Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa



Samankaltaiset tiedostot
Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus

Ajankohtaista Opetushallituksesta

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

TORNIONLAAKSON SEUTUKUNTA

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Lausunto Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortteja valmistelevan työryhmän muistiosta

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Vuoreksen koulu. lv

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Lielahden koulupolku

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv

KOULUJEN KERHO-OPAS. syksy 2019

Siv.ltk PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Kaarilan koulupolku. Harju - Rahola - Kaarila - Hyhky. lv

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

Janakkalan kerhotoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Paltamo (N = 10) Riitta Rajala

Aistien ru kamaailmaan. opas kerhonohjaajalle

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

Kämmenniemen koulupolku

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika

Hyvän kerhon takaa pätevä ohjaaja. Merike Kesler Kerhokeskus , Tampereella

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

Linnainmaan koulupolku

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Linnainmaan koulu lv

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Annalan koulu, Annalan ja Karosen koulutalot. lv

KERHOKESKUS. Aistien ru kamaailmaan. opas kerhonohjaajalle

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Takahuhdin koulu lv

Robottikerhon suunnitelma syksylle 2015

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Lentävänniemen koulu lv

Linnainmaan koulupolku

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄ. Kaarilan koulupolku. Rahola - Kaarila. lv

Aktiivisuuspassi. Sisällys

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Omistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja

Perusopetuskysely Koko perusopetus

SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä

Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Isonkyrön kunnan perusopetus

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

1. Lehden tausta. mahdollisella tavalla olemalla tukena opetustyössä ja virkistyksenä vapaa-aikana.

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Liite 13. Esimerkki LAVA:n tulosten vertailuista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati Aila Koistinen 1

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

CoReorient Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Kysely lähetetty 105 sidosryhmäläiselle, vastauksia 34. Vastausprosentti 32 %. Melko. Hyvin. huonosti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Nuorisolautakunta Halpo/

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

TerveysInfo. Elintarvikkeiden lisäaineet Julkaisu kertoo lisäaineiden käytöstä elintarvikkeissa.

Loppuraportti OPE-OKA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

KOULULAISILLE! syksy kevät 2016

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Lielahden koulupolku

Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie Ruutana

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kämmenniemen koulu, Kämmenniemen ja Terälahden koulutalot

TIEDOTE 16/ (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Sisällysluettelo

Raportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Atalan koulu lv

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Tuuve ja Monni Online

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Transkriptio:

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler

Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta * Tavoitteiden saavuttaminen * Kehittämistarpeet

Hankkeen tausta ja tavoitteet Makukoulu on lapsille suunnattu pedagoginen tapa tutustua monipuoliseen ravitsemukseen. Se perustuu Sapere-menetelmään, jossa lapset perehtyvät ruokamaailmaan kaikkien aistiensa avulla. Lisäksi lasta kannustetaan ilmaisemaan aistimuksiaan ja tutustumaan rohkeasti uusiin ruokiin. Menetelmän avulla voidaan myös lisätä lapsen kuluttajatuntemusta. Tavoitteena on, että lapsi omaksuu monipuolisen ruokavalion ja kasvaa rohkeaksi, itseään ilmaisevaksi ja tietoiseksi kuluttajaksi. Suomessa Sapere-menelmää on kokeiltu hyvällä menestyksellä päiväkodeissa ja peruskouluissa 2000-luvun alusta alkaen. Koulujen kerhotoiminnassa Sapere-menetelmä ei kuitenkaan ole vielä saanut jalansijaa. Koulujen kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta Koulujen kerhotoiminta on tarkoitettu kaikille niille perusopetukseen osallistuville lapsille ja nuorille, jotka eivät halua tai voi osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Koulujen kerhotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet, mutta 1980-luvun lopussa alkanut lama käytännössä päätti kyseisen toiminnan. Opetushallituksen johdolla aloitettiin vuonna 2008 kerhotoiminnan kehittämisen hanke ja sen tuloksena vuonna 2010 85 % kunnista on mukana toteuttamassa kerhotoimintaa. Resurssien lisääntyminen kerhotoiminnassa ja kerhojen määrän lisääntyminen, ovat nostaneet huomattavasti myös kerhonohjauksen tueksi tuotettavien materiaalien kysyntää. Kerhokeskus on osaltaan yrittänyt vastata tähän tarpeeseen mahdollisuuksien mukaan. Syntynyt Aistien ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle on siitä hyvä esimerkki. Aineisto sopii monipuolisuudellaan käyttöön hyvin erilaisiin kerhoihin ja on integroitavissa myös kouluopetukseen. Aineistossa on ruuanlaiton ja -tuotannon ohella huomioitu myös luonnontieteellinen, kuvataiteellinen ja monipuolinen kielinäkökulma. Materiaali sopii myös elämänkatsomustiedon opetukseen, vaikkei sen käyttö siinä ole ollut materiaalin tavoitteena. Palautteen mukaan materiaalia käytetään eniten kotitalous- ja kokkikerhoissa. Opetushallituksen tietojen mukaan (http://www.edu.fi/download/123005_kerhotoiminta_faktaesite_1205_11_2.pdf) kyseiset kerhot ovat suosion puolesta 4.sijalla (35 % kaikista kerhoista). Numeroissa tämä tarkoittaisi, että potentiaalisia materiaalin käyttäjiä olisi 2400 kerhossa, jossa on mukana reilut 48 000 lasta ja nuorta. Hankeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli tuoda Makukoulu ja Sapere-menetelmä osaksi koulujen kerhotoimintaa tuottamalla Sapere-menetelmään perustuvan kerhonohjaajan opas ja jakamalla sitä maksutta kouluihin sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Tavoitteena oli, että kerholaisista tulisi ennakkoluulottomia, itseään ilmaisevia ja tietoisia ruokarikkauksien käyttäjiä, joilla on terve suhtautuminen syömiseen. Kerhomateriaalille asetettiin seuraavia tavoitteita - aineiston on oltava houkutteleva ohjaajalle ja kerholaiselle - kerholaisten omat kiinnostuksen kohteet ja toiveet huomioidaan

- Sapere-menetelmä selvitetään selkeästi ja johdonmukaisesti - aineisto sisältää selkeitä kerhokertoja työohjeineen - aineisto toimii kerhomateriaalina, mutta on integroitavissa myös opetukseen - aineisto antaa virikkeitä kerholaisille jatkaa matkaa ruokamaailmassa myös omissa yhteisöissään ja kotona Hankkeeseen osallistunut henkilökunta Toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen: hankkeen ohjausryhmätyöhön osallistuminen ja rahoituksesta vastaaminen Ohjaaja Hanna Kaisa Mikkola: materiaalin tuotanto ja pilotointi Erityissuunnittelija Merike Kesler: hankkeen koordinointi Kerhokeskuksessa, materiaalin tuotanto ja raportointi Taloussihteeri Anu Toivonen: hankkeen talous Tuotettu materiaali Hankkeen aikana tuotettiin kaksi painettua aineistoa: Aistien ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle Sinnrikt i matvärlden! -guide för klubbledaren Tarjousten perusteella materiaalin painopaikaksi valittiin Lönnberg Print Oy. Materiaalin luonteen vuoksi tuotannossa kokeiltiin kannen painossa tuoksulakkaa, joka herättää aistit jo itsessään. Tuoksun käyttö on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä. Materiaalia painettiin suomeksi 4000 kpl ja ruotsiksi 700 kpl. Kerhonohjaajan opas tuotettiin syyslukukaudella 2009. Kerhonohjaajan oppaaseen tulevien tehtävien pilotoinnit toteutettiin kahdessa kokkikerhoissa loka-joulukuussa 2009. Pilottikerhoina toimivat Vaasan Hietalahden koulun ja Vaasan keskuskoulun kerhot. Kuvaukset pilotoinneista löytyvät materiaalista. Opas sisältää 76 sivua ja tehtäviä 14 kerhokerralle, joiden kesto on noin 90 minuuttia. Kerhokerrat on jaettu kolmeen teemaan. Ensimmäisessä teemassa tutustutaan vuorollaan yhden kerhokerran ajan jokaisen aistin merkitykseen ruokailutilanteissa. Toisessa teemassa tutustutaan ja arvioidaan erilaisia ruokia kaikkien aistien avulla aiemmin opittua soveltaen. Teema sisältää esimerkiksi kasvis-, hedelmä- ja vilja-aiheisia kerhokertoja. Teemaan on sisällytetty myös tehtäviä, joissa tutustutaan ruoan aistittaviin ominaisuuksiin luonnontieteellisestä näkökulmasta. Lisäksi teema tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa lasten kuluttajatuntemusta, kuten tietoja ruoan alkuperästä, tuotannosta ja laadusta. Kolmas teema sisältää tehtäviä, joissa harjoitellaan aistimusten ilmaisua kuvallisesti ja draaman keinoin. Kerhonohjaajan opas painettiin tammikuussa. Materiaali julkaistiin Educa 2010 - messuilla ja jaettiin maksutta kaikille kouluille. Oppaan ruotsinnos ja ruotsinkielinen painos valmistuivat kevätlukukaudella 2010 ja samalla materiaali myös postitettiin kaikkiin ruotsinkielisiin kouluihin.

Oheismateriaalina tuotettiin monipuoliset koulutuskalvot, jossa esitellään syntynyttä materiaalia ja koulun kerhotoiminnan erikoispiirteitä. Kalvot sisältävät myös paljon käytännön tehtäviä. Samoin tuotettiin myös kalvosarja oppilaille. Ohjaaja voi käyttää kalvoja monistemateriaalina tai taustamateriaalina. Sähköiset aineistot (painettujen oppaiden pdf-versiot) ja kalvot ovat käytettävissä ja tulostettavissa osoitteessa www.kerhokeskus.fi/fi/kerhotoiminta/makukoulu Muu toiminta Hankkeen aikana järjestettiin kysely, jonka avulla haluttiin kerätä tietoa menetelmän tunnettavuudesta, menetelmän sopivuudesta kerhotoimintaan ja tuotetun materiaalin laadusta. Kyselyyn vastasi 172 henkilöä. Vastanneista vain 17 mainitsi tuntevansa menetelmän entuudestaan. Kaikki vastanneista olivat sitä mieltä, että menetelmä sopii erinomaisesti kerhotoimintaan ja kerhot ovat hyvä paikka ruokakulttuurin monipuolistamiselle. Aistien ruokamaailmaan! -opas koettiin rakenteeltaan ja ulkoasultaan selkeäksi ja sisällöltään monipuoliseksi. Oppaan käytön monipuolisuudessa vain mielikuvitus koettiin rajana. Yhteenveto kyselystä julkaistaan hankkeen kotisivulla. Kouluttaminen ei ollut tämän hankkeen aikana päätavoitteena. Järjestimme kuitenkin yhden koulutuksen Helsingissä LUMA tiede- ja teknologiapäivillä 15. 16.4.2010. Koulutukseen osallistui 35 henkilöä. Tavoitteiden saavuttaminen Syntyneen materiaalin ja palautteen perusteella voidaan todeta, että kaikki hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Kehittämistarpeet Materiaalin painosmäärä ei ole läheskään riittävä menetelmän juurruttamiseen koulujen kerhotoiminnassa. Myös vaikutusten tutkimista kerholaisille ja materiaalin todellista käyttövolyymiä ei voida arvioida tässä vaiheessa. Kerhokeskuksen pitkäaikaisen kokemuksen perusteella (yrittäjyyskasvatusmateriaalit Katso kaleidoskooppiin ja Into) voidaan todeta, että materiaalin täyteen käyttöön ottoon tarvitaan vähintään kolme vuotta, jonka aikana materiaalia sekä painetaan lisää että koulutusta ohjaajille tarjotaan riittävästi. Myös kyselyn perusteella näemme, että makukoulun ja Sapere-menetelmän tunnettavuus on vasta alkutekijöissä.