OPETTAJAN OPAS. Sanni Arvaja Eija Kangasniemi Sini Lairio Anu Löyttyniemi Satu Pesonen-Kokko Heleena Puolitaival

OPETTAJAN OPAS Sanni Arvaja Eija Kangasniemi Sini Lairio Anu Löyttyniemi Satu Pesonen-Kokko Heleena Puolitaival Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Kirjan käyttäjälle Lukemisen kipinää sytyttämässä Kukapa ei haluaisi kuulla hyvää tarinaa! Sellaiset ovat aina koonneet ihmisiä yhteen. Kokonaisten kertomusten sijaan aikamme on kuitenkin täynnä monenlaista hälyä, informaatiohyökyä ja pätkätekstejä. Tätä äidinkielen oppikirjaa varten olen kirjoittanut yhtenäisen tarinan, joka on jaettu lukuihin. Jatkokertomuksen nimi on Kipinä ja salaisuus hämärässä. Oppikirjan sivuilta luokkaan kurvaa nyt Kipinä, Sanaskylän yhdistynyt linja-, posti- ja kirjastoauto, jonka rattia kääntelee Sohvi-mummo. Bussin kyydissä seikkailevat myös kolmasluokkalaiset Rana ja Viljo. Samalla, kun oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta, he ovat mukana ratkaisemassa Sanaskylän mysteeriä. Miksi kevät ei saavukaan paikkakunnalle? Kuka on kylän ylle kietoutuneiden hämäränhuntujen takana? Tarinaa kirjoittaessani tärkein tavoitteeni oli lukemisen ilo. Se jokin pieni kipinä, joka itsessänikin syttyi lapsena, kun ahmin kirjoja. Äidinkielen ja kirjallisuuden riemuihin kuuluu myös kielellä leikittely. Rikas sanavarasto auttaa lasta hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Se myös kehittää lapsen kielen tajua ja hänen kykyään ilmaista itseään sekä tunteitaan. Uskon, että lapsena saatu lukemisen kipinä ei sammu, vaan valaisee tietä pitkälle tulevaisuuteen. Toivon luokkaanne iloisia hetkiä Kipinän kyydissä! Mila Teräs Opettaja, tervetuloa Kipinän käyttäjäksi! Kipinä-oppimateriaalisarjan tavoitteena on tarjota kipinää äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Kipinä syntyy jännittävästä tarinasta, kauniista ja värikkäästä kuvituksesta, kielellä leikkimisestä sekä oppilaille sopivantasoisista teksteistä ja tehtävistä. Hyvä tarina sopii kaikenikäisille. Hyvä tarina luo mielikuvia ja antaa tunteille tilaa. Hyvä tarina johdattaa opittavaan aiheeseen ja elävöittää opetusta. Sellainen tarina on Kipinä ja salaisuus hämärässä. Anita Polkutien kaunis ja värikäs kuvitus antaa monia mahdollisuuksia tarkastella kuvaa. Kuvituksessa on niin laajoja kokonaisuuksia kuin pieniä yksityiskohtiakin, joten oppilailla riittää tutkittavaa. Vaikka kuvituksessa on käytetty runsaasti mielikuvitusta, siinä näkyy myös realistinen nykypäivä. Kipinässä leikitään kielellä. Kipinä innostaa hauskaan, joustavaan, monipuoliseen kielenkäyttöön, mutta antaa mallin myös täsmällisestä ja asiallisesta kielestä sitä mukaa, kun vuosiluokat etenevät; onhan oppilaalla oikeus oppia kirjoitettu yleiskieli koulussa. Sanastoon liittyviä tehtäviä on paljon. Kipinän tekemisessä on kuultu oppilaita ja opettajia. Taustalla on kaksi lausuntokierrosta, useita tuotekehitysiltoja ja monia palautekyselyitä. Tuloksena on selkeä ja avara taitto sekä sopiva määrä tekstejä ja tehtäviä. Kipinä on moderni sarja. Siinä painottuvat lukutaito, oppilaan oma tuottaminen ja kielellinen kasvu. Sarjassa on aiempaa enemmän suulliseen ilmaisuun ja mediaan liittyviä tehtäviä. Uusimmat kasvatustieteelliset tutkimukset osoittavat, että nimenomaan lapset toivovat aikuisten ja lasten käsittelevän yhdessä mediaan liittyviä asioita, eikä lapsia pidä jättää yksin tekniikan kanssa. Tehtävissä korostuukin yhteisöllisyys: yhdessä ideoiminen, pareittain ja ryhmässä tekeminen ja palautteen antaminen toisille. Lukutaito Kipinä-sarjassa opitaan lukemista monipuolisesti. Nykyään puhutaan monilukutaidosta (engl. multiliteracy), joka käsitetään monien erilaisten lukutaitojen yhdistelmäksi. Monilukutaidossa on kyse 4

tulevaisuuden luku-, kirjoitus- ja laskutaidoista, jotka ulottuvat kaikkien oppiaineiden kaikkiin tekstilajeihin: kirjoitettuihin, puhuttuihin, kuvallisiin, auditiivisiin, numeerisiin ja kinesteettisiin sekä näiden yhdistelmiin. Monilukutaito ei tarkoita ainoastaan tekstin ymmärtämistä, vaan siihen kuuluu myös tekstin tuottaminen. Kipinä tarjoaa menetelmiä monilukutaidon opettamiseen. Kipinä-oppimateriaalisarjassa keskeistä on kiinnostuksen ja uteliaisuuden herättäminen lukemista ja kirjoittamista kohtaan siten, että oppilaiden eritasoiset taidot otetaan huomioon. Erilaisten tekstien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti ja joskus myös teknisiä välineitä käyttäen pohjustavat lukutaidon kehittymistä. Kielellinen mallintaminen ja mahdollisuus antaa vertaispalautetta ovat tärkeitä oppimisessa. Kipinä-sarjassa lukustrategiat otetaan vahvasti esille. Kipinä 3:ssa harjoitellaan alleviivaamista, kysymysten tekemistä, ennakointia, pääkohtien etsimistä, asiasanojen etsimistä, faktan ja fiktion erottamista, kuvanlukemista sekä kriittistä ja arvioivaa lukemista, jolloin oppilas vertaa omaa mielipidettään ja näkökulmaansa toisen oppilaan vastaaviin. Lukustrategioita opettaja ja oppilas voivat soveltaa myöhemmin valitsemiinsa omiin teksteihin. Tekstilajien kirjo on nykymaailmassa runsas ja värikäs. Kipinä 3:ssa käsitellään kaunokirjallisuuden eri lajeja kuten runoja ja satuja. Kirjallisuusnäytteet ovat pääosin uutta ja modernia suomalaista lastenkirjallisuutta. Kipinä 3:ssä käsitellään myös opiskelun kannalta tärkeitä tekstilajeja kuten uutista ja tietotekstiä. Oppikirjan jaksojen lopussa on kirjavinkit, joissa esitellään kolmasluokkalaisille soveltuvia teoksia. Vinkit sopivat jakson teemaan tai linkittyvät jakson keskeisiin asioihin. Opettajan sähköisen opetusaineiston Kirjahyllyssä on kirjavinkkausvideoita ja lukudiplomitehtäviä. Kielitieto Kipinän kielitieto-osuus on tiivis, selkeä ja havainnollinen. Kielen käsitteitä käsitellään kevyesti, ja termeistä ovatkin käytössä vain välttämättömimmät. Esimerkit ovat yksinkertaisia. Säännöt perustuvat prototyyppisiin tapauksiin ja ovat nyrkkisääntöjen luonteisia. Kolmannella luokalla tutustutaan kolmeen sanaluokkaan: verbiin, substantiiviin ja adjektiiviin. Uutta Kipinässä on se, että käsite virke opetetaan jo kolmannella luokalla. Monissa oppikirjoissa on tähän mennessä käytetty pelkästään käsitettä lause. Olemme päätyneet tähän ratkaisuun sen vuoksi, että lausetta ei jouduttaisi määrittelemään virheellisesti. Lause on kieliopillinen käsite, ja virke taas kirjoitetun kielen käsite. Kielenhuollossa keskitytään oikeinkirjoitukseen. Lausetason harjoituksia on runsaasti. Toivomme, että Kipinä innostaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettamiseen ja oppimiseen! Tekijät 5

Näin Kipinä eriyttää KIPINÄ 3 Luen tietotekstin Tietotekstejä on esimerkiksi tietokirjoissa, oppikirjoissa, lehdissä ja internetissä. Tietotekstiä luetaan eri tavalla kuin kertomuksia. Parkour on hauska laji, jonka harrastajat kiipeilevät puissa ja pylväissä, kulkevat muureilla, hyppivät aitojen yli ja loikkivat seinille. Parkourissa Näin luet tietotekstin: 1. Lue otsikot. 2. Tutki kuvat ja lue kuvatekstit. 3. Lue teksti huolellisesti. 4. Mieti, mitkä ovat tekstin pääasiat. 5. Selvitä sanat, joita et ymmärtänyt. 6. Lue teksti uudelleen. tehtäväkirja s. 22 23 yhdistyvät sujuva ja tehokas liikkuminen ja omien rajojen kokeilu. Parkour on luovaa ja vapaata liikkumista Parkour syntyi Pariisissa 1980-luvulla. Lajin kehittivät nuoret, jotka halusivat liikkua kaupungilla ja puistoissa esteistä välittämättä. Parkouraajat liikkuvat juosten, hyppien, kiipeillen, tasapainoillen ja temppuillen. Parkourin harrastajat eivät kilpaile toisiaan vastaan. Heidän tarkoituksensa on voittaa itsensä ja kehittyä paremmaksi liikkujaksi. Jokainen l1 Lue viereisen sivun tietoteksti. Mistä urheilulajista teksti kertoo? Teksti kertoo... l2 Lue tekstin väliotsikot. Mitä tietoa saat niistä? l3 Mitä tietoa saat tutkimalla kuvaa? l4 Mitä kuvateksti kertoo? l5 Millä tavoilla parkourissa liikutaan? Parkourissa liikutaan... l6 Missä parkouria voi harrastaa? Parkouria voi harrastaa... 7 Selvitä, millaisia parkour-temppuja ovat rolli b. droppi c. askelylitys. voi harrastaa parkouria omalla tyylillään ja omien taitojensa mukaan. Parkour on monipuolinen liikuntalaji Parkour kehittää voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä. Parkourin harjoittelun voi aloittaa ohjatuissa viikkoharjoituksissa, mutta lajia voi mainiosti harrastaa myös lähimetsässä, puistoissa, koulujen pihoilla ja muilla julkisilla paikoilla. Parkouraajat liikkuvat vain sallituilla paikoilla. He eivät koskaan riko tai sotke paikkoja. Tammen tieto ja taito: Sporttilajeja (muokattu). 2011. Parkouraajat liikkuvat esteistä välittämättä. 22 23 Alaspäin eriyttävä osuus on merkitty teksteihin väripohjalla. Kaikille yhteiset perustehtävät on merkitty tummansinisellä. Vaaleansinisellä merkityt tehtävät ovat edistyneille. Tähtitehtävät eriyttävät ylöspäin ja vaativat usein omaa pohdintaa tai tiedonhakua. Sähköiset tehtävät on merkitty salamatunnuksella. Erilaiset tekstilajit tarjoavat monipuolisia näkökulmia kieleen. Tehtävät rohkaisevat leikittelemään kielellä. Tehtävien avulla harjoitellaan erilaisia opis kelustrategioita. Pareittain ja pienryhmissä tehtävät harjoitukset mahdollistavat yhdessä oppimisen. Monipuoliset kuvat motivoivat. KIPINÄ 3 TEHTÄVIÄ Opin suomen kielen äänteet Suomen kielen vokaaleja ovat a, e, i, o, u, y, ä ja ö. Å on vierasperäinen vokaali. Suomen kielen konsonantteja ovat b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, q, r, s, t, v, w, x ja z. l1 Väritä vokaalit vesipisaroista. l2 a. Tavuta sana. Erota tavut pystyviivoilla. b. Ympyröi sanoista ne, joiden ensimmäinen ja viimeinen kirjain on vokaali. aal to ilme amme pisara oppikirja s. 14-15, 16-17 a k i Suomen kielen pitkät vokaalit ovat aa, ee, ii, oo, uu, yy, ää ja öö. Pitkä vokaali kuuluu aina samaan tavuun. pyy-he l4 Muuta sanan ensimmäinen vokaali pitkäksi. Kirjoita uusi sana. tuli tuuli vitsin puhun savun kura pika lima kylpy elämys vesi ääni l3 a. Tavuta sanat. Erota tavut pystyviivoilla. b. Ympyröi tavut, jotka vokaali muodostaa yksin. aakkoset i de a sanasieppari riimitiimi äidinkieli runosuoni diftongi asia kielikylpy hölynpölyä kirjahylly slangi p u y s ö e o ä v Kaksoiskonsonantissa eli geminaatassa on kaksi samaa konsonanttia peräkkäin. Kaksoiskonsonantin kirjaimet kuuluvat eri tavuihin. al-las l5 a. Kirjoita sanoja, jotka päättyvät konsonanttiin. loiskahdus b. Kirjoita sanoja, joissa on kaksoiskonsonantti. saippua esimerkki pilkku ajatusviiva murre 6 Keksi lause, jonka jokainen sana alkaa samalla konsonantilla. Kirjoita vihkoon. Sisukas suomalainen saunoo saaressa savusaunassaan. 16 17 Tärkeimmät opittavat asiat on kehystetty. Tehtävät etenevät helpommista vaativampiin. Tähtitehtävät korostavat luovaa päättelyä. Selkeät ja ytimekkäät tehtävänannot helpottavat oppilaan itsenäistä työskentelyä. Viittaukset oppikirjan sivuihin helpottavat kirjan käyttöä. 8 Kunkin jakson lopussa on eriyttäviä kirjoitusharjoituksia käsialakirjaimin. Kunkin jakson lopussa on osaamisen itse arviointi. Tehtävissä painottuvat kirjoittamisen, lukemisen ja kielitiedon perustaidot.

KIPINÄ 3 TEHTÄVIÄ E Kipinä 3 tehtäviä E on tarkoitettu oppilaalle, joka tarvitsee äidinkielen perustaitoihinsa (lukeminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen) vielä vahvistusta. Oppilas voi käyttää kirjaa opiskellessaan yleisopetuksessa, erityisluokalla tai osaaikaisessa erityisopetuksessa. Yhtenäinen sivunumerointi Tehtäviä 3 -kirjan sekä Kipinä äidinkieli ja kirjallisuus 3 -kirjan kanssa helpottaa oppimisen ja opettamisen arkea. E-kirjaa käyttävä oppilas lukee Kipinä Äidinkieli ja kirjallisuus 3 -kirjasta vaaleanvihreällä taustavärillä merkityn osuuden ja vastaa tummansinisellä taustavärillä merkittyihin perustehtäviin E-tehtäväkirja tukee oppimista eri tavoin: Kirjassa on selkeä aukeamarakenne ja suurempi teksti sekä viivasto. 8 Tutustun Sanaskylään l1 a. Lue sanat ääneen. b. Ympyröi Sanaskylään sopivat sanat. VILLE MERI LUKULAMPPU RANA ETANA POSTI SKOOTTERI l2 Kirjoita, mitä säilöt ke-sä-muis-to-purk-kii-si. Ke-sä-muis-to-ja-ni ovat valokuvat hyönteisistä, mökkimatka ja ahvensaalis. TURKKI oppikirja s. 8 9 KOLMASLUOKKALAINEN VILJO ETANA VALOKUVA SOHVI MOOTTORITIE Koti kurpitsassa Tahtoisin muuttaa kur-pit-sa-ko-tiin, palatsiin jossa on onkaloita ja ullakoita, pii-lo-paik-ko-ja, sopukoita, komeita saleja, ikkunoita, pylväitä, portaita, ristikoita Siellä saa juosta ja kurpitsaa maistaa, kultainen aurinko sinne vain paistaa, illalliset sekä aamiaiset ovat kuin hienoimmat naamiaiset. Kun noudattaa kur-pit-sa-ko-ti-en tapaa, saa olla niin villi ja vapaa. (katkelma) Tittamari Marttinen, Pastapolkka ja mangotango. 2009. l3 a. Lue katkelma runosta Koti kurpitsassa. b. Keksi ja kirjoita, millaisia asukkaita kur-pit-sa-ko-dis-sa asuu. Kurpitsakodissa asuu c. Mitä asukkaat tekevät? Asukkaat Piirrä ja väritä kur-pit-sa-ko-ti. Käytä apuna tum-men-net-tu-ja sanoja. Pitkät sanat on tavutettu. Tekstikatkelmia on lyhennetty. Tehtäviä on mallinnettu, ja oppilasta ohjataan tarkistamaan itse. Itsearviointi toistuu. Kirjan alussa on sujuvaan lukemiseen ohjaava lukutreeni. Harjoituksissa käytetään tekstauskirjaimia. Muistitukena käytetään mielikuvia. Tehtävien rakenteita on helpotettu. 9 KIPINÄ 3 TEHTÄVIÄ S2 Kipinä 3 Tehtäviä S2 -kirjassa on huomioi tu suomi toisena kielenä -oppilaiden kielitaitotason vaihtelu. Kirja sijoittuu eurooppalaisen viitekehyksen asteikolle AK2 AK3 (kehittyvä toimiva alkeiskielitaito). Oppilas harjoittelee S2-kirjassa saman aihepiirin asioita kuin suomea äidinkielenään opiskeleva oppilas omassa kirjassaan, mutta sisällöllisesti ja rakenteellisesti eriytetyin tehtävin. Oppimaan oppimisen taitojen harjaantuminen tukee myös muuta opiskelua. Sivunumeroinnin vastaavuus ja rakenteeseen tehty eriyttäminen sekä Tehtäviä 3, Tehtäviä 3S2 sekä Äidinkieli ja kirjallisuus -kirjoissa tarjoavat opettajalle toimivan opetusvälineen. S2-kirjaa käyttävä oppilas lukee Kipinä Äidinkieli ja kirjallisuus 3 -kirjasta vaaleanvihreällä taustavärillä merkitys osuuden ja vastaa tummansinisellä taustavärillä merkittyihin perustehtäviin 8 Tutustun Sanaskylään l1 a. Yhdistä kuva ja nimi. b. Väritä henkilöt. l2 Kirjoita tai piirrä, mitä sinä teit kesällä. Kesämuistojani ovat valokuvat, mökkimatka ja ahvensaalis. SOHVI LUTTANA-KANI oppikirja s. 8 9 KIPINÄ-BUSSI VILJO RANA Kesämuistojani ovat Koti kurpitsassa Tahtoisin muuttaa kur-pit-sa-ko-tiin, palatsiin jossa on onkaloita ja ullakoita, pii-lo-paik-ko-ja, sopukoita, komeita saleja, ikkunoita, pylväitä, portaita, ristikoita Siellä saa juosta ja kurpitsaa maistaa, kultainen aurinko sinne vain paistaa, illalliset sekä aamiaiset ovat kuin hienoimmat naamiaiset. Kun noudattaa kur-pit-sa-ko-ti-en tapaa, saa olla niin villi ja vapaa. (katkelma) Tittamari Marttinen, Pastapolkka ja mangotango. 2009. l3 a. Lue ääneen katkelma runosta Koti kurpitsassa. b. Piirrä kurpitsakoti ja sinne asukkaita. c. Keksi ja kirjoita, kuka kurpitsakodissa asuu. SANAPYSÄKKI kurpitsa: vihannes, jonka voi syödä palatsi: onkalo: ullakko: pylväs: suuri ja hieno talo pitkä tunneli talon ylin kerros korkea, yleensä kapea palkki ristikko: ruuduista muodostunut rakennelma Tehtäviä S2 tukee oppilasta: Käsitteitä ja sanoja avaava sanapysäkki toistuu läpi kirjan tekstilainojen yhteydessä. Tehtävien rakenne tukee kielen ymmärtämistä ja sanaston kartuttamista. Oikeinkirjoitusta vahvistetaan, ja käytössä ovat tekstauskirjaimet. Oppimaan oppimista tukevat mallinnetut tehtävät, tarkistamaan ohjaaminen sekä itsearviointi. Oppimisen pysyvyyttä tukevat mielikuvien käyttö muistitukina sekä tehtävien helpotetut rakenteet. Tehtävissä on mukana ympäristö- ja luonnontiedon käsitteitä sekä oppilaan arkipäivään liittyviä sanoja. SANAPYSÄKKI 9 9

1. jakso JAKSOSSA aloitetaan jatkokertomuksen lukeminen tutustutaan suomen kieleen harjoitellaan sanatasoista oikeinkirjoitusta (pitkä vokaali, diftongi, kaksoiskonsonantti ja äng-äänne) harjoitellaan ennakoivaa lukustrategiaa luetaan tietotekstiä tehdään ajatuskarttoja. JATKOKERTOMUS Jatkokertomukseen on oppikirjassa kirjallisuuteen, ilmaisuun ja luovaan kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. Kuvanlukemistehtävät ja sisältökysymykset ovat opettajan oppaassa. ARVIOINTI Luetun ymmärtämistehtävät Liite 1: Luen ja ymmärrän. Tietoteksti vaahterasta. Tehtäväkirja s. 10 11. Luen ja alleviivaan. Tehtäväkirja s. 27. Mitä osaan? LUETUN YMMÄRTÄMINEN Luetun ymmärtämistä harjoitellaan säännöllisesti sekä oppikirjan että tehtäväkirjan harjoitusten avulla, jotta oppilaalle kehittyisi toimintamalleja ja tekniikoita, jotka auttavat häntä ymmärtämään, muistamaan ja käsittelemään tekstiä. Aluksi on tärkeää, että opettaja mallintaa käyttämänsä lukustrategian eli näyttää ja kertoo, kuinka lukustrategia toimii. Oppimisen kannalta on hyödyllistä toistaa samaa tietotekstin lukemisen mallia useamman kerran esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon tekstejä luettaessa. Ensimmäisen jakson luetun ymmärtämistekstit ovat tietotekstejä. Tehtäväkirjan teksti kertoo kesäkurpitsasta (s. 10 11) ja opettajanoppaan teksti vaahterasta (liite 1, s. 10 11). Tekstien avulla harjoitellaan oikein väärin -väittämiä, alleviivaamista ja vastausten etsimistä tekstistä. Muuta Harjoituskoe 1. Suomen kielen äänteet Arvioidaan oppilaiden tekemiä ajatuskarttoja. 10

KIRJALLISUUS Tuula Kallioniemi, Konsta leirikoulussa. 2012. Ansu Kivekäs, Ykkösjätkät. 2012. Tapani Bagge, Kiljusen uusi herrasväki. 2012. Lin Hallberg ja Margareta Nordqvist, Älä pelkää, Sinttu! 2013. Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Tatun ja Patun Suomi. 2007. Tittamari Marttinen, Pastapolkka ja mangotango. Ruokaloruja. 2009. Tittamari Marttinen, Voiko tuulipuvussa lentää? 2011. Perttu Pihlaja ja Jaakko Junttila, Parkour. Hyppimisen lyhyt oppimäärä. 2012. Mari Mörö, Pyryhattu ja Viimapää. 2002. Eppu Nuotio, Papupiilokas. 2012. Tammen tieto ja taito: Sporttilajeja. 2011. YLEISTEHTÄVIÄ KIRJOISTA l1 Kuka kirjan henkilöistä olisit mieluiten? Miksi? l2 Piirrä ajatuskartta valitsemastasi kirjan henkilöstä. l3 Mitkä äänet sopivat kirjaan? Tee äänimaisema. l4 Etsi kirjasta pitkiä, hauskoja tai lyhyitä sanoja. 5 Suunnittele jollekin kirjan henkilölle juhlat. l 11

1 Kipinästä liekiksi Kutsutaanko palokunta? Ei, vaan sammutuskunta! Moottori kipinöi. Jakoavain tänne! Nyt on tulipalokiire! Missä palaa? Onpas täällä tuliset paikat!? Selaa ensimmäistä jaksoa. l Kerro parillesi, mikä aukeamista näyttää kiinnostavimmalta. Perustele. 12 7

Kipinästä liekiksi TAVOITTEET Oppilas tutustuu 1. jakson sisältöön harjoittelee vuorovaikutustaitoja opettelee selittämään sanojen merkityksiä. MATERIAALIT Oppikirja s. 7 Tehtäväkirja s. 6 7 Sähköinen opetusaineisto: sanastotehtävä ERIYTTÄMINEN Tehtäväkirja E s. 6 7 SANASTO tulipalokiire kova kiire Onpa täällä tuliset paikat! Onpa täällä kuumat oltavat! MUISTIINPANOJA TUNNIN RAKENNE Aloitus Tehdään tehtäväkirjasta haastattelutehtävä kesäkuulumisista (s. 6 7). Oppilaat keskustelevat pienissä ryhmissä kesästään. Kesäpuuhapiiri Tehdään piiri, jossa on yksi paikka vähemmän kuin oppilaita. Yksi oppilas seisoo piirin keskellä ja kertoo yhden asian kesästään, esim. Kävin ongella. Kaikki, jotka ovat käyneet ongella, vaihtavat paikkaa. Keskellä seisonut yrittää saada itselleen paikan piiristä. Kuvanlukeminen Sopiiko väittämä kuvaan? Jos sopii, oppilaat näyttävät peukalolla ylöspäin (k). Jos ei sovi, peukalo osoittaa alaspäin (e). Työkalut ovat hyvässä järjestyksessä. (e) Kani kurkkaa ikkunasta. (e) Kuvassa on neljä henkilöä. (k) Pyöräilijä on hätääntynyt. (k) Kissa kävelee uteliaana paikalle. (e) Bussissa on vararengas. (k) Lapset katsovat bussin takaikkunasta. (k) Kuvassa on rauhallinen tunnelma. (e) Keskustellaan kuvasta. Miksi pyöräilijä kiiruhtaa paikalle? Mistä hän on saanut tiedon tapahtuneesta? Miksi lapset ovat bussissa? Mitä voit päätellä henkilöstä, joka on bussin alla? Mitä on tapahtunut ennen kuvan tilannetta? Mistä voit päätellä asian? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Keskustelu Tehdään sähköisestä opetusaineistosta sanastotehtävä, jossa tutkitaan kuvaa, leikitellään sanonnoilla ja sijoitetaan sanonnat puhekupliin. Valinnoista keskustellaan, ja niitä harjoitellaan perustelemaan. tai Tutustutaan oppikirjan s. 7 kuvaan ja keskustellaan puhekuplien teksteistä. Mietitään, ketkä voivat vaihtaa puhekuplia keskenään. Miten kuvan tilanne silloin muuttuu? Ilmaisu Esitetään vuoropuhelu (s. 7) viiden oppilaan ryhmissä. Kirjoittaminen Kirjoitetaan pareittain lista asioista, jotka voi sytyttää (esimerkiksi tulitikku, kynttilä, valot, nuotio, grilli). 13

Tervetuloa Sanaskylään Minä olen Viljo, samanlainen kolmasluokkalainen kuin sinäkin. Älä välitä, jos näytän tässä kuvassa vähän pöllähtäneeltä. Oikeasti olen ihan skarppi tyyppi. Ja aika utelias. Kuljetan usein mukanani kameraa. Tässä vieressä on paras ottamani potretti mummistani Sohvista. Sohvi on suloisesti ryppyinen niin kuin keväällä maasta nousevat raparperit. Hän pitää lukulamppuaan auki yömyöhään ja lukee hurjia, hiusjuuria nostattavia tarinoita. Ammatiltaan hän on linja-autonkuljettaja. Tämä on luokkakaverini Rana. Hän lukee kirjoja aina ja joka paikassa. Ranan perhe on kotoisin Turkista. Kuten kuvasta näkyy, hän on myös aika söpö. Katsokaa vaikka noita kanelinruskeita silmiä. (HUOM. Älä kerro kenellekään, että olen sanonut mitään tällaista!) Oletko nähnyt bussia, joka muistuttaa vihreää toukkaa? Kyseessä on luultavasti kuvan ajoneuvo. Hyppään Sohvin linja-autoon joka päivä koulun jälkeen. Kipinä-bussi on vanha ja raihnainen, mutta Sohvi on taitava korjaamaan sitä. Onnikka hoitaa kotinurkillani Sanaskylässä myös postin ja kirjaston tehtäviä. Tavataan seuraavilla sivuilla! Viljo l1 Keneen kirjan henkilöistä haluaisit tutustua? Miksi? Haluaisin tutustua... l2 Mitä Kipinä-bussista kerrotaan a. kuvassa b. tekstissä? Kipinä-bussi on... l3 Kuvittele, että olet kulkuneuvo. Kerro itsestäsi. Kirjoita tai piirrä merkki väri rekisterinumero lisävarusteet. 4 Vertaile Sanaskylän ja kotipaikkasi asukkaita luontoa rakennuksia 8 liikennettä. tehtäväkirja s. 8 9 9 Tervetuloa Sanaskylään TAVOITTEET Oppilas tutustuu Sanaskylään ja sen hahmoihin harjoittelee henkilökuvausta. MATERIAALIT Oppikirja s. 8 9 Tehtäväkirja s. 8 Sähköinen opetusaineisto: Sanaskylän hahmot, Kuuntele kertomus, Ääniä Sanaskylässä Opettajan liitteet 2 5: Ajatuskartat jatkokertomuksen hahmoista ERIYTTÄMINEN Opettajan liitteet, liite 1: Helppolukuinen teksti Tervetuloa Sanaskylään. Helppo: s. 9 tehtävät 1 2. Vaativa: s. 9 tehtävä 4. Tehtäväkirja E s. 8 OPETETTAVA ASIA Kipinä 3 sisältää Mila Teräksen kirjoittaman jatkokertomuksen Kipinä ja salaisuus hämärässä. Jatkokertomus on jaettu seitsemään osaan. Tarinassa on minäkertoja Viljo, joka on valpas kolmasluokkalainen. Viljo harrastaa valokuvausta. Kertomuksen toinen päähenkilö on Viljon luokkakaveri Rana, joka pitää lukemisesta. Viljo ja Rana ovat usein apulaisina Viljon mummin Sohvin Kipinä-bussissa, joka toimii linja-autona, kirjastona ja postina. Sohvi on Kipinän kuljettaja ja harrastaa ristisanatehtäviä. Touko Vuokkonen on kylän runoileva poliisi. Lisäksi kertomuksessa esiintyy salaperäisesti käyttäytyvä rouva Kapulainen, jota kyläläiset eivät vielä tunne. 14

TUNNIN RAKENNE Aloitus Mitä saat tietää kirjan henkilöistä kuvan perusteella? Kuka tai mikä on mielestäsi kiinnostavin? Miksi? Kuka tai mikä vaikuttaa erikoisimmalta? Miksi? Kenessä on jotakin samaa kuin sinussa? Mitä samaa? Kuka kertoo Sanaskylän henkilöistä? (Viljo, minäkertoja) Lukeminen Luetaan kuvaukset (s. 8). Mitä uutta tietoa sait hahmoista? Kootaan syntyneet mielikuvat sähköisessä opetusaineistossa olevaan ajatuskarttaan. tai Oppilas valitsee Sanaskylän kiinnostavimman hahmon ja kokoaa valitsemastaan hahmosta saamansa tiedot ja ajatukset ajatuskarttaan liitteiden 2 5 avulla. Ajatuskartta liimataan vihkoon. Oppilaat kiertävät luokassa lukemassa toistensa ajatuskarttoja, tai oppilas kertoo ajatuskartan avulla hahmosta parilleen. Pari arvaa, kenestä on kyse. Vaihdetaan osia. Jatkokertomuksen edetessä oppilaat lisäävät ajatuskarttaan hahmosta saamansa uudet tiedot ja ajatukset. Kuvanlukeminen Millainen tunnelma mielestäsi kuvassa on? Mitä voit päätellä Sanaskylästä kuvan perusteella? Kuunteleminen Kuunnellaan hahmojen esittelyt sähköisestä opetusaineistosta. Tehdään sähköisestä opetusaineistosta kuuntelutehtävä Ääniä Sanaskylässä. tai Näytetään sovitulla merkillä, mitkä alla olevista äänistä sopivat Sanaskylään. kirkon kellot, linnunlaulu, vihellys, puheensorina, traktori, kameran laukaisemisen ääni, formula-auton ääni, laivan tuuttaus, nauru, kaupungin häly, bussin ääni Ilmaisu Äänimaisema Tehdään ryhmissä tai pareittain äänimaisema Sanaskylästä. Käytetään opettajan luettelemia ääniä ja keksitään itse lisää. Patsas Tehdään ryhmissä patsas, joka esittää Kipinä-bussi. Ryhmät toimivat yhtäaikaisesti. Opettajan merkistä patsaaseen lisätään ääni, ja lopuksi bussi lähtee liikkeelle. SANASTO skarppi terävä, tarkka, määrätietoinen potretti kasvokuva, muotokuva OPPIKIRJAN TEHTÄVIEN VASTAUKSET s. 9 l 2 Kipinä-bussi on vanha ja raihnainen. Se muistuttaa vihreää toukkaa. Kipinä-bussi on sekä kirjastoauto että posti. (Lisäksi oppilaan omat havainnot kuvasta.) 15

Suuri kurpitsakilpailu Sohvi jarrutti rajusti mutkassa. Pientareella odotti luiseva nainen, joka asui Pihtimutka kolmosen vihreässä talossa. Olin usein katsellut tuota talorumilusta bussin kyydistä. Rakennuksesta valui iltaisin himmeää valoa. Vihreän talon asukas kömpi autoon. Hän katsoi meitä epäluuloisesti paksujen lasiensa takaa eikä tervehtinyt ketään. Nainen puristi kainalossaan koria, johon oli peitelty kurpitsa. Melkein kaikki matkustajat olivat menossa koululle jokavuotiseen kurpitsakilpailuun. Sinne nainenkin oli matkalla. Kylän väki kärräsi raadin eteen toinen toistaan muhkeampia kurpitsoja. Vihanneksia kuljetettiin kottikärryissä ja jopa peräkärryissä. Vanhempi konstaapeli Touko Vuokkonen päristeli paikalle traktorilla. Sen kauhassa oli melkein koirankopin kokoinen kurpitsa. Arvovaltainen raati tarkasteli jokaista kurpitsaa suurennuslasilla. Vihreän talon emäntä oli sitaissut oman vihanneksensa ympärille punaisen rusetin. Pieni, vihreä kesäkurpitsa kuitenkin kalpeni kurpitsajättien rinnalla. Voittajaksi selviytyi konstaapeli Touko Vuokkosen Pontuskurpitsa. Se painoi hurjat 299 kiloa. Kaikkien aikojen ennätys, kyläpoliisi tuuletti. Kurpitsakomitea luovutti konstaapelille Vuoden kasvattaja -kiertopalkinnon ja matkan vihannesmessuille Vihtiin. Aiomme Pontuksen kanssa osallistua jättikasvisten SM-kisoihin, Touko Vuokkonen uhosi. Ja sen jälkeen valloitamme Euroopan! 10 11 Suuri kurpitsakilpailu TAVOITTEET Oppilas harjoittelee eläytyvää lukemista ja luetun ymmärtämistä laajentaa sanavarastoaan. MATERIAALIT Oppikirja s. 10 12 Tehtäväkirja s. 9 Sähköinen opetusaineisto: Kuuntele kertomus, Kirjoita satu kurpitsajuhlista Opettajan liitteet, liite 6: Parisanelu 1. ERIYTTÄMINEN Opettajan liitteet, liite 7: Helppolukuinen teksti Suuri kurpitsakilpailu. Helppo: s. 12, tehtävät 1, 2 ja 4 Vaativa: s. 12, tehtävä 3 Tehtäväkirja E s. 9 TYÖPARIVINKKI Toinen opettajista ohjaa pienempää lukijaryhmää, jonka kanssa käsitellään jatkokertomuksen sanastoa tarkemmin ensimmäisen kuuntelun jälkeen. Jatkokertomus kuunnellaan toisen kerran, ja sisältökysymysten vastaukset etsitään opettajajohtoisesti. TUNNIN RAKENNE Aloitus Mikä vuodenaika kuvassa on? Mistä sen voi päätellä? (On syksy. Kuvassa on kurpitsasatoa, syksyn lehtiä, sieniä, omenoita ja pihlajanmarjoja.) Miksi poliisi on paikalla? (Hän valvoo tuomarin toimintaa tai osallistuu itsekin kilpailuun.) Miksi rouva on kääntynyt pois päin? Miksi hän katsoo epäluuloisesti toisia? Miltä rouvasta tuntuu? Kuunteleminen Kuunnellaan Suuri kurpitsakilpailu sähköisestä opetusaineistosta. Opettaja voi myös lukea kertomuksen ääneen. Mietitään kuuntelun aikana, mitä vihreän talon asukkaasta kerrotaan. Lukeminen Luetaan s. 10 12 yksin tai parin kanssa. Kuka voitti kurpitsakilpailun? (Touko Vuokkonen) Mitä kurpitsajuhlissa tehtiin? (Juhlissa syötiin kurpitsa herkkuja ja tanssittiin.) Miten tuomaristo arvioi kurpitsoja? (Tuomaristo tarkas teli kurpitsoja suurennuslasilla.) Mikä teki vihreän talon naisesta salaperäisen? (Nainen katsoi epäluuloisesti eikä tervehtinyt ketään. Nainen puristi koria kainalossaan ja oli happaman näköinen. Hän ei osallistunut karkeloihin.) 16