9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AK 3 = Viestintä ja mediataito AK 4 = Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys AK 5 = Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta AK 6 = Turvallisuus ja liikenne AK 7 = Ihminen ja teknologia Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset 7. lk Kielitaito AK1, AK3, AK4, AK6 ymmärtämään ja tuottamaan tavallisimpiin viestintätilanteisiin liittyvää kieltä (esim. tervehdykset, itsestä kertominen) tuottamaan ruotsin kielelle ominaista ääntämistä kirjoittamaan lyhyen kuvauksen itsestään, toisesta henkilöstä ja lähipiiristään tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja Pohjoismaiden kielialuetta vahvistamaan taitojaan hankkia tietoa itsenäisesti (esim. oppikirja, sanakirja ja muut tiedonhankintavälineet) ymmärtämään vastuunsa omasta koulutyöskentelystään ja säännöllisen työnteon merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4 oma lähipiiri (koti, perhe, ystävät) vapaa-aika ja harrastukset koulu asioimistilanteet (esim. kauppa, kioski, kahvila)
mielipiteen ilmaiseminen substantiivit: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko, omistusmuoto + substantiivi adjektiivit: adjektiivin taivutus verbit: infinitiivi, preesens, apuverbit, imperatiivi pronominit: persoonapronominit, omistusmuodot, objektimuodot prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa lauserakenne: kysymyslauseen sanajärjestys, käänteinen sanajärjestys tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen 8. lk Kielitaito AK3, AK4, AK6 selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista (esim. matkailu, tien kysyminen ja neuvominen) ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin laajentamaan maantuntemustaan Pohjoismaista hyödyntämään erilaisia tiedonhankintavälineitä ( esim. sanakirja, tietokone, media) ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja yritteliäisyyden merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit matkustaminen asioimistilanteet (esim. ravintolassa tilaaminen, tien kysyminen ja neuvominen) mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen pronominit: pronomini + substantiivin määräinen ja epämääräinen muoto adjektiivit: adjektiivien vertailu
adverbit verbit: imperfekti, perfekti järjestysluvut, päiväykset lauserakenne: det finns- rakenne, man-rakenne, sivulauseen sanajärjestys puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä 9. lk Kielitaito AK1, AK4, AK6 ymmärtämään arkipäivän tilanteisiin liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän viestintätilanteissa kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin syventämään tietämystään Pohjoismaista ja viestimään ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria tarkkailemaan ja korjaamaan omaa tuotostaan arvioiden työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin käyttämään oma-aloitteisesti kielen opiskelulle keskeisiä työskentelytapoja ja tarvittaessa muuttamaan niitä hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4, AK5 asuminen maalla ja kaupungissa opiskelu ja työ ympäristön ja ihmisen hyvinvointi ihmissuhteet Oppilas tutustuu seuraaviin rakenteisiin: pronominit: sin, sitt, sina; pronomini + adjektiivi + substantiivi adjektiivit: adjektiivin a-muodon käyttö eri tilanteissa verbit: pluskvamperfekti, refleksiiviverbit, 1. konditionaali, infinitiivi + att, s-passiivi
lauserakenne: sivulauseen sanajärjestys, ehtolause puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMAT PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A 1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito alkeiskielitaito * Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. *Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Nöykkiön koulun kieltenopetuksen kasvatukselliset ja opetukselliset yhteiset tavoitteet ja arviointi. - pyrimme luomaan myönteistä asenneilmapiiriä oppilaiden keskuudessa kielten opiskelua kohtaan - samalla haluamme korostaa suvaitsevaisuutta sekä vastuullisuutta - pyrimme kielenopetuksen avulla laajentamaan oppilaan kokemusmaailmaa Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset vieraissa kielissä. Toimintakulttuuri - yhteiset kokeet samoista opetusmateriaaleista, osallistuminen valtakunnallisiin kokeisiin 9.luokalla - erilaiset oppijat otetaan huomioon joustavin opetusjärjestelyin mahdollisuuksien mukaan - pyrimme saattamaan oppilaan ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja työskentelystään Työtavat. - oppilaat työskentelevät tunneilla itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä - oppiainesta suullistetaan mahdollisimman paljon Arviointi Oppiaineessa arvioidaan aina oppilaan senhetkistä kielitaitoa: päättöarvosana kuvaa oppilaan kielitaitoa 9. luokan päättyessä. Lukuvuosi- ja väliarvioinneissa otetaan huomioon oppilaan aktiivinen osallistuminen opetukseen: oma-aloitteisuus yksilö-, pari- ja ryhmätöissä.