graniittileivinuuni, josta poistettiin vuosien kuluessa kertyneet maalipinnat.

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde HIRVELÄ 48 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 24:13 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 515 74520 IISALMI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö tyhjillään, varasto Alkup. käyttö riihi Rak.aika 18??, ruumenus purettu Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus - nurkkakivi hirsi(sahanurkka) satula profiilipelti 9. Omistaja ja omistajan osoite Ulkovärit - Kunto kohtalainen, maa noussut alimpien hirsien tasoon/rakennus painunut Erityispiirteet koko n. 6 x 8m 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on Suuren maatilakirjan mukaan kantatila. 1800-luvulla tilalla oli mm Väisäsiä. 1900-luvun vaihteessa tilaa isännöi Kääriäiset, joilta tila joutui pakkohuutokaupattavaksi. Kotilaisen suvulle tila siirtyi 1938 nykyisen omistajan ukin, Kalle Väisäsen tultua tilalle Sukevan Piikainmäestä. 12m x 12 m kokoinen päärakennus on vuodelta 1915. Talon neliömäinen pohja ja korkea hahmo on aikakauden tyypillisistä maatilapäärakennuksista poikkeava. Vuonna 1959 korjausten ja muutosten jälkeen (mm korkeat ruutuikkunat vaihdettiin aikakauden tyyliin)rakennuksen hahmo vaikuttaa 1940-50 luvun rakennukselta. 1990-2000-lla talon (lattiat avattu, pinnat uusittu sisäpuolella on ym.). Tuvassa tehty peruskorjaus säilytettiin komea graniittileivinuuni, josta poistettiin vuosien kuluessa kertyneet maalipinnat. Talon eteläpuolella oli 1900-luvun vaihteessa rakennettu hirsinavetta (purettu. Pitkä aittarakennus sijaitsi Kirmantien suuntaisesti (purettu)jonka paikalla on nyt uudempi piharakennus. Tilan 1800-luvun rakennuskannasta on jäljellä riihi, jonka itäpääty rajautuu Kirmantiehen. Tien leveyden kasvettua matala ruumenusosa on purettu (tielle näkyvä ovi avautui ruumenukseen). Rakennuksen iästä kertoo suuret hirret. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmanjärvi näkyy avarasti pihan länsipuolelta. Pohjoispuolella naapuritalo (lohkottu omistajasuvun jäsenelle). Pihan itäpuolella kulkeva Kirmantietä rajaavat hyvin kasvillisuus ja uudemmat talousrakennukset. Riihi sijaitsee asuinpihan eteläpuolella

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Omistajien arvion mukaan riihi on huonokuntoinen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Hirvelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms. Kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kohtuullisesti alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt riihi (1995). Kirmanjärven alueen kantatila, jolla on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011. 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: HIRVELÄ 48 Tilakeskus peruskartalla 2011 Naapuritalo lohkottu Hirvelästä Asuinrakennus Riihi Talo ja Talon uusi isäntä niittokoneen päällä juuri ennen sotia tai sodan aikana. Talo sai uuden ilmeen 1959 Riihi ja lato (puimala) talon suunnalta (1960-70-lta?) Tienpuoleisessa päädyssä on vielä ruumenus. Alakuvat riihen länsipäädystä. Tuvan graniittikiviuuni. Alla riihen tienpuoleinen pääty Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JUSSILA 49 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:5 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 283 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö loma-asunto nukkuma-aitta Alkup. käyttö asuinrakennus nukkuma-aitta Rak.aika vuosisadan vaihde? 19?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti huopa Vuoraus peiterima -,nurkkalauta Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä kohtalainen Erityispiirteet osa ikkunoista uusittu, malli vanhan mukainen eteläpään ulkoverh. uusittu 3. 4. Nyk. käyttö aitta(vas.) aitta(oik.) Alkup. käyttö nukkuma-aitta eloaitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi nurkkakivi Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa huopa Vuoraus - - Ulkovärit - - Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet alin hirsikerta sisäänvedetty 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on lohkottu 1800-l puolenvälin jälkeen. Ensimmäinen asuinakennus paloi vuosisadan vaihteessa, jonka jälkeen valmistui nykyinen rakennus. Se oli aluksi pelkkä tupa, johon lisättiin myöhemmin kammariosa. Viime vuosina on rakennuksen eteläpäätä kunnostettu. Myös vanhat uunit purettiin(tiilissä vuosiluku 1922). Talo on ollut viimeksi vakituisessa asuinkäytössä vuonna 1962. Sauna ja navetta paloivat 1980-luvun lopulla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jussilaa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jussila kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen, jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 18. LÄHTEET 19. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Riitta Koskela, Kalle Kääriäinen 1995 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 20. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Timo Hytönen 2.2.1995 Hanna Oijala 2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Kuvaliite kesken, koska omistaijia ei toistaiseksi tavoitettu Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KÄÄRIÄLÄ 50 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:17 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 251 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö asuinrakennus tyhjillään Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1912 (1900?),(1960),(1993) 1813 Suunnittelija rak. Pulkka Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti pelti Vuoraus peiterima -,nurkat koteloitu Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet harkkokiviuuni alin hirsikerta sisäänvedetty tupa säilytetty alkup. asussa 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: Kääriäisen suku on vanhimpia Kirman alueen sukuja.savon maanjaotuskirjassa mainitaan Ulmalan tilan kohdalla Matti Antinpoika Kääriäinen ja teksti Rakentanut takamaalle. Tulee veroitetavaksi 1666. 1775 kartassa (kts liite) on nykyisen Kääriälän tilan seudulle kirjoitettu Nybygge. Aitan harjan sukuviirissä on vuosiluku 1753. Päärakennus on rakennettu 1912 (vuosi 1900 on merkitty Suomen maatilat kirjaan). 1960 asennettiin ulkoverhoukseksi vaakapaneeli. Vuonna 1993 rakennus remontoitiin sekä sisältä että ulkoa. Vanhin Säilynyt rakennus on komea hirsiaitta, jossa on Iisalmen seudulla harvinainen sisäänvedetty jalusta, jolloin seinähirsiä ei ole tuettu suoraan nurkkakiville. Hirsinen navetta on vuodelta 1932. Tilalla ei ole karjaa. Maatalousrakennuksia on korjattu ja ne säilytetään pihapirin osana. Kääriälän pihapiiri ja erityisesti päärakennus ja pihtakuuset näkyy komeasti valtatieltä Kirmanjärven itärantaa tarkasteltaessa. Myös Kirmantielle pihapiiri näkyy hyvinhoidettuna ja tasapainoisena. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Lisäksi pihapiirissä 1930- ja 1940-luvun rakennuksia: navetta, aitta, sauna sekä maakellari. Muistomerkki

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kääriälä ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kääriälä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Päärakennuksen lähes alkuperäisessä asussa säilynyt tupa. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Santeri Rissanen.Iisalmen entisen pitäjän historia, 1927(josta Savon maanjaotuskirja) Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: KÄÄRIÄLÄ 50 Pihapiiri peruskartalla 2011 Yläkuvissa ja Aitta Navetta Navetta Kääriälän suvun muistomerkki 1755 kartta Kirmanjärven pohjoispäästä (osa kartasta) Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde UUDISTALO 52 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:79 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 595 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. Vanha asuinrakennus. Nyk. käyttö tyhjillään Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1939,(1887),(1925) Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakívi Runko hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula Kate huopa(kolmiorima,pun.) Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit kellertävä Kunto kohtalainen Erityispiirteet tupa hirsipinnalla 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus valmistui vuonna 1839 Yrjölään. Tuvan käsittävä rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1887, jolloin myös rakennettiin kamariosa. Vuonna 1925 rakennus purettiin,tehtiin uusi kivijalka ja koottiin uudelleen. Samassa yhteydessä vesikattoa korotettiin. Ikkunoita vaihdettiin ja pesu ym. sosiaalitilat tehtiin taloon 1960- luvulla. Myös osa talon ikkunoista vaihdettiin tällöin ajan muodinmukaisiksi. Uuden asuinrakennuksen valmistuttua tupa on ollut kylmillään vuodesta 1957 lähtien ja asumattomana vuodesta 1991. Talo oli tarkoitus purkaa uuden valmistumisen myötä, mikä selittää rakennusten lähekkäisyyden. Vanhoista talousrakennuksista pihalla on jäljellä kaksihuoneinen matala aitta. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piha sijaitsee näkyvällä paikalla Kirmantien varrella viljelysmaisemassa.

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Vesikatto on romahtanut. Hirsikehikon pelastamisella olisi kiire. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa uudistaloa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Uudistaloa kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Esimerkki rakennusten siirroista. Kertoo asutuksen kehityksestä Kirman järvellä talon siirto naapurista. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski (1995), Ei tavoitettu omistajaa 2011, 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10.2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: UUDISTALO 52 Tilakeskus peruskartalla 2011 Uudistalosta erotettu talo 1957 rakennettu asuinrakennus Aitta Vanha asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde YRJÖLÄ 53 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:49 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie 622 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. vanha as.rak. Nyk. varasto, jäänyt asuinkäytöstä 1988 käyttö Alkup. asuinrakennus käyttö Rak.aika 1800-l puoliväli? Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakivi ja betoni (kuistissa, ja pohjoissivun laajennuksessa) Runko hirsi Kattomuoto satula Kate pelti 1960-luvulla, alla päre Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit vanhaa kellertävää maalia näkyy räystäiden alla seinissä ja ikkunoissa, muutoin maali lähtenyt. Kunto kohtalainen Erityispiirteet (räystäiden kissanpenkit) ja siro lasikuisti, jossa huolellisesti tehdyt yksityiskohdat lasitus. 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on todennäköisesti lohkottu kuten monet muut Kirman järven eteläpään tilat Junttilan (tila no 3) kantatilasta. Yrjölä on ollut Hietakorven suvulla vuodesta 1914, jolloin nykyisen omistajan Eero Hietakorven Ukki Viljami Hoffren (myöhemmin muutti nimensä) tuli tilalle Maaningalta. Vanha päärakennus on 1800-luvun lopulta ja uusittu 1930-luvulla (tieto Suuresta maatilakirjasta). Seinissä ja ikkunalistoissa näkyy jäänteitä tasavärisestä vaalea keltaisesta öljymaalista, joka viittaa 1930- lukuun. Nykyisen ulkovuorauksen talo sai luultavasti Viljami Hoffrenin muutettua tilalle. Sitä ennen talo saattoi olla vuoraamaton (nyk. omistajan muistikuva vanhoista valokuvista). Kuisti hienoine lasituksineen on Viljamin tekemä. Tilalla oli ennen suvun tuloa vuonna 1839 rakennettu päärakennus, joka siirrettiin 1887 naapuriin Uudistalooon. Uuden asuinrakennuksen takana oleva aitta on tilan vanhin rakennus. Sen tasakertahirteen veistetty vuosiluku 1827 kertoo aitan veistämisen ajankohdan. Tilan nykyiset muut rakennukset ovat uudempia maatilarakennuksia.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmantieltä johtaa pihaan koivukuja, josta oli jo maininta 1960-luvun Suomen maatilat kirjastaa. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Yrjölää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kirmantien maisemaan kuuluva vanha tila. Säilyneiden rakennusten ikä ja asuinrakennuksessa erityisesti yksityiskohdat (kuisti) 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: YRJÖLÄ 53 Tilakeskus peruskartalla 2011 Vanha asuinrakennus Nyk. asuinrakennus Aitta Navetta Vanhaa ja uusi asuinrakennus Itäpääty Pohjoissivu, jonka ulokeosa on rakennettu myöhemmin Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Kuistin rakensi nykyisen omistajan Eero Hietakorven ukki Viljami Hietakorpi (alkujaan Hoffren) todennäköisesti 1910-20-luvulla. Ryhdikäs 1800-luvun alun pikkuaitta. Aitan tasakertahirren nurkkasalvokseen on kaiverrettu vuosiluku 1827. Aittaa on siirretty ainakin kerran pihassa. Viimeisen siirron yhteydessä kivijalka tehtiin betonista. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JOKINIEMI 58 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Paloiskylä 9:16 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Honkakoskentie 134 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 6. Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1.vanha as.rak. 2. Nyk. käyttö tyhjillään eloaitta Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1845 (1934-5),(1940-l,) 18?? 1970lla sauna sisätiloihi(purettu) Suunnittelija Kerrosluku 1+(1) 2 Perusta luonnonkivi, osin betonoitu nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate saumapelti huopa(kolmiorima)päre, huono kunto Vuoraus peiterima - Ulkovärit vaal.vihr./valk. punamulta Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 8m x28 m vellikello Rakennus 3. 4. Nyk. käyttö kellari ei käytössä (purettu 1995 jälkeen) Alkup. käyttö kellari tuulimylly Rak.aika 1913 1920-1930-l? Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko kivi teräsristikko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto hyvä Erityispiirteet käytetty vedennostoon Kaiverrus kellarin oven päällä: 1913 JP HK Rakennus 5. 6. Nyk. käyttö varasto varasto Alkup. käyttö aitta(tyttöjen aitta) aitta(poikien aitta) Rak.aika?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta nurkkapuut Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa pelti Vuoraus - -, nurkkalauta Ulkovärit punamulta punamulta/valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 1900-luvun alun asussa

11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on kantatila ja on nähtävästi ollut seudulla merkittävä 1800-luvun vaihteessa, koska se on merkitty Iisalmen seutua kuvaavaan Suomen sodan aikaiseen karttaan. Partasen suvun ensimmäinen isäntä tilalle vuonna 1877. oli Juho Fulgentius Partanen, joka tuli Vanha päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa. Tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta päätellen kattorakenteista 1900- luvun vaihteessa, jolloin koko rakennus katettiin yhtenäisellä katolla. Ullakon päätykolmiot on rakennettu tällöin rankorakenteisina. Taloa korjattiin vuonna 1935. Nähtävästi tällöin rakennus sai ulkovuorin ja nykyiset klassistishenkiset avokuistit (vrt. vanhassa maalauksessa on yhtenäinen lasikuisti) betoniaskelmilla ja betoniperustuksella varustettuna. Tällöin luultavasti myös rakennuksen kivijalkaa on tiivistetty päällystämällä se betonilla. Ikkunakehyslaudoituksissa käytetty, osin jugendvaikutteinen tyyli on varhaisempi, kuin mitä suosittiin 1930-luvulla. Ullakon viisikulmaiset ikkunat viittaavat tyyliltään 1800-luvun lopun kertaustyyleihin. 1940-luvulla(?) ullakon toiseen päätyyn tehtiin lämmitettävä huone. Rakennukseen tehtiin 1970-luvulla (?) sauna, mistä syystä osa talon lattioista valettiin betonilla. Sauna purettiin myöhemmin. 1980-luvulla rakennus jäi kylmilleen uuden päärakennuksen valmistuttua. 8-huoneinen rakennus on säilynyt hyvin 1900-luvun (1930-luvun) alkupuolen asussa betonoituja osia lukuun ottamatta, jotka pitäisi korjata (poistaa)alapohjasta rakenteiden säilymisen takia. Huoneissa on säilynyt vanhat pönttöuunit. koska tiloja lämmitettiin niillä 1980-luvulle asti (myös lisälämmittimiä käytettiin). Keskellä pihaa on kaksihuoneinen aitta. Vanhan päärakennuksen luoteispuolella on kaksi pientä erillisaittaa (tyttöjen ja poikien aitat) sekä maakellari, jonka oven päälliseen pelkkakiveen on kaiverrettu vuosilukuku 1913. Kellarin sisäkattoholvina on poikittain asetetut porakivet, mikä on rakenteellisesti harvinainenratkaisu kellareissa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempia maatalouteen liittyviä talousrakennuksia. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Talouskeskus sijaitsee viljelysten keskellä kumpareella Honkakoskentien varrella. Pikku-Ahmon järvi pohjoispuolella 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa eikä keskustaseudun osayleiskaavassa, Kilpijärven osayleiskaavassa ( kaavan valituskäsittely kesken ) sr-merkintä. Tilalla asutaan, on edelleen maatila.

14. LUETTELOINTIPERUSTE Pihapiirissä useita ulkoasultaan melko alkuperäisenä säilyneitä rakennuksia. Maisemallisesti hyvin eheä kokonaisuus (pihapiiri +pellot puustosaarekkeineen+reunustavat metsärajat) 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 21. LÄHTEET Suomen maatilat. 1932 Suuri maatilakirja. 1960-l Kilpijärven osayleiskaava Haastattelu:Nykyinen isäntäväki (Kari ja puoliso) 2010 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 9.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 7.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: JOKINIEMI 58 Osa Iisalmen seutua kuvaavasta Suomen sodan aikaisesta kartasta vuodelta 1808. Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitta Pikkuaitat ja kellari Vanha asuinrakennus Vanha maalaus ennen 1930-luvun muutoksia Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Vanhassa päärakennuksessa on säilynyt mm. peilirakenteiset ulko-ovet (huom. kauniisti seinäväriin sointuva sävy) ja sisäovet (kuvan ovi 1800-luvulta). Pihalta itään aukeava hieno maisema. Peltoja reunustavat metsänreunat ovat puistomaisia ja valoisia laidunnuksen takia. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde ITIKKA 105 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 3:15 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Itikka 2 74150 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö juhla-, kokoontumistila ym. käyttö Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1865-1866,(1910), 1995, 2000-luvun vaihde entisöinnin luontoinen korjaus Suunnittelija Per Gustaf Collan Kerrosluku (1)+1+(1) Perusta porakivi/harkko Runko hirsi(punahonka) Kattomuoto auma/satula Kate saumattu pelti(vihr.) Vuoraus vaakapaneeli Ulkovärit vaal.rusk/valk./kelt. Kunto hyvä Erityispiirteet poikkipääty keskellä 2. Nyk. käyttö asuinrakennus Alkup. käyttö väentupa Rak.aika 1890?, korjattu vähitellen n.1990-luvulta asuinkäyttöön Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta Runko hirsi/lauta Kattomuoto satula Kate konesaumattu pelti Vuoraus lomalauta Ulkovärit sininen./valk. 3. Nyk. käyttö varasto Alkup. käyttö vilja-aitta Rak.aika 1910? Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta nurkkakivi Runko hirsi(lyhyt-/pitkänurkka)/lauta Kattomuoto satula Kate pelti(vihreä) Vuoraus -/vaakalauta Ulkovärit pun./valk.

11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutushistoria: 1750-luvun pitäjänkartassa ei paikalle ole vielä merkitty tilaa tai torppaa. Kartalla lukee Goda Svedienmarken (hyvä kaskimaa). Vuoden 1788 koko Ylä- Savoa esittävässä kartassa sitä vastoin on Ahmonsaaren länsipuoleiselle rannalle piirretty asuinpaikka. 1808 Suomen Sodan aikaisessa kartassa alueelle on merkitty Korhola. Pitäjänkartassa 1844 Korhola on Peltosalmen itäpuolella ja Itikan seuduilla on tilanumeromerkintä no 3. Kartanon päärakennuksen rakennutti Fabian Collanin poika Pehr Gustav Collan vuonna 1865. Hän toi kartanon piirustukset mukanaan Puolasta, jossa hän oli lopettamassa puolalaisten kapinaa vuonna 1863. Kartano rakennettiin ruokapalkalla punahongasta nälkävuosien aikaan. Puut kuljetettiin hevosilla ja loppumatka kulki uittaen Itikkaniemen rantaan. Kartanon seuraava omistaja oli kirjailija Minna Canthin poika Juho Canth. Hän ehti olla tilan isantänä vain kolme vuotta (1900-1903). Juho Cant joutui lähtemään maanpakoon poliittisista syistä 1903. Seuraavan omistajan Kusti Vilhusen kautta tila siirtyi 1905 Juhani Ahon kalakaverille Juho Räisäselle, joka oli ensimmäinen nykyistä omistajasukua edustava tilan omistaja. Vuonna 1933 tilan isännäksi tuli Kosti Sarvela naituaan Juho Räisäsen tyttären. Nykyisin viljanviljelyä harjoittavan tilan omistaa Kosti ja Elli Sarvelan pojanpoika Antti Sarvela. Vanha päärakennus oli säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan 1990- luvulle tultaessa, jolloin sille haettiin suojelupäätös rakennussuojelulain perusteella. Suurimmat rakennukseen tehdyt muutokset ovat talon itäpäätyyn 1910 rakennettu maitohuone ja 1940-luvulla vanhaan rakennuksen tyyliin hämmästyttävän hyvin uusittu kuisti. Päärakennus oli uuden asuinrakennuksen (1970-lla?) valmistumisen myötä jäänyt pois käytöstä. 2000-luvun vaihteessa rakennukseen tehtiin korjauksia ja muutettiin käyttö kokous- ja juhla käyttöön ym. tilaisuksien järjestämiseen soveltuvaksi. Korjaukset ja muutokset olivat entistämisen luontoisia ja mm. työtavat ja materiaalit olivat perinteisiä. Päärakennuksen ensimmäisen kerroksen tiloissa on runsaasti alkuperäisiä tai eri rakennushistoriallisiin vaiheisiin liittyviä yksityiskohtia. Näitä ovat esimerkiksi ikkunat, peiliovet, listoitukset, kaakeliuunit, lattialaudoitukset, paneloidut sisäkatot. Vanhat seinien tapettikerrokset on jätetty 2000-luvun vaihteessa tehdyssä entistämistyössä uusien pintojen alle. Tällöin poistettiin 1950-luvun jälkeen asennettuja pintoja (lastulevytyksiä ja haltexpinnoituksia). Kamarien ja salin interiöörit on säilytetty 1800-luvun puolivälillä olevassa ja osin tyylillisesti empireperinteeseen liittyvässä asussa. Kaakeliuuniit ovat monilta vuosikymmeniltä, vanhimmat nähtävästi 1800-luvulta (mutta ei ole tietoa koska ne on tuotu Itikan päärakennukseen). 2000-luvun vaihteessa uusittiin itäpäädyn, alun perin maitohuoneeksi rakennettu laajejennusosa, johon oli jo aiemmin oli tehty pesu- ja eteistilat. Myös entinen maidonjäähdytystilana palvellut kellari on samalla korjattu kellarikäyttöön. Toisessa kerroksessa on yläaula ja suuri, salin päälle tehty huone. Nämä tilat oli alunpitäen ollut tarkoitus tehdä lämmitettäviksi, mutta on säilytetty kylmänä tilana. Toisessa kerroksessa on maalaamattomia, hyvin säilyneitä peili- ja lautaovia ja käsin höylättyjä listoja. Ikkunat ovat vanhempaa mallia (hyvin ohut profiili, voivat olla rakentamisajalta) kuin ensimmäisen kerroksessa. Puistomaisessa asuinpihassa on vanhan päärakennuksen lisäksi omistajien itselleen asuinrakennukseksi korjaama entinen renkitupa 1800-luvun lopulta sekä tiiliverhoiltu asuinrakennus (1970-luvulta?). Asuinpihan itäpuolella sijaitsee talouspiha (aitta, navetta- ja varastorakennuksia), josta lähtee tie pihojen pohjoispuolella sijaitsevalla viljankuimaamo- ja varastorakennuksille, jotka osaltaan rakentavat komeaa viljelymaisemaa. Entinen 1920- luvun lopulla rakennettu navetta on hirsirunkoinen. Hirsi näyttää olleen tiiltä ja porakiveä paljon yleisempi rakennusmateriaali 1900-luvun alkupuolella alueen suurten tilojen navetoissa (vrt. Ahmonsaari, Akkolahti). 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Pielaveden ja Kotikyläntien risteyksen tuntumassa, Metsä- ja peltoalueen rajalla.pihoilta aukeaa laajat näkymät pohjoiseen ja itään Porovedelle ja järven yli Iisalmen kaupunkiin.

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Vanha päärakennus on Rakennussuojelulailla suojeltu 1993. Päätöksessä julkisivujen säilyttämisen lisäksi suojellaan myös sisätiloja (huonejärjestystä ei saa muuttaa alkuperäisessä osassa). Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöihin luettelossa (RKY 2009) ja Pohjois-Savon maakuntakaavassa Itikka kuuluu Peltosalmen viljelymaisemaan. Luetteloinnin kuvaustekstissä mainitaan alueelta Itikan ja Ahmonsaaren tilat Poroveden etelärannalla, Peltosalmen suulla, leviävät laajat viljelysaukeat, jotka kuuluvat Itikan ja Ahmonsaaren suurtiloihin. Tiloilla on säilynyt melko yhtenäiset pihapiirit ja päärakennukset, jotka edustavat pääasiassa 1800-luvun rakentamista. Keskustaseudun osayleiskaavassa (kv 2007) tilalla on sr-105 merkintä (Itikka). Kaavamerkinnän sr selostus: Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jonka purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kielletty. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa siten, että sen rakennus- tai kulttuurihistoriallinen tai kaupunkikuvallinen arvokas luonne turmeltuu. Asemakaava-alueiden ulkopuolella suojelutavoitteet voidaan toteuttaa erillispäätöksin. Keskustaseudun osayleiskaavan kulttuuriympäristötyöryhmässä Itikka arvioitiin merkitykseltään suureksi. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Vanhan päärakennusten ikä ja säilyneisyys. Esimerkillinen korjausten toteutus. 18. LÄHTEET:Kotiseutuni Savo 1972, Pohjois-Savon Kulttuurihistorialliset rakennussuojelukohteet 1977, 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Suomen maatilat 1932 Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Historialliset kartat: Iisalmen pitäjä 1750 Haastattelu: Pirjo Sokka -Sarvela 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 29.9.2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: ITIKKA 105 / Iisalmi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöt RKY: Peltosalmen viljelymaiseman karttarajaus merkitty sinisellä rasterilla Itikka Tilakeskus peruskartalla 2011 Talousrakennuksia (kuivuri-, varasto ym.rakennuksia) Vanha päärakennus Asuinrakennus Ent. navetta Aitta Ent. renkitupa Vasemmassa kuvassa päärakennuksen pihanpuoli, jossa etualalla 1910 laajennettu päätyosa. Rakennuksen perustuksia ja sokkelia on korjattu ja korvattu betoniharkoilla. Vanhat sokkeliosat ovat porakiveä. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Vierashuone Sali Sänkykamari Karjakon kammari Kamari Tampuuri Ruokasali Kyökki Pohja ja pituusleikkaus 3.8.2000 Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Vasemmalla:jugendtyylinen kakluuni Oikealla ullakon siro ikkuna Entinen renkitupa Aitta Talousrakennuksia piha-alueen pohjoispuolella. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JÄÄSKELÄ 106 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 2:38 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Tervarinteentie 125 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö eloaitta varasto, purettu 1995 jälkeen Alkup. käyttö eloaitta navetta Rak.aika 1802?,(1933) vuosisadan vaihde 1914 Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti Vuoraus nurkat koteloitu Ulkovärit punainen Kunto kohtalainen huono Erityispiirteet ovi/lukko kts. valokuva hinkalot irti seinästä

11. RAKENNUSHISTORIA Asutus- ja tilahistoriaa: tila on kantatila. Vuoden 1755 kartassa nykyisten tilojen, Jääskelän ja sen eteleläpuolella sijaitsevan Laukkalan sijoille on merkitty Ulmalan kylän tilanumerot 3,2, ja 1. tilanumerot. 1800-luvun alussa tila oli ruotsalaisen maanmittausinsinöörin Bösmanin (Boisman) ja Huttusen suvun omistuksessa. Matti Klinge kertoo kirjassaan Iisalmen ruhtinaskunta maanmittarien ammattikunnasta (isojako, verotus ym.) Ylä-Savon alueella. Itä-Suomen maanmittarit olivat usein aatelissukujen poikia. Klinge mainitsee mm. Boismanin suvun, jossa tuli neljä maanmittaria. Klinge mainitsee myös 1776 Savon komissionimaanmittariksi nimitetyn ja Ylivieskasta kotoisin olevan Jacob Westzynthiuksen asuneen Nerkoolla kuolemaansa asti 1801. Oletettavasti virkamiesten kuten maanmittarien itselleen rakentamien tilojenja rakentamisen kautta Iisalmen talonpojat saivat vaikuttéita omaan rakentamiseen. Tila on siirtynyt nykyiselle suvulle vuonna 1864. Talouskeskus sijaitsee viljelysten päässä Kirmanjärven ranalla. Edelleen karjanhoitoa harjoittavan tilan pihapiirin rakennuskanta on iältään kerroksellinen. Kaukomaisemassa yilakokonaisuus muodostaa laitumien kehystämänä hyvin tasapainoisen kokonaisuuden taustanaan rannoiltaan avoin Kirmanjärven pohjoispää. Rakennushistoriallisesti arvokkain tilan rakennuksista on 1802 valmistunut suuri eloaitta. Rakennuksen säilyneessä oven avainkilvessä on vuosiluku 1802 ja nimi Bösman (nimen kirjaimet tarkalleen?). Verrattuna seudun muihin 1800-luvun eloaittoihin se on malliltaan poikkeuksellinen. Suurikokoisessa (runsaat 7x8 metriä) kaksikerroksisessa aitassa on vain yksi suuri huone alakerrassa ja sisäänkäynti keskellä rakennuksen pidempää sivua. Tyypilliset seudun 1800 luvun eloaitat ovat pohjaltaan neliömäisiä ja harvoin huonemitaltaan yli 6 metriä. Ovi sijoitettiin aikakauden tyypillisessä yksihuoneisessa eloaitassa yleensä päätyyn. Bösmanin aikana rakennettu aitan malli muistuttaakin enemmän kirkkojen yhteyteen rakennettuja lainamakasiineja tai kartanoiden makasiineja. Rakennuksen arvoa nostaa sen säilyminen rakenteellisesti alkuperäisessä asussa: profiilipellin alla vuoliaiskatto, räystäsrakenne, hirrestä salvotut toisesta kerroksesta täytettävät jyvälaarit (hinkalot)ja ovien pielirakenne (malliltaan itäistä tyyppiä edustava). Ovi ja sen yläpuolinen toisen keroksen luukku on paneloitu 4-5 cm paksulla ja n.30 leveällä profiloidulla lankulla kalalanpyrstömalliin. Oven kaksi taottua lukkoa ja salpamekanismi on kooltaan vaikuttavat. Pihassa lähempänä rantaa on säilynyt toinen aittarakennnus, jota on nähtävästi rakennettu osissa. Aitta on myöhemmin tuettu betoniperustuksilla. Länsipääty on uusin ja rankorakenteinen, mutta sopii hyvin kokonaisuuteen. Hirsiosat saattavat olla 1800-luvulta (ovirakenteista päätellen. Asuinrakennus on valmistunut 1901 ja uusittu 1963 ja 1991. Aiemmassa inventoinnissa 1995 mainittu hirsinavetta on purettu. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee lähellä rantaa loivalla rantavyöhykkeellä muodostaen yhdessä peltoaukean ja vastarannan maatilojen kanssa yhden Iisalmen näyttävimmistä maanviljelysmaisemista

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jääskelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jääskelä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt aitta, aitan ikä. Tilakeskus ympäröivine peltoineen rakentaa valtatielle näkyvää ja elinvoimaista viljelysmaisemaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 18. LÄHTEET: Suomen maatilat. 1932 Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Matti Klinge. Iisalmen ruhtinaskunta, 2006 Haastattelu: Jaakko ja Aarne Jääskeläinen 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 6.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: JÄÄSKELÄ / Iisalmi 106 Osa kartasta 1755 Tilakeskus peruskartalla 2011 Aitta 1802 Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KALLIO 107 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 9:65 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Honkakoskentie 30 9. Omistaja ja omistajan osoite Nyk. käyttö asuinrakennus Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1860-l, 1957, 1980 jälkeen (mm. ikkunat vaihdettu) Suunnittelija Kerrosluku (1)+1+(1) Perusta luonnonkivi/harkko Runko hirsi Kattomuoto satula Kate tiili(pun.) Vuoraus pystypaneeli(ikk.alaosa)/vaakapaneeli/ pystypaneeli(päätykolm.) Ulkovärit kelt./valk. Kunto hyvä Erityispiirteet kissanpenkit, alla näkyy hirrestä veistyttyjä räystäsrakenteita Rakennus.1 Rakennus 3 Nyk. käyttö tyhjillään aitta Alkup. käyttö asuinrakennus aitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 1 2 Perusta luonnonkivi nurkkakivet Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate tiili pelti Vuoraus päre -/nurkat koteloitu Ulkovärit punertava/valk. pun./valk./kelt. Kunto kohtalainen hyvä Erityispiirteet vellikello Tupapääty purettu, hirret käytetty nykyiseen asuinrakennukseen.

11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on kantatila. Paikalla näkyy 1755 piirretyssä kartassa tilanumero 5. Nykyisellä Kauppisen suvulla tila on ollut vuodesta 1880, mitä ennen tila on kuulunut Väisäsen, Henricius, Collan ja Anger suvuille. Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja pieni Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Vuonna 1760 valmistunut päärakennus on seudulla poikkeuksellisen vanha. Rakennuksen hirrestä veistetyt räystäsrakenteet ja luonnonkivisokkeli ovat vanhimpia näkyviä rakennuksen yksityiskohtia. Rakennusta on uusittu ajan myötä useamman kerran. Nykyinen juklkisivun ilmettä on klassistinen kuusiruutuisine ikkunoineen ja kissanpenkkeineen. Uudempia kerroksia edustavat 1950-luvun (?) lasikuistit, jotka on yhdistetty avokuistilla. Päärakennusta vanhempi rakennus on tätä vastapäätä sijaitseva päreillä 1900-luvun alussa vuorattu asuinrakennus. Suomen maatilat kirjassa mainitaan tämän rakennusajaksi 1660-luku (lienee virhe?). Rakennus on kuitenkin yksi vanhimmista säilyneistä asuinrakennnnuksista Iisalmen seudulla. Rakennuksen tupapääty on purettu ja hirret käytetty päärekannukseen. Rakennuksessa asuivat tilapäisesti Kauppis-Heikki ja Suomen kultakauden kuuluisiin taidemaalareihin kuuluva Wilho Sjöström (Kuopion lääninagronomi A.W, Sjöströmin poika) ja Iisalmen kulttuurihistoriassa merkittävä kirjailija ja kansakoulunopettaja Heikki Kauppinen Kauppis-Heikki asuivat tilapäisesti. Kolmannella asuinpihan sivulla on suuri kaksikerroksinen aitta. Tilan vanha navetta (palanut) oli rakennettu hirrestä samoin kuin alueen muilla suurilla tiloilla (Peltosalmi,Kirmanjärvi,Nerkoo). 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja pieni Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Lähinaapurina on Ahmon tila. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa ja keskustaseudun osayleiskaavassa. Keskustaseudun osayleiskaavatyöryhmässä kohde arvioitiin merkitykseltään suureksi Tilalla asutaan, on edelleen maatila. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Paikka ensimmäisiä asuttuja paikkoja Ulmalan ja Kirman ympäristössä. Rakennukset poikkeuksellisen vanhoja seudulla. 21. LÄHTEET Rauni Säisä.Pohjois-Savon Kulttuurihistorialliset Rakennussuojelukohteet 1977. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Suomen maatilat. 1932 Suuri maatilakirja. 1960-l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu:Jukka Kauppinen 2010 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 7.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin: KALLIO 107 1755 kartalla nykyisen Kallion tilan paikalle on merkitty tilanumero 5. Tämän Itäpuolelle on merkitty kaskimaata (Svedie mark) ja länsipuolelle maatorppa (Gårdstorp). Pihapiiri peruskartalla 2011 Päärakennus Pihanpäärakennus Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KIEVARI 108 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 18:10 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie 1028 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö loma-asunto aitta Alkup. käyttö asuinrakennus/kievari? aitta Rak.aika 1912,(1951) 1946 Heikki Hietakorki rakentanut 1990-lla? ikkunat uusittu 2010 ulkovuori uusittu, ja maalattu Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(lyhytnurkka)/lauta Kattomuoto satula satula Kate pelti(rusk.) huopa(kolmiorima,pun.) pelti Vuoraus vaakapaneeli pelti (pun) Ulkovärit kelt./rusk.valkeat listat pun./valk. Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet lasikuisti Nyk. käyttö aitta tyhjillään Alkup. käyttö aitta navetta Rak.aika 1934 1936 Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi kivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi/betonitiili Kattomuoto satula satula Kate tiili(pun.) betonitiili(pun.) Vuoraus peiterima -/vaakapaneeli(yläosa) Ulkovärit pun./valk./rusk. pun./valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet kylkiäisenä pulpettikattoinen autotalli

11. RAKENNUSHISTORIA Kievarien historiaa: Kievarien perustaminen tärkeiden kulkuväylien varsille liittyi postinkuljetuksen kehittymiseen Pohjois-Savossa Pietari Brahen aikana.tämä antoi 1649 ja 1651 asetukset majatalojen perustamisesta kyytihevosineen ja majatalohuoneineen: maalaismajataloissa, jotka saivat olla kahden peninkulman päässä toisistaan, tuli olla vähintään kolme huonetta, niin että yksi huone oli säätyläisille varattu, toinen kunniallista väestöä varten ja kolmas alempaa seuruetta varten(rissanen). Kestikievarilaitos pääsi varsinaisesti kehittymään Savon pohjoisosissa vasta 1700-luvun puolivälissä, jolloin läänissä tehtin hallinnollisia uudistuksia (lääninhallinto, Kuopion kaupungin perustaminen, Iisojako), jotka edellyttivät virkemiesten kulkemista. 1758 koko Savossa oli n. 50 kestikievaria,joista Iisalmella 14 kpl (Palinen1, Pajujärvi 1, Ollikkala 6, Ulmala 9, Partala 3, Vieremäjärvi 2, Salahmi 1, Nissilä 5, Karvasalmi 2, Haapajärvi 7, Kiuruvesi 2 ja 7, Osmanki 1 ja Remekselä talo no 3). Kievarioikeudet annettiin pitäjissä taloille määräajoiksi. Oletettavasti Taipaleella sijaitsevan Ulmalan kylän talo no 9 vakiintui kylän kestikievariksi. Paikan varhainen asutus- ja sukuhistoriaa. Tila on kantatila ja on kuulunut 1700-luvun alusta Nissisen suvulle.tila siirtyi Hietakorven suvulle naimakaupan kautta vuonna 1929 (Hanna Hietakorpi oli omaa sukua Nissinen). Tila sijaitsee kapealla kannaksella maaston ja Kirman ja nerkoonjärven välisellä loivapiirteisellä kannaksella. Topografia ja ja Ouluun johtava kulkureitti on muodostanut luontaisen solmukohdan, alueen varhaisimmalle asutustihentymälle. Vuoden 1755 kartalla paikalle on merkitty sotilastorppa, postitalo ja kievari. (rakennuskantaa 1700-1800-luvun alusta ei ole säilynyt). Vaikka tästä varhaisimmasta asutusvaiheesta Kirmanjärven etelä-päässä kertoo enää vain viljelty maisema ja asuinpaikkojen sijainti, Kievarin seutu on yksi hienoista kulttuurimaisemista lähestyttäessä Iisalmen kaupunkia. Kannas on kapeimmillaan (n.300-400 metriä) Kievarin kohdalla. Ympäröivien peltojen takia pihalta näkyy molemmmille järville. Kannaksen poikki kulkevalle maantielle ja rautatielle Nykyinen päärakennus on valtatien suuntainen. Pihasta on purettu ja siirretty pois vuonna 1930 talon perinnön jaon yhteydessä vanhempi asuinrakennus. Rakennus sijaitsi pihan eteläsivulla pääty maantielle päin. 1930-50 luvun rakennukset, luhtimallinen aitta ja osin betonitiilestä rakennettu navetta istuvat kauniisti pihakokonaisuuteen. Vaikka navetta vaikuttaa rakennuksista tällä hetkellä huonokuntoisimmalta olisi se hyvin suotavaa saada säilytettyä. Kaunissuhteinen rakennus edustaa rakennusaikansa keskikokoisen tilan navettarakentamista. Valtatie kulkee aivan pihan sivuitse. Vuonna 1960 rakennettu savusaunan on tien toisella puolen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rautatie ja valtatie sivuaa pihaa länsipuolelta.

13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kievaria ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kievari kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Liikenteen historiasta kertova kohde Eheä kokonaisuus, merkittävä myös tiemaiseman kannalta 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. 1960-l 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Hanna Hietakorven tytär Seija 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen 15.2.1995 PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala 5.10..2011

Valokuvaliite rakennusinventointiin:kievari 108 1755 kartalla Kirmanjärven eteläpäähän on merkitty Gästgifvaregård (kestikievari) tilanumerolle 9 Ulmalan kylää, Toiselle puolen pohjoiseen menevää tietä on merkitty Postgård (postitalo) samalle numerolle Sotilastorppa ja mylly on merkitty joen suulle. Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat vierekkäin Navetta Päärakennus Savusauna valtatien toisella puolen Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

Näkymä pihalta valtatien ja saunan ohi Nerkoonjärvelle. Alakuvassa 1934 rakennettu hirsirunkoinen ja lautavuorattu aitta. Alakuvassa 1946 talon isännän rakentama aittarakennus.kertoo osaltaan kuinka luhtiaitat pysyivät suosittuna jälleenrakennusajan rakennustyyppeinä maaseudulla. Navettarakennuksen karjakeittiösiipi Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 017-733033

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Ulmala 16:48 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie 985 74520 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö varasto Alkup. käyttö vilja-aitta Rak.aika 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite POSTITALO 111 1800-l ap.? Kerrosluku 2 Perusta luonnonkivi (maa noussut peittämään nurkkakivä 2011) Runko hirsi(katkaistu pitkänurkka?), kehikkomitta n. 5,5m x 5,5m Kattomuoto satula, vuoliaiskattorakenne Kate huopa(kolmiorima,musta, alla päre) Vuoraus -,nurkkalauta Ulkovärit hirren sävy (1995 oli punertava) Kunto hyvä (paitsi: alimmat hirsikerrat maakoskeyuksessa) Erityispiirteet alin hirsikerta(hakanurkka) sisäänvedetty hirsihinkalot irti seinästä 2. varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö paja Rak.aika Kerrosluku 1 Perusta 1800-l pv.? luonnonkivi Runko hirsi(sahanurkka) n. 4m x 4,5m Kattomuoto satula Kate päre Vuoraus - Ulkovärit - Kunto Nykyinen pärekatto on tarkoitus uusia. Erityispiirteet ahjo ja palkeet(puhki) lähes toimintakuntoiset varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö riihi Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto 1800-luku, siirretty 1900-luvun alussa nykyiselle paikalle porakivi (siiron yhteydessä) haapahirsi(lyhytnurkka), päätykolmiosissa rankorakenne satula profiilipelti -/vaakapaneeli(päätykolm.) hirren sävy (1995 oli punertava) miltei toimintakunnossa Erityispiirteet uuni ja perustus graniittipelkoista, seinät haapahirttä, puintikunnossa käytetty viimeksi 1994,ruumenus

11. RAKENNUSHISTORIA Postitalojen historiaa: Tila sijaitsee Taipaleessa nykyisen valtatie 5 varrella. Tie syntyi aikoinaan Suuren Savontien Kuopiosta Iisalmeen johtavana osuutena. Syntyyn vaikutti 1600-luvulla Pietari Brahen perustamoma Kajaanin vapaaherrakunta, jonka hallintoviranomisten kirjeenvaihtoa varten tarvittiin kulkuyhteyksiä. Ruotsin 1636 postiasetuksen mukaisesti määrättiin valtateiden varsille postin kuljettajiksi vero- ym. vapauksia nauttivia postimiehiä (postitalonpoikia). Postitilojen tuli olla 2-3 peninkulman päässä poisistaan. Postinkuljetus piti tehdä ratsain täyttä neliä tai rivakkaa ravia. Postimiehiä mainitaan v. 1655-luvulta vuoteen 1681 (vapaaherrakunnan lakkauttamiseen) Iisalmen pitäjässä 7 kpl. Postitalojen paikoiksi mainitaan Onkivesi, Ollikkala ja Nerkoo, Palonen, Vieremänjärvi, Salahmi ja Nissilä. Muutamia näistä (esim. Ollikkala ja Nissilän taloja) kutsutaan edelleen postitaloiksi, vaikka virallinen toiminta päättyi 1900-luvun alussa. Postin kulku oli Kuopiosta pohjoiseen kulkevalla postilinjalla epävarmaa. Lähteissä (Pietikäinen) mainitaan postin kulkeneen aika-ajoin vain talvisin 1700 luvun alkupuolelle asti, koska varsinaisia maantie Tavinsalmesta (Maaningalta) oli tasoittamaton ja vaikeakulkuinen. Postitalojen rooli postinkuljetuksessa päättyi postinkuljetuksen siirryttyä juniin rautatierakentamisen myötä. Taipaleessa postitalo on sijainnut kuten Kievari ainakin jo 1755 (vrt.kartta kuvaliitteessä). Taloista muodostettiin omat tilat 1780-luvulla suoritetussa Isojaossa. Postitalon paikka on isojakokartassa nykyistä paikkaa lännempänä lähempänä rantaa (rautatien paikalla), josta piha rakennuksineen jouduttin siirtäämään rautatien rakentamisen (1900-1902) takia. Siirron yhteydesä rakennuksia osin uusittiin. Esim. asuinrakennukseen ja riiheen tehtiin porakivistä perustat ja sokkelit.eloaitan hirret käännettiin nähtävästi siirron yhteydessä(aitan seinässä on kaiverrus " K 1907 "). Asuinrakennus vuodelta 1900. Osa talon hirsirunkoa on vanhalla paikalla sijainneesta päärakennuksesta. Tupaosan seinät uusittiinkokonaan 1905 (tai 1915?). Rakennuksen nykyinen ilme on vuodelta 1962, jolloin sisätilojen lisäksi mm. ikkunat ja kuisti uusittiin. Asuinrakennusta vastapäätä on 1920-luvulla rakennettu hirsitunkoinen karjarakennus, jossa nykyisen omistajan vanhemmat pitivät karjaa 1980- luvulle asti. Navettaosan sisustus on säilynyt alkuperäisessä asussaan, eikä kylmilleen jääminen näytä aiheuttaneen routavaurioita(hiekkeáohjainen rakenuspaikka). Betonointityöt (syöttöpöytä, parret ja lattiat) teki navettaan 1920 Seth Mäkäräinen, joka teki valutöitä myös seudun muihin navetoihin. Navetan erityispiirteenä on taitettu sisälaipio (verhottu höylätylä paneelilla). Malli on saatettu saada Peltosalmen karjatalouskoulun navetasta. Lantala tuli aikakaudelle tyypillisesti rakennuksen rungkoon navetan ja tallin/muiden eläintilojen väliin. Navetan yläpuolella ei tullut heinäparvea. Rakennuksen talliosa purettiin 1950-60-lla ja tilalle rakennettiin lato. Pihan aikaisempi navetta sijaitsi nykyisen edessä. Asuinpihan kolmannella sivulla on 1920-luvun tyyliin (klassistissävytteinen luhtiaitta) kahdesta vanhasta aitasta yhdistetty luhtiaitta. Eloaitta, riihi ja paja sijaitsevat asuinpihan ulkopuolella. Milloin eloaitta rakennettiin alkuperäiselle paikalle ei tiedetä. Alimpien hirsikertojen salvaminen sisemmäs kuin varsinaiset seinät ja silloisten ulkoseinien kuluneisuus viittaavat kuitenkin 1800-luvun alkupuolelle Aitan takaseinä on nykyisin hyvin lähellä valtatietä. Perustukset ja alimmat hirret ovat jäänet tien alapuolelle (ongelmana tien valumavedet ym.)