Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kommentti Varastokatu 3 A 18.11.2010 33100 Tampere PIRKANMAAN ELY-KESKUS Asia Kommenttimme vesienhoidon toteutusohjelmaluonnokseen 2010-15 Kiitämme kommenttipyynnöstä. Olemme mielellämme mukana vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen järjestämisessä. 1.1.Yleistä Pirkanmaan vesipinta-ala on 2.026 neliökilometriä eli noin 14 % koko maakunnan pinta-alasta. Maakunnan vesistöillä on vesihuollon ohella huomattavaa matkailu- ja virkistysmerkitystä. Järvialueen vesistöjen suuret altaat ovat harjuosuuksien kohdalta lähes luonnontilaisia. Viime vuosikymmenen aikana kemiallisen metsäteollisuuden aikanaan aiheuttama likaantuminen on olennaisesti vähentynyt. Samoin on vähentynyt merkittävästi suurten jätevesipuhdistamoiden aiheuttama kuormitus. Maatalouden aiheuttamat päästöt vesistöihin ovat lisääntyneet - ympäristötuista huolimatta. Esim. Kangasalan/Sahalahden saastuneet järvet ja niiden väliset ojat ovat uhkana myös alapuolisille vesistöille. Vesien säännöstely voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin rehevöittää vesistöjä. Nämä vaikutukset peittyvät usein pistemäisen kuormituksen tai hajakuormituksen alle. Pohjavesi on luontaisesti hieman hapanta, mutta muuten pohjaveden luonnontilainen laatu on Pirkanmaalla yleensä hyvä. Pohjavesialueiden sijainti on kuitenkin kulutuskeskuksiin nähden epätasainen. Pohjavesien laatuongelmat ovat selvimpiä seuduilla, joissa maaperä läpäisee huonosti vettä. Harjut ja reunamuodostumat ovat perinteisesti olleet alueita, joille on hyvän maapohjan vuoksi sijoittunut erilaisia pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja. Pohjaveden pilaantumista on aiheutunut mm. öljyjen ja kemikaalien sekä tiesuolan joutumisesta pohjaveteen. Samoin liiallinen lannoitteiden käyttö ja kompostoimattomien puhdistamolietteiden käyttö sekä viemäröimättömän asutuksen alueilla jätevesien hallitsematon maahan imeytys saattavat heikentää pohjaveden laatua. Kaikenkaikkiaan toteamme ettei vesiensuojelua pidä missään tapauksessa luulla loppuunviedyksi prosessiksi, vaan tekemistä riittää vielä paljon. Esimerkkinä mainittakoon Maatalous-sektorin rakennemuutos EU:n tuotantotukipohjaisessa järjestelmässä joka pakottaa tilakoon jatkuvaan kasvattamiseen. Tuotannossa käytetään suuria määriä lannoitteita, hormoneja ja pian myös geenimuunneltuja lajeja. Mikä suuryksiköiden vaikutus on vesistöihin Pohjolan arassa luonnossa? Nykyään kohtuullisen hyvätilaiset pinta- ja pohjavedet voidaan siis myös pilata, jos suojelutoimet laiminlyödään. Sektorikohtaisissa kommenteissa olemme koonneet toimenpiteet, jotka mielestämme ovat keskeisimpiä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015. Kommentit ovat pääasiassa kopioitu ko. suunnitelman nettiversiosta (lainatut osiot merkitty ""). 1.2 Yhdyskunnat Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa "esitetään riskien hallinnan tehostamista ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn lisäämistä, mihin tuleekin alueen kaikissa taajamissa kiinnittää enemmän huomiota. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn keinoja ovat mm. valumavesien imeyttäminen, viivyttäminen, selkeyttäminen ja puhdistaminen kasvillisuuden avulla. Lisäksi toteutusohjelmissa on esitettävä häiriötilanteisiin varautumisten tehostamista ja siihen liittyvää suunnittelua.
Hulevesien käsittelyn tehostaminen edellyttää varsinkin neuvontaa ja koulutusta. Tutkimusta ja kehitystoimintaa tarvitaan sekä hulevesien käsittelyssä että jätevesilietteen käsittelyssä ja loppusijoituksessa. " Puhdistamolietteiden loppusijoituspaikat tulee ohjata valvotuille alueille virallisille jätehuoltoyrittäjille (ei maatalousyrittäjille) todellisen valvonnan alle. 1.3 Haja-asutus Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa "loma-asutuksessa tulee varustetason ja käyttöasteen noususta huolimatta suosia pääosin kuiva- ja kompostikäymälöitä. Niiden lisääminen myös muussa haja-asutuksessa on tarpeen. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulakiin perustuvia tarkentavia ympäristönsuojelumääräyksiä vesiensuojelun kannalta herkille vesistöille ja niiden valuma-alueille. Kuivakäymälöiden ja muiden vedettömien tai vähävetisten ratkaisujen käyttöä tulisi edistää myös kiinteistöveron alennuksella. Kotitalousvähennysten ja asuntorahaston (ARA:n) avustusten käyttöä haja-asutuksen jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulisi laajentaa. Haja-asutuksen aiheuttama pinta- ja pohjavesien kuormitus tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Kuntien tulee huomioida herkät vesistöt ja niiden valuma-alueet ja antaa tällaisilla alueilla tarkentavia vesiensuojelumääräyksiä." 1.4 Maatalous Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa nykyistä maatalouden ympäristötukijärjestelmää tulee kehittää niin, että tukijärjestelmä entistä paremmin edistää vesistöjen tilan parantamista. Tukimaksu tulee maksaa vasta, kun vesistönsuojelutoimenpiteet on toteutettu käytännössä. Tukijärjestelmän tulee edistää erityisesti talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämistä, maan rakenteen parantamiseen tähtääviä toimia sekä viljelykasvien täsmälannoitusta sekä kasvinsuojeluaineiden tarpeenmukaista käyttöä. Tukea tulee suunnata entistä tehokkaammin vähemmän päästöjä aiheuttavaan tuotantoon esim. luomutuotantoon. Erityisille ongelma-alueille, kuten kaltevat pellot, korkean fosforiluvun pellot ja tulva-alueiden pellot, tukea tulee ohjata vain silloin, kun ongelmat on ratkaistu ja päästöt saatu vähenemään. Tukijärjestelmän tulee myös huomioida erikseen happamat sulfaattimaat, joilla säätösalaojituksen ja kuivatussyvyyttä pienentävien järjestelmien tulee olla ei-tuotannollisen investointituen piirissä. Maatalouden suurin haaste tulevina vuosina on tilanpidon jatkuvuuden turvaaminen ja maatalouden kilpailukyvyn vahvistaminen. Toteutusohjelmissa pitää mielestämme huomioida se, että vesiensuojelu ja ympäristönsuojelu tulee vasta kolmantena. Mielestämme ne tulee ottaa pääpainoksi, koska vain siten voidaan edistää vesiensuojelua ja välillisesti myös koko Suomen ekologiselta kannalta kestävää kilpailukykyä. 1.5 Metsätalous Pirkanmaa on perinteikäs, voimakas metsämaakunta, jossa jalostetaan metsätuotteita monipuolisesti. Pirkanmaan metsäteollisuus käyttää puuta runsaasti enemmän kuin mitä metsät kasvavat. Yhä intensiivisemmäksi käyvä metsätalous asettaa haasteita metsätalouden vesiensuojelulle. Ongelman muodostaa metsänomistajien ikääntyminen, joka näkyy heidän omatoimisen työpanoksensa vähenemisenä. Metsien monikäyttöä varten on kehitetty kansallispuistoja, retkeilyalueita, erilaisia vaellus- ja melontareittejä. Vapaa-ajan harrastusten ympärille kehittyvä yritystoiminta kasvaa. Metsätalouden kehittämisen pitää perustua uusien asioiden esiin nostamiseen. Metsänhoidon pääpaino tulee olla luonnonmukaisessa metsänhoidossa. Metsäenergian hyödyntämisen tarve kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Kantojen nosto energiaksi tulee muuttamaan metsätalouden valuma-aluekohtaisia päästöjä entistä vahingollisemmiksi. Kehittämispanoksia tarvitaan uusien metsäluonnon hoidon menetelmien kehittämiseen sekä vapaaehtoisen suojelun kohdevalinnan
kehittämiseen. Metsänomistajien ja muiden toimijoiden koulutus on entistä haastavampaa tavoitteiden moninaisuudesta johtuen. Yrittäjyyttä metsäalalla on myös tarpeen monin tavoin edistää. Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa metsätaloudessa "on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön menetelmiä, joilla ojitushankkeiden yhteydessä voidaan pienentää virtaaman vaihteluja ja vähentää vesieliöstölle haitallisten alivirtaamatilanteiden esiintymistä. Metsätalouden vesistökuormituksen tutkimustieto on melko vanhaa ja siinä ei ole huomioitu viime vuosina metsätalouden vesiensuojelussa kehitettyjen uusien menetelmien kuten esim. kosteikkojen vesiensuojelua tehostavaa vaikutusta. Toiminnan jatkuvan parantamisen kannalta on tärkeää perustaa metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkosto, jossa säännöllisesti seurattaisiin metsätaloustoimenpiteiden kuormituksen kehittymistä sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Seurantaverkoston kehittämiseen tulisi osoittaa riittävä valtion rahoitus." 1.6 Teollisuus ja yritystoiminta Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa läntisellä vesienhoitoalueella pintavesien toimenpideohjelmissa "esitetään teollisuuden lisätoimenpiteeksi lähinnä ympäristöriskien hallinnan parantamista. Kohteet ovat pääosin isoja teollisuuslaitoksia, joiden jätevedet johdetaan Saaristomereen, Selkämereen, Perämereen ja Kokemäenjokeen. Lisäksi prosessitekniset parannukset haitta-aineiden päästöjen minimoimiseksi ja jätevesien käsittelyn tehostaminen ovat toteutusohjelmassa mielellään mukana. Kaikkien toimenpiteiden tarve tulee tarkastella tapauskohtaisesti lupa-käsittelyn yhteydessä." 1.7 Kalankasvatus Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa "esitetään ruokinnan tehostamista, kalojen terveyden edistämistä ja kalojen elinolojen optimointia. Tutkitaan kalankasvattamoilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä ja kehitetään niitä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Edistetään matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käyttöä. Edistetään atk-ohjattujen automaattisten ruokintajärjestelmien käyttöönottoa.tutkitaan ja kehitetään kalankasvatuksen laitostyyppejä ja jätevesienkäsittelymenetelmiä." 1.8 Turpeenotto Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa otetaan huomioon että "kun maankäytön suunnittelussa tehdään turvetuotannon aluevarauksia, niiden tulee perustua riittäviin ympäristö- ja vesistöselvityksiin. Laaditaan tarpeen mukaan vesistön sietokykyselvityksiä alueilla, joilla on runsaasti turvetuotantoa. Turvetuotannosta poistuville alueille laaditaan tarpeen mukaan alueellisia käyttösuosituksia. Selvitetään nykyisin käytössä olevien menetelmien, kuten pintavalutuskentät, vaikuttavuutta ja käyttöikää ja lisätään menetelmien toimintavarmuutta ottaen huomioon ilmastomuutokseen sopeutuminen. Kehitetään uusia turvetuotannon vesiensuojelu-menetelmiä. Panostetaan erityisesti ympärivuotisesti toimivien menetelmien kehitystyöhön. Kehitetään turvetuotantoon soveltuvia seurantamenetelmiä." Vesistöistä, joille kohdistuu tai tulee kohdistumaan turpeenotosta aiheutuvia humus- ja kiintoainepäästöjä, tulisi selvittää niiden ekologinen tila vesistön koosta riippumatta, jotta tuotannon aiheuttamia haittavaikutuksia voisi todenperäisesti seurata. Biodiversiteetin ja vesistöjen suojelun vuoksi katsomme, että turpeenpoltto tulee lopettaa asteittain vuoteen 2020 mennessä. Siirtymäaikana turpeennostoon ei otettaisi luonnontilaisia, lievästi muutettuja tai ennallistamiskelpoisia soita, vaan turpeenotto ohjattaisiin luontoarvonsa menettäneille metsäojitetuille soille ja suopelloille. 1.9 Turkiseläintuotanto Pidämme tärkeänä, että turkistuotannosta luovutaan asteittain vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojeluinvestointeja (tiiviit alustat ja valumavesien käsittelymenetelmät) ei ole valtion
budjetinkaan mahdollistamissa puitteissa pystytty toteuttamaan. Toteutusohjelmissa ei tule tukea toimintaa, joka lisää yhteisten vesiemme saastumista. 1.10 Maaperän happamuus Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa "kuivatusta, uusjakoa, maataloutta, metsätaloutta, turvetuotantoa, ruoppausta ja rantarakentamista koskevia ohjeita ja suosituksia tulee täydentää siten, että ne sisältävät happamia sulfaattimaita koskevat toimenpide-ehdotukset. Happamien sulfaattimaiden esiintymisalueet ja niiden aiheuttamat kuormitusriskit tulee pikaisesti kartoittaa yhtenäisin menetelmin. Kartoitukset tulee aloittaa todetuilta ongelma-alueilta. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntamenetelmien tehokkuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Lisäksi tulee kehittää uusia torjuntamenetelmiä hyödyntäen ulkomailta saatavia kokemuksia, sillä nykyisin tiedossa olevat menetelmät eivät ole riittäviä hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi pahimmilla happamuusalueilla. Ilmastonmuutos tulee pahentamaan happamista sulfaattimaista aiheutuvia ongelmia ja tältäkin osin tarvitaan tutkimusta ja kehitystyötä." 1.11 Maa-aineksenotto Pidämme tärkeänä, että toteutusohjelmissa keskeiset ehdotukset ohjauskeinoiksi ovat: "Liitetään maa-ainestenoton yleissuunnittelu osaksi kaavoitusta. Ohjataan maa-ainestenotto I ja II luokan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suunnataan nykyistä enemmän valtion rahoitusta vanhojen sorakuoppien kunnostukseen ympäristönhoitotöinä. Tehostetaan maa-ainestenottoalueiden ja kaivutasojen valvontaa. Lisätään kalliokiviainesta korvaavien materiaalien käyttöä. Edistetään maa-ainespankkien perustamista suurimpien asutuskeskusten läheisyyteen." Maa-ainesten ottoalueita ei tule sallia vielä koskemattomille alueille. Toiminnassa olevista maa-ainesten ottopaikoista tulevia vesiä ei tule johdattaa yleisiin vesistöihin (esimerkkinä Kangasalla tapahtunut Halimajärven saastuminen Kallion teollisuusalueen louhinnan seurauksena. Vaadimme että maa-aineksen ottolupien käsittelyyn ja tutkimiseen pitäisi varata riittävästi aikaa vesistövaikutusten selvittämiseksi ja maa-ainestenoton lupaprosessissa tulisi riittävällä tarkkuudella selvittää hyödynnettäväksi aiotun aineksen sisältämät haitalliset aineet, esimerkkinä arseeni.). 1.12 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pidämme tärkeänä, että "toteutusohjelmissa vesistöjen kunnostamisen, säännöstelyn ja rakentamisen osalta ehdotetaan seuraavia ohjauskeinoja: Laaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia. Laaditaan kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia ja valitaan alueelliset kunnostuksen kärkihankkeet. Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma. Tehdään vesistöjen kunnostuksen alueellisia yleissuunnitelmia. Selkiinnytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä. Uudessa vesiasetuksessa rakentamista koskevissa selvitysvelvoitteissa otetaan huomioon vesien ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet. Pyritään kehittämään vesilain mukaisten lupavelvoitteiden joustavuutta ja tarkistusmahdollisuuksia vesienhoidon tavoitteiden turvaamiseksi. Selvitetään arvokkaiden luontotyyppien (mm. luonnontilaiset purot ja suot) suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvetta ja säädösten suhdetta vesilainsäädäntöön luonnonsuojelu- ja metsälainsäädäntöä kehitettäessä. Parannetaan tulvavesien pidättymishankkeiden toteuttamisedellytyksiä tulvadirektiivin mukaisia säädöksiä laadittaessa sekä maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä kehitettäessä ottaen huomioon ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet. Otetaan käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämiseksi vesistöjen tilan parantamisessa. Ohjataan julkista ja yksityistä rahoitusta laaja-alaisesti vesien kunnostustoimenpiteisiin, jotka edistävät vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Pidetään vesienhoidontavoitteiden saavuttamista edistäviä toimenpiteitä tuen ehtona julkista tukea saavissa rakentamis- ja säännöstelyhankkeessa ja suunnataan tukea näihin toimenpiteisiin.
Varataan riittävä rahoitus kunnostusten seurantaan ja tuloksellisuuden arviointiin. Kehitetään säännöstelyä huomioiden ilmastonmuutos ja koko vesistöalueen tulvariskien hallinnan tarpeet sekä vesienhoidon tavoitteet. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tarpeet. Edistetään kunnostuksen suunnitteluun liittyvää neuvontaa ja yhteistyötä. Aktivoidaan omaehtoista vesistöjen kunnostustoimintaa. Tuetaan kunnostustoimenpiteiden tekemistä talkoovoimin ja kehitetään kunnostuksen vaihtoehtoisia toiminta-, osallistumis- ja rahoitusmalleja. Kehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa." Kyseenalaistamme selvitystyön mielekkyyden suhteessa mahdollisuudesta lisätä vesilainsäädäntöön vesistön kunnostusyhtiön perustaminen. On vaarana, että hankevastaavat päätyvät löyhin perustein siihen, ettei hanketta voida toteuttaa elinympäristöjä vaarantamatta ja mieluummin tekevät muualle korvikeympäristön. Korvikebiotooppeja tehdään maailmalla jo monessa paikassa, mutta yleensä alueilla, joilla "alkuperäisluonto" on tuhottu koko lailla täydellisesti (kuten Australiassa). Suomessa on tilaa ja mahdollisuuksia suunnitella hankkeita siten, ettei niitä ole välttämätöntä viedä luonnontilaisiin ympäristöihin. Lisäksi kunnostusyhtiöissä liiketaloudellinen voitto saattaa äkkiä nousta toiminnan itsetarkoitukseksi. (Esimerkiksi Tavasen tarkoitukseksi sanotaan Pirkanmaan vesihuollon turvaaminen, mutta kaikki yhtiön tekemiset viittaavat haluun päästä monopoliaseman avulla rahastamaan kuluttajia ympäristöstä piittaamatta.). 1.13 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen Pidämme tärkeänä, että tekopohjavesi on muuta vedenhankintaa täydentävä menetelmä, jota käytetään jos pinta- ja pohjavesiä ei ole tai ne ovat saastuneita. Ensisijaisesti tulisi siis pyrkiä suojelutoimin pinta- ja pohjavesien puhtauden turvaamiseen, jotta niitä voitaisiin käyttää raakavesilähteenä. Tekopohjavesi astuu kuvaan, kuten keski-euroopassa (Saksa, Hollanti, Unkari jne.) vasta, jos luonnonvesien saatavuus on vakavasti heikentynyt tai ne on pilattu. Pidämme tärkeänä että " pohjavesiä koskevien toimenpideohjelmien mukaan tietyissä tapauksissa pohjavesialueen geologiset tai hydrogeologiset olosuhteet vaativat lisäselvityksiä, kuten pohjavesitutkimuksia, harjun rakenneselvityksiä tai pohjavesialueen virtausmallinnusta. Tiedonpuutteen ratkaisemiseksi olisi käynnistettävä kansallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma pohjavesivarojen hallintaan. Vedenottamon vaikutusalueen tarkempaa määrittämistä varten tarvitaan lisäresursseja. Selvityksillä voidaan saada lisätietoa mm. pohjavedenvirtausta estävien ja/tai ohjaavien kalliokynnysten sijainnista, jolloin pohjavesialueen vedenhankinnan kannalta vähemmän merkittävälle osa-alueelle voidaan mahdollisesti sallia muuta toimintaa." 2. Seuranta Oiva-ympäristötietopalvelu on omien silmiemme läpi tarkasteltuna mainio keksintö, tosin viimeksi kun yritimme kirjautua sisään, se ei onnistunut. Seurantaohjelmassa tulee mielestämme ottaa kantaa vesistöjen tyypittelyyn ja luokitteluun, suhteessa esimerkiksi pohjaeläimistön tila-arvioinnin mittareihin, erityisesti taksonikoostumukseen. Direktiivi edellyttää varsinkin pohjaeläimistön kohdalla käytettävän muuttujia jotka indikoivat parhaiten herkimpiä biologisia laatutekijöitä. Kaiken kaikkiaan vesieliöiden ravintoketjun ja lisääntymiskierron toimivuutta tulee tutkia kattavasti toteutusohjelman vierellä. Seurantaohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota seurantojen frekvenssiin ja seuranta-ajat on valittava siten, että vuodenaikaisvaihtelun vaikutus tuloksiin on mahdollisimman pieni ja siten varmistettava, että tulokset osoittavat vesimuodostumassa ihmistoiminnan vaikutuksia. Tampereella 18.11.2010 Timo Tamminen puheenjohtaja Anni Kytömäki aluesihteeri