LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 1 (35) KOKOUSAIKA Keskiviikko klo 16.00-19.10 KOKOUSPAIKKA LÄSNÄ POISSA Lieksan seurakuntatalo Hannu Juntunen, pj Seppo Pulkkinen, vpj. 124-138 Martti Hara Marja-Leena Ilvonen Ahti Kiiskinen Matti Ponkilainen Sirkka Raassina Seija Saarelainen Maija Määttäsen varajäsen Rauni Tukiainen Maija Riikosen varajäsen Leena Kokkonen Kaija Öystilän varajäsen 124 145.1 Anja Hiltunen Maija Määttänen Maija Riikonen Kaija Öystilä Seppo Mustonen Anja Hiltusen varajäsen MUUT LÄSNÄ- Aimo Saarelainen, kirkkovaltuuston vpj. (KJ 9:3) OLLEET Kari Mustonen, talousjohtaja (OS 7 ) ASIAT 124 149 N Hannu Juntunen Kari Mustonen ALLEKIRJOITUS puheenjohtaja sihteeri JA VARMENNUS N TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun ja päätösten mukaiseksi. Lieksassa 29.10.2010 Martti Hara Sirkka Raassina NÄHTÄVILLÄOLO- Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Lieksan seurakunnan kirkko- TODISTUS herranvirastossa 1. - 15.11.2010 Hannu Juntunen kirkkoherra Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut Lieksan seurakunnan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla 29.10. - 15.11.2010 Seija Hermiö toimistosihteeri
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 2 (35) 124 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Liite 1a Puheenjohtaja avaa kokouksen ja pitää alkuhartauden. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja luki oheisena liitteenä olevan kirkkohallituksen kansliapäällikön ja viestintäjohtajan sähköpostikirjeen, joka oli osoitettu kirkkoherroille, talouden ja hallinnon johtaville viranhaltijoille ja työyhteisön esimiehille. Kirjeen lähettämisen syynä on käynnissä oleva poikkeuksellisen voimakas julkinen keskustelu ja kirkosta eroamiset. Virsi 174:1-3. 125 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. (KL 7:4). n kokoukset eivät ole julkisia. Kokouskutsu esitysluetteloineen postitettiin 21.10.2010 jäsenille, kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Puheenjohtaja: Esitän, että kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Esteestä olivat ilmoittaneet Maija Määttänen, Anja Hiltunen, Kaija Öystilä ja Maija Riikonen, joiden tilalle oli kutsuttu varajäsenet Seija Saarelainen, Seppo Mustonen, Leena Kokkonen ja Rauni Tukiainen, mikä hyväksyttiin. Poissa oli Hiltusen varajäsen Seppo Mustonen. Kokous todettiin laillisesti koollekutsuksi ja päätösvaltaiseksi. 126 NTARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa, tai jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. (OS 9 ). Puheenjohtaja: Esitän, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Valittiin yksimielisesti Martti Hara ja Sirkka Raassina. 127 ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Päätetään asioiden käsittelyjärjestyksestä. Puheenjohtaja: Esitän, että asiat käsitellään esitysluettelon mukaisessa järjestyksessä. Muihin asioihin lisättiin kaksi asiaa, muuten esityksen mukainen.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 3 (35) 128 RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN JOHTOKUNTIEN PÄÄTÖKSISTÄ Johtokunnan tekemästä päätöksestä on ilmoitettava kirkkoneuvoston puheenjohtajalle viiden (5) päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. määrää, miten päätös on saatettava sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa johtokunnan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa sen johtokunnan puheenjohtajalle, joka on päättänyt asian, seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tietoon. KL 10:5; KJ 9:5 Lähetystyön johtokunnan päätökset 3/29.9.2010: Teija Turusen opintomatka Nepaliin 4.-17.4.2011 Nimikkosopimusten muuttaminen Suomen Lähetysseuran kanssa Nimikkosopimuksen muuttaminen SLEY:n kanssa Lähetystyön talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Kirkon ulkomaanavun talousarvioesitys vuodelle 2011 Lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan päätökset 3/30.9.2010: Lapsityön toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 Nuorisotyön toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 Rippikoulutyön toiminta- taloussuunnitelma 2011 Partiolippukunta Pielisen Partiolaiset ry:n avustusanomukset Työalavastaavan nimeäminen Kannanotto seurakunnan tiedottamiseen Palvelutyön johtokunnan päätökset 4/16.9.2010: Saapuneet avustusanomukset Diakoniatyön toimintasuunnitelma ja talousarvioesitys vuodelle 2011 Esitys yleiskatteiden diakoniarahaston lakkauttamisesta Esitys erityiskatteisten diakoniarahastojen yhdistämisestä Diakoniatyön jouluavustukset ja joulupuuro Perheneuvonnan tilannekatsaus Avoimet ovet diakoniatoimistolla Diakoniatyön esite Puheenjohtaja: Esitän, että kirkkoneuvosto ei käytä siirto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 4 (35) 129 RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSISTÄ n puheenjohtajan on toimitettava varapuheenjohtajalle ja talousjohtajan ja kirkkoneuvoston ohjesäännön 12 :n 2. momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ilmoitus tehdystä ratkaisusta viiden (5) päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä. määrää miten päätös on saatettava sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa viranhaltijan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa asianomaiselle viranhaltijalle seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatettu puheenjohtajan tietoon. KL 10:5; KJ 9:5 n puheenjohtajan päätökset 2010: 52-53: Virkavapauden myöntäminen sairauden takia Talousjohtajan päätökset 2010 : 67-68: Työloman myöntäminen sairauden takia 69-70: Asuinhuoneistojen vuokrasopimukset 71: Määräaikaistalletuksen uudistaminen 72: Kiinteistötyöntekijän palkkaaminen 73: Sisäilmatutkimuksen tilaaminen pappilaan 74-76: Työloman/virkavapauden myöntäminen sairauden takia Kiinteistöpäällikön päätökset 2010: 6: Leimikoiden myynti Puheenjohtaja: Esitän, että kirkkoneuvosto ei käytä siirto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 5 (35) 130 ESITYKSEN TEKEMINEN HAUTOJEN HOITAMISESTA ILMAN HAUTAINHOITORAHASTOA 1.1.2011 ALKAEN Liite 1 Taloustoimisto on selvittänyt hautojen sopimushoitoa Lieksan seurakunnassa. Seurakunta on tehnyt omaisten kanssa hautojen hoitosopimuksia hautainhoitorahaston lukuun. Selvitys on oheisena liitteenä. Rahaston vuoden 2009 tuloslaskelma Toimintatuotot (hoitomaksut ja vuokratuotot) +86.911,02 Toimintakulut - 83.049,36 Rahoitustuotot + 4.404,17 Satunaiset tuotot +27.362,25 Tilikauden ylijäämä +35.628,25 Rahaston vuoden 2009 tase Sijoitukset 35.000,00 Rahoitusarvopaperit 100.000,00 Rahat ja pankkisaamiset 305.743,08 Vastaavaa 440.743,08 Oma pääoma 155.775,28 Pitkäaikainen vieras pääoma 237.172,32 Lyhytaikainen vieras pääoma 47.795,80 Vastattavaa 440.743,08 Vaikka useilla seurakunnilla on hautainhoitorahasto, niiden taseet ja tuloslaskelmat eivät anna oikeaa tietoa ja oikeaa kuvaa toiminnasta. Rahaston edellisten vuosien ylijäämä johtuu hoitohinnoittelusta ja kustannusten kohdentamisen epätarkkuudesta. Kirkkohallituksen taloushallinnon ohjeistukseen sisältyy vaihtoehto hautojen hoitamisesta ilman hautainhoitorahastoa. Taloustoimiston laatimassa selvityksessä on tultu siihen tulokseen, että Lieksan seurakunnan hautainhoitorahasto voidaan lakkauttaa. Toimenpiteen uskotaan yksinkertaistavan taloushallintoa tältä osin. Käytännön hautainhoidossa ei tapahdu muutoksia jäljempänä käsittelyyn tulevia poikkeuksia lukuun ottamatta. Seurakunta vastaa rahaston lakkauttamisen jälkeen voimassa olevien määräaikaisten ja hoitotilisopimusten sekä ainaishoitosopimusten irtisanomisajan hoitovelvoitteita. Uusia määräaikaisia 1 vuoden, 5 vuoden ja 10 vuoden hoitosopimuksia tehdään 1.1.2011 alkaen suoraan seurakunnan kanssa ilman hautainhoitorahastoa. Talousjohtaja: esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1. lakkauttaa hautainhoitorahaston 31.12.2010 ja että seurakunta huolehtii hoitosopimusten edellyttämästä hautojen hoitamisesta ilman hautainhoitorahastoa. 2. antaa kirkkoneuvostolle valtuudet myydä Asunto Oy Urheilukatu 7:ssä sijaitsevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja 3. antaa kirkkoneuvoston tehtäväksi hautojen hoidosta aiheutuvien kustannusten kohdentamisperiaatteiden ja määräaikaisten sopimusten hinnoitteluperusteiden tarkistamisen.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 6 (35) Päätösehdotus hyväksyttiin; esitetään kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi Tiedoksi: Taloustoimisto Kirkkoherranvirasto Seurakuntapuutarhuri
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 7 (35) 131 HAUTOJEN HOITOTILISOPIMUSTEN TEKEMISEN LOPETTAMINEN 1.1.2011 ALKAEN Hoitotilisopimukset Joissakin seurakunnissa on tapana hoitaa osa haudanhoitosopimuksiin liittyvästä rahaliikenteestä pankkien hoitotilien kautta (suoraveloitussopimus). Seurakunta ja hautapaikan haltija allekirjoittavat sopimuksen haudan hoitamisesta. Haudan hoitosopimus voidaan tehdä enintään hautaoikeuden hallinta-ajalle. Hautapaikan haltija avaa tilin pankkiin ja tallettaa tilille rahaa haudan hoitamista varten. Seurakunnalla on pankkitilin käyttöoikeus ja se käyttää tiliä vain haudan hoitamisesta aiheutuneiden menojen kattamiseen. Seurakunnan on huolehdittava siitä, että hoitotilille talletettava rahasumma on kohtuullinen haudan hoitokustannuksiin ja haudan hallinta-aikaan nähden. Hoitotilisopimus tulee laatia siten, että myös tarpeelliset haudan peruskunnostustyöt (esim. kiven oikaisu) voidaan veloittaa hoitotililtä. Seurakunta lähettää laskun pankkiin kerran vuodessa haudan hoitamisesta ja pankki maksaa po. pankkitililtä laskun seurakunnalle. Sopimus on voimassa niin kauan kuin hoitotilillä pankissa on rahaa tarkoitusta varten tai enintään hautaoikeuden hallinta-ajan loppuun saakka. Hoitotileillä olevia saldoja ei kirjata seurakunnan taseeseen, mutta niistä tehdään liitetieto tilinpäätökseen. Hoitotilillä oleva raha ei ole seurakunnan rahaa, joten sopimusajan päättyessä pankkitilillä mahdollisesti oleva raha on hoitosopimuksen tekijän käytettävissä. Hoitotili ei ole kirkkohallituksen ohjeen mukaan ensisijainen tapa hoitaa haudanhoitosopimuksia. Lieksan seurakunnan sovellus hoitotilistä Lieksan seurakunta on tehnyt hautapaikan haltijoiden kanssa noin 50 hoitotilisopimusta. Seurakunta huolehtii varojen hallinnoinnista ja sopimusten pääomat ovat hautainhoitorahastossa. Kutakin hautaa hoidetaan niin pitkään kuin sopimuksen pääoma riittää. Joidenkin sopimusten pääomat ovat niin suuria, että on vaikea määritellä miten kauan sopimukset ovat voimassa. rajoitti sopimuksen pääoman enintään 1.500 euroon 1.3.2008 alkaen. Sopimusten hallinnointi ja laskelmat tehdään työläästi käsin. Seurakunta toimii pankin roolissa ja varat kirjataan seurakunnan taseeseen. Pääomalle maksetaan rahaston tuoton perusteella määritelty keskikorko vuosittain. Palvelu järjestettiin omaisten toivomuksesta. Lisätietoja Tiedoksi: Talousjohtaja: päättää, että uusien seurakunnan omien hoitotilisopimusten tekeminen lopetetaan 31.12.2010. Omaisia ohjataan tekemään talletus pankkiin ja valtuuttamaan seurakunta käyttämään varoja haudan hoitamiseen ja muuhun ylläpitämiseen, jos seurakunnan määräaikaisista hoitovaihtoehdoista ei löydy sopivaa haudanhoitoa. Päätösehdotus hyväksyttiin. talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi Taloustoimisto, Kirkkoherranvirasto, Seurakuntapuutarhuri
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 8 (35) 132 ESITYKSEN TEKEMINEN HAUTOJEN AINAISHOITOSOPIMUSTEN IRTISANOMISESTA 31.12.2015 Lieksan seurakunta on ottanut 1959 1971 välisenä aikana vastattavakseen haudan haltijalle kuuluvan hoitovelvoitteen rahakorvausta vastaan ns. ainaishoitosopimuksella 372 tapauksessa. Hautasijojen lukumäärästä riippuen yleisin sopimuskohtainen maksu oli ollut n. 297,30 445,90 FIM eli 50 75 euroa. Kirjanpidon mukaan ainaishoitosopimusten pääoma on yhteensä 136.288 FIM eli 22.922 euroa (n. 366,40 FIM eli 61,60 euroa /sopimus). Ainaishoito tarkoitti, että seurakunta otti haudan hoitaakseen niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osa. Käytännössä ainaishoitosopimuksista luovuttiin 1970-luvun loppuun mennessä ja vuoden 1993 kirkkolain mukaan ainaishoitosopimuksia ei enää voinut tehdä. Vanhan kirkkolain aikana tehdyt sopimukset sitovat seurakuntaa edelleen. Ainaishoitosopimusten hautoja hoidetaan ensisijaisesti hoitosopimuksista saadun pääoman tuotolla. Ainaishoitosopimuksia ei tulisi hoitaa uusien määräajaksi tehtyjen hoitosopimusten tuotolla. Kun millään rahalla ei voi ostaa palvelua ikuisiksi ajoiksi ja jos hautojen ainaishoitoon käytettävissä olevan pääoman tuotto ei kata hoitokustannuksia, seurakunta voi alentaa hautojen hoitotasoa tai lyhentää sopimusaikaa vastaamaan pääoman tuottoa. Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti 28.12.1992 ainaishoitohautojen hoitotason laskemisesta ja vaihtoi vuosittain istutettavien kukkien tilalle monivuotisia perennoita vuoden 1993 kasvukauden alusta lukien. Jos hautojen ainaishoitoon saatu pääoma tuottoineen on käytetty loppuun, seurakunta voi sanoa sopimuksen irti yksipuolisesti omalla päätöksellään (KHO 23.8.2002, taltio 1932). Jos seurakunta sanoo sopimuksen irti yksipuolisesti omalla päätöksellään, seurakunnan on osoitettava laskelmin, että hoitosopimuksista saatujen pääomien tuotot eivät kata hoitokustannuksia ja että varat ovat kokonaisuudessaan tulleet käytetyiksi. Esimerkkilaskelma ainaishoitojen hoitovelvoitteesta ja kustannuksista. Laskentatekijöinä sopimusten määrä 372 kpl, määräämättömän ajan sijasta 5 v, 10 v, 25 v ja 50 v ja vuotuinen kustannus 25,00 vuonna 2009. Puutarhurin arvion mukaan perennahoidon kustannukset ovat nyt noin 30 40 /v. Jäljellä olevat hoitosuoritteet kpl (eri vaihtoehdoilla) 50 vuotta n. 18.600 kpl 25 vuotta n. 9.300 kpl 10 vuotta n. 3.720 kpl 5 vuotta n. 1.860 kpl Hoitovastuu euroina (eri vaihtoehdoilla) 50 vuotta: n. 18.600 kpl x 25.00 465.000,00 25 vuotta: n. 9.300 kpl x 25,00 232.500,00 10 vuotta: n. 3.720 kpl x 25,00 93.000,00 5 vuotta: n. 1.860 kpl x 25,00 46.500,00 pääoma käytetään loppuun 22.922,00 Ainaishoitosopimusten pääoman (22.922 ) nykyinen korkotuotto riittää alhaisen korkokannan (1-2 % p.a.) mukaan alle 20 haudan perennahoitoon vuodessa. Oheisessa
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 9 (35) esimerkkilaskelmassa on käytetty laskentatekijöinä keskivertosopimusta n. 366 FIM, joka on tehty ennen vuotta 1971, pääoman tuotto on laskettu 2 vuoden määräaikaistalletuksen perusteella ja vuotuinen hoitomaksu kirkon tilastojen perusteella. Esimerkkilaskelma haudan ainaishoitosopimuksen pääoman ja tuoton riittävyydestä: FIM FIM FIM FIM Vuosi Pääoma 1.1. Korko % Pääoma+korko Hoitomaksu Pääoma 31.12. 1971 366,00 6,75 390,71 33 357,71 1972 357,71 6,25 380,06 42 338,06 1973 338,06 7,00 361,73 51 310,73 1974 310,73 7,75 334,81 60 274,81 1975 274,81 7,75 296,10 69 227,10 1976 227,10 7,75 244,71 78 166,71 1977 166,71 7,69 179,52 87 92,52 1978 92,52 6,75 98,77 96 2,77 1979 2,77 6,94 2,96 105-102,04 1980-102,04 9,00-111,22 115-226,22 1981-226,22 9,00-246,58 125-371,58 1982-371,58 8,25-402,24 140-542,24 1983-542,24 9,25-592,39 150-742,39 1984-742,39 9,25-811,06 165-976,06 1985-976,06 8,75-1 061,47 177-1 238,47 1986-1 238,47 8,00-1 337,55 183-1 520,55 Talousjohtaja: esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1. irtisanoa ainaiset hoitosopimukset päättymään 31.12.2015 2. jatkaa ainaissopimushautojen hoitoa alennetun hoitotason mukaisesti monivuotisilla kukilla kasvukauden 2015 loppuun saakka ja 3. hyvittää 50 % ainaishoitosopimuksen alkuperäisestä sopimusmaksusta niille haudanhaltijoille, jotka muuttavat ainaishoitosopimuksen määräaikaiseksi hoitosopimukseksi 31.12.2011 mennessä. Lisätietoja Tiedoksi: Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että kohdassa 3 tarkoitettu hyvitys annetaan, jos ainaishoitosopimus muutetaan määräaikaiseksi hoitosopimukseksi 31.12.2014 mennessä. Asia esitetään kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi Taloustoimisto Kirkkoherranvirasto Seurakuntapuutarhuri
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 10 (35) 133 ESITYKSEN TEKEMINEN ERITYISKATTEISTEN DIAKONIARAHASTOJEN YHDISTÄMISESTÄ Liite 2 Lieksan seurakunnalla on kaksi KL 15 luvun 4 :n tarkoittamaa omaisuuserää, joita käytetään diakoniatyön tarpeisiin talousarviovarojen lisäksi. KL 15 luvun 4 mukaan sellaisen omaisuuden hoitamisessa ja käyttämisessä, jonka seurakunta on saanut lahjana tai testamentin nojalla, on noudatettava, mitä lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty. Olosuhteiden pysyvästi muututtua siten, että omaisuuden käyttö alkuperäisten määräysten mukaisesti on tullut mahdottomaksi tai ilmeisen hyödyttömäksi, voidaan lahjakirjan tai testamentin ehdoista poiketa. Uusi käyttötarkoitus ei saa olennaisesti poiketa alkuperäisestä tarkoituksesta. KL 15 luvun 4 :n selityksen 1 mukaan testamentista, johon liittyy käyttötarkoitus tai muu ehto, tehdään erityiskatteinen rahasto Diakonian rahastojen yhdistämistä on selvitetty Palvelutyön johtokunnan aloitteesta. Yleiskatteinen diakoniarahasto on tarkoitus lakkauttaa. Selvitystyötä on jatkettu diakonian erityiskatteisten rahastojen yhdistämiseksi. Rahastojen tasearvo oli vuoden 2010 alussa yhteensä 197.197,54 euroa. Yhdistettävien rahastojen käyttötarkoitusten tulee olla samat. Tässä tapauksessa molempia käytetään diakoniatyöhön. Oinosella on erityiskohteena vanhustyö. Olisiko tavoiteltava ratkaisu sellainen, että seurakunnan kahta erityiskatteista diakoniarahastoa hoidetaan yhden rahaston ( Diakoniatyön rahasto ) alla omina osastoinaan? Tällöin mm. testamenttilahjoittajien muisto säilyy rahaston nimessä ja käyttötarkoitukset pysyvät lahjoittajan tahdon mukaisina. Järjestelyllä saataneen myös taloustoimiston työtä selkeytettyä. Se kuinka paljon rahaston varoja voidaan tulouttaa vuosittain diakoniatyössä käytettäväksi, riippuu siitä kuinka hyvin varojen sijoittamisessa ja vuokratulojen keräämisessä onnistutaan. Erityiskatteisuus tarkoittaa myös sitä, että luottotappioita tai pääoman arvonalennuksia ei verotuloilla kompensoida rahastolle. Yhdistettävät rahastot: ERITYISKATTEINEN PAULA RAHKOSEN RAHASTO Toiminta-ajatus/Perustehtävä: Seurakunnalla on Paula Rahkosen rahasto, jonka varoilla seurakunta harjoittaa diakoniatyötä. Rahaston tarkoituksiin käytetään rahaston tuotto. Kirkkovaltuusto on vahvistanut rahaston säännön 17.6.2003. Rahaston varat Rahasto muodostuu Paula Rahkosen testamentilla saadusta omaisuudesta. Kiinteä ja irtain omaisuus realisoitiin ja omaisuus muodostuu nyt rahoista ja arvopapereista. Rahasto on erityiskatteinen ja tasearvo 1.1.2010 oli 159.197,54. Käytännön toteutus resurssit: Rahaston varojen käytöstä päättää kirkkoneuvosto Palvelutyön johtokunnan esityksestä. Varojen hoitamisesta vastaa taloustoimisto. Seurakuntaa koskevat testamentin ehdot Testamentilla saadusta omaisuudesta tulee perustaa lahjoittajan nimeä kantava rahasto ja rahaston vuotuinen tuotto käyttää seurakunnan diakonissatyöhön. Rahaston raha- ja arvopaperivarat tulee säilyttää Suomen Yhdyspankki Oy:n Lieksan konttorissa. Seurakunnan tulee hoitaa lahjoittajan hautaaminen ja huolehtia ainaisesti hänen
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 11 (35) vanhempiensa Juho ja Aino Kiiskisen ja lahjoittajan haudan hoitamisesta Lieksan Mähkön kalmistossa. ERITYISKATTEINEN KERTTU OINOSEN RAHASTO Toiminta-ajatus/Perustehtävä: Seurakunta on ottanut vastaan 25.8.2006 kuolleen Kerttu Oinosen erityistestamentissa määräämän omaisuuden, jonka varoilla tuetaan seurakunnan vanhustyötä. Rahaston tarkoituksiin käytetään vuosittain rahaston tuotto. Rahaston omaisuus muodostuu osakehuoneistosta. Rahastolla ei toistaiseksi ole sääntöä. Rahaston varat Lahjoitusomaisuus muodostuu Kiinteistö Oy Lieksan portissa olevasta osakehuoneistosta (yksiö) ja autotallista. Rahasto on erityiskatteinen ja tasearvo 1.1.2010 oli 38.000. Päätavoitteet/Painopistealueet 2010: Kertynyttä tuottoa käytetään diakoniatyön kautta paikkakunnan vanhustyöhön. Käytännön toteutus resurssit: Rahaston varojen käytöstä päättää kirkkoneuvosto Palvelutyön johtokunnan esityksestä. Varojen hoitamisesta vastaa taloustoimisto. Seurakuntaa koskevat testamentin ehdot Oinonen toivoi testamentissaan, että osakkeesta kertyvä tuotto käytetään seurakunnan diakoniatyön kautta paikkakunnan vanhustyöhön. Samalla hän toivoi, että seurakunta pitäisi aivan pienen hiljaisen hautajaistilaisuuden. Palvelutyön johtokunnan lausunto 16.9.2010 (asia 8 ) erityiskatteisten diakoniarahastojen yhdistämisestä: Seurakunnalla on kaksi erityiskatteista diakoniarahastoa. Palvelutyön johtokunnan aloitteesta rahastojen yhdistämistä on talousjohtajan toimesta selvitetty. Rahkosen ja Oinosen rahastojen tasearvo oli vuoden 2010 alussa yhteensä 197.197,54 euroa. Yhdistettävien rahastojen käyttötarkoitusten tulee olla samat. Tässä tapauksessa molempia käytetään diakoniatyöhön. Palvelutyön johtokunnan on pyydetty ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin. 1. Onko erityiskatteisten Rahkosen ja Oinosen rahastojen yhdistäminen hyväksyttävissä? PÄÄTÖS: Palvelutyön johtokunta esittää että erityiskatteiset diakoniarahastot yhdistetään yhdeksi Diakoniatyön rahastoksi, jonka alla molemmat rahastot kulkevat omina osastoinaan Näin säilytetään testamenttilahjoittajien muisto rahaston nimessä ja käyttötarkoitukset pysyvät lahjoittajan tahdon mukaisina. 2. Voidaanko lahjoittajien tahtoa varojen käytöstä noudattaa tarkoituksenmukaisella tavalla vai olisiko alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikettava? PÄÄTÖS: Palvelutyön johtokunta esittää, että lahjoittajien tahtoa varojen käytössä noudatetaan. 3. Mitä asioita Palvelutyön näkökulmasta rahaston säännöissä tulisi ottaa huomioon lähinnä varojen sijoitustoiminnassa, käyttötarkoituksen määrittelyssä, avustuspäätösten tekemisessä ja muussa hallinnoinnissa.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 12 (35) PÄÄTÖS: Palvelutyön johtokunta esittää, että kirkkovaltuusto laatii säännöt rahastolle ja rahojen sijoittelusta huolehtii taloustoimisto Talousjohtaja: 1. tekee esityksen kirkkovaltuustolle, että se päättää yhdistää Paula Rahkosen ja Kerttu Oinosen erityiskatteiset diakoniarahastot 1.1.2011 alkaen ja hyväksyy yhdistetylle rahastolle oheisena liitteenä olevan säännön; 2. päättää selvittää onko työalaa koskevia muita johto- ja ohjesääntöjä tarkistettava esim. päätösvallan tai muun syyn takia. Keskusteltiin yleisesti lahjoitus- ja testamenttivarojen käytöstä. Päätösehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen. Asia esitetään kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi Tiedoksi: Taloustoimisto Merja Nuutinen Palvelutyön johtokunnan puheenjohtaja
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 13 (35) 134 TALOUSHALLINNON HETA-HANKKEEN AJANKOHTAISTIEDOTE JA PILOTOINTI HeTa on projekti, jonka tavoitteena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon uudelleenjärjestäminen. Tämä toteutetaan perustamalla kirkkoon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Palvelukeskus ei vaikuta kirkon talousyksiköiden päätösvaltaan. Seurakuntatalous tulee edelleen olemaan talous- ja työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen sisällöstä päättäminen. Palvelukeskuksesta tulee osa kirkkohallituksen organisaatiota, mutta samalla se on kuitenkin hyvin itsenäinen, kirkkohallituksen alueellisesti hajautettu yksikkö. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 30.3.2010 nk. HeTa - palvelukeskuksen perustamiseen liittyvän lakimuutosesityksen vietäväksi toukokuun kirkolliskokoukseen päätettäväksi. Toukokuun kirkolliskokous hyväksyi lakimuutoksen. Lakimuutosesityksessä ehdotettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon järjestämistä uudelleen siten, että kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Kirkkolakiin ehdotettiin myös lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan kirkkohallitus hoitaa tietyt kirkkojärjestyksessä tarkemmin säädetyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtävät seurakuntien puolesta. Palvelukeskus tulee tuottamaan seurakuntatalouksille standardoidut kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessit. Näitä ovat osto- ja myyntilaskujen käsittely, kirjanpito ja tilinpäätös, käyttöomaisuuskirjanpito, maksuliikenne, palkanlaskenta ja palkkioiden käsittely sekä matkalaskujen käsittely. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteen mukaan. Yhteistyö perustuu seurakuntatalouden ja palvelukeskuksen allekirjoittamaan palvelusopimukseen. Palvelukeskuksen toiminta on voittoa tavoittelematonta. Alle 6000 jäsenen kokoisille seurakunnille tullaan tarjoamaan taloudellista tukipakettia siirtymävaiheessa. Tavoitteena on perustaa 4-6 toimipistettä, joista kukin keskittyy yhden tai muutaman palvelun tuottamiseen. Ruotsinkielisille seurakuntatalouksille taataan kaikki palvelut samasta toimipisteestä. Toimipisteiden sijoituspaikkakunnat päätetään myöhemmässä varsinaisessa suunnitteluvaiheessa syksyn 2010 aikana. Työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua töihin palvelukeskukseen myös etätyöntekijöinä. Palvelukeskuksesta tulee osa kirkkohallituksen organisaatiota, ja sen organisaatiorakenteesta pyritään tekemään mahdollisimman matala ja keskitetty. Palvelukeskuksen toimintaa tulee ohjaamaan erikseen asetettava johtokunta. Kun Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto antoi 11.9.2009 lausunnon palvelukeskusmallista kirkkohallitukselle, kirkkoneuvosto ilmoitti, että seurakunta on halukas toimimaan toiminnan alkuvaiheessa nk. pilottiasiakkaana. Pilotointia selvitettiin syyskuun 2010 lopussa. Lieksan seurakunnassa ei vielä osata arvioida minkälaisiin ratkaisuihin kirkkoherran ja talousjohtajan lähes yhtäaikainen eläkkeelle lähteminen johtaa, juuri kun pilotoinnin pitäisi käynnistyä. Lieksan seurakunta poistettiin pilotiksi halukkaiden listalta (projektipäällikkö Anne Saloniemi Kari Mustonen sähköposti 27.9.2010). Talousjohtaja: toteaa, että Lieksan seurakunnan taloustoimisto ei ole mukana palvelukeskuksen työprosessien testaamisessa ja koulutuksen riittävyyden selvittämisessä.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 14 (35) Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi Tiedoksi: Taloustoimiston henkilökunta
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 15 (35) 135 RAUHALAN TILAAN RN:O 108:47 KUULUVAN MÄÄRÄALAN MYYMISTÄ TARKOITTAVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan 20.5.2010 10 päättänyt myydä noin 4.300 m2:n kokoisen määräalan Lieksan kaupungin Lieksan kylässä sijaitsevasta tilasta Rauhala RN:o 108:47 Kari ja Irja Pippolalle 20.000 euron kauppahinnasta. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on puoltanut päätöksen vahvistamista. Kirkkovaltuuston päätöksestä ei ole määräajassa valitettu kirkkohallitukseen. Kauppa koskee Ison Hangasjärven rannalla sijaitsevaa ranta-asemakaavan mukaista loma-asunnon rakennuspaikkaa nro 24.1. Kirkkohallituksen virastokollegio on 9.9.2010 vahvistanut kirkkovaltuuston päätöksen. Päätös saa lainvoiman 6.10.2010. Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen. päättää määrätä seurakunnan puolesta kauppakirjan allekirjoittajaksi talousjohtaja Kari Mustosen. Jos hän on estynyt, hänen tilalleen määrätään kiinteistöpäällikkö Heikki Nevalainen. Kauppakirjan laatiminen annetaan talousjohtajan tehtäväksi. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari ja Irja Pippola Talousjohtaja Kiinteistöpäällikkö talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415, sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 16 (35) 136 APURAHOJEN MYÖNTÄMINEN HILJA JA VÄINÖ MARTIKAISEN RAHASTOSTA Hilja ja Väinö Martikaisen rahastosta myönnetään apurahoja lieksalaisille ja Lieksasta kotoisin oleville teologian, diakonian ja lapsi- ja nuorisotyön opiskelijoille. Syksyn 2010 apurahojen hakemista koskeva ilmoitus julkaistiin Lieksan Lehdessä ja seurakunnan ilmoitustaululla 11.9.2010. Määräpäivään 15.10.2010 mennessä saapui kaksi apurahahakemusta: 1. Raija Hollström, Pankakoskelta; lähihoitajaksi opiskeluun opiskelutodistus ja opintosuunnitelma puuttuu 2. Mirjam Elisabet Oinonen, Vuonislahdesta; opiskelupaikka P-K:n ammattiopisto Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalinja Hakemukset ovat nähtävänä kokouksessa. Talousjohtaja: päättää myöntää Mirjam Oinoselle viidensadan (500 ) euron suuruisen apurahan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opintoja varten. Koska apuraha on tarkoitettu teologian, diakonian ja lapsi- ja nuorisotyön opiskelijoiden haettavaksi eikä Raija Hollström ole toimittanut hakemuksensa täydennykseksi pyydettyä opintotodistusta ja opintosuunnitelmaa lähihoitajan opinnoista esitän, että hänen hakemuksensa hylätään. Tiedoksi: Päätösehdotus hyväksyttiin. Taloustoimisto Mirjan Oinonen Raija Hollström Lisätietoja: talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415 sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 17 (35) 137 KUKANTAIMIEN HANKKIMINEN HAUTAUS- JA KIINTEISTÖTOIMELLE VUONNA 2011 Seurakuntapuutarhuri on järjestänyt tarjouskilpailun kukantaimien hankkimisesta hautausja kiinteistötoimelle vuonna 2011 kutsumalla tarjouskilpailuun kolme puutarhaa. Hankintatarjoukset avattiin 13.10.2010: Jauhiaisen Puutarha Oy, Iisalmi 11.611,86 Heimosen Puutarha Oy, Vartiala 12.001,00 Nevalaisen Puutarha, Lieksa 11.173,81 Hinnat sisältävät ALV:n 23 %. Avauspöytäkirja ja tarjoukset ovat nähtävänä kokouksessa. Kasvien määrä, laji ja laatu ja muut toimitusehdot on määritelty tarjouspyynnössä. Hankinta on siementilausten ja kasvatuksen takia ratkaistava hyvissä ajoin. Vuoden 2011 talousarvioon on tehty ehdotus tarvittavaksi määrärahaksi. on määritellyt asianomaisten virkamiesten hankintavaltuutuksen ylärajaksi 10.000. Tiedoksi: Talousjohtaja: hyväksyy lieksalaisen Nevalaisen Puutarhan tarjouksen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jauhiaisen Puutarha Oy, Iisalmi Heimosen Puutarha Oy, Vartiala Nevalaisen Puutarha, Lieksa Puutarhuri Taloustoimisto Lisätietoja: talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) 4177 415 sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 18 (35) 138 ESITYKSEN TEKEMINEN KIRKOLLISVEROPROSENTIKSI VEROVUODELLE 2011 Liite 3 Seurakunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle vuoden 2011 tuloveroprosentin (=kirkollisveroprosentin) suuruus välittömästi sen jälkeen, kun kirkkovaltuusto on päättänyt asiasta kuitenkin viimeistään 17. päivänä marraskuuta 2010. Ilmoitus lähetetään myös silloin, kun seurakunnan tuloveroprosentti on sama kuin vuonna 2010. Seurakunnan jäsenten tulee osallistua niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen ja kirkon keskusrahastomaksujen suorittamiseen. Se määrä, mikä kirkkovaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden kirkollisveroina. Kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. KL 15 luku 2. Vuonna 2008 seurakunnan talous oli tasapainossa. Vuodelta 2009 kertyi alijäämä n. 150.000. Koska myös vuoden 2010 talousarvion hyväksyttiin alijäämäisenä, kirkkovaltuusto antoi kirkkoneuvoston tehtäväksi laatia toimenpideohjelma seurakunnan talouden tasapainottamisesta ennen kuin päätetään vuoden 2011 veroprosentista ja talousarviokehyksestä. Vaikka edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä riittää kattamaan lähivuosien arvioidut alijäämät, kirkkovaltuusto piti tarkoituksenmukaisena ryhtyä jo nyt selvittämään miten seurakunnan menot saadaan omien tulojen tasalle. Toimenpideohjelma voidaan tehdä kolmea vuotta pidemmälle ajalle, mikäli ohjelma on realistinen ja mikäli luottamushenkilöt ja viranhaltijat sitoutuvat toimenpideohjelman toteuttamiseen. Taloustoimisto on valmistellut oheisena liitteenä olevan ehdotuksen talouden tasapainotussuunnitelmaksi. Samanaikaisesti käynnistettiin seurakunnan strategian työstäminen asiantuntijan avustamana. Strategiatyössä saatetaan päätyä tasapainotussuunnitelmassa esitetyistä ehdotuksista poikkeaviin tavoitteisiin ja painotuksiin, joten joitakin asioita on jouduttu jättämään yleiselle tasolle konkreettisten ehdotusten sijasta. Verovuodelta 2009 kirkollisveroa kertyi Lieksassa 175 /seurakunnan jäsen; koko kirkossa kertymä oli n. 200 /jäsen. Jos väkiluku vähenee esim. 150 henkeä/vuosi, Lieksan seurakunnan verotulokertymä pienenee n. 26.000 /vuosi. Viidessä vuodessa vähennys on n. 130.000, joten väkiluvun väheneminen syö ansiotason noususta johtuvaa verotulojen kasvua. Jos verotulojen arvioidaan kasvavan 1,5 % ja seurakunnan väkiluku vähenee 150 hengellä, kirkollisverotulot pysyvät ennallaan. Kirkosta eroavien osalta kirkollisverokertymän arvioidaan vähenevän enemmän kuin keskimäärin, kirkkohallituksen laskelmien mukaan n. 300 /kirkosta eroaja. Lokakuussa alkaneen kirkosta eroamisten vaikutusta on vielä vaikea arvioida. Eroajia 20.10.2010 mennessä oli yhteensä n. 30.000 ja seurakuntien yhteenlasketut verotulot supistuvat n. 6 milj. euroa. Seurakunnan syyskuun 2010 talousraportin mukaan vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna: Kirkollisverotulot vähentynyt 3,3 % Osuus yhteisöveroista lisääntynyt 9,3 % Verotulot yhteensä vähentynyt 1,8 %
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 19 (35) Vuoden 2011 talousarvion laadintaohjeessa tavoitteeksi asetettiin toimintakatteen (= verotuloilla ja rahoitustuloilla katettava jäämä) pitäminen vuoden 2009 tasolla. Tavoite oli työaloille liian tiukka. Alustavan talousarvioehdotuksen TA 2011 keskeiset luvut ovat seuraavat: VEROTULOILLA KATETTAVA RAHOITUSTARVE TALOUSARVIOVUOSINA 2009-2013 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TTS 2012 TTS 2013 Toimintakate 1) -2 034 220-2 156 600-2106950 -2 050 000-2 000 000 Verotuskulut -45 360-45 500-46 000-47 000-48 000 Rahoitus 10 987 30 000 28 800 30 000 30 000 Poistot -119 717-119 900-114 450-130 000-130 000 Satunnaiset erät 0 10 000 0 0 0 Maksut keskusrahastolle -99 831-100 000-100 000-100 000-100 000 Avustukset keskusrahastosta 0 0 0 0 0 Verotustarve 1) -2 288 141-2 382 000-2 338 600-2 297 000-2 248 000 Maa- ja metsätalouden tulot 204 064 232 300 265 000 250 000 250 000 Maa- ja metsätalouden kulut -131 463-137 600-155 650-135 000-135 000 Verotustarve -2 215 540-2 287 300-2 229 250-2 182 000-2 133 000 1) ilman maa- ja metsätaloutta Kirkollisvero ja osuus yhteisöverosta talousarviovuosina 2009-2013 TP 2009 TAE 2010 TA 2011 TTS 2012 TTS 2013 Kirkollisvero 1 808 096 1 800 000 1 800 000 1 800 000 1 800 000 Osuus yht.verosta 2) 257 113 290 000 290 000 265 000 265 000 Verotulo yhteensä 2 065 209 2 090 000 2 090 000 2 065 000 2 065 000 Tilikauden yli-alijäämä 2009-2013 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TTS 2012 TTS 2013 Yli-/alijäämä -150 331-197 300-139 250-117 000-68 000 Kirkollisvero ja osuus yhteisöverosta verovuosina 2009-2013 E 2009 E 2010 E 2011 E 2012 E 2013 Kirkollisvero 1 759 628 1 750 000 1 750 000 1 750 000 1 750 000 Osuus yht.verosta 2) 300 084 300 000 300 000 275 000 275 000 Verotulo yhteensä 2 059 712 2 050 000 2 050 000 2 025 000 2 025 000 1) Ilman maa- ja metsätaloutta 2) Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on poikkeuksellisesti 2,55 % vuosina 2009-2011. Kirkkohallituksen ohjeissa varoitetaan varautumisesta huomattavaan vähennykseen, jos kirkon osuus lasketaan taantumaa edeltävälle tasolle. Ennen taantumaa kirkon osuus oli 1,75 %, mikä on n. 31 % pienempi kuin vuoden 2011 osuus.
LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 5/2010 20 (35) ARVIOITA VEROTUSTARPEESTA, JOTTA ALIJÄÄMÄÄ EI SYNTYISI Talousarviovuosi 2010 (varsinainen talousarvio): Rahoitustarvelaskelman mukaan verotustarve 2010 on n. 2 287 300, kun myös maa- ja metsätalouden tulot ja kulut otetaan huomioon. Valtiolta yhteisöveron tuotosta saadaan arviolta n. 250.000 (tarkistettu ennuste n. 290.000 ) hautaustoimen ja muiden julkisten tehtävien aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Seurakunnan jäseniltä kirkollisveroina kerättäväksi jää n. 2.037.300 ( n. 1.990.000 ). Seurakuntalaisten verotettavan tulon oletetaan vuonna 2010 olevan 122.000.000, josta kirkollisveroa kertyy eri verokannoilla seuraavasti: Verotettava tulo 2010 Vero-% Verokertymä 122 000 000 1,5 1 830 000 122 000 000 1,6 1 952 000 122 000 000 1,65 2 013 000 122 000 000 1,7 2 074 000 122 000 000 1,75 2 135 000 Talousarviovuosi 2011 (talousarvioehdotus): Rahoitustarvelaskelman mukaan verotustarve 2011 on n. 2 229 250, kun myös maa- ja metsätalouden tulot ja kulut otetaan huomioon. Valtiolta yhteisöveron tuotosta saadaan arviolta n. 290.000 hautaustoimen ja muiden julkisten tehtävien aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Seurakunnan jäseniltä kirkollisveroina kerättäväksi jää n. 1 939 250. Jos seurakuntalaisten verotettava tulo varovasti arvioiden vastaa vuoden 2009 tasoa ja väkiluku on n. 9.950-10.000 henkeä vuonna 2011, verotettavan tulon oletetaan olevan n. 117.300.000. Kirkollisveroa kertyy eri verokannoilla seuraavasti: Verotettava tulo 2011 Vero-% Verokertymä 117 300 000 1,5 1 759 500 117 300 000 1,6 1 876 800 117 300 000 1,65 1 935 450 117 300 000 1,7 1 994 100 117 300 000 1,75 2 052 750 Talousjohtaja: päättää esittää kirkkovaltuustolle, että toiminnan ja talouden suunnittelussa noudatetaan talouden tasapainotussuunnitelmassa esitettyjä periaatteita ja strategiasuunnittelussa laadittavia linjauksia. Koska seurakunnalla ei ole vireillä Mähkön hautausmaan laajentamista ja mahdollista pappilan peruskorjausta lukuunottamatta sellaisia merkittäviä investointihankkeita, joiden takia kirkollisveroa olisi perusteltua korottaa, tuloveroprosentti pidetään vuonna 2011 nykyisellä tasolla 1,5 prosentissa. Siihen saakka kunnes talouden tasapainotustoimenpiteet ja henkilökunnan määrän sopeuttaminen seurakunnan vähenevään väkilukuun alkavat tuottaa tulosta, mahdollisesti syntyvien alijäämien kattamiseen käytetään aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää.