TERVEYTTÄ LUONNOSTA Hoivaa ja voimaa hämäläisestä luonnosta Green Care seminaaripäivä 25.4.2012 Titta Jylhänkangas Metsähallitus/Hämeen luontokeskus

Samankaltaiset tiedostot
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Maatiaisperunaopastus perinnetiloilla. Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT)

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

LUONTO-OHJELMAT ALAKOULULAISILLE

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

NATURA VERKOSTO

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

LUONTO LISÄÄ LIIKETTÄ

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttaa potkua hyvinvoinnille ja esteitä syrjäytymiselle

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Ilmaisun monet muodot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Luonto lisää liikettä

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin

++Luontop :04 Page 1

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

1345/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Liesjärven kansallispuiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

Luontomatkailun ideariihi , Tammela. Työpajojen antia

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Lähde luontoon - elävä luontosuhde on kulttuurimme perusta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Hyvinvointi ja liikkuminen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Ulos oppimaan laskemista, lukemista ja luonnon tutkimista!

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Lataa Lumoava Helsinki. Lataa

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

Luonnosta hyvinvointia

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Transkriptio:

TERVEYTTÄ LUONNOSTA Hoivaa ja voimaa hämäläisestä luonnosta Green Care seminaaripäivä 25.4.2012 Titta Jylhänkangas Metsähallitus/Hämeen luontokeskus

Terveyttä luonnosta Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuistot ja hyvinvointi Luonto edistää terveyttä Hämäläisiä luontokohteita Eväitä ja ajatuksia

Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa arvokkainta suomalaista luontoa Kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion omistamia alueita. Talousmetsien metsämaata 37 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa 7 valtion retkeilyaluetta 12 Lapin erämaa-aluetta lähes 500 muuta luonnonsuojelualuetta Suomen yleisiä vesialueita Kitu- ja joutomaata Suojelualueita, erämaita ja muita alueita Yleiset vesialueet Yhteensä yli 7 milj. ha, 18 % Suomen pinta-alasta 3

Kansallispuistot www.luontoon.fi Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on: turvata luonnon monimuotoisuus antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa Kansallispuistot ovat Suomen hienointa luontoa ja tarkoitettu kaikille suomalaisille. Suomen 37 kansallispuistoa tarjoavat jokaiselle oman tavan nauttia maamme kauneimmasta luonnosta. 4

Kansallispuistot - terveyden voimavara Suojelualueet ovat ensiarvoisen tärkeitä paitsi ympäristön, myös ihmisen terveydelle ja kansallispuistot siten tärkeä terveyden voimavara Suojelualueet tarjoavat mm. Ihmisille paikan arjesta irtautumiseen ja yhdessäoloon Rauhaa sitä etsiville Mahdollisuuksia erilaisille harrastusryhmille Henkilökohtaista hyvinvointia edistäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääviä ja yhteisöjä vahvistavia aktiviteetteja 6

Perusta - Ihminen ja luonto Ihminen on osa luontoa ja sen seurauksena riippuvainen luonnosta Ihminen tarvitsee luontoa voidakseen hyvin Nykyajan haasteena yhdistää ihmiset uudelleen luontoon Ihminen on maata, vettä, ilmaa ja auringon valoa Ihminen tuottaa käyttäen maata, vettä, ilmaa ja auringon energiaa Ihminen kuluttaa maata, vettä, ilmaa ja auringon energiaa Ihminen muuttaa maata, vettä, ilmaa ja maapallon energiataloutta 7

Luonto edistää terveyttä Tutkimukset osoittavat, että luontokokemus ennaltaehkäisee sairauksia auttaa toipumaan stressistä ja sairauksista edistää myönteistä elämänasennetta ja tyytyväisyyttä elämään voi parantaa keskittymiskykyä ja tuottavuutta => Luontoon perustuva terapia voi hoitaa potilaita silloin kun muut hoidot eivät tehoa => Puistot ja muut luonnonympäristöt ovat keskeisiä sairauksien ehkäisyssä Useimmille ihmisille terveys on elämän tärkein asia 8

Shinrinyoku - METSÄKYLPY Tutkimus japanilaisista metsäkylvyistä osoittaa, että luonnossa vietetty aika ei pelkästään alenna stressiä, vaan myös auttaa jopa taistelussa syöpää vastaan. Metsäkylpemisen aikana tärkeintä on luonnosta nauttiminen ei fyysinen liikunta: enjoy the forest through the five senses: the murmuring of a stream, bird s singing, green color, fragrance of the forest, eat some foods from the forest and just touch the trees Dr. Li, Nippon Medical School, Tokio 9

Luonto edistää terveyttä Osoitettu, mm. että luonto edistää terveyttä kolmella tasolla: luonnon näkemisen ja havainnoinnin kautta luonnon läheisyydessä olemisen kautta luonnossa tapahtuvan aktiivisen tekemisen, osallistumisen ja oppimisen kautta Terveysvaikutusten edistämisessä on kaksi yhtä tärkeää keinoa ihmiset luontoon liikkumaan luonto ihmisten luokse - tarkoitetaan viheralueita, luontoelementtejä koulujen ja sairaaloiden yhteydessä yms. 10

Luontopalvelujen päämäärä Kansalaisten terveys kohenee aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokokemusten ja monipuolisen luontoliikunnan avulla ulkoilmaelämä on vahva osa suomalaisuutta kansanterveys paranee elinikä pitenee työkyky paranee kansalaisten terveyserot vähenevät ja tasa-arvo lisääntyy asenteet puistoja kohtaan myönteisiä 11

käyntiä Kuinka suosittua luonnossa liikkuminen on? 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Kansallispuistot Luontokeskukset Vuonna 2011 kansallispuistoissa virkistäytyi yhä enemmän ihmisiä Käyntikertoja kirjattiin 2,09 miljoonaa Kaikkien Metsähallituksen virkistyskohteiden kokonaiskäyntimääräksi on arvioitu 4,9 miljoonaa 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 METLA:n luonnon virkistyskäyttö 2010 tutkimuksen tuloksia Yleisesti ulkoiluun osallistuminen ja useus on säilynyt samalla tasolla Ikääntyvät ovat aikaisempaa aktiivisempia ulkoilijoita/luonnossa liikkujia mm. lumikenkäily, retkiluistelu ja lintuharrastus ovat ulkoilu/luontoharrastuksina yleistyneet

TEEMA: LUONTO JA HYVINVOINTI Ja kuitenkin luonto on iäti nuori, kaunis ja aulis. Se valaa runollisuutta ja kauneutta kaikkiin olentoihin, kaikkiin kasveihin, joiden annetaan kehittyä mielin määrin. Sillä on onnen salaisuus, kukaan ei ole kyennyt sitä siltä riistämään. ~Georg Sand ~

Hämeen upeita suojelukohteita Torronsuon kansallispuisto Liesjärven kansallispuisto Komion luonnonsuojelualue Melkuttimen luonnonsuojelualue Aulangon luonnonsuojelualue Evon retkeilyalue Hämeen järviylängön Ilvesreitistö

Torronsuon kansallispuisto Perustettu 1990, pinta-ala 30 km² Etelä-Suomen suurin keidassuo n. 20 000 kävijää/vuosi Kuva: Matti Torkkomäki

Torronsuon kansallispuisto Tärkeä suolla pesiville ja levähtäville linnuille Marjastus lakkoja, karpaloita ja juolukoita Suosittu talvikohde - n. 100 000 hiihtokilometrin puisto edistää merkittävällä tavalla hyvinvointia ja kuntoliikuntaa! Lounais-Hämeen psykologit myönsivät v.2000 Torronsuolle vuoden mielenterveysteko palkinnon

Kuva: Tapio Tuomela Liesjärven kansallispuisto Perustettu 1956, pinta-ala 21km² Eri-ikäisiä metsiä, arvokkaita suoalueita, kauniita rantoja, harjuluontoa, kulttuuriperintöä n. 20 000 kävijää / vuosi

Liesjärven kansallispuisto Monipuolinen päiväretkikohde Rikas linnustoltaan Tärkeä kulttuuriperinnön kohde kulttuurimaiseman, vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelu sekä vanhan perinnetiedon ylläpitäminen

Korteniemen perinnetila Vanhalla metsänvartijatilalla voi tutustua entisaikojen elämänmenoon Tila on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena yli sadan vuoden ajan Tilalla pidetään kesäisin kotieläimiä, kuten lehmiä, hevosia, lampaita, kanoja sekä tietysti kukkoa..

Arkiaskareita ja kädentaitoja Tiluksilla viljellään vanhoja lajikkeita perinteisin menetelmin Esim. ruis leikataan viikatteilla, kuivataan kuhilailla ja puidaan varstoilla riihessä Talon töihin voi osallistua milloin vain Kasvukauden aikana järjestetään talkoita, tapahtumia ja työnäytöksiä perinteisistä työtavoista

Jalkaudutaan kansallispuistoon! Euroopan kansallispuistopäivän kunniaksi la 26.5. klo 11-17 Liesjärven kansallispuiston polut ja Korteniemen perinnetilan pihapiiri kutsuvat kulkijaa kokemaan luontoelämyksiä kaikille aisteille. Perinnetilalla perinteisen leivontapäivän tuotokset, oman pellon rukiista tehdyt reikäleivät, hivelevät makunystyröitä. Ohjatut luontoliikunnalliset retket Ahonnokan ikimetsän polulla puolestaan herkistävät aistit vastaanottamaan luonnon viestejä. Retkelle lähdetään klo 11 ja 14 perinnetilan pihapiiristä. Helppokulkuisen polun pituus on noin 1,5 km. Päivän aikana on myös mahdollisuus käydä hellimässä lihaksia savusaunassa ja tuntea pehmeiden löylyjen rentouttava vaikutus. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen ja Tammelan liikuntatoimen kanssa.

Evääksi Luontoon on kätketty voiman ja elämänilon lähteet. Meidän on vain opittava lausumaan oikea tunnussana, jotta ne lähestyisivät meitä rikkauksiaan tarjoten. Mikä on se sana? Meidän täytyy mennä luontoon ja kasvaa siihen kiinni joka solustamme. Meidän ruumiimme on sulauduttava kevätaamun raikkauteen, tuoksuvaan pihkaan, kesän kuumaan palamiseen ja syksyn lehtien väkevään lemuun. Martti Jukola 22

Kaunis jälki Me jutaamme oman aikamme täällä taivaankannen ja maankuoren välisessä tilassa, ja raitomme jälki näkyy tundralla pienen hetken. Sen hetken, kun se näkyy, sen jäljen täytyy olla kaunis, ettei kukaan perässämme jutaava joutuisi muistelemaan pahalla. Nina Zaitzeva

Kiitos mielenkiinnosta Titta Jylhänkangas Palvelupisteen hoitaja, luonnon virkistyskäyttö titta.jylhankangas@metsa.fi