1 Vaasan hallinto-oikeudelle Päätös, johon haetaan muutosta: Lounais-Suomen ympäristökeskus ympäristölupapäätös 31.5.2006 nro 36 YLO dnro LOS-2004-Y-1106-121 Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä koskien Turun seudun jätehuolto Oy:n ympäristönsuojelulain 35 mukaista hakemusta, joka koskee Topinojan jätekeskuksen nykyisen loppusijoitustoiminnan jatkamista nykyisellä täyttöalueella 31.10.2007 asti, uuden alueen käyttöönottoa ja nykyisen täyttöalueen sulkemista 31.10.2007 jälkeen. Ympäristöluvan hakija: Turun Seudun Jätehuolto Oy Valittajat: Erik Tanner, Hanna Nurmi ja valtakirjoista ilmenevät muut asianosaiset, Turku Lounais-Suomen ympäristökeskus on 31.5.2006 antamallaan ympäristölupapäätöksellä myöntänyt Turun Seudun Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan Turun kaupungissa sijaitsevan Topinojan jätekeskuksen toimintaan. Lupa on myönnetty edellyttäen, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen asettamia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Vaatimuksemme: 2 Vaadimme, että Topinojan kaatopaikalle myönnetty ympäristölupahakemus käsitellään uudestaan. Syynä tähän ovat puutteelliset taustatiedot Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonasta ja lopputuotteesta., joita on käytetty ympäristölupaa myönnettäessä. Vaadimme, että Turun jätteenpolttolaitoksen lopputuotetta ja lentotuhkaa ei saa lainkaan sijoittaa Topinojan kaatopaikalle sen äärimmäisen myrkyllisyyden ja pölyävyyden vuoksi. Topinojan kaatopaikan lähiympäristö tulee tutkia vähintään päätuulensuunnan vastapuolelta ja ottaa tarvittavat näytteet maaperästä. Ympäristöstä tulee tutkia dioksiini-, furaani- ja raskasmetallikertymät. Kaatopaikalle koko jätteenpolttolaitoksen toiminnan aikana vietyjen polttojätteiden koostumus pitää tutkia. Topinojan jätekeskuksen hajupäästöt on saatava loppumaan. Perustelut vaatimuksellemme: Ympäristösuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1. terveyshaittaa 2. merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa 3. maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumista 4. erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista 5. eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Kaatopaikan sijainti 3 Ympäristöluvassa ja lupahakemuksessa on epätarkkuuksia Topinojan kaatopaikan sijainnin suhteen. Kaatopaikka ei sijaitse 6 kilometrin päässä Turun kauppatorista, vaan 5 kilometrin päässä. Halisten asutusalueelle on matkaa 1,2 kilometriä eikä 2 kilometriä. Räntämäen kaupunginosa sijaitsee myös 1,2 kilometrin päässä, eikä sitä mainita ympäristöluvassa tai hakemuksessa lainkaan. Vallitsevien tuulten alapuolella on Liedossa Ilmarinen noin kahden kilometrin päässä. Vallitsevien tuulten alapuolella sijaitsee mm. Paimalan koulu alle 400 metrin päässä kaatopaikasta. Kaatopaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita elintarvikealan yrityksiä ja muita palveluyrityksiä. Huonosti hoidetuilta kaatopaikoilta voi levitä haitta-aineita ilmaan, ympäröivään maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin (Liite 2). Turun jätteenpolttolaitoksen polttojäte (sekä arinakuona että lopputuote) on koko laitoksen toiminnan ajan viety Topinojan kaatopaikalle. Vuonna 2004 Lounais-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt ongelmajätteeksi luokitellun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittamisen Topinojan kaatopaikalle (Ympäristölupa s. 28/49). Päätöksestä huolimatta pohjakuona on toimitettu Topinojan kaatopaikalle. Jätteenpolttolaitoksen polttojätteen koostumuksesta ja käsittelystä Kun on tutkittu Topinojan kaatopaikalle viedyn Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonaa, on käytetty (Tutkimusselostus PRO3/368/04) (Liite 3) muistion taustaaineistona sivun 2 taulukko 1:n mukaiset näytteet. Näytteistä puuttuvat kokonaan Turun jätteenpolton päästömittaukset 2005 (Liite 4), jossa dioksiinien ja furaanien pitoisuudet arinakuonassa verrattuna vuoden 2003 (Liite 5) arvoihin ovat 114-kertaiset ja lopputuotteessa vastaavat 1278-kertaiset. Vuonna 2003 arinakuonassa oli dioksiinia ja furaania 0,356 ng/g ja vuonna 2005 40,7 ng/g. Lopputuotteessa vastaavasti dioksiinia ja furaania 0,193 ng/g ja vuonna 2005 246,8 ng/g. Vuoden 2005 mittaukset on tehty
4 11.5.2005 ja ne ovat olleet saatavana 28.9.2005 viranomaisilla. Nämä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon ympäristölupaa myönnettäessä. Syy dioksiinien ja furaanien merkittävään lisääntymiseen on todennäköisesti poltettavan sekajätteen epätasainen laatu. Tämä johtunee lajittelun puutteesta ja siitä, että poltettavaa jätettä ei kontrolloida. Vuonna 2003 oli arinakuonassa 630 mg/kg lyijyä ja vuonna 2005 oli pitoisuus noussut 2100 mg/kg. Lentotuhkassa oli vuonna 2003 lyijyä (Pb) 2600 mg/kg ja vuonna 2005 oli lyijyn pitoisuus lentotuhkassa 4300 mg/kg. Koko sen 30 vuoden aikana, kun jätteenpolttolaitoksen kuonat on loppusijoitettu Topinojan kaatopaikalle, ei niitä ole kaatopaikalla inventoitu tai niiden koostumusta tutkittu. Pohjakuonan liukoisuus on tutkittu ensimmäisen kerran vasta vuosina 2003 2004 (ympäristölupa s. 31). Myöskään kaatopaikan ympäristöä, sen maaperää ja vesistöjä ei ole tutkittu. Liukoisuuden tutkiminen ei ole riittävää, sillä pohjakuonan ainesosat (mm. dioksiinit ja furaanit) ovat rasvaliukoisia eli eivät liukene veteen, mutta sitoutuvat lietteeseen ja kulkeutuvat sen mukana jäteveteen (viemärilaitokselle) ja pintavesien mukana ojiin. Pintavesistä on tutkittu BOD 7ATU -arvo ja ammoniumtyppipitoisuus. Nämä tulokset viittaavat siihen, että kaatopaikka saastuttaa ympäristöään. Myrkkyjen, kuten eri dioksiinien ja furaanien, pitoisuuksia ympäristössä ei ole kuitenkaan tutkittu lainkaan. VTT:llä teetetyt tutkimukset eivät ole ajan tasalla, koska ne on tehty vuosien 2003 2004 mittaustuloksista. Sekä arinakuona että lopputuote, joka sisältää lentotuhkan, ovat niin hienojakoisia, että ne kuivuttuaan pölisevät ja siirtyvät ympäristöön. Vallitsevien tuulten alapuolella sijaitsee mm. Paimalan koulu alle 400 metrin päässä kaatopaikasta. Mikäli jätteenpolttolaitoksen kuona peitetään biojätteillä, se aiheuttaa lisää ongelmia, sillä ne reagoivat keskenään Ympäristöluvan sivulla 32 puhutaan ikäännyttämisestä ja kerrotaan, että sillä on liukoisuutta vähentävä vaikutus. Dioksiinit ja furaanit eivät ole liukoisia ja niiden kuoleentumisaika vaihtelee tutkimusten mukaan noin viidestätoista kuuteenkymmeneen vuoteen. Niiden osalta siis ikäännyttämisestä puhuminen on harhaanjohtavaa.
Viimeisimmät tutkimukset mm. Isossa Britanniassa ja Japanissa osoittavat, että kaatopaikoille ja täytemaaksi sijoitetusta jätteenpolttolaitosten polttojätteestä siirtyy POP-yhdisteitä mm. dioksiinia ja furaaneja ympäristöön mm. kaatopaikkakaasujen mukana ja kaatopaikkapalojen savukaasuissa. Lisäksi nämä yhdisteet leviävät suotovesien mukana. (Liite 6, s.19) 5 Topinojan kaatopaikan jätevedet Turussa kaatopaikan jätevedet ohjataan suoraan jäteveden puhdistuslaitokselle, joka ei pysty puhdistamaan niistä myrkkyjä (dioksiineja, furaaneja ja raskasmetalleja), vaan ne menevät mereen satama-altaaseen. Osa siirtyy lietteen mukana lietteenkäsittelyyn, josta ne siirtyvät multaan, jota käytetään viherrakentamiseen. Nykyään mm. Ruotsissa kaatopaikoilla on omat jäteveden puhdistusjärjestelmät, joissa jätevedet ohjataan ensin hiekkasuodattimeen ja sen jälkeen aktiivihiilisuodattimeen, jonka jälkeen vesi ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Polttolaitoksen kuonan sijoittaminen tulevaisuudessa Uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemuksessa esitettiin, että jätteenpolttolaitoksen tuhkat tullaan toimittamaan niiden paikkakuntien kaatopaikoille, joista poltettava jäte tuodaan. Nykyisessä jätteenpolttolaitoksessa muodostuvan polttojätteen määrä on noin 25 % ja poltettavan jätteen määrä on noin 50 000 t. Suunnitellussa uudessa jätteenpolttolaitoksessa poltettaisiin 150 000 t jätettä vuodessa ja polttojätettä syntyisi 33 % poltettavan jätteen määrästä. (Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemus). On kohtuutonta sijoittaa tämä polttojäte kokonaisuudessaan alle viiden kilometrin päähän Turun keskustasta asutusalueiden kupeeseen.
Hajuhaitta 6 Topinojan jätekeskuksen hajuhaitat ovat edelleen merkittävät, vaikka niitä on saatu vähenemään aikaisempaan verrattuna. Topinojan kaatopaikalta leviää ajoittain erittäin voimakasta lemua. Aumakompostoinnissa tai varastoitaessa kompostimateriaalia ulkona voi tuulen ja valumavesien mukana levitä hajuja, pölyjä ja mikrobeja ympäristöön. (Liite 2) Voimakasta hajua esiintyy lähes päivittäin loppukesällä ja syksyllä sekä kevättalvella ja keväällä. Kaatopaikalla syntyy myös ajoittain kaatopaikkapaloja, joista aiheutuu erityisen voimakasta käryä ja löyhkää, joka leviää kilometrien päähän. Merkittävä ongelma ovat myös kaatopaikkapalot, joissa epätäydellisen palamisen tuloksena syntyy dioksiineja sekä PCB- ja PAH-yhdisteitä. (Liite 2) Sijaintipaikan vuoksi tulee ympäristöluvan määräysten olla niin tiukat kuin laki ja asetukset ja EU-direktiivit edellyttävät. Turussa, kesäkuun 27. päivänä 2006 Laati: Erik Tanner Hanna Nurmi (Sekä omasta puolesta asianosaisena että muiden valtakirjoista ilmenevien asianosaisten valtuuttamana) (Liite 7)
Pyydämme ilmoittamaan päätöksestä alla olevaan osoitteeseen. 7 Erik Tanner Liitteet Liite 1 Ympäristölupapäätös Liite 2 Ympäristöterveys 3 ov, Kuopion yliopisto, www-oppimateriaalit tulostettava versio http://www.uku.fi/avoin/ymp_terveys/oppimateriaali/ymp_tulostus2.pdf Liite 3 Taustamuistio Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan tutkimuksista/vtt Liite 4 Turun jätteenpolttolaitoksen päästömittaukset 2005 (3 sivua) Liite 5 Turun jätteenpolttolaitoksen päästömittaukset 2003, yhdyskuntajätteen polttolaitos, yhteenvetoraportti (5 sivua) Liite 6 A Review of the Current Source Inventories for Dioxin and Dioxin-like PCBs for Air, Soil, & Water with view to updating Emission Factors/Estimates and Inclusion of New Sources. Final report. Netcen/ED48412/R1. April 2006 http://www.defra.gov.uk/environment/chemicals/pdf/dioxinsreview-final0604.pdf Liite 7 Valtakirjat