Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.

tieteessä Irmeli Lindström LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi irmeli.lindstrom@ttl.fi Hille Suojalehto LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi Työ ja astma Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan. Väestötutkimusten perusteella työperäinen altistuminen aiheuttaa 15 18 % aikuisiällä alkaneesta astmasta. Joka viidennellä työssä käyvistä astmaa sairastavista esiintyy työn pahentamia astmaoireita. Vaikka astma nykyään enää harvoin johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle, se voi lisätä sairauspoissaoloja ja aiheuttaa ammatinvaihdon. Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa arvioitaessa astmaa sairastavan työperäistä altistumista. Se voi myös yhteistyössä työpaikan kanssa vaikuttaa työolosuhteisiin. Astma ja allergiat on huomioitava nuorten ammatinvalinnanohjauksessa erityisesti silloin, kun sairaus on lievää vaikeampi. Kirjallisuutta 1 Kainu A, Pallasaho P, Piirila P, Lindqvist A, Sovijarvi A, Pietinalho A. Increase in prevalence of physiciandiagnosed asthma in Helsinki during the Finnish Asthma Programme: improved recognition of asthma in primary care? A cross-sectional cohort study. Prim Care Respir J 2013;22:64 71. 2 Anandan C, Nurmatov U, van Schayck OC, Sheikh A. Is the prevalence of asthma declining? Systematic review of epidemiological studies. Allergy 2010;65:152 67. 3 Lai CK, Beasley R, Crane J, Foliaki S, Shah J, Weiland S. Global variation in the prevalence and severity of asthma symptoms: phase three of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2009;64:476 83. 4 Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H, Haahtela T. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, 1966-2003. BMJ 2005;330:1186 7. 5 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Astma. Käypä hoito -suositus, päivitetty 24.9.2012. www.kaypahoito.fi 6 From the Global Strategy for Asthma Management and Prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2012. 2012. 7 Haahtela T, Tuomisto LE, Pietinalho A ym. A 10 year asthma programme in Finland: major change for the better. Thorax 2006;61:663 70. 8 Taylor DR, Bateman ED, Boulet LP ym. A new perspective on concepts of asthma severity and control. Eur Respir J 2008;32:545 54. Vertaisarvioitu VV Astma alkaa nuoruudessa tai kehittyy aikuisiässä. Sitä sairastaa noin 10 % suomalaisista aikuis väestöstä (1). Työssä käyvien lukumäärä Suomessa on noin 2,5 miljoonaa, joten astmaa saattaa sairastaa jopa 250 000 työntekijää. Astman esiintyvyys on lisääntynyt (2), erityisesti nuorissa ikäryhmissä (3). Nuorilla miehillä astman esiintyvyyden on todettu lisääntyneen ainakin 2000-luvun alkuun saakka (4). Näin ollen on odotettavissa, että tulevaisuudessakin merkittävä osa työntekijöistä sairastaa astmaa ja joutuu selviy tymään sairautensa kanssa työurallaan. Etiologialtaan astma on monitekijäinen, ja perin nöllinen alttius on tärkein riskitekijä astman kehittymiselle (5). Nuoruusiässä alkava astma liittyy usein allergioihin, joita esiintyy harvemmin aikuisena astmaan sairastuvilla. Ympäristötekijöistä tupakointi ja tupakansavulle altistuminen lisäävät astmariskiä, jälkimmäinen erityisesti lapsilla. Jo diagnosointivaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota pitkittyneistä hengitystieoireista kärsivien tupakointiin, allergeenialtistukseen, sisäilmatekijöihin ja työperäiseen altistumiseen. Lääkehoidon lisäksi tärkeä osa astman hoitoa on sairautta pahentavien tekijöiden välttä minen (5). Tupakoinnin lopettaminen ja tupakansavulle altistumisen vähentäminen ovat keskeisiä. Laihduttaminen vähentää ylipainoisten astmaoireita. Myös astmaa sairastavan sisäympäristöön on kiinnitettävä huomioita, kuten kosteusvaurioiden korjaamiseen ja eläimistä luopumiseen, jos on eläinallergia. Inhaloitavan kortikosteroidin on osoitettu rauhoittavan astmaattisen tulehduksen (6). Sen käyttö astman ensilinjan hoitona on vakiintunut Suomessa Astmaohjelman ansiosta (7). Ohjelma toteutettiin vuosina 1993 2003, ja tuolloin astman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoitojaksot vähenivät huomattavasti. Suurella osalla potilaista astma on mahdollista saada hallintaan eli vähäoireiseksi käyttämällä joko jaksoittaista tai säännöllistä lääkehoitoa ja vaikuttamalla astmaa pahentaviin tekijöihin. Puutteelliseen astman hallintaan ovat usein syynä huono hoitomyöntyvyys, heikko lääkkeiden inhalointitekniikka, tupakointi ja altistuminen allergisoiville tekijöille (8). Astmaa sairastavista 5 10 %:lla on vaikea astma, joka oireilee huolimatta säännöllisestä astmatulehdusta hoitavasta ja keuhkoputkia laajen tavasta lääkityksestä (9). Työllä ja työperäisellä altistumisella voi olla vaikutusta astman kulkuun. Työperäisen altistumisen aiheuttama astman vaikeutuminen on melko tavallista, mutta harvemmin voidaan todeta työn olevan astman aiheuttaja. Astma voi vaikuttaa työssä selviytymiseen ja työelämässä pysymiseen. Astmaa ja allergisia sairauksia sairastavien työpanoksen menetykset aiheuttivat Suomessa vuonna 2011 arviolta noin 1 miljardin euron kustannukset; näiden sairauksien kokonaiskustannukset olivat noin 1,5 miljardia (10). Astmaa sairastavien työkyvyn tukemisella ja työn aiheuttaman tai pahentaman astman tunnistamisella on siis suuri kansantaloudellinen merkitys. Työ voi aiheuttaa astmaa Väestötutkimusten perusteella työn ja työperäisen altistumisen arvioidaan aiheuttavan 15 18 % aikuisiällä alkavasta astmasta (11). Ast 401

9 Holgate ST, Polosa R. The mechanisms, diagnosis, and management of severe asthma in adults. Lancet 2006;368:780 93. 10 Jantunen J KP, Linna M, Martikainen J, Mäkelä M, Pelkonen A, Haahtela T. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69:641 7. 11 Toren K, Blanc PD. Asthma caused by occupational exposures is common - a systematic analysis of estimates of the population-attributable fraction. BMC Pulm Med 2009;9:7. 12 Työperäisten sairauksien rekisteri. Työterveyslaitos 13 Lindström I. Men with asthma since youth: Prognosis, impact of work and effect on work ability. Työ terveyslaitos, People and Work Research Reports 99, 2013. 14 Piipari R, Keskinen H. Agents causing occupational asthma in Finland in 1986-2002: cow epithelium bypassed by moulds from moisture-damaged buildings. Clin Exp Allergy 2005;35:1632 7. 15 Nicholson PJ, Cullinan P, Taylor AJ, Burge PS, Boyle C. Occupational asthma: Prevention, identification & management: Systematic review & recommendations. Lontoo: British Occupational Health Research Foundation, 2010. 16 Henneberger PK, Redlich CA, Callahan DB ym. An official american thoracic society statement: work-exacerbated asthma. Am J Respir Crit Care Med 2011;184:368 78. 17 Saarinen K, Karjalainen A, Martikainen R ym. Prevalence of work-aggravated symptoms in clinically established asthma. Eur Respir J 2003;22:305 9. 18 Le Moual N, Carsin AE, Siroux V ym. Occupational exposures and uncontrolled adult-onset asthma in the European Community Respiratory Health Survey II. Eur Respir J 2014;43:374 86. 19 Le Moual N, Siroux V, Pin I, Kauffmann F, Kennedy SM. Asthma severity and exposure to occupational asthmogens. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:440 5. 20 Henneberger PK, Mirabelli MC, Kogevinas M ym. The occupational contribution to severe exacerbation of asthma. Eur Respir J 2010;36:743 50. 21 O Byrne PM, Pedersen S, Lamm CJ, Tan WC, Busse WW. Severe exacerbations and decline in lung function in asthma. Am J Respir Crit Care Med 2009;179:19 24. 22 Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Dimensions of Work Ability, Results of the Health 2000 Survey. Helsinki: Finnish Centre for Pensions (ETK), The Social Insurance Institution (Kela), National Public Health Institute (KTL), Finnish Institute of Occupational Health (FIOH); 2008. 23 Blanc PD, Burney P, Janson C, Toren K. The prevalence and predictors of respiratory-related work limitation and occupational disability in an international study. Chest 2003;124:1153 9. mariski on lisääntynyt esimerkiksi leipureilla ja elintarviketyöntekijöillä, maanviljelijöillä, siivoojilla, maalareilla, sairaanhoitajilla ja kemian alan työntekijöillä (taulukko 1). Selvästi harvemmin voidaan osoittaa yksilötasolla astman johtuvan työstä. Astma on Suomessa ammattitautilain mukaan korvattava ammat titauti silloin, kun voidaan yksilötasolla osoittaa työperäisen altistumisen olevan todennäköisesti astman pääasiallinen syy. Vuosina 2005 2010 on Suomessa korvattu ammattitautina 102 152 astmaa vuodessa, eli arviolta ainoastaan 1 2 % uusista ilmenneistä astmoista vahvistetaan ammattitaudeiksi (taulukko 2) (12,13). Tavallisimpia ammattiastman aiheuttajia Suomessa ovat kosteusvauriomikrobit, eläinproteiinit, jauhopölyt ja rehut (14). Ammattiastman varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä altistumisen jatkuminen astmaa aiheuttavalle tekijälle huonontaa astman ennustetta (15). Ammattiastma oikeuttaa Suomessa tapaturmavakuutusjärjestelmän korvaamiin etuisuuksiin, joista merkittävin on ammatillinen kuntoutus. Työ voi pahentaa astmaa Työ voi myös vaikeuttaa astmaa: suomalaisessa tutkimuksessa 21 %:lla työssä käyvistä astmaa sairastavista esiintyi hengitystieoireiden pahenemista työssä vähintään viikoittain (16,17). Astmaa vaikeuttavia työperäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pölyt, käryt, huurut, lämpötilan vaihtelu ja fyysisesti raskas työ. taulukko 1. Esimerkkejä ammateista, joissa on lisääntynyt astmariski (38 46). Leipuri tai elintarviketyöntekijä Maanviljelijä tai metsätyöntekijä Siivooja tai kiinteistönhoitaja Maalari tai ruiskumaalari Sairaanhoitaja tai muu terveydenhoidon työntekijä Kemikaalityöntekijä Muovityöntekijä Metallityöntekijä Puutyöntekijä Lastenhoitaja tai muu hoitotyöntekijä Tarjoilija Rakennustyötekijät taulukko 2. Työllisen väestön ammattiastmojen määrät vuosina 2005 2010 ja niiden osuus arvioiduista uusista astmatapauksista. Lähde: Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos. Vuosi Arvioidut uudet astmatapaukset työllisessä väestössä 1 Ammattiastmat n (%) 2005 8 883 143 (1,6) 2006 9 041 145 (1,6) 2007 9 219 116 (1,3) 2008 9 364 120 (1,3) 2009 9 092 152 (1,7) 2010 9 056 102 (1,1) 1 Arvio perustuu vuosittaiseen astman ilmaantuvuuteen 3,7/1000 henkilöä (47) ja työllisten kokonaislukumäärään Työperäisen altistumisen astmaa aiheuttaville tekijöille on todettu liittyvän myös huonossa hallinnassa olevaan astmaan (18). Selvästi vähemmän on osoitusta siitä, että työ vaikuttaisi astman vaikeusasteeseen. Melko pieneen aineistoon perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa vaikeampaa aikuisiässä alkanutta astmaa sairastavat altistuivat työssään enemmän astmaa aiheuttaville tekijöille (19) kuin ne, joilla oli lievempi astma. Suuressa eurooppalaisessa tutkimuksessa todettiin, että voimakas työperäinen altistuminen pölyille huuruille ja käryille lisäsi astman pahenemisvaiheiden riskiä kolminkertaiseksi (20). Artikkelin kirjoittajat arvioivat jopa joka seitsemännen astman pahenemisvaiheen johtuvan työperäisistä tekijöistä työssä käyvillä astmaa sairastavilla. Astman pahenemisvaiheiden ehkäisyn merkitys on suuri, sillä pahenemisvaiheet liittyvät huonompaan astman ennusteeseen ja nopeampaan keuhkotilavuuden pienenemiseen (21). Astma ja työkyky Työkyky ja työkyvyttömyys ovat käsitteenä moni muotoisia ja niiden määritteleminen on vaikeaa (22). Työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaiselle sairauslomalle joutuminen edustavat kaikkein vaikeimpia työkyvyttömyyden muotoja, mutta ne ovat sidoksissa yhteiskunnan korvausjärjestelmiin. Työkyvyttömyys voi johtaa myös työttömyyteen erityisesti silloin, kun 402

tieteessä 24 Toren K, Zock JP, Kogevinas M ym. An international prospective general population-based study of respiratory work disability. Thorax 2009;64:339 44. 25 Hansen CL, Baelum J, Skadhauge L ym. Consequences of asthma on job absenteeism and job retention. Scand J Public Health 2012;40:377 84. 26 Boot CR, Vercoulen JH, van der Gulden JW, Orbon KH, van den Hoogen H, Folgering HT. Sick leave in patients with obstructive lung disease is related to psychosocial and work variables rather than to FEV1. Respir Med. 2005;99(8):1022 31. 27. Kauppi P, Salo P, Hakola R ym. Allergic rhinitis alone or with asthma is associated with an increased risk of sickness absences. Respir Med 2010;104:1654 8. 28 Hakola R, Kauppi P, Leino T ym. Persistent asthma, comorbid conditions and the risk of work disability: a prospective cohort study. Allergy 2011;66:1598 603. 29 Dumas O, Smit LA, Pin I ym. Do young adults with childhood asthma avoid occupational exposures at first hire? Eur Respir J 2011;37:1043 9. 30 Olivieri M, Mirabelli MC, Plana E ym. Healthy hire effect, job selection and inhalation exposure among young adults with asthma. Eur Respir J 2010;36:517 23. 31 Lindstrom I, Pallasaho P, Luukkonen R ym. Reduced work ability in middle-aged men with asthma from youth--a 20-year follow-up. Respir Med 2011;105:950 5. 32 Lindström I, Suojalehto H, Lindholm H ym. Positive exercise test and obstructive spirometry in young male conscripts associated with persistent asthma 20 years later. J Asthma 2012;49:1051 9. 33 McLeish AC, Zvolensky MJ. Asthma and cigarette smoking: a review of the empirical literature. J Asthma 2010;47:345 61. 34 Lindstrom I, Suojalehto H, Pallasaho P ym. Middle-aged men with asthma since youth: the impact of work on asthma. J Occup Environ Med 2013;55:917 23. 35 Pavord ID. Asthma phenotypes. Semin Respir Crit Care Med 2012;33:645 52. 36 http://www.filha.fi/@bin/1690162/ Allergiset+sairaudet+ja+ammatinva linta+-+ohje+ao,+lopullinen.pdf 37 Moscato G, Pala G, Boillat MA ym. EAACI position paper: prevention of work-related respiratory allergies among pre-apprentices or apprentices and young workers. Allergy 2011;66:1164 73. 38 Kogevinas M, Anto JM, Sunyer J, Tobias A, Kromhout H, Burney P. Occupational asthma in Europe and other industrialised areas: a population-based study. European Community Respiratory Health Survey Study Group. Lancet 1999;353:1750 4. 39 Jaakkola JJ, Piipari R, Jaakkola MS. Occupation and asthma: a population-based incident case-control study. Am J Epidemiol 2003;158:981 7. nämä korvausjärjestelmät eivät toimi. Ammatin tai työtehtävien vaihtaminen sairauden vuoksi edustaa lievempiä työkyvyttömyyden muotoja, samoin kuin lyhytaikaiset sairauslomat ja henkilön omaan arvioon perustuva työkyvyn heikkeneminen. Astma on yleisesti liitetty heikentyneeseen työkykyyn, mutta pitkittäisiä väestöpohjaisia tutkimuksia on vähän. Astmaa sairastavien on todettu raportoivan vaihtaneensa ammattia tai joutuneen luopumaan työstään hengitystieoireiden vuoksi noin viisi kertaa muuta väestöä useammin (23). Laajan eurooppalaisen tutkimuksen perusteella arvioitiin noin joka neljännen astmaa sairastavan joutuvan vaihtamaan ammattiaan hengitystieoireiden vuoksi työuransa aikana (24). Naissukupuoli ja työperäinen altistuminen pölyille tai huuruille lisäsi ammatinvaihdon riskiä. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin aikuisiällä puhjennutta astmaa sairastavien nostavan enemmän korvauksia työkyvyttömyydestä ja sairauslomista sekä toimeentulotukea verrattuna niihin, joilla ei ollut astmaa (25). Lapsuudessa alkaneeseen astmaan ei sen sijaan liittynyt selvästi lisääntynyttä sosiaalietuisuuksien käyttöä. Astmaa sairastavien vuoden seurantatutkimuksessa tutkimuksessa todettiin itse ilmoitettujen sairauslomien liittyvän vähäisempään koulutustasoon ja toimintakyvyn rajoittuneisuuteen (26). Spirometrialla mitattu keuhkojen tilavuus ei tässä tutkimuksessa ennustanut lisääntyneitä sairauslomia. Suomalaisilla kunta-alan työntekijöillä on todettu astman ja pitkäaikaisen nuhan lisäävään sairauslomien riskiä (27). Saman aineiston perusteella on todettu astman lisäävän pidempiaikaisen työkyvyttömyyden riskiä 1,8-kertaisesti ja riskin olevan erityisen suuri silloin, kun astman lisäksi esiintyy muita pitkäaikaisia sairauksia (28). Nuoruudesta astmaa sairastaneiden työura Kahden eurooppalaiseen tutkimuksen perusteella on viitteitä siitä, että astma voi vaikuttaa nuoren ammatinvalintaan niin, että hän hakeutuu alalle, jossa on vähän altistumista hengitysteitä ärsyttäville tai herkistäville tekijöille (29,30). Nuoruudessa alkanut astma voi siten vaikuttaa ammatinvalintaan ja työuran kulkuun. Omassa tutkimuksessamme kysyttiin astmaan ja työkykyyn liittyviä asioita noin 40-vuotiailta nuoruudesta asti lievää (vastanneita n = 232) tai vaikeampaa (n = 161) astmaa sairastaneilta miehiltä. Puolustusvoimien rekisteristä poimitut tutkittavat olivat noin 20 vuotta aiemmin varusmiesiässä olleita astmaatikkoja (31). Verrokeilla (n = 608) ei ollut nuoruudessa astmaa. Kyselyyn vastanneista 48 %:lla oli pysyvästi oireileva tai pysyvää lääkehoitoa vaativa astma (31). Kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista 119 miehestä noin puolella oli pysyvä astma (32). Positiivinen juoksurasituskoe ja spirometriassa todettu keuhkoputkien ahtautuminen nuoruudessa ennustivat pysyvää astmaa keski-iässä. Varusmiesiästä alkaen astmaa sairastaneet miehet altistuivat työssään hengitysteitä ärsyttäville tekijöille yhtä paljon kuin miehet, joilla ei ollut nuoruudessa astmaa. Altistuminen astmaa aiheuttaville tekijöille oli vähäisempää nuoruudessaan lievää astmaa sairastavilla (31). Tutkimuksessa ei varsinaisesti selvitetty nuoruudessa tapahtuneita ammatinvalintoja, mutta astmaa nuoruudesta alkaen sairastavat eivät olleet sijoittuneet puhtaampiin töihin keskiiässä. Astmaa sairastavat myös tupakoivat hieman enemmän kuin verrokit, kuten muissakin tutkimuksissa on osoitettu (33). Sekä lievää että vaikeampaa astmaa nuoruudesta asti sairastaneet arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi useammin kuin verrokit, kun tulokset vakioitiin muilla työkykyyn vaikuttavilla tekijöillä (31). Vaikeampaa astmaa sairastaneista suurempi osa arvioi työkykynsä heikentyneeksi kuin lievää astmaa sairastaneista. Tulokset olivat samansuuntaiset suhteessa sekä fyysisiin että henkisiin vaatimuksiin. Astmaa sairastavilla tupakointi, alempi koulutustaso ja toiminen tuotantotyössä sekä vaikeampi astma olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Toimiminen tuotantotyössä lisäsi astman pahenemisvaiheiden esiintymistä miehillä, joilla oli ollut nuoruudessa melko vaikea astma (34). Astmaa sairastavien ammatinvalinnan ohjaus Huomattava osa nuoruudessa alkaneesta astmasta liittyy allergioihin tavanomaisille ympäristöallergeeneille. Usein tämäntyyppinen astma on melko lievä ja voidaan saada lääkityksellä hallintaan (35) ja nuori saattaa selviytyä monenlai 403

40 Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:565 8. 41 Kogevinas M, Anto JM, Soriano JB, Tobias A, Burney P. The risk of asthma attributable to occupational exposures. A population-based study in Spain. Spanish Group of the European Asthma Study. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:137 43. 42 Lillienberg L, Andersson E, Janson C ym. Occupational exposure and new-onset asthma in a population-based study in Northern Europe (RHINE). Ann Occup Hyg 2013;57:482 92. 43 Johnson AR, Dimich-Ward HD, Manfreda J ym. Occupational asthma in adults in six Canadian communities. Am J Respir Crit Care Med 2000;162:2058 62. 44 Kogevinas M, Zock JP, Jarvis D ym. Exposure to substances in the workplace and new-onset asthma: an international prospective population-based study (ECRHS-II). Lancet 2007;370:336 41. 45 Bang KM, Hnizdo E, Doney B. Prevalence of asthma by industry in the US population: a study of 2001 NHIS data. Am J Ind Med 2005;47:500 8. 46 Karjalainen A, Martikainen R, Oksa P, Saarinen K, Uitti J. Incidence of asthma among Finnish construction workers. J Occup Environ Med 2002;44:752 7 47 Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. Allergic rhinoconjuctivitis doubles the risk for incident asthma- Results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105:1449 56. Sidonnaisuudet Irmeli Lindström: Luento palkkiot (GSK, Orion, Leiras-Takeda, Chiesi Pharma, Bohringer Ingelheim), ulkomaisten koulutustilaisuuksien kustannukset (Leiras-Takeda, Ratiopharm, Chiesi-Pharma). Hille Suojalehto: Luentopalkkiot (GSK, Astma- ja allergialiitto). English summary www.laakarilehti.fi > in english Work and asthma sissa töissä. Ammatinvalinnan ohjaus on erityisen tärkeää nuorille astmaa sairastaville, joiden tauti on lievää vaikeampi. Heillä astma oirei lee säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta tai astman hallinnan saavuttamiseksi tarvitaan useampi kuin yksi säännöllisesti otettava lääke (5). Ammatinvalinnan ohjauksessa otetaan huomioon sairauksien lisäksi nuoren muut edellytykset kouluttautua ja työllistyä eri ammatteihin. On harmillista, jos nuori kouluttautuu ammattiin, jossa lyhyen ajan kuluttua hänen astmaoireensa pahenevat siten, ettei hän voi jatkaa työskentelyä. Toisaalta tarpeettomien rajoitusten antaminen voi lisätä syrjäytymisen riskiä. Kansallisessa allergiaohjelmassa suositellaan ottamaan huomioon ohjauksessa ja valistuksessa allergisen nuoren oireiden laatu, vaikeus, kehitys sekä oireita lisäävät tekijät ja hoidon tarve (36). Kohtuullisella lääkityksellä hallinnassa olevan astman ei katsota rajoittavan ammatinvalintaa lukuun ottamatta pelastussukellustyötä sisäl tävää pelastajantyötä mutta vaikeaa astmaa sairastaville työ, jossa altistutaan hengitystieärsykkeille, sopii huonosti. Eurooppalaisessa suosituksessa korostetaan sitä, että astmaa sairastavien ja allergisten nuorten ammatinvalinnan ohjauksessa lisätään tietoutta riskitöistä ja siitä, miten niissä voi vähentää riskiä ennalta (37). Tiukkojen rajoitusten antamista ammatinvalintaan kehotetaan välttämään. Erityisesti huonossa hallinnassa olevaa tai vaikeaa astmaa sairastavia nuoria on neuvottava perusteellisesti työn aiheuttamista riskeistä. Nuoren on tunnistettava työssä pahenevat astmaoireet ja osattava hakeutua tarvittaessa hoitoon (37). Myös seurantatutkimuksemme osoitti astman pahenemisen riskin likaisissa töissä nimenomaan miehillä, joilla oli nuoruudessa vaikeampi astma (34). Työperäinen altistuminen voi lisätä astman pahenemisvaiheiden esiintymistä (20) ja riskiä joutua vaihtamaan ammattia (24). Tutkimuksessamme 14 % nuoruudessa lievempää astmaa sairastavista ja 17 % vaikeampaa astmaa sairastavista oli vaihtanut ammattia osittain tai pääasiallisesti astman vuoksi (31). Astman pahenemisen riski on pölyisissä ja käryisissä töissä kuten rakennusalalla, metallityössä, puutyössä, kampaajilla, maalareilla, hitsaajilla ja suurkeittiötyöntekijöillä. Astma voi vaikeutua myös töissä, joissa altistutaan allergeeneille, esimerkiksi leipomoissa, kukkakaupoissa tai eläintenhoidossa. Kuumassa tai kylmässä lämpötilassa tehtävät työt voivat pahentaa astmaa. Riskiammateissakin voidaan vähentää työperäistä altistumista noudattamalla hyvää työhygieniaa ja työtehtävien valinnalla. Hyvää tietoa eri ammateista ja siitä miten ne voivat vaikuttaa astmaan tai muihin atooppisiin sairauksiin löytyy englannin ja ruotsin kielellä ruotsalaiselta nuorille suunnatulta ammatinvalintasivustolta (www.jobba.frisk.se). Sivuston suomenkielistä versiota Töissä terveenä laaditaan parhaillaan. Lopuksi Lääkehoidon kehittyminen on parantanut astmaa sairastavien elämää huomattavasti, ja nykyään astma aiheuttaa vain harvoin sairaalahoitojaksoja tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Kuitenkin työpanosten menetykset astman vuoksi ovat edelleen kansantaloudellisesti merkittävät ja niitä on pyrittävä vähentämään. Ammattiastma on tunnistettava varhain, jotta voidaan vaikuttaa työperäiseen altistumiseen astman aiheuttajalle ja parantaa siten astman ennustetta. Epäiltäessä ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa potilas on ohjattava työterveyshuoltoon, joka on avainasemassa selvitettäessä työperäistä altistumista. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia työpaikan olosuhteiden parantamiseksi tai potilaan työtehtävien muokkaamiseksi. Ammatillinen kuntoutus on usein tarpeellista ammattiastmaa sairastaville ja vaikeasta työssä pahenevasta astmasta kärsiville, ellei altistumista astmaa pahentaville tekijöille voida muilla keinoilla vähentää riittävästi. Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Sitä järjestävät ja tukevat tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, Kela ja työhallinto. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kouluttautumista uuteen ammattiin tai siirtymistä työkokeilun kautta uusiin tehtäviin. n 404

tieteessä english summary Irmeli Lindström M.D., Ph.D., Specialist Finnish Institute of Occupational Health, Health and Work Ability Hille Suojalehto M.D., Specialist Finnish Institute of Occupational Health, Health and Work Ability Work and asthma Asthma is a significant health problem in the working-age population and its prevalence is increasing. The prevalence has increased especially in children and adolescents. Approximately one in ten working-aged Finnish adults has asthma. Thus we can conclude that currently and in the future a significant proportion of workers will need to cope with asthma during their career. At the population level most asthmatics have a mild form of the disease, although it is estimated that severe asthma accounts for approximately 5-10% of all asthma. Additionally, the treatment options for asthma have evolved markedly during recent decades. According to the most recent systematic analysis 15-18% of adult-onset asthma is estimated to be caused by occupational exposure. In addition to being a cause of asthma, the work environment can also aggravate pre-existing or new-onset asthma and approximately 20% of working asthmatics are thought to have work-aggravated asthma. Based on several earlier studies, there seems to be a consensus that asthma is associated with decreased working ability. In our own study both mild and more severe asthma at the age of around 20 was associated with reduced self-assessed working ability in 40-year-old men. Occupational health care professionals and other health care providers should carefully follow asthmatics, supporting their working ability and paying close attention to their work environment. There is a need for improved vocational guidance of adolescents and young adults with asthma because of the potential effects of workplace exposure on asthma. 404a