan liitteiden 1 ja 2 kaavakkeille ja dokumentoidaan lääkehoitoluvatkansioon. Lääkehoidon perehdytys, näyttö ja lupa antavat oikeuden : - Jakaa lääkkeitä dosenttiin, asukkaalle annettavaksi esim. lääkelasiin - Antaa lääkettä luonnollista tietä (suuhun, iholle, silmään, korvaan, hengitysteitse, nenään, peräsuoleen, emättimeen) - Antaa lääkettä injektiona ihon alle (sc) - Antaa lääkettä lihakseen (im) - Tabletti- ja laastarimuotoisten huumausaineiden antaminen 2.1.3 Lääkehoitoon kouluttamaton henkilökunta Kaikki lääkehoitoa toteuttavat työntekijät, joilla ei ole peruskoulutuksessa ollut lääkehoitoa, tarvitsevat lisäkoulutuksen lääkehoidon perusteista, josta on oltava todistus. Lisäkoulutus on voimassa 5 vuotta. Lisäkoulutus järjestetään tarpeen mukaan, mutta mahdollisen nopeasti ko. työntekijän palkkaamisen jälkeen Lisäkoulutus antaa luvan: - Antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä doseteista - Antaa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista tietä ( suuhun, iholle, silmään, korvaan, nenään, hengitysteitse, peräsuoleen, emättimeen) - Pistää insuliinit Ennen koulutuksen saamista kouluttamaton henkilökunta saa antaa ainoastaan valmiiksi annosteltuja lääkkeitä doseteista. (Erillinen lääkehoitolupa, liite 3) 2.1.4 Sairaanhoidon opiskelija
Sairaanhoidon opiskelijan toimiessa sijaisena (opiskelija, jolla on lääkehoidon opinnot ovat hyväksytysti suoritettuna) sovelletaan nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön (lähihoitaja/perushoitaja) käytäntöjä, kuitenkin niin, ettei hän ole oikeutettu käsittelemään huumausaineita. Perehdyttäjänä toimii sairaanhoitaja tai kokenut lähi/perushoitaja, näytön ottaa vastaan sairaanhoitaja ja luvan myöntää lääkäri. (Liite 3) 2.1.5 Lähihoitajaopiskelija Lähihoitajaopiskelijan toimiessa lähi/perushoitajan sijaisena, lääkehoitoon osallistuminen edellyttää että: - Työhönoton ja perehdytyksen yhteydessä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja varmistaa osaamisen ja lääkäri myöntää luvan (liite 3)) - Opiskelijalla on kolme opintoviikko hyväksytyksi suoritettuja lääkehoidon opintoja ja hoito- ja huolenpitojakso ja sen näyttö hyväksytysti suoritettuina. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta käsitellä huumausaineita Muuten lähihoitajaopiskelija toimii avustavissa tehtävissä. Lähihoitajaopiskelijan ollessa työharjoittelussa / tutkintosuorituksessa, ohjaava hoitaja on vastuussa opiskelijan antamasta lääkehuollosta. 2.2 Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen - Henkilöstö osallistuu lääkehoitokoulutukseen: jokainen lääkehoitoon osallistva lähi- ja sairaanhoitaja suorittaa verkkopohjaisen lääkehoidon perusteet koulutuksen viiden vuoden välein. - Sairaanhoitajat suorittavat lisäksi verkkopohjaisen iv-koulutuksen ja antavat siihen kuuluvan näytön. - Henkilöstöpalaverit, joissa käsitellään esille tulleita lääkehoitoon liittyviä asioita - Yksikön lääkehoitokansioon kerätään lääkehoitoon liittyvää materiaalia - Jokainen tutustuu STM:n Turvallinen lääkehoito-oppaaseen - Kartoitetaan henkilöstön lisäkoulutuksen tarve 2.3 Osaamisen ylläpitämisen seuranta - Lääkehoidon koulutuskortti lääkehoitokansiossa, johon jokainen itse merkitsee suorittamansa koulutuksen - Lisäkoulutuksen tarvetta kartoitetaan havaintojen, lääkepoikkeamaseurannan sekä kaksoistarkastuksen avulla
2.3.1 Täydennys- ja lisäkoulutus Työnantaja järjestää lääkehoidon täydennyskoulutusta valtakunnallisen Turvallinen lääkehoito suositusten mukaisesti, työntekijöiden yksilöllisen tarpeen ja työyksikön kehittämistarpeen mukaisella tavalla. Täydennyskoulutuksen tarpeen arvio yrityksen esimiehet. Jokainen työntekijä on velvollinen perehdytyksen lisäksi omaehtoiseen lääkehoidon tietojen kertaukseen / päivittämiseen. Lääkehoidon täydennyskoulutusta voidaan tehdä yhteistyössä Sosterin kanssa, mm osallistumalla heidän järjestämiin lääkehoitokoulutuksiin. Lääkehoitoon kouluttamattomille järjestetään tarpeen mukaan lääkehoitokoulutusta. Lisäkoulutus tarjonnan ja tarpeen mukaan. 3. HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 3.1 Henkilöstö Työyksikössä on : - Neljä sairaanhoitajaa, joista yksi lääkehuollon vastaava - Seitsemän perus-/lähihoitajaa - Toimintaterapeutti - Jalkaterapeutti - Yksi osa-aikainen keittiötyöntekijä. Jokainen työntekijä kantaa vastuun omasta toiminnastaan oman osaamisensa ja koulutuksen määrittelemissä rajoissa. 3.2 Vastuut ja velvollisuudet Vastaava lääkäri : - Vastuu lääkehoidon kokonaisuudesta ja pääasiallisesti lääkkeen määräämisestä (myös tk:n tai keskussairaalan päivystävä- tai osastonlääkäri määräävät asukkailemme lääkkeitä). Päävastuu lääkehoidon ohjauksesta, neuvonnasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Sairaanhoitaja:
- Lääkehoidon tarpeen arviointi yhdessä lääkärin kanssa, lääkehoidon toteutus ja vaikuttavuuden arviointi, ohjaus ja neuvona - Lääkehoidon toteutuminen tämän suunnitelman mukaisesti - Ohjeistuksesta ja lääkehoitosuunnitelman ohjeiden laadinnasta - Työnjaosta ja yhteistyöstä niin, että osaamisen hyödyntäminen ja lääkehoidon vaatimukset toteutuvat - Lääkehoitopoikkeamien käsittelystä Perus/lähihoitaja - Vastaa omasta osuudestaan asukkaan lääkehoidon toteuttamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa Muut hoitoon osallistuvat - Toteuttavat lääkehoitoa oman lääkehoitolupansa antamissa puitteissa ja lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoidon opiskelijan toimiessa sijaisena (opiskelija, jolla lääkehoidon opinnot ovat hyväksytysti suoritettuna) - Vastaa perus/lähihoitajan tavoin asukkaan lääkehoidon toteuttamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista, lukuun ottamatta huumausaineita, joita ei ole oikeutettu käsittelemään. - Lähihoitajaopiskelijan ollessa työharjoittelussa/tutkintosuorituksessa, ohjaava hoitaja/tutkintosuorituksen vastaanottaja on vastuussa opiskelijan antamasta lääkehuollosta Yrityksen esimiehet - Vastaa tarvittavista resursseista ja koulutuksen järjestämisestä 3.3 Työnjako Hoitajat vastaavat lääkehoidosta oman toimintalupansa mukaisesti 4. LUPAKÄYTÄNNÖT 4.1 Sairaanhoitaja Perehdytyksen yhteydessä varmistetaan osaaminen perehtyjän ja perehdytettävän yhteisellä työvuoroilla. Perehdyttäjänä toimii laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Perehdytyskaavake arkistoidaan Lääkehoito-kansioon. 4.2 Perus/lähihoitaja
Perehdytyksen yhteydessä varmistetaan osaaminen näytöllä, jonka ottaa vastaan kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja). Näyttöön kuuluu onnistunut lääkkeenjako, huumausaineiden käsittely ja kulutuskortin täyttö sekä pistos s.c ja i.m. Perus/lähihoitaja saa luvan mukaisesti antaa vain tabletteina ja laastareina annettavat huumausaineet. Luvan myöntää näytön perusteella hoitokodin lääkäri (liite 3). Lupa arkistoidaan Lääkehoito-kansioon. 5. HOITOKODIN LÄÄKEHUOLTO Hoitokoti Anna ja Aatu Oy tarjoaa tehokasta palveluasumista vanhuksille, joista suurin osa on muistisairaita. Asukkaat maksavat itse lääkkeensä. Lääkkeet haetaan reseptillä avoapteekista. Lääkkeet säilytetään Hoitokodissa lukollisessa lääkekaapissa, jossa jokaisella asukkaalla on nimellä varustettu henkilökohtainen lääkekori. Kylmässä säilytettävät lääkkeet (insuliinit, silmätipat yms.) säilytetään lukollisessa jääkaapissa hoitokodin kansliassa. Lääkekaappien ja lääkejääkaapin avaimia säilytetään kanslian laatikostossa. Lääkejääkaapin lämpötilaa seurataan kerran vuorokaudessa ; yöhoitaja merkitsee lämpötilan kaavakkeelle ja kaavake arkistoidaan. Lääkekaappien siivouksesta huolehtii lääkehoidon vastaava. Tarpeettomat / vanhentuneet lääkkeet toimitetaan avoapteekkiin. Asukkaan kuoltua hänen lääkkeensä toimitetaan apteekkiin hävitettäväksi. 6. LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN JA ANTAMINEN Lääkäri kirjoittaa lääkemääräyksestä reseptin, e-reseptin tai puhelinreseptin avoapteekkiin. - Sairaanhoitaja siirtää lääkemääräyksen Hilkkaan (lääkelista), sekä tulostaa voimassa olevan lääkelistan asukkaan kansioon. - Sh/ph/lh hakee lääkkeen apteekista - Sh/ph/lh annostelee lääkkeen asukkaan nimellä varustettuun dosenttiin viikoksi kerrallaan lääkelistan mukaisesti. Lääkelista myös erillinen Marevan- lääkelista säilytetään asukkaan henkilökohtaisessa kansiossa. Lääkkeet jaetaan aseptisesti hanskoja käyttäen lusikalla tai atulalla. - Lääkkeet annetaan suoraan dosetista asukkaalle suoraan suuhun tai varmistaa, että asukas ottaa ne. Samalla tarkistetaan vastaako lääkkeet ko. asukkaan lääkkeitä. Asukaskohtaiset dosetit säilytetään lukitussa lääkekaapissa. 7. ASUKKAAN INFORMOIMINEN JA NEUVONTA
Suurin osa asukkaista on muistisairaita jolloin informoinnista/ohjauksesta ei ole hyötyä, mutta tarpeen mukaan asukasta ohjataan ottamaan lääke oikealla tavalla sekä informoidaan lääkityksen vaikutuksesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista. 8. LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Lääkäri arvioi asukkaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuuden lääkettä määrätessään. Lääkärin määrätessä uuden lääkkeen hän arvioi käytössä olevien lääkkeiden tarpeen ja varmistaa uuden lääkkeen yhteensopivuuden niiden kanssa. Lääkäri arvioi yhdessä hoitajan kanssa myös, kuinka asukkaan lääkehoito käytännössä onnistuu. Uutta lääkettä jakaessaan hoitaja tutustuu sen vaikutuksiin / haitta- ja sivuvaikutuksiin Pharmaca Fennicasta. Tämä auttaa hoitajaa arvioimaan lääkkeen vaikutusta; toivottua hyötyä sekä mahdollisia sivu- ja haittavaikutuksia. Huomiot kirjataan Hilkkaan, näin lääkkeen vaikutusta voidaan arvioida hoitajien ja lääkärin kesken. Hätätapauksissa lääkäriä konsultoidaan puhelimitse, joko hoitokodin omaa lääkäriä tai tk:n tai keskussairaalan päivystävää lääkäriä. Lääkehoidon vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti asukkaan terveydentilaa ja vointia seuraamalla (RR, paino, verensokeri, verikokeet yms.) Huomiot kirjataan Hilkkaan. Lääkitys tarkistetaan tarpeen mukaan tai terveystarkastuksen yhteydessä. 9. DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU Kun lääkäri määrää lääkkeen, hän kirjaa sen Lääkärin määräyksen-lehdelle tai puhelimitse annetun ohjeen sairaanhoitaja kirjaa Hilkkaan. Sairaanhoitaja kirjaa lääkkeen jakoohjeineen Hilkan lääkelistalle.. Uuden lääkkeen aloittaminen tai lääkemuutos kirjataan myös Hilkkaan (huomiot), jolla taataan tiedonkulku muulle henkilöstölle. Lääkemuutoksen toteutuksesta huolehtinut hoitaja tulostaa ajantasaisen lääkelistan asukkaan kansioon. Lääkemuutoksen tullessa silloin kun sairaanhoitaja ei ole työssä, voi ph/lh kirjata lääkemuutoksen ja tiedottaa siitä sairaanhoitajalle tämän tullessa töihin ja yhdessä varmistetaan kirjaamineen. Asukkaan lähtiessä jatkohoitoon muualle / kotilomalle annetaan mukaan kopio lääkelistasta tai hoitolähete, josta tarkistetaan lääkelista asukkaan kansiossa olevan Hilkan lääkelistan mukaan. Näin varmistetaan lääkehoidon jatkuvuus. Asukkaiden kansioissa olevat lääkelistat pitää ajan tasalla sairaanhoitaja yhdessä omahoitajan kanssa. Myös Marevan- sekä kuuri- ja injektiolääkelista pidetään ajan tasalla.
10. SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ Lääkäri ; - Ilmoitus lääkkeiden sivuvaikutuksesta Lääkelaitokselle - Seuraa lääkehoidon toteutumista tämän lääkehoidon suunnitelman mukaisesti Sairaanhoitaja ; - Seuraa lääkehoidon toteutumista tämän lääkehoidon suunnitelman mukaisesti - Lääkehoitopoikkeamien käsittely Hoitokodille yhteisessä palaverissa Lääkepoikkeaman sattuessa otetaan tarvittaessa yhteys lääkäriin ( omalääkäri tai päivystävä lääkäri), asukkaalle tulevien haittavaikutusten poissulkemiseksi. Lääkepoikkeaman havainnut hoitaja kirjaa poikkeaman Hilkkaan, sekä täyttää Lääkepoikkeama-kaavakkeen. Poikkeama käsitellään yhteisissä henkilöstöpalaverissa, pohtien mistä johtuivat ja kuinka niitä pystyisi ennaltaehkäisemään. 11. PÄÄASIALLISEST KESKUSHERMOSTOON VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET (PKV-LÄÄKKEET) JA VARSINAISET HUUMAUSAINEET Lääkäri arvioi asukkaan PKV-lääkkeen tarpeen ja kirjaa määräyksensä Lääkärinmääräyslehdelle, josta sh siirtää sen asukkaan lääke listalla (kts. kohta 6). Lääkäri kirjoittaa henkilökohtaisen reseptin, jolla lääke haetaan avoapteekista. Reseptit säilytetään avoapteekissa. Lääke säilytetään Hoitokodin lukitussa lääkekaapissa. Huumausainelääkkeiden käsittelyyn ja antamiseen tarvitaan erillinen lupa perus- ja lähihoitajille (nimikesuojatulle terveydenhuollon ammattihenkilöille). Sen myöntää terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanottaman näytön perusteella hoitokodin lääkäri. Hoitokodilla perus/lähihoitaja saa antaa vain tabletteina ja laastareina annettavat Hoitokodilla perus/lähihoitaja saa antaa vain tabletteina ja laastareina annettavat huumausainelääkkeet. Lupa arkistoidaan Lääkehoito-kansion. Laastarin laittaminen/vaihto ja tablettina annettava huumausainelääke kirjataan huumausainekorttiin sekä Hilkkaan (annettu lääke ja kellonaika). Seuraavan laastarin vaihtoaika merkitään Hilkkaan sekä hoitajien kalenteriin. Jokainen asukkaan hoitoon osallistua hoitaja arvioi lääkkeen vaikutusta. Käytetyt kipulaastarit säilötään kannelliseen rasiaan, joka viedään apteekkiin hävitettäväksi. Samoin käyttämättä jäänet lääkkeet (esim asukkaan kuoltua) palautetaan apteekkiin hävitettäväksi. Liite 1 LÄÄKEHOIDON PEREHDYTYSSUUNNITELMA
Liite 2 LÄÄKEHOIDON PEREHDYTYS NIMIKESUOJATULLE TERVEYDENHUOL- LON AMMATTIHENKILÖLLE (esim. lähi/perushoitaja, sairaan-/lähihoitajaopiskelija sijainen) Liite 3 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA LÄÄKEHOITOLUPA Liite 4 LÄÄKEPOIKKEAMAN ILMOITUSLOMAKE SISÄLTÖ 1. LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 1.1. Hoitokodin toiminnan kuvaus 1.2. Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja) 1.3. Lääkehoidon prosessin vaiheet 1.4. Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat sekä kehittämistoimenpiteet 2. TYÖYKSIKÖN LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YL- LÄPITÄMINEN 2.1 Osaamisen varmistaminen 2.1.1 Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja) 2.1.2 Nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö (perus/lähihoitaja) 2.1.3 Lääkehoitoon kouluttamaton henkilökunta 2.1.4 Sairaanhoidon opiskelija 2.1.5 Lähihoitajaopiskelija 2.2 Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen 2.3 Osaamisen ylläpitämisen seuranta 2.3.1 Täydennys- ja lisäkoulutus 3. HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 3.1 Henkilöstö 3.2 Vastuut ja velvollisuudet 3.3 Työnjako 4. LUPAKÄYTÄNNÖT 4.1 Sairaanhoitaja 4.2 Perus/lähihoitaja 5. HOITOKODIN LÄÄKEHUOLTO
6. LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN JA ANTAMINEN 7. ASUKKAAN INFORMOIMINEN JA NEUVONTA 8. LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOIMINEN 9. DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU 10. SEURANTA JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ 11. PÄÄASIALLISESTI KESKUSHERMOSTOON VAIKUTTAVAT LÄÄKKET (PKV-LÄÄKKEET) JA VARSINAISET HUUMAUSAINEET