Rakennus sijaitsee torin länsilaidalla. Edessä ovat kauppahalli ja vieressä IS:n entinen toimitalo.

Transkriptio

1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde POSTI Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Riistakatu 5b Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen Teollisuuskylä Oy ( ) Rakennus n:o 1. Nyk. Käyttö virasto- ja postitalo Alkup. Käyttö virasto- ja postitalo Rak.aika 1956 Suunnittelija Sylvi Erno, Rakennushallitus Kerrosluku 4 Perusta betoni Runko tiili Kattomuoto satulakatto Kate tiili Vuoraus rappaus, tiili Ulkovärit julkisivut vaalean keltaiset, katto punainen Kunto hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Valtion virastotalo rakennettiin torin reunalle Siihen sijoittui mm. Iisalmen postikonttori, joka oli toiminut Pohjolankadun ja Päiviönkadun kulmauksessa sijainneessa puutalossa. Rakennukseen sijoittuivat myös valtion puhelin ja lennätin. Lennätinasema oli aloittanut toimintansa jo rakennettiin lastauslaituri rakennus peruskorjattiin ja laajennettiin rakentamalla autotalli ja postin käsittelytilat. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennus sijaitsee torin länsilaidalla. Edessä ovat kauppahalli ja vieressä IS:n entinen toimitalo. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintää Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) eikä asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus on kaupunkikuvallisesti hallitseva rakennus, joka liittyy torimiljööseen. Posti edustaa 1950-luvun rakentamista. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

2 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA 2.krs 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Arvotus: Kohteen merkittävyys: Paikallinen

3 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde HOPINTALO Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Savonkatu 17b Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Juutisen Talo Oy ( ) Savonkatu 17 b Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö ravintola Alkup. käyttö pankki Rak.aika 1929 Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Runar Finnilä Kerrosluku (1) + 2 Perusta kivi Runko tiili Kattomuoto satulakatto Kate konesaumattu pelti Vuoraus rappaus Ulkovärit julkisivut vaalean keltaiset, sisäpihan puolella vaaleat, katto musta Kunto kohtalainen Erityispiirteet 1920-luvun klassismin piirteitä 11. RAKENNUSHISTORIA Suomen Kauppapankki Oy avasi 1910 haarakonttorinsa Iisalmessa yhteiskoulunopettaja Castrénin talossa Suomen Kauppapankki sulautettiin Helsingin Osakepankkiin. Castrénin leski myi talon 1926 ja tontin pankinjohtaja Anttoselle ja kauppias Paavo Huttuselle, jotka jakoivat tontin kahteen osaan. Itäpuolinen tontinosa myytiin HOP:lle 2-kerroksisen kivitalon rakentamista varten. Se valmistui Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa olivat pankkisali ja holvit, johtokunnan huone ja teehuone. Toisessa kerroksessa oli kaksi asuntoa uudenaikaisine wc- ja kylpyhuoneineen. Pankkisali oli juhlava pilareineen, tammikalusteineen ja ootrattuine seinineen osa tiloista muutettiin parturi-kampaamoksi ja 80-luvuilla rakennukseen tehtiin pieniä muutoksia. HOP:n Iisalmen konttori sulautui 1986 SYP:n sivukonttoriin pankkitilat muutettiin ravintolaksi, jolloin arvokas pankkisalin sisustus hävisi. Rakennus on säilynyt ulkoasultaan lähes alkuperäisessä muodossaan. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Hopintaloon on rakennettu kiinni 2- ja 4-kerroksiset pankki- ja liikerakennukset. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ( /YM) merkitty, ma1, maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) suojeltava rakennus. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) suojeltava rakennus sr LUETTELOINTIPERUSTE Eräs vuosisadan alkupuolen harvoista kivirakennuksista, joka on säilynyt julkisivuiltaan (uusklassismin piirteitä) lähes alkuperäisessä asussaan. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x x 17. Maisemallinen x

4 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen Arvotus: Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen

5 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde KAUPPAHALLI Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi IG Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kauppakatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen kaupunki Pohjolankatu Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö kauppahalli Alkup. käyttö kauppahalli Rak.aika 1926 Suunnittelija arkkitehti J.V. Strömberg Kerrosluku 1 + (1) Perusta lohkottu kivi Runko tiili Kattomuoto säterikatto, päädyt aumatut Kate konesaumattu pelti Vuoraus rappaus Ulkovärit julkisivut valkoiset, katto musta Kunto hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Torikauppiaita oli runsaasti jo viime vuosisadan loppupuolella ja kaupunki alkoikin kunnostaa torialuetta säännöllisen torikaupan järjestämiseksi. Vuonna 1912 vahvistetussa asemakaavassa toriksi määräytyi torialueen läntinen puolisko, Louhen- ja Riistakatujen välinen alue. Itäinen puolisko jäi luonnontilaiseksi niityksi. Torialueen ympärille istutettiin koivuja Vuosisadan loppupuolella torin läntisellä törmällä oli soittolava ja 1912 rakennettiin etelälaitaan mukavuuslaitos. Toripöydät oli tehtävä kaupungin antaman mallin mukaan. Torin reunamilla myytiin myös lauhkoista. Kauppahalli rakennettiin Rakennuksen suunnitteli arkkitehti J.V. Strömberg. ja urakoi K.A. Laurila. Siihen tuli 24 myymäläkoppia ja 4 isompaa myymälää, lihantarkastamo, kahvila 2. kerrokseen ja kellarivarastot. Hallissa oli siirtomaatavara-, leivontatuote- ja vaatekauppoja, jopa valokuvaamo. Kivirakenteinen kauppahalli oli jyhkeä poiketen selvästi lähistön matalista puutaloista. Samanaikaisesti kauppatoria täytettiin ja tasoitettiin. Talvisodan aikana halli oli puolustusvoimien käytössä ja 1939 siinä toimi ammuslataamo. Kauppahalli maalattiin 1970-luvulla nykyiseen väriinsä. Rakennuksessa on tehty viime vuosikymmeninä pieniä korjauksia. Ikkunat on uusittu. (Kts. kohde 96 s. 269) 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kauppahalli sijaitsee torin pohjoislaidalla. Länsipuolella on 1960-luvulla rakennettu linja-autoasema ja itäpuolella 4-kerroksinen Posti. Pohjoispuolella on liikerakennuksia. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ( /YM) merkitty, ma1, maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) suojeltava rakennus. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) suojelumerkintä sr-2.

6 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kauppahalli liittyy Iisalmen torikaupan historiaan ja on eräs harvoista säilyneistä vuosisadan alkupuolen kivirakennuksia Iisalmessa. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Maakunnallisesti merkittävä rakennus. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x x 17. Maisemallinen x 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA

7 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin ja kauppalan historia Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Rakennuspäällikkö Esa Hakala 22. LIITTEET Liite 1, sisätilojen korjaus LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen Arvotus: Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen

8 Liite 1 34 KAUPPAHALLI - Rakennuksen sisätilat on korjattu vuonna Tällöin esimerkiksi hallitilaa avarrettiin ja sisäänkäyntien viereisten huoneiden sisäänkäynnit viistottiin. Uusi pohjakuva ohessa.

9 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde LOUHENKATU Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Louhenkatu Iisalmi 9. Omistaja ja omistajan osoite Kiinteistö Oy Kauppapiha ( ) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö liikerakennus Alkup. käyttö sekatavarakauppa Rak.aika 1927, 1952 Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta kivi Runko tiili Kattomuoto satulakatto, pulpettikatto Kate konesaumattu pelti Vuoraus rappaus, tiili (laajennus) Ulkovärit Kunto Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Louhenkatu 5 rakennettiin vuonna 1927 Pohjois-Savon Sekatavarakaupan tontille. Elokuvateatteri Kaleva sai tilat rakennuksen yläkerrasta ja siirtyi niihin Siimeksen kaupan piharakennuksesta (Kauppakatu 19). Elokuvateatteria hoiti J.H. Nybacka 1940-luvun alkuun rouva Mimmi Farinin kanssa. Teatterin 238-paikkainen sali oli usein täynnä esityksissä, joita pidettiin 1930-luvulla kerran tai kaksi illassaan. Talvisodan jälkeen omistajaksi vaihtui Lea Farin ja 1958 Sampo Satamo, joka omisti teatterin aina sen lakkauttamiseen 1965 saakka. Rakennuksessa toimi mm. valokuvaamo O. Marjoniemi. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennuksen molemmin puolin on 2-kerroksisia liikerakennuksia. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava (OYK ) rakennus sijaitsee kaupallisen kehittämisen kohdealueella. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) suojelumerkintä sr LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus edustaa 1920-luvun kivirakentamista ja on harvoja keskustassa säilyneitä vuosisadan alkupuolen säilyneitä liikerakennuksia. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

10 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA

11 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Tapio Kervinen Päiviönkatu LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Juuso Väisänen Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen Arvotus: Kohteen merkittävyys: Paikallinen

12 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde KAUPPAKATU 19 (ENT. SIIMESKULMA) Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kauppakatu Iisalmi 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen Liikekeskus Oy, Kauppakatu IISALMI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o Nyk. käyttö liikerakennus liikerakennus Alkup. Käyttö asuin- ja liikerakennus makasiini Rak.aika 1890-luku (?) 1890-luku (?) Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta kivi kivi Runko hirsi hirsi Kattomuoto satulakatto satulakatto Kate konesaumattu pelti konesaumattu pelti Vuoraus vaakapontti, yläosassa pystypontti vaakapontti ja levy (kadun puolella), hirsi Ulkovärit julkisivut tumman keltaiset julkisivut tumman keltaiset listat punaruskeat listat punaruskeat katto harmaa katto harmaa Kunto kohtalainen Erityispiirteet käynti kulmasta kaarevat frontonit, joissa puolipyöreät ikkunat 11. RAKENNUSHISTORIA Kauppias Olli Parviainen rakensi talon tontilleen n:o 24, toriaukion ja maantien kulmaukseen (1). Siinä hän asui vuodesta 1862 lähtien ja siihen hänen kauppansakin vakiintui. Parviaisen kauppa oli kauppalan suurin ja kauppias oli varsin varakas. Parviaisen kuoltua liikettä jatkoi entinen puotiapulainen Erik Wäänänen. Kauppa ajautui kuitenkin konkurssiin 1880-luvulla. Kauppias Kalle Niskanen, joka muutti Iisalmeen 1899 ja harjoitti liiketoimintaa, osti 1904 rakennuksen pankinjohtaja N.J. Hjelmmannilta ja alkoi harjoittaa myös ase- ja ampumatarvikekauppaa. Vuosina hän teki myös tukkukauppaa. Liikkeen henkilökunta nousi suurimmillaan pariinkymmeneen Niskanen möi talonsa apteekkari Siimekselle, joka perusti rakennukseen rohdoskaupan. Rakennuksen nimeksi vakiintui Siimeksen talo Oulun Villatehdas Oy avasi sivumyymälänsä Siimeksen sivurakennuksessa. Kauppias Niskasen makasiinirakennukseen (2) järjestivät leskirouva M. Fariin ja herra U. Nybacka 1916 elokuvateatterin, jonne laitettiin lämmitystä varten rautaiset kamiinat. Rakennuksen siirryttyä apteekkari Siimekselle tämä otti 1927 teatterihuoneen omaan käyttöönsä ja aloitti elokuvateatteri Tähden toiminnan. Talvisodan aikana, kun kauppahalli oli puolustusvoimien käytössä ja siinä toimi ammuslataamo, siirrettiin hallimyymälät tilapäisesti elokuvateatteriin. Makasiinirakennus on toiminut myös liiketiloina, työhuoneena ja korjaamona.

13 Kangaskaupoista merkittäväksi nousi Villanvaihtoliike ja Kangaskauppa Alli Siimes vuodesta 1931 lähtien. Varsinkin sota-aikaan asiakkaat toivat villoja ja lumppuja Kymenlaaksoon Harjun tehtaalle toimitettavaksi ja saivat tilalle kangasta. Villan välitys loppui 1960-luvulla valmistui pohjoispuolelle uusi kaksikerroksinen liikerakennus (3) liike otti käyttöön toiminimen Siimeskulma. Vanhojen valokuvien perusteella rakennukset olivat alkuaan aumakattoisia. Vuosien kuluessa rakennuksiin on tehty useita muutoksia toiseen kerrokseen rakennettiin asunto, jolloin Pohjolankadun puoleiseen julkisivuun tehtiin frontoni. Katujulkisivujen kapeat ikkunat muutettiin suuriksi näyteikkunoiksi. Samoihin aikoihin pohjoispäädyssä ollut aumakattoinen lasikuisti purettiin. Makasiinirakennuksen kadunpuoleiset päätyikkunat muutettiin 1939 leveiksi näyteikkunoiksi ja 1963 katupäätyä levennettiin arkkitehti L.V. Huttusen suunnitelmien mukaan ja se sai nykyisen asunsa. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennukset sijaitsevat torin laidassa, Pohjolankadun ja Kauppakadun kulmauksessa. Rakennusten molemmin puolin on kaksikerroksisia liikerakennuksia. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Maakuntakaava 2030 ( /YM) rakennus sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Pohjolankadun alueella. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) kaupallisen kehittämisen kohdealuetta. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) ei suojelumerkintää, rakennukset kaupunkikuvallisesti arvokkaita. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennukset ovat ainoat säilyneet toria reunustaneista puisista liikerakennuksista. Ne sijaitsevat kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla etelän suunnasta kaupunkiin tultaessa ja reunustavat torialuetta. Rakennusten arvoa heikentävät niihin tehdyt muutokset. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

14 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA

15 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Juuso Väisänen Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Arvotus: Kohteen merkittävyys: Paikallinen

16 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde MAATALOUS-OSAKE-PANKIN TALO (TAIKATALO) Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Savonkatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen Vinanssikulma Oy PL Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö liikerakennus Alkup. käyttö pankki Rak.aika 1924 Suunnittelija arkkitehti Kerttu Rytkönen Kerrosluku (1) + 1 Perusta lohkottu kivi Runko hirsi? Kattomuoto satulakatto, päädyssä aumakatto Kate konesaumattu pelti, tiili Vuoraus vaakapontti Ulkovärit julkisivut vaaleanpunaiset, listat valkoiset, katto punainen Kunto kohtalainen (vesikatto vuotaa) Erityispiirteet leveät pilasterit, sisäänkäynnin ja ikkunoiden koristeaiheet 11. RAKENNUSHISTORIA Suomen Maatalous-osake-pankilla oli vuodesta 1919 haarakonttori Iisalmessa. Se suuntautui maanviljelijöiden maatalousharrastusten tukemiseen ja sai asiakaskuntansa maaseudulta. Iisalmen Osuusmeijerikin siirsi sinne tilinsä. Pankki rakennutti oman talon 1924 Savonkadun ja Riistakadun kulmaukseen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Kerttu Rytkönen. Sisäänkäynti pankkiin oli rakennuksen kulmasta. Pankkisalin lisäksi oli johtajan huone, holvitilat ja kahvihuone. Rakennuksessa oli lisäksi 5 myymälätilaa pankin sivukonttori lakkautettiin. Pankin tilat muutettiin myymäläksi ja tässä yhteydessä tehtiin Savonkadun puolelle ikkunamuutoksia. Rakennuksen eteläpuolella Riistakadun suuntaisesti sijaitsi 2-kerroksinen kivi- ja puurakenteinen liikerakennus, joka purettiin ja sen taakse rakennettiin uusi liikerakennus LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennuksen eteläpuolella on 1970-luvulla rakennettu 2-kerroksinen liikerakennus ja länsipuolella 4- kerroksinen asuinkerrostalo. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ( /YM) merkitty (ma1) maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) suojeltava rakennus. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) suojelumerkintä sr LUETTELOINTIPERUSTE Taikakatalo edustaa 1920-luvun liikerakentamista ja on eräs harvoja säilyneitä vuosisadan alkupuolen liikerakennuksia. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Savonkadun ja Riistakadun kulmauksessa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

17 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA 1966

18 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Iisalmen Osuuspankki / Toimitusjohtaja Eero Mähönen 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen Arvotus: Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen

19 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde LINJA-AUTOASEMA Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi IP Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kauppakatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen kaupunki Pohjolankatu Iisalmi Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö linja-autoasema Alkup. käyttö linja-autoasema Rak.aika 1965 Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Kauko Tiihonen Kerrosluku 1 Perusta betoni Runko betoni Kattomuoto tasakatto Kate Vuoraus puhdasvalubetoni, betoni-seinäelementti, kupari Ulkovärit valkoinen Kunto hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Autoliikenne alkoi kasvaa 1920-luvulta lähtien laiva- ja junaliikenteen kilpailijaksi. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät seudulla Kaupunki varasi 1928 Pohjolan- ja Louhenkatujen välistä Kauppakadun eteläiseltä reunalta paikan linja-autoille, linja-autopirssin. Linja-autoasema rakennettiin Kauppakadun varteen Kansallis- Osake-Pankkia vastapäätä Kaupunki järjesti arkkitehtikilpailun linja-autoaseman suunnittelemiseksi. Uusi linja-autoasema rakennettiin 1966 arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnitelmien mukaan. Rakennuksen keskiosaan sijoittui kahvila-ravintolaodotushalli -tilasarja, eteläpäätyyn matkahuollon tilat ja pohjoispäätyyn myymälätiloja. Kts. kohde 96 Tori s LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennus sijaitsee toriaukion keskellä jakaen aukion varsinaiseen torialueeseen ja linja-autojen laiturialueseen. Rakennuksen länsipuolella on 1920-luvulla rakennettu kauppahalli. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. (2011, Pohjois-Savon liitto) linja-autoasema on yksi alueen maakunnallisesti merkittävistä rakennuksista. Pojois-Savon maakuntakaava 2030 ( ) ei merkintää rakennuksen arvottamisesta. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) merkintä kaupallisen kehittämisen kohdealue, ei suojelumerkintää. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus edustaa 1960-luvun arkkitehtuuria ja sijaitsee kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla torialueen keskellä. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen x

20 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA

21 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 23. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Rakennuspäällikkö Esa Hakala Arvotus: Kohteen merkittävyys: Paikallinen 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen

22 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO ALUEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Alue 2. Kunta Iisalmi TORI Kylä / Kaupunginosa 5. Omistaja(t) 1 Iisalmen kaupunki Pohjolankatu Iisalmi 6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Viime vuosisadan loppupuolelta tämän vuosisadan alkukymmenille olivat kaupan kannalta vilkasta aikaa ja torista muodostui sataman ohella kaupungin talouselämän keskus. Torikaupan järjestely olikin uudelle kaupungille ensimmäinen huomattavampi järjestely. Torikaupan järjestelyvuonna 1895 torikauppiaita ilmoittautui maistraatille 20. Ensimmäisen luvan torikaupan harjoittamiseen sai kirjansitoja Eero Savolainen, joka sai myydä pientä rihkamatavaraa, ruokatavaroita, omaa tekoa, lukukirjoja ja leivoksia. Aluksi myynti tapahtui pöydiltä, mutta myöhemmin ruokatavaraa sai myydä myös lauhkasta. Lauhka oli rakennettava maistraatin antaman piirustuksen mukaisesti. Vuosisadan alun torialukiota reunustivat 1875 istutetut koivut. Koivukujan vierellä oli lauhkoja. Torin läntisellä törmällä oli soittolava. Itäpuolista niittyaukiota ympäröi aita. Jo W.Forssin 1857 laatimassa asemakaavassa tori oli sijoitettu kahden korttelin kokoisena nykyisen torin ja linjaautoaseman alueelle. Alfred Sjöströmin 1877 laatimassa asemakaavassa tori sijaitsee samalla paikalla kuin Forssin kaavassa V.O Lillen laatimassa asemakaavassa toriksi määräytyi torialueen läntinen puolisko, Louhen- ja Riistankatujen välinen alue. Nykyisen linja-autoaseman kohdalle oli piirretty puistosommitelma. Kaupunki alkoi kunnostaa torialuetta 1912 asemakaavan vahvistamisen jälkeen säännöllisen torikaupan järjestämiseksi. Aluetta tasattiin hiekalla. Paikoin sitä jouduttiin ajamaan jopa 1.5 m paksulti. Itäinen puolisko jäi luonnontilaiseksi niityksi. Torin etelälaitaan rakennettiin mukavuuslaitos. Torin luoteiskulmaan rakennettiin kauppahalli 1926 arkkitehti J.V. Strömbergin suunnitelmien mukaan. (1) Halliin tuli 24 myymäläkoppia ja 4 isompaa myymälää, lihantarkastamo, kahvila ja kellarivarastoja. Torimyynti tapahtui hallin länsi- ja eteläpuolella. Autoliikenne, mukaan luettuna linja-autot, alkoi kasvaa 1920-luvulta lähtien. Kaupunki varasi 1928 linja-autoille kauppahallin vierestä Kauppakadun varresta paikan linja-autoille, linja-autopirssin. Ensimmäinen, puurakenteinen linja-autoasema rakennettiin Nykyinen linja-autoasema rakennettiin 1965 arkkitehtitoimisto Kauko Tiihosen suunnitelmien mukaan torialueen keskelle niin, että länsipuolelle jäi varsinainen torialue ja itäpuolelle linjaautoaseman aukio pysäköintialueineen. (2) Alueen itäreunassa on lasi-teräsrakenteinen arkkitehti Raimo Saarenvirran suunnittelema taksiasema. (3) Raatihuone torin itäreunalla rakennettiin 1899 Iisalmen reaali- ja porvarikouluksi. (4) Postitalo rakennettiin torin länsireunaan (5) 7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET Kauppahalli, Linja-autoasema, Raatihuone, Posti 8. SÄILYMISEDELLYTYKSET Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ( ) alue merkitty, ma1, maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) mainittu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi alueeksi.

23 9. LUETTELOINTIPERUSTE Tori on ollut Iisalmen talouselämän keskus. Torialueella ja sen ympäristössä on edustavia rakennuksia eri aikakausilta. Torialue on kaupunkikuvan kannalta keskeinen alue. 10. Rakennushistoriallinen 11. Historiallinen x x 12. Maisemallinen x 13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

24 14. VALOKUVAT 15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 16. LIITTEET 18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen Helena Naukkarinen Arvotus Mirja Nuutinen Päivitys Tuija Heikkinen Arvotus: Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen

25 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde YLÄ-SAVON OSUUSLIIKE Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Savonkatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Jarmo Lajunen Oy Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö liikerakennus Alkup. käyttö liikerakennus Rak.aika 1953, laajennukset 1961,1962,1968 Suunnittelija Kerrosluku (1)+3 Perusta Runko Kattomuoto satula Kate Vuoraus rappaus Ulkovärit vaalea Kunto hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Iisalmen Työväen Osuuskauppa r.l. oli perustettu vuonna Myymälällä oli pieni kiinteistö Kauppakadun ja Riistakadun kulmauksessa. Vuonna 1923 valmistui keskustoimipaikka vuokrakiinteistöön Kauppakadun varteen tontille nro 16. Vuonna 1924 nimi muuttui Työväen Osuusliike Taisto r.l:ksi. Laman aikana Osuusliike joutui keskusjärjestön valvontaan ja 1932 nimeksi muutettiin Ylä-Savon Osuusliike. Liike selvisi veloistaan ja luvun lopulla se osti itselleen yhden Iisalmen parhaita liiketontteja, Savonkadun ja Pohjolankadun kulmatontin. Sotien jälkeen se toteutti suuren rakennushankkeensa: Savonkatu 20:een nousi vuosina uusi liiketalo, jossa oli konttori- ja myymälätilojen lisäksi kaksi ravintolaa vaihteessa liikettä uudistettiin poistamalla osastojen väliseiniä ja siirtymällä ns. yhteismyymälään. Vuosina rakennusta laajennettiin ja ajanmukaistettiin. Laajennuksen valmistuttua rakennuksessa aloitti toimintansa Kaupunginhotelli, jossa oli 15 hotellihuonetta ja sauna. Hotellin keittiö hoiti ja valvoi I luokan ravintolan ja II luokan ravintolan ja baarin toimintaa. Rakennuksen sisätiloissa on tehty lukuisia muutoksi 1970 ja 1980-luvuilla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Sijaitsee Pohjolankadun ja Savonkadun kulmassa Savonkadun eteläpuolella. Vilkasliikenteisen Savonkadun puolella vastapäätä sijaitsevat 1963 rakennettu liiketalo (inventoitu nro 109) sekä 1929 rakennettu HOP:n talo (inventoitu nro 34). Rakennuksen länsipuolella on 1955 rakennettu Iisalmen Osuuskaupan talo (inventoitu nro 123). Rakennuksen eteläpuolella on 1800-luvun lopulla rakennettu entinen Siimeskulma (inventoitu nro 44). 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ( /YM) rakennus sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Pohjolankadun alueella. Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) merkintä kaupallisen kehittämisen kohdealue. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) merkintä s-1 Savonkadun puoleinen osa on kulttuurihistoriallisesti arvokas katunäkymä, joka tulee huomioida sitä kehystävien rakennusten julkisivusuunnittelussa ja rakentamisessa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus selkeine ikkunarivistöineen on esimerkki 1950-luvun niukkaeleisestä jälleenrakennuskauden liikerakentamisesta. Oli Iisalmen ensimmäinen kolmikerroksinen uudenaikainen liikerakennus. Sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla ja on osa kaupungin elinkeinoelämän historiaa. 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X

26 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA Asemapiirros vuodelta 1997:

27 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kaupungin rakennusvalvonta Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Tuija Heikkinen SUULLISTA TIETOA ANTANEET

28 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä-Suomi 3. Kohde IISALMEN OSUUSKAUPPA Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Savonkatu Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen Hotellikiinteistö Oy/ Tapiola Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö liikerakennus Alkup. käyttö liikerakennus Rak.aika 1955 Suunnittelija Kerrosluku (1)+4 Perusta betoni Runko Kattomuoto satula, osassa rakennusta pulpetti Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto hyvä Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Osuustoimintayrityksillä oli vuosisadan alkupuolelta lähtien merkittävä asema Iisalmen liike-elämässä. Vuonna 1905 perustettu Iisalmen Osuuskauppa r.l. sijaitsi Savonkadun ja Louhenkadun kulmauksessa vuoden 1923 aikana valmistuneessa puutalossa. Myymälä toimi sekatavarakauppana ja palveli pääasiassa maaseudulta tulevia asiakkaita. Iisalmen Osuuskauppa rakensi vuonna 1955 leipomon ja kondiittoriliikkeen ja ravintolan entisen myymälän viereen. Myymälä uudistui perusteellisesti vuonna 1964, kun avattiin Tavaratalo Koljonvirta. Osuuskauppa siirtyi vähitellen vanhan ajan sekatavarakaupasta 1960-luvun uudenaikaiseksi valintamyymäläksi. Vuonna 1969 rakennettiin Hotelli Koljonvirta, johon kuului ravintolan ja kabinettitilojen lisäksi hotellihuoneita. Hotellin nimi siirtyi vähitellen koko liikkeen nimeen ja syntyi Osuuskauppa Koljonvirta. Rakennukseen on tehty useita laajennuksia: mm. laajennukset 1962 ja 1969, ulkoilmaravintola LÄHIYMPÄRISTÖ Viereinen kiinteistö samassa korttelissa on Ylä-Savon Osuusliikkeen 1953 rakennettu talo (inventoitu nro 110) ja vastapäätä Savonkadun toisella puolen vuonna 1929 rakennettu HOP:n talo (inventoitu nro 34). Ympärillä on muuten 1970 ja 1980-luvulla rakennettuja liiketaloja. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) merkitty kaupallisen kehittämisen kohdealueeksi. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta (20xx) merkintä s-1 Savonkadun puoleinen osa on kulttuurihistoriallisesti arvokas katunäkymä, joka tulee huomioida sitä kehystävien rakennusten julkisivusuunnittelussa ja rakentamisessa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE On esimerkki 1960-luvun liikerakentamisesta. Sijaitsee keskeisellä paikalla Savonkadun varrella. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X

29 18. OTE PERUSKARTASTA 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA TAI ASEMAPIIRROS SISÄTILOISTA Julkisivu 1954: Julkisivu 1967:

30 20. VALOKUVAT 21. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin historia Iisalmen kulttuuriympäristö keskustaseutu (2014) 22. LIITTEET 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Tuija Heikkinen SUULLISTA TIETOA ANTANEET

31 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus Koordinaatit 7. Osoite Kauppakatu RAKENNUKSEN KUVAUS 2. Kohde Kauppakatu 17 (ent. KOP:n talo) 5. Kohdetyyppi Pankkirakennus 3. Numero Omistaja ja omistajan osoite Stelexon Oy / Kauppakatu 13 Rakennus n:o Nyk. käyttö liike / asuinrakennus Alkup. käyttö liike / asuinrakennus, rakennettu Pankkirakennukseksi jossa 2 asuinhuoneistoa yläkerrassa. Rak.aika 1963 Suunnittelija K. A. Pinomaa, arkkitehti SAFA, Vuorimiehenkatu 27 A 15, Helsinki Kerrosluku (1)+2 Perusta betoni Runko betoni Kattomuoto tasakatto, keskiosassa käännetty harjakatto Kate 3 kert. huopakate, tumma harmaa Vuoraus harmaa tiili / valkoinen marmori, kupari, katon pystypinnoissa keraaminen mineriittilevy Ulkovärit tumma harmaa / valkoinen marmori / kupari Kunto Rakennus vaikuttaa silmämääräisesti hyväkuntoiselta Erityispiirteet Rakennuksen arkkitehtuuri pääsisi paremmin esille, jos Kauppakadun varren valokyltitystä vähennettäisiin/ muutettaisiin rakennuksen arkkitehtuuriin sopivammaksi. 10. RAKENNUSHISTORIA Vuonna 1963 rakennustöiden yhteydessä tontille rakennettiin myös Louhenkatu 2:een vaatimattomampi yksikerroksinen myymälärakennus. Vuonna 1980 rakennukseen tehtiin laajennus katolle konehuonetta varten. Samassa yhteydessä uusittiin ikkunoita ja julkisivun valomainoksia. Sisällä tehtiin seinä porrashuoneeseen. Vuonna kerroksen länsisiiven asuinhuoneisto muutettiin toimistotiloiksi. Vuonna 1986 pankin tiloihin remontoitiin tilat pankkiautomaatille. Vuonna 1996 rakennuksen valomainoksia uusittiin. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennus sijaitsee Iisalmen ydinkeskustassa, torin laidalla. Rakennus muodostaa kaupunkikuvallisesti parin toriaukiolla sijaitsevan linja-autoaseman kanssa, joka on saman aikakauden rakennus. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (OYK ) merkintä kaupallisen kehittämisen kohdealue. Asemakaavaehdotuksessa AK_360_Ydinkeskusta(20xx) yleismääräys :julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen räystäslinjaan ja julkisivuvärityksessä tulee noudattaa yhtenäistä linjaa ja sopeutua toria ympäröivien rakennusten julkisivujen väreihin. Suunnittelussa tulee huomioida erityisesti kauppahalli. 13. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus on Iisalmen ydinkeskustan harvoja 1960-luvun modernismin rakennuksia ja esimerkki pankkirakentamisesta Iisalmessa. Rakennus on suunniteltu tyylipuhtaasti ja sen rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Se on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennus muodostaa parin samalla aikakaudella rakennetun linja-autoaseman kanssa ja sijaitsee tärkeällä paikalla Torin reunalla. 14. Rakennushistoriallinen X 15. Historiallinen 16. Maisemallinen X

32 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS Asemapiirros: Julkisivu Kauppakadulle: Julkisivu Louhenkadulle:

33 18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Pohjapiirros 1. kerros Pohjapiirros 2. krs

34 19. VALOKUVAT Julkisivu Kauppakadun suuntaan Näkymä linja-autoasemalta Näkymä torilta Louhenkadulle, KOP:n talo oikealla KOP:n talo Kauppakadulta, vieressä ns. Siimeskulman rakennukset 20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Iisalmen kaupungin rakennuslupa-arkisto 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 21. LIITTEET 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Annika Tuohimaa, Arvotus: Kohteen merkittävyys: