SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA Luonnos 23.4.2008

Sisällysluettelo 1) TAUSTA: MIKSI VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA?... 1 VEDEN POIKKILEIKKAAVA ROOLI... 1 TAVOITE: VASTAAMINEN KUMPPANEIDEMME TARPEISIIN... 2 2) VISIO JA AVAINSANAT... 4 ASKELMERKIT: VASTUULLISUUS & VAIKUTTAVUUS... 6 ASKELMERKIT: KUMPPANUUS... 7 ASKELMERKIT: PROFILOITUMINEN & TUNNETTAVUUS... 8 3) PAINOPISTEALUEET... 9 TUNNISTETUT PAINOPISTEALUEET... 9 UUDET, NOUSEVAT PAINOPISTEALUEET... 10 4) STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN... 11 STRATEGIAN HYVÄKSYMINEN JA ERI TOIMIJOIDEN SITOUTTAMINEN... 11 KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN... 11 VESIALAN YHTEISTYÖVERKOSTON PERUSTAMINEN... 12 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MUODOT... 12 KANSAINVÄLISEN TUNNETTAVUUDEN EDISTÄMINEN... 13 5) RESURSSIT... 14 RAHALLISET RESURSSIT... 14 HENKILÖRESURSSIT... 14 6) TOIMEENPANON SEURANTA... 15 AVOIMIA KYSYMYKSIÄ LIITTEET

1) Tausta: Miksi vesialan kansainvälinen strategia? Tässä dokumentissa esitellään luonnos Suomen vesialan kansainväliseksi strategiaksi. Ennen itse strategialuonnokseen pureutumista on hyvä taustoittaa sitä miksi tällainen strategia tarvitaan eli sitä mikä on tällä hetkellä vesikysymysten rooli globaalisti sekä mitkä ovat erityisesti suomalaisen vesialan kansainvälistymisen mahdollisuudet ja pullonkaulat. Strategian Liitteestä 1 löytyy enemmän tietoa strategian käytännön valmistelusta. Veden poikkileikkaava rooli Sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että globaalissa yhteisössä tapahtuvat muutokset ovat nostaneet veteen liittyvät kysymykset yhä laaja alaisemmin esiin. Vettä ei voi ajatella vain omana erillisenä alanaan, sillä vesi linkittyy poikkileikkaavalla tavalla useisiin muihin sektoreihin ja aloihin. Laajempi ympäristöllinen ja yhteiskunnallinen konteksti kytkeytyy monella eri tavalla veteen ja sen kiertokulkuun: ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat veden käyttöön ja saatavuuteen ja vesien käytöllä on vastaavasti näihin muutoksiin erilaisia takaisinkytkentöjä ja vaikutuksia. Vedellä on sen eri muodoissa myös moninaisia kulttuurisia, rituaalisia ja uskonnollisia merkityksiä, eikä vettä tule siksi eristää pelkästään fysikaaliseksi suureeksi tai luonnonvaraksi. Veden keskeinen rooli kehitykselle muodostaakin tämän strategian perustan. Vedellä on luonnonvarana, ekosysteemien toimintaa ylläpitävänä tekijänä ja talousvetenä kriittinen merkitys luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Vesi ja sen monet käyttömuodot linkittyvät läheisesti moniin globaaleihin muutoksiin kuten ruokaturvaan, terveyteen, energian tuotantoon ja ympäristölliseen kestävyyteen. Tätä kautta vedellä on myös kriittinen, poikkileikkaava rooli köyhyyden vähentämisessä. Useat globaalit muutosvoimat kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen, kulutustapojen muutokset sekä ruoka ja energiaturvan varmistaminen vaikuttavat myös eri tavoilla veteen, sen käyttöön ja saatavuuteen. Samaan aikaan vesi on tärkeä poikkileikkaava tekijä näissä muutoksissa ja niihin varautumisessa. Vesi on myös merkittävä terveydellinen tekijä. Toimiva talousveden saanti, hyvin hoidettu sanitaatio sekä riittävä hygienia vähentävät vesiperäisistä sairauksista johtuvaa kuolleisuutta ja aliravitsemusta erityisesti lapsilla. Veden kytkös ilmastonmuutokseen on monitahoinen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten kuivuudet, tulvat ja ilmastolliset ääri ilmiöt välittyvät yhteiskunnan eri toimintoihin ennen kaikkea veden kiertokulussa tapahtuvien muutosten kautta. Samaan aikaan hydrologisessa kierrossa esimerkiksi valuma alueen maankäyttömuutosten myötä tapahtuvilla muutoksilla on omat ilmastolliset vaikutuksensa. Myös useat ilmastonmuutoksen prosesseihin liittyvät epävarmuudet kytkeytyvät läheisesti veteen. Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksella tulee olemaan huomattavia, pääosin negatiivisia vaikutuksia vesistöihin eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa onkin kyse ennen kaikkea veden kierron ja siihen kohdistuvien muutosten ymmärtämisestä. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutumisen haasteet tulevat olemaan suurimmat kehittyvissä maissa sekä arktisilla alueilla. 1 S ivu

Vedellä on keskeinen merkitys turvallisuudelle. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän veden ja muiden luonnonvarojen saatavuuteen liittyviä konflikteja. Haastavien rajavesikysymysten ohella veteen liittyvät jännitteet ja konfliktit ovat todennäköisiä myös maiden sisällä. Veden niukkuudella on läheinen kytkös myös muuttoliikkeisiin ja pakolaisvirtoihin. Vedellä ja sen saatavuudella on keskeinen merkitys ruokaturvan varmistamisessa niin kastelujärjestelmien kuin sateen varassakin olevilla alueilla. Ruoan tuotannon ohella vedellä on yhä tärkeämpi rooli myös energian saannin varmistamisessa. Nykyisestä uusiutuvan energian tuotannosta huimat 96% on läheisessä kytköksessä veteen joko vesivoiman tai bioenergian tuotannon kautta. Pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen sekä ruoan että energian tuotannossa tarkoittaa lisääntyviä paineita sekä veden että maankäytölle. Yhä useammissa tapauksissa ruoka ja energia myös kilpailevat samoista, rajallisista resursseista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät myös vesiperäistä turvattomuutta ja esimerkiksi tulvat ovat jo tällä hetkellä yksi tuhoisimmista luonnonkatastrofeista niin ihmishenkien kuin taloudellisten vahinkojenkin kannalta. Vesikysymykset ovat yhä näkyvämmin esillä sekä ympäristöön että kehitykseen kytkeytyvissä kansainvälisissä prosesseissa, joita on kuvattu tarkemmin Liitteessä 3. Yhteistä näille prosesseille on, että niiden lähestymistavoissa korostuvat kokonaisvaltaisuus, tarve ja ongelmalähtöisyys sekä veden poikkileikkaava luonne. Samalla ne kiinnittävät erityistä huomiota veteen kytkeytyviin sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin sekä eri toimijoiden osallistamiseen veteen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoite: vastaaminen kumppaneidemme tarpeisiin Suomella on vankkaa osaamista monella veteen ja sen hallintaan liittyvällä alalla, mukaan lukien pitkälle kehitettyyn tekniseen osaamiseen perustuvat ratkaisut sekä kokonaisvaltaiset suunnitteluprosessit. Suomella on myös kansainvälisestikin ajatellen hyvä maine vesi ja ympäristöalan osaajana: tähän vaikuttavat tuhansien järviemme ohella hyvät sijoitukset kansainvälisissä ympäristö ja vesialan vertailuissa. Hyvät sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa ja vahva osaaminen eivät kuitenkaan vielä kanna pitkälle, ja Suomen vesialan osaaminen ja hyvä mainepohja eivät olekaan konkretisoituneet kansainvälisen yhteistyön määrässä ja vaikuttavuudessa. Kansainvälisen toiminnan ja yhteistyöverkostojen vähäisyys, suomalaisen vesialan heikko kansainvälinen näkyvyys sekä tarvelähtöisten lähestymistapojen puute nousevat säännöllisesti esiin pohdittaessa vesi ja ympäristöalan kansainvälistymisen pullonkauloja. Suomen vesiala on myös melko sirpaleinen ja alan kansainvälinen toiminta ei rakennu yhteisten teemojen ja tavoitteiden pohjalle. Tämän strategian tavoitteena onkin lisätä suomalaisen vesialan kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttavuutta tunnistamalla laajoja teemoja joiden alla vesiala voisi erityisesti toimia. Samalla strategia pyrkii tarjoamaan keinoja kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäämiseksi. Tavoitteena on, että suomalainen vesiala pystyy entistä paremmin vastaamaan kumppaneidemme tarpeisiin ja globaalien muutosvoimien aiheuttamiin haasteisiin omilla vahvuusalueillaan. Globaalit muutokset heijastuvat yhä läheisemmin myös Suomeen. Suomalaisen vesialan kehittyminen ja ajantasalla pysyminen vaatiikin toimivia kansainvälisiä yhteyksiä sekä 2 S ivu

ymmärrystä maailmanlaajuisista muutosprosesseista ja niiden seurauksista. Kansainvälisestä yhteistyöstä ja pitkäjänteisistä kumppanuuksista on siis hyötyä myös kotimaan toiminnassa. Vesialan kansainvälisellä strategialla onkin kytkös myös vesialan kehittymiseen Suomessa. Tämän vuoksi strategialla on läheinen yhteys kansallisiin ympäristö ja vesialan prosesseihin, erityisesti Suomen vesiohjelmaan (työnimeltään Kansallinen vesiohjelma). STRATEGIAN KESKEISIÄ TERMEJÄ Vesiala Strategia kattaa vesialan laajasti, rakentuen veden kiertokulkuun ja monikäyttöön liittyvien kysymysten ympärille. Täten strategia kattaa sekä vesivarojen hallintaan ja käyttöön että vesihuoltoon ja sanitaatioon eri tavoin kytkeytyvät teemat ja teemojen alla toimivat tahot sekä kotimaassa että ulkomailla. Strategian fokuksena on ns. makea vesi ja strategia pyrkii siten täydentämään merialueisiin ja etenkin Itämereen keskittyviä strategioita ja ohjelmia. Kansainvälinen Strategian fokus on nimensä mukaisesti kansainvälisissä vesikysymyksissä. Kansainvälinen kattaa strategiassa oikeastaan kaiken maamme rajojen ulkopuolella, mukaan lukien lähialueet ja Euroopan Unionin, kehittyvät maat sekä globaalit veteen liittyvät prosessit erityisesti YK:n alla. Kansainvälinen yhteistyö kattaa siten laajan skaalan erilaisia yhteistyön muotoja liiketoimintakumppanuuksista tutkimus ja koulutusyhteistyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan sekä erilaisista kehitysyhteistyön muodoista toimintaan kansainvälisissä järjestöissä. Kumppanit Termit kumppani ja kumppanimaa ovat yleistermejä, joilla viitataan Suomen vesialan toimijoiden kansainvälisiin kumppaneihin sekä teollisuusmaissa että kehittyvissä maissa. Kontekstista riippuen tällainen kumppani voi olla paitsi valtio, myös yksittäinen järjestö, ministeriö, yliopisto, yritys tai vaikkapa rahoittajataho. Avainsanat ja askelmerkit Strategian visiota täydentävät viisi avainsanaa: vastuullisuus & vaikuttavuus, kumppanuus sekä profiloituminen & tunnettavuus. Kullekin avainsanalle määritellään strategiassa myös konkreettiset osatavoitteet, eräänlaiset toteuttamisen askelmerkit. Askelmerkit määritellään sekä lyhyellä (1 5 vuotta) että keskipitkällä (5 10 vuotta) aikavälillä. Avainsanat tarkentavat vision tavoitteita ja muodostavat yhdessä askelmerkkien kanssa rungon vision käytännön toteuttamiselle. Veteen liittyvä turvattomuus Strategian pääteemana on ns. veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen. Tästä käsitteestä on oma selitystekstinsä seuraavassa kappaleessa. 3 S ivu

2) Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät yhdessä kumppaneidensa kanssa veteen liittyvän turvattomuuden syntymistä. Vesialan toiminta pohjaa kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin sekä kestävän kehityksen, hyvien hallintotapojen ja tasa arvon edistämiseen. Suomalaisen vesialan kansainvälisessä toiminnassa yhdistyvät kumppaneidemme tarpeet sekä suomalainen erityisosaaminen soveltavalla tavalla. Vesialan osaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla ja hyvin profiloitua. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ja eri toimijoiden rooli niiden toteuttamisessa on selkeästi määritelty. Yllä olevaa visiota voidaan kuvata yksityiskohtaisemmin viiden avainsanan avulla, jotka tarkentavat vision tavoitteita ja muodostavat rungon vision käytännön toteuttamiselle. Avainsanat ja niiden määrittelyt ovat: VASTUULLISUUS & VAIKUTTAVUUS Suomalainen vesiala toimii vastuullisesti ja alan vaikuttavuus sekä kytkös yhteiskuntien ja ympäristön tarpeisiin eri konteksteissa on hyvä. Toimintaa ohjaa tarvelähtöisyys sekä herkkyys paikallisille oloille. Tämän takaamiseksi vesiala toimii poikkisektoraalisesti ja yhdistää vahvan erityisosaamisen laajempaan toimintaympäristön ymmärrykseen, myös varsinaisen vesialan ulkopuolelle. KUMPPANUUS Suomen vesialan kansainvälinen toiminta rakentuu pitkäkestoisille ja tasavertaisille kumppanuuksille. Eri tilanteisiin ja tarpeisiin parhaiten sopivia yhteistyön muotoja pyritään löytämään ennakkoluulottomalla tavalla. Vesialan kansainvälisen toiminnan perustana on eri tahojen välinen läheinen yhteistyö kotimaassa. PROFILOITUMINEN & TUNNETTAVUUS Suomi tunnetaan toimijana, jonka tavoitteena on veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen pitkäkestoisten kumppanuuksien avulla. Tämän varmistamiseksi suomalainen vesiala keskittää toimintaansa temaattisiin painopistealueisiin, joissa yhdistyvät innovatiivisella tavalla kumppaneidemme tarpeet ja suomalainen erityisosaaminen. Vesialan lähestymis ja toimintatavat riippuvat aina paikallisista oloista ja kattavat monipuolisesti erilaisia yhteistyön ja toiminnan muotoja. Yllä kuvatun vision ja sen avainsanojen saavuttaminen vaatii konkreettisia osatavoitteita, eräänlaisia toteuttamisen askelmerkkejä. Seuraavassa esitetään tällaiset askelmerkit eri avainsanoille sekä lyhyellä (1 5 vuotta) että keskipitkällä (5 10 vuotta) aikavälillä. Koska vision avainsanat ovat toisiaan täydentäviä, myös askelmerkeissä on tiettyä samankaltaisuutta ja ne tuleekin siksi nähdä toisiaan vahvasti tukevina. 4 S ivu

Veteen liittyvä turvattomuus? Visio nostaa ns. veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemisen toisin sanoen vesiturvallisuuden suomalaisen vesialan kansainväliseksi tavoitteeksi ja pääteemaksi, jonka avulla alaa myös profiloidaan. Veteen liittyvällä turvattomuudella tarkoitetaan strategiassa veteen kytkeytyviä, yksittäisten ihmisten tai ryhmien turvattomuutta eri tavoilla lisääviä tekijöitä. Veteen liittyvää turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä ovat erityisesti puhtaan veden ja sanitaation puutteen ja niihin liittyvien terveysongelmien aiheuttama turvattomuus, veden eri käyttömuotojen välille syntyvät konfliktit, veden laatuun sekä ekosysteemien tilaan liittyvät ongelmat, kansainväliset vesionnettomuudet, rajavesistöjen käyttöön liittyvät kiistat sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät veteen eri tavoin kytkeytyvät ongelmatilanteet. Tällaiset eri tavoin turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat kansainvälisesti ajatellen erittäin ajankohtaisia ja niiden ehkäisemiselle on siten selkeä tarve. Veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen vaatii monitahoisia ratkaisuja, joissa poikkileikkaavalla tavalla kartoitetaan turvattomuutta aiheuttavat syyt sekä pyritään tarjoamaan keinoja erityisesti turvattomuutta aiheuttavien ns. perimmäisten syiden (root causes) ratkaisemiseen. Usein tällaiset syyt ja niiden ratkaisut löytyvät varsinaisen vesialan ulkopuolelta. Keinovalikoima näiden syiden ratkaisemiseen määrittyy tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana ratkaisujen etsimisessä tulee olla kestävän kehityksen, hyvien hallintotapojen ja tasa arvon edistäminen. Veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen kytkeytyy läheisesti myös ns. vesidiplomatian käsitteeseen. Vesidiplomatialla tarkoitetaan erityisesti konfliktien ehkäisyssä ja sovittelussa saadun kokemuksen soveltamista vesiongelmien ehkäisemiseen. Tämän lisäksi tärkeää on Suomen yleensä puolueettomaksi koetun roolin sekä paikallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen lakien ja käytäntöjen hyödyntäminen riitatilanteiden ratkaisemisessa. Vesidiplomatian tavoitteena on siis veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen keskittymällä etenkin veteen ja sen käyttöön kytkeytyvien valtasuhteiden ja poliittisten kytkösten tunnistamiseen ja niistä kumpuavien ristiriitojen ratkaisuun. 5 S ivu

Askelmerkit: vastuullisuus & vaikuttavuus Vesiala on tällä hetkellä merkittävässä muutostilassa; erilaisilla globaaleilla muutoksilla on voimakkaat heijastevaikutuksensa veteen samaan aikaan kun veden poikkileikkaava rooli mm. köyhyyden vähentämisessä, ruoka ja energiaturvassa sekä terveydenhuollossa on aiempaa korostetummin esillä. Veteen ja sen käyttöön liittyvät kysymykset ovat yhä useammin myös voimakkaasti politisoituneita. Tässä monimutkaisessa toimintaympäristössä suomalaisella vesialalla on mahdollisuus tulla tunnetuksi vastuullisena toimijana, jonka tavoitteena on veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen. Vesialan toiminnan vaikuttavuus sekä läheiset kytkökset yhteiskuntaan on myös entistä tärkeämpiä. Tämä tarkoittaa parempaa toimintaympäristön ymmärrystä sekä veteen kytkeytyvien sosiaalisten ja poliittisten prosessien huomiointia. Tärkeää on myös painotus sovelluksiin: sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa siirrytään yksittäisistä teknisistä ratkaisuista kohti laajempia prosesseja ja sovelluksia. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii laaja alaisia lähestymistapoja, joissa eri sektoreiden ja tieteenalojen osaamisalueet yhdistyvät. Tärkeää on myös joustavuus, sillä muuttuviin tilanteisiin vastaaminen vaatii aiempaa parempaa tilanteen lukutaitoa ja reagointikykyä. Lyhyen aikavälin tavoitteena on, että suomalaiset vesialan toimijat tekevät pitkäjänteisempää yhteistyötä sekä keskenään että muiden sektoreiden toimijoiden kanssa. Koulutuksen ja molemminpuolisen oppimisen tulee olla merkittävässä roolissa kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Erityisen tärkeää on lisätä veteen liittyvää yhteiskunnallista tutkimusta ja koulutusta, sillä vesikysymyksiin kytkeytyvä yhteiskunnallinen ymmärrys on edelleen monin osin puutteellista ollen kuitenkin samalla avain moniin veteen liittyvää turvattomuutta ehkäiseviin ratkaisuihin. Tätä tavoitetta tukemaan Suomeen pyritään perustamaan vesialan poikkitieteellinen tutkimusohjelma. Vesialalle suunnattu rahoitus rohkaisee poikkisektoraalisuuteen, soveltavuuteen ja yhteistyöhön eri sektoreiden ja tieteenalojen välillä. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on lisätä merkittävällä tavalla suomalaisen vesialan vaikuttavuutta; toimijoiden tulee ymmärtää yhteiskuntien ja ympäristön muuttuvia tarpeita ja ongelmakohtia ja pystyä vastaamaan niihin. Suomalaiset toimijat ovat vastuullisia kumppaneita, jotka toimivat pitkäjänteisesti edistäen kestävän kehityksen, hyvien hallintotapojen ja tasaarvon toteutumista. Koska veteen liittyvät kysymykset ovat aina voimakkaasti sidoksissa paikallisiin oloihin, erityisen tärkeää on herkkyys paikallisten tarpeiden ymmärtämiselle. Vesialan toimijoilla on läheiset kytkökset muihin sektoreihin, ennen kaikkea ympäristö, terveys, maatalous, metsä ja energiasektoreihin. Samalla tavoitteena on, että perinteinen sektoriajattelu korvataan kokonaisvaltaisemmilla ongelmalähtöisillä lähestymistavoilla aina kun se on mahdollista. 6 S ivu

Askelmerkit: kumppanuus Suomalainen vesialan toimijoiden tulee verkostoitua ja luoda kumppanuuksia aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa. Tasavertaiseen kumppanuuteen liittyy yhdessä tekemisen lisäksi molemminpuolinen oppiminen ja kapasiteetin vahvistuminen 1. Kumppanuudet auttavat myös tunnistamaan sekä globaaleja että paikallisia muutoksia ja luovat siten mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle. Kun suomalainen vesiala verkostoituu ja kansainvälistyy, myös toiminnan rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat. Strategia kannustaakin etsimään eri tilanteisiin parhaiten sopivia yhteistyön muotoja ennakkoluulottomalla tavalla. Kumppanuuksien ja verkostojen muodostamiselle, ylläpitämiselle ja kehittämiselle tulee varata riittävästi resursseja; kumppanuus ei ole vain tietyn hankkeen toteuttamisen muoto, vaan kumppanuudet tulee nähdä pitkäkestoisina prosesseina joilla on tärkeä lisäarvonsa. Suomalaisen vesialan kansainvälisen toiminnan perustana tulee olla eri tahojen välinen läheinen yhteistyö kotimaassa. Kumppanuus tarkoittaa uudenlaisia yhteistyön muotoja myös Suomessa, jossa vesialan toimijakenttä on pienuudestaan huolimatta melko sirpaloitunut. Erityisen tärkeää on lisätä julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Lupaavia kotimaisen yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tiiviimpi mukana olo strategioiden ja ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, pienyritysten väliset kumppanuudet sekä julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö kansainvälisissä hankkeissa. Lyhyen aikavälin tavoitteena on muodostaa Suomen vesiohjelman ja muiden keskeisten prosessien pohjalta suomalaiset vesialan toimijat yhteentuova verkosto, jonka toiminnassa kansainväliset vesikysymykset ovat selkeästi määritellyssä roolissa. Tavoitteena on myös edistää uudenlaisten kumppanuuksien ja verkostojen syntymistä sekä Suomessa että kansainvälisesti tukemalla erilaisten institutionaalisten yhteistyömuotojen muodostamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviä prosesseja. Kansainvälisiä kumppaneitamme otetaan aktiivisesti mukaan strategian toiminnallistamisessa ja tarkempien painopisteiden määrittelyssä. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että suomalaisen vesialan kansallinen yhteistyöverkosto vakiinnuttaa toimintansa ja että alan kansainvälinen toiminta rakentuu yhä enemmän pitkäaikaisten kumppanuuksien ja verkostomaisen yhteistyön pohjalle. Tähän liittyen tuetaan tutkimus ja koulutushankkeita, joihin sisältyy sekä kumppanimaiden vesialan toimijoiden koulutusta Suomessa että suomalaisten toimijoiden koulutusta kumppanimaissa. Myös nuorten vesiammattilaisten työskentelyä kansainvälisissä järjestöissä kannustetaan. 1 Etenkin kehitysyhteistyössä kapasiteetin on aiemmin ajateltu siirtyvän pääasiassa suomalaisilta toimijoilta kumppaneille, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on suomalaisten toimijoiden kapasiteetin ja osaamisen vahvistaminen yhteistyön seurauksena. 7 S ivu

Askelmerkit: profiloituminen & tunnettavuus Suomalaisen vesialan toimijakenttä on kokonaisuudessaan suhteellisen pieni. Siksi meidän ei kannata tehdä kaikenlaista kaikkialla, vaan keskittää toimintamme tiettyihin painopisteisiin ja teemoihin. Kantavana Suomen vesialaa kansainvälisesti profiloivana teemana on veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen. Tätä pääteemaa tukemaan määritellään rajattu määrä temaattisia painopistealueita, joissa yhdistyvät kumppaneidemme tarpeet, kiinnostavat tutkimus ja sovellusmahdollisuudet sekä suomalainen erityisosaaminen. Tällaiset painopistealueet määrittelevät yhdessä strategian vision kanssa kansainvälisen toiminnan yleiset teemat. Painopistealueiden alla erilaisissa hankkeissa käytetyt lähestymistavat tulee valita aina tapauskohtaisesti paikallisten tarpeiden ja olojen mukaan. Temaattiset painopisteet kattavat siis monipuolisesti erilaisia yhteistyön ja toiminnan muotoja. Tällaisen profiloidun monipuolisuuden tavoitteena on luoda suomalaisen vesialan toimijakentän pienuudesta etu, jonka avulla pystymme vastaamaan kumppaneidemme tarpeisiin ennen kaikkea niillä alueille joilla meillä on erityisosaamista. Pienuuden tuomaan kilpailuetuun kuuluu myös joustavuus ja kyky uudistua; tarpeen tullen meiltä tulee löytyä uskallusta luopua aiemmin lupaavalta näyttäneistä painopisteistä ja valita uusia painopistealueita. Tämän strategian kappaleessa 3) kuvataan mahdollisia painopistealueita tarkemmin. Lyhyen aikavälin tavoitteena on tunnistaa rajattu määrä temaattisia painopistealueita, jotka tukevat veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemistä ja joilla suomalainen vesiala pystyy tuomaan erityistä lisäarvoa. Painopisteiden määrittelemisessä käytetään apuna hyväksi todettuja yhteistyön ja toiminnan muotoja. Vesialan toimijoille tulee olla saatavilla ns. siemenrahaa mahdollisille painopistealueille suunnattujen esimerkkihankkeiden toteuttamiselle. Tavoitteena on myös suomalaisen vesialan kansainvälisten kytkösten ja tunnettavuuden parantaminen olemalla näkyvästi mukana valikoiduissa kansainvälisissä prosesseissa ja tapahtumissa. Vesialan näkyvyyden lisäämiseksi vesialalle valmistellaan viestintäsuunnitelma, jossa tunnistetaan tapoja vesialan yhteistyön ja tunnettavuuden lisäämiseksi yllä esitettyjen painopisteiden avulla. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on yhteistyössä kumppaneidemme kanssa profiloida suomalainen vesiala kansainvälisesti veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemisen ja siihen liittyvien painopistealueiden kautta. Tämän edistämiseksi pääteeman ja sitä tukevien painopistealueiden ympärille rakennetaan pitkäkestoisia kumppanuuksia ja tapahtumia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tavoitteena on tunnistaa myös uusia, nousevia painopistealueita. Temaattisia painopistealueita tehdään tunnetuksi vesialan viestintäsuunnitelman alla tunnistetuin keinoin. 8 S ivu

3) Painopistealueet Edellä kuvattuun visioon liittyen eräs keskeinen tavoite on tunnistaa rajattu määrä temaattisia painopistealueita, jotka osaltaan ehkäisevät veteen liittyvän turvattomuuden syntymistä. Vesialan kansainvälisen toiminnan tarkemmat painopisteet vaihtelevat luonnollisesti paikallisista oloista riippuen. Tavoitteena kuitenkin on, että tällaiset paikallisemmatkin painopisteet ovat linjassa keskenään ja yhdistyvät laajempien temaattisten painopisteiden alle. Temaattisten painopisteiden määrittelyssä tavoitteena ei kuitenkaan ole yhdenmukaisten lähestymis ja toimintatapojen edistäminen; kullakin alueella tulee toimia paikallisten tarpeiden mukaan. Painopistealueiden tulee myös kannustaa poikkisektoraaliseen toimintaan ja niiden tulee siten ennen kaikkea yhdistää vesialan toimijoita. Temaattisten painopisteiden avulla siis tavoitellaan eräänlaista fokusoitua monipuolisuutta ja toiminnan kirjoa sekä kumppanimaissa että kotimaassa. Samalla tarkoituksena on varmistaa, että monipuolinen mutta osin sirpaleinen suomalainen erityisosaaminen palvelee näitä painopistealueita ja eri toimijat yhdistävät voimiaan yhteisten teemojen alle. Tässä strategian osassa tarjotaan esimerkkejä jo tunnistetuista painopistealueista, joissa yhdistyvät suomalaiset vahvuusalueet ja kumppaneidemme tarpeet. Lisäksi keskustellaan uusien painopistealueiden merkityksestä. Kaikki esitetyt painopistealueet ovat vain esimerkkejä ja lopulliset painopisteet tulee määritellä yhdessä vesialan kotimaisten toimijoiden sekä kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Tunnistetut painopistealueet Strategiaan saatujen lausuntojen ja muiden taustadokumenttien (Liite 2) sekä ajankohtaisten kansainvälisten prosessien perusteella jo tunnistettuja temaattisia painopistealueita voisivat olla esimerkiksi: Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinta o esim. valuma aluekohtainen suunnittelu ja maankäytön muutosten vaikutukset vesivaroihin, veteen liittyvien riskien ennakointi ja hallinta; seuranta, mittaus, ja analysointijärjestelmien sekä mallinnusosaamisen käyttäminen osana vesistöjen ja valuma alueiden hallintaa Institutionaaliset kysymykset o esim. hyvä hallinto ja veden poikkileikkaava rooli kehityksessä; vesihuolto ja sanitaatiojärjestelmien institutionaalinen kehittäminen sekä veteen kytkeytyvät terveyskysymykset; toimivien lupajärjestelmien kehittäminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöihin ja ilmastomuutokseen sopeutuminen o esim. tulvat, kuivuudet ja muut ilmastolliset ääri ilmiöt sekä niihin liittyvien riskien ennakointi; ilmaston, metsien ja vesistöjen väliset kytkökset 9 S ivu

Vesistöjen suojelu ja kunnostus, ml. veden laatuun liittyvät kysymykset o esim. vesiensuojelun ohjauskeinot ja säädökset, mukaan lukien maatalouden vesistövaikutukset; kotitalouksien ja teollisuuden veden käyttö ja puhdistus Veteen liittyvät turvallisuuskysymykset o esim. rajavesistöt ja niiden yhteinen hallinta; maiden sisäiset konfliktit sekä muuttoliikkeiden kytkökset veteen; veden ja terveyden väliset kytkökset; kysymys oikeudesta veteen; vesidiplomatian hyödyntäminen Kaikissa yllä kuvatuissa painopistealueissa tärkeää on kokonaisvaltaisuus, moni ja poikkitieteisyys sekä soveltavuus; näitä tulee siis pitää yllä kuvattujen painopistealueiden poikkileikkaavina teemoina. Uudet, nousevat painopistealueet Käytännössä kaikki yllä ehdotetut painopisteet ovat siis jo tunnistettuja vahvuusalueita. Tulevaisuuteen katsovassa strategiassa uusien haasteiden ja sitä kautta uusien tutkimus ja sovellustarpeiden tunnistaminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Tällaiset uudet, nousevat tarpeet tarkoittavat usein erityisen kriittisiin haasteisiin vastaamista, ja sitä kautta ne voivat myös tarjota kaikkein kiinnostavimmat mahdollisuudet suomalaisen erityisosaamisen hyödyntämiselle. Vesialan kansainvälinen strategia tukeekin voimakkaasti uusien, strategian vision mukaisten tarpeiden ja näihin kytkeytyvien painopistealueiden tunnistamista. Samalla strategia myös tiedostaa, että uusien tarpeiden tunnistaminen vaatii ennakkoluulottomia ja pitkälle tulevaan katsovia toimintatapoja. Tarpeiden tunnistamisessa keskeistä on herkkyys paikallisille oloille ja muutosvoimille sekä pitkäjänteinen yhteistyö kumppaneidemme kanssa. Tämän vuoksi tässä strategiassa ei edes yritetä mahdollisten uusien tarpeiden ja niihin kytkeytyvien painopistealueiden määrittelyä. Sen sijaan strategia korostaa ennakkoluulottomuutta sekä luottamusta alan toimijoiden ja heidän kumppaneidensa näkemyksiin. Rahoittajatahojen kannalta erityisen tärkeää on tarjota riittävästi resursseja myös ennalta määriteltyjen teemojen ja painopistealueiden rajapinnoille ja jopa kokonaan ulkopuolelle sijoittuville yhteistyöhankkeille. Erityisesti tulee kannustaa eri sektoreiden ja osaamisalueiden väliin niin sanotulle harmaalle alueelle sijoittuvien ideoiden toteuttamista. 10 S ivu

4) Strategian toteuttaminen Strategian hyväksyminen ja eri toimijoiden sitouttaminen Strategian menestyksekäs toteuttaminen edellyttää eri toimijatahojen sitoutumista omilla toimillaan strategian toimeenpanoon. Erityisen tärkeää on tuki strategian linjauksille eri hallinnon aloilta sekä pitkäkestoisen rahoituksen turvaaminen strategian toimeenpanolle. Näiden molempien varmistaminen vaatii kuitenkin vielä lähempää keskustelua kyseisten tahojen kanssa tähän strategialuonnokseen perustuen, ja siksi näitä teemoja ei vielä tässä käsitellä tämän tarkemmin. Koska strategia korostaa voimakkaasti tasavertaisten kumppanuuksien merkitystä, tulee lopullisen strategian määrittelyssä tehdä läheistä yhteistyötä myös kansainvälisten kumppaneidemme kanssa ja antaa heille mahdollisuus strategian sekä sen painopisteiden kommentointiin ja strategian toiminnallistamiseen. Kumppaneidemme osallistaminen on tärkeää myös jatkossa strategian päivittämisen aikana. Käytännön toteuttaminen Strategian onnistunut toteuttaminen vaatii luonnollisesti selkeää tehtävien ja vastuiden jakamista eri tahojen kesken. Tässä mielessä erityisen tärkeää on määritellä eri ministeriöiden ja muiden keskeisten organisaatioiden rooli strategian toteuttamisessa, mukaan lukien strategian toteuttamiselle varatut rahalliset ja henkilöresurssit. Ulkoasiainministeriön alainen ns. kansainvälinen vesivirkamiestyöryhmä 2 toimii tässä suhteessa loogisena kontaktitahona, ja sen tuleekin ottaa päävastuu strategian toteuttamisesta. Käytännön toteuttamisen kannalta on tärkeää myös määritellä kytkökset muihin keskeisiin vesija ympäristöalan strategioihin ja ohjelmiin (kts. Liite 1). Tässä suhteessa on kuitenkin tärkeä huomata, että tämä strategia ei ole sidoksissa yksittäisiin ohjelmiin, vaan pyrkii pitkäjänteisemmällä tavalla ohjaamaan suomalaisen vesialan kansainvälisen yhteistyön, vaikuttavuuden ja näkyvyyden edistämistä. Strategian toteuttamiseen liittyy myös strategian sekä siinä määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden viestiminen eri tahoille, mukaan lukien vesialan ulkopuoliset toimijat. Tähän liittyy läheisesti myös vesialan tunnettavuuden edistäminen, josta alla keskustellaan enemmän. 2 Kansainvälinen vesivirkamiestyöryhmä on eri ministeriöiden vesiasioista vastaavista virkamiehistä koostuva epävirallinen työryhmä, joka kokoontuu UM:n kutsumana tarpeen tullen keskustelemaan keskeisistä kansainvälisistä vesialan tapahtumista ja prosesseista sekä Suomen roolista niissä. Ryhmä kutsuu tapaamisiinsa tarvittaessa mukaan myös asiantuntijoita esim. tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja kansalaisjärjestöistä. Ryhmä on toiminut mm. YK:n CSD kokousten ja maailman vesifoorumien valmistelutyön sekä niihin liittyvien tapahtumien ja oheismateriaalin tuottamisen tiimoilta. 11 S ivu

Vesialan yhteistyöverkoston perustaminen Strategian mielekäs toteuttaminen vaatii suomalaisen vesialan sirpaloituneisuuden vähentämistä ja siten parempaa koordinaatiota ja verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Yhteistyön lisääntyminen takaa myös paremmin sen, että strategia suunnataan erityisesti niille alueille, joilta Suomesta löytyy osaamista ja kokemusta. Sekä vesialan kansainvälisen strategian toteuttamista että ylipäänsä Suomen vesialan yhtenäistämistä ajatellen on siis tarpeen perustaa laaja alainen kansallinen vesialan yhteistyöverkosto. Tällaisen kansallisen yhteistyöverkoston käytännön pyörittäminen vaatii selkeän koordinaatiotahon, jolla on riittävästi resursseja eri toimijoiden yhteen tuomiseen sekä verkoston toimintojen ylläpitämiseen. Koordinaatiotaho edistäisi yhdessä yhteistyöverkoston kanssa vesialan kansainvälistä yhteistyötä ja edistäisi tiedon ja kokemusten vaihtoa eri toimijoiden kesken. Vesialan yhteistyöverkoston ja sen koordinaatiotahon tulee toimia eri toimijat yhteentuovassa roolissa, innostaa uusiin ideoihin ja yhteistyömuotoihin, huolehtia vesialan kansainvälisestä näkyvyydestä sekä varmistaa että suomalainen vesiala houkuttelee myös jatkossa uusia, innostuneita osaajia. Toiminnan luominen ja ylläpito edellyttää myös suunnitelmaa pitkäkestoisen rahoituksen turvaamiseksi. Yhteistyöverkoston sekä sitä tukevan koordinaatiotahon suunnittelussa tulee olla mukana kaikki vesialan toimijat; ministeriöiden ja rahoittajatahojen lisäksi niin yliopistot ja tutkimuslaitokset kuin veteen liittyvät kansalaisjärjestöt, asiantuntijaorganisaatiot ja yrityksetkin. Verkoston kehittäminen tulee tapahtua yhteistyössä jo Suomessa olevien vesi ja ympäristöalan verkostojen kanssa välttäen päällekkäisyyttä ja pyrkien täydentävyyteen. Erityisen keskeinen rooli yhteistyöverkoston muodostamisessa on juuri käynnistyneellä Suomen vesiohjelmalla. Kansainvälisen yhteistyön muodot Strategian ja sen painopisteiden käytännön toteuttamiseen liittyvät läheisesti erilaiset kansainvälisen yhteistyön muodot. Strategia, sen visio ja tavoitteet tulisikin huomioida läpileikkaavalla tavalla erilaisissa kansainvälisen yhteistyön muodoissa kuhunkin yhteistyömuotoon luontevimmin sopivalla tavalla. Eräs keskeisimmistä kansainvälisen yhteistyön muodoista on kahdenvälinen yhteistyö, joka pitää sisällään mm. Suomen kehitysyhteistyövaroilla toteuttavaa bilateraalista yhteistyötä, erilaisia liiketoiminta ja kauppakumppanuuksia sekä yhteistyötä naapurimaidemme kanssa esimerkiksi rajavesisopimuksiin perustuen. Usein kahdenvälisen yhteistyön tilalla tai sitä täydentämässä on myös alueellisempaa yhteistyötä; tällaisia yhteistyömuotoja löytyy niin lähialueiltamme (esim. Itämeri yhteistyö) kuin vaikkapa kehitysyhteistyömme kohdealueilta. Myös yhteistyö sekä Euroopan Unionin sisällä että osana EU:n kansainvälisiä yhteistyön muotoja muodostaa tärkeän kansainvälisen kumppanuuden muodon ja merkittävän vaikutuskanavan. Monenvälinen yhteistyö rakentuen erityisesti YK järjestelmän sekä kehityspankkien ja niihin kytkeytyvien prosessien varaan on keskeinen yhteistyön muoto etenkin globaalien prosessien kannalta. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään useilla eri tasoilla varsinaisten valtiollisten rakenteiden ulkopuolella. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kumppanuuksien muodot vastaavat yleensä 12 S ivu

käytännönläheisellä tavalla paikallisiin tarpeisiin ja ongelmakohtiin. Kansalaisjärjestöillä sekä Suomessa että kansainvälisesti on myös tärkeä rooli uusien haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistajina sekä kriittisen keskustelun herättäjinä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön monet muodot tarjoavat mahdollisuuksia uusia toimintatapoja kehittäviin tutkimushankkeisiin sekä Suomen ja kumppanimaiden kapasiteetin vahvistamiseen. Yksityisen sektorin yhteistyön muodot ovat monilla alueilla yhä merkittävämmässä roolissa ja monet suomalaisetkin yritykset toimivat jo nyt globaalisti. Samalla yritykset tekevät yhä enemmän yhteistyötä myös yksityisen sektorin ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Kansainvälisen tunnettavuuden edistäminen Vaikka Suomen vesialan osaaminen on korkealla tasolla ja alamme pärjää kansainvälisissä vertailuissa, vesialamme ei ole yhtä hyvin tunnettu kuin vaikkapa läntisessä naapurissamme Ruotsissa. Kansainvälisen tunnettavuuden parantaminen vaatii suomalaisen vesialan painopisteiden selkeää määrittelyä ja eri toimijoiden sitoutumista niiden toimeenpanoon, parempaa koordinaatiota suomalaisten toimijoiden kesken, tiiviimpää mukanaoloa keskeisissä kansainvälisissä prosesseissa, selkeämpää profiloitumista sekä vesiosaamisemme parempaa markkinointia. Pohjimmiltaan kansainvälinen tunnettavuus rakennetaan hyvän maineen ja todellisten tekojen kautta; painopisteiden ja markkinointilauseiden täytyy perustua todelliseen osaamiseen ja tekemisen meininkiin. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tarkoittaa myös läheistä yhteistyötä kotimaassa muiden kansainvälisesti fokusoitujen prosessien ja ohjelmien kanssa (Liite 1). Samalla on tärkeä huolehtia vesialan näkyvyydestä laajasti ajateltuna. Tässä strategiassa pyritäänkin edistämään suomalaisen vesialan yhteistyötä paitsi vesiliiketoiminnan osalta, myös hallinnon, kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kannalta sekä yhdessä että erikseen. Vesialan näkyvyyden lisäämiseksi vesialalle ehdotetaan valmisteltavaksi viestintäsuunnitelma, josta on vastuussa Suomen vesiohjelma, vesialan yhteistyöverkosto tai joku muu sopiva taho. Suunnitelman tavoitteena on tunnistaa selkeästi määriteltyjä tapoja vesialan yhteistyön ja tunnettavuuden lisäämiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tällaisia keinoja voivat eri painopisteiden ympärille rakennettujen kumppanuuksien ohella olla esimerkiksi tiettyihin teemoihin keskittyvät ohjelmat ja kampanjat, temaattiset julkaisut ja seminaarit sekä vesialan kansainväliset palkinnot. 13 S ivu

5) Resurssit Riittävät resurssit ovat kriittisiä strategian käytännön toteuttamiselle. Tarvittavien resurssien turvaaminen vaatii kuitenkin vielä lähempää keskustelua rahoituksesta vastaavien tahojen kanssa ja siksi strategian tässä versiossa ei resursseja vielä käsitellä kovinkaan tarkasti. Rahalliset resurssit Strategian toteuttamisen resurssitarpeita tulee arvioida kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Strategia ei ole sidoksissa yksittäisiin ohjelmiin, vaan pyrkii edesauttamaan ja tuomaan eri ohjelmia ja prosesseja yhteen veteen liittyvien kansainvälisten kysymysten osalta. Vaikka jo käynnissä olevien vesi ja ympäristöalan ohjelmien rahoitus tarjoaa osaltaan tukea strategian toimeenpanolle, strategian toteuttamista ei kuitenkaan voi rakentaa niiden varaan. Keskeistä strategian toteuttamiselle onkin resurssien pitkäkestoisuus ja ennakoitavuus. Rahoituksen jatkuvuus on erityisen tärkeää institutionaaliselle yhteistyölle sekä tutkimus ja koulutustoiminnalle. Tämän vuoksi vesialan ohjelmat ja tuen eri muodot tuleekin suunnitella toisiaan täydentävästi ja strategian toteuttamisella ja rahoituksella täytyy olla eri tahojen yhteinen hyväksyntä. Henkilöresurssit Riittäviin resursseihin kuuluvat rahallisten resurssien ohella myös erilaiset henkilöresurssit. Hallinnossa ja muilla rahoittajatahoilla tulee olla riittävästi vesiasioista vastuussa olevia henkilöitä, mukaan lukien suurlähetystöt ja muut toimijat kumppanimaissa. Tämän vuoksi on myös ensiarvoisen tärkeää turvata suomalaisen vesialan riittävän monipuolinen koulutus niin, että alalle saadaan jatkossakin motivoituneita osaajia, jotka ovat valmiita myös lähtemään ulkomaille. Laaja alainen yhteistyö eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä sekä yliopistojen ja muiden toimijoiden välillä varmistaa osaltaan vesialan koulutuksen ja tutkimuksen monipuolisuuden sekä kytköksen käytännön tarpeisiin. Läheinen vuorovaikutus edistää myös julkisen sektorin yhteistyötä muiden toimijoiden kuten yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että merkittävä osa suomalaisista vesialan osaajista on sijoittuneena julkiselle sektorille joko valtion hallintoon tai tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Julkisen sektorin vesiosaajat muodostavatkin merkittävän toimijaryhmän myös kansainvälistä yhteistyötä ajatellen, ja heidän aktiivisempaan mukanaoloon myös kansainvälisessä yhteistyössä tulee siksi kannustaa. Samaan aikaan on tärkeä huomioida vesialalle seuraavien vuosien kuluessa kohdistuva sukupolven vaihdos ja varmistaa että se muodostuu mahdollisuudeksi kehittää myös vesialan kansainvälistä yhteistyötä. 14 S ivu

6) Toimeenpanon seuranta Strategian toteuttamiseen keskeisenä osana kuuluu se, millä tavalla toteuttamista seurataan ja miten strategiaa ja sen painopisteitä tarpeen tullen päivitetään. Alla on kuvattu keskustelun käynnistämiseksi keskeisiä strategian toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Miksi seurataan? Varmistetaan että strategia ei jää vain teoriatason paperiksi, vaan että se johtaa konkreettisiin tekoihin eli että strategiassa määritellyt tavoitteet myös saavutetaan Tarpeen tullen lisätään panostusta niihin strategian osa alueisiin ja painopisteisiin, joiden toteuttamisessa on eniten haasteita Tarkkaillaan strategian teemoihin vaikuttavia muutoksia ja tarpeita, ja arvioidaan niiden perusteella tarvitseeko visiota, tavoitteita ja keinoja muuttaa Mitä seurataan? Strategiaan vaikuttavat muutokset Suomessa ja globaalisti Avainsanat, askelmerkit ja muut tavoitteet tavoitteiden oltava toteutettavissa ja myös seurattavissa (mittarit/indikaattorit) Eri toimijoiden toiminta ja vastuut Kuka seuraa? Kuinka usein? Ehdotus: UM:n alainen kansainvälinen vesivirkamiestyöryhmä; kumppaneiden rooli seurannassa tarkennettava Tavoitteena joka toinen vuosi tehtävä yleisluontoinen tarkistus (checklist) sekä noin viiden vuoden välein tehtävä kunnon evaluaatio Strategia päivitetään tarvittaessa uuden hallituksen astuttua virkaansa Seurannan mahdollistamiseksi tulisi strategian tavoitteille muodostaa tavoitteiden toteuttamisen seuraamista mahdollistavat mittarit. Avainsanojen mukaan jaetut tavoitteet sekä niiden yleisluontoiset mittarit on esitetty Liitteessä 4 olevassa taulukossa. 15 S ivu

AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Tausta Onko taustakappaleessa mukana kaikki keskeiset kysymykset vai onko siinä jo liikaakin asiaa? Vastaako kappale otsikkonsa mukaiseen kysymykseen siitä miksi kv vesistrategiaa tarvitaan? Tulisiko kv strategiaa rajata selvemmin sen ns. alueellisen fokuksen kannalta? Tällä hetkellä strategiassa on mukana laajasti ottaen kaikki kansainväliset kysymykset eli niin kehitysmaat, teollistuneet maat, lähialueet kuin globaali toimintakin. Tulisiko strategiaa painottaa selkeämmin johonkin näistä? Tulisiko myös tunnistaa maantieteellisiä alueita joille toimintaa painotetaan? Millä perusteella tällaiset alueet tulisi valita? Onko strategiassa käytettyjä termejä määrittelevä tekstiboksi selkeä ja ovatko määrittelyt oikeita? AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Visio ja avainsanat Onko visiossa nostettu esiin oikeat asiat? Erityisesti; onko veteen liityvän turvattomuuden ehkäiseminen sellainen pääteema, jonka kautta vesialan kv yhteistyötä tulee lähteä rakentamaan? Ovatko ehdotetut avainsanat ja niiden askelmerkit oikeita ja kohdistuvatko ne vesialan kansainvälistymisen kannalta kaikkein keskeisimpiin kysymyksiin? Ovatko visio, avainsanat ja askelmerkit linjassa keskenään? Onko niissä liikaa toistoa? Ehdotuksia paremmista avainsanoista tai askelmerkeistä tekstin tiivistämiseksi ja konkretian saamiseksi; mihin tulisi keskittyä ja mitä tulisi jättää pois? AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Painopistealueet Onko strategiassa järkevää tunnistaa erilaisia painopistealueita? Ovatko ehdotetut painopisteet liian ympäripyöreitä? Vai liian yksityiskohtaisia? Tavoitteena tulisi olla laajat ja poikkitieteelliset, eri aloja ja jopa eri sektoreita yhdistävät painopistealueet jotka fokusoivat toiminnan ja yhteistyön muotoja tiettyjen teemojen alle AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Strategian toteuttaminen & Resurssit Kuinka konkreettiseksi strategian toteutus tulisi määritellä? Millä tavalla konkretiaa saadaan lisää? Tulisiko strategiassa antaa yksityiskohtaisempia ohjeita liittyen erilaisiin kv yhteistyön muotoihin? Tulisiko strategian keskittyä erityisesti vain joihinkin kansainvälisen yhteistyön muotoon? Miten resurssien allokointi ratkaistaan; tulisiko toteutukseen sitoa myös tietyt resurssitavoitteet? Kenen vastuulla resurssien varmistamisen tulisi olla? AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Toimeenpanon seuraanta Tämän kappaleen luonnosteluun ovat kommentit erittäin tervetulleita, sillä aihepiiriä ei käsitelty oikeastaan ainoassakaan lausunnossa eikä taustapaperissa Onko Liitteessä 4 ehdotetuissa mittareissa järkeä? Ehdotuksia paremmista mittareista? 16 S ivu

LIITTEET Liite 1. Strategian valmisteluprosessi Liite 2. Strategian valmistelussa apuna käytetyt tärkeimmät julkaisut Liite 3. Vesialan keskeiset kansainväliset prosessit Liite 4. Avainsanojen alla määritellyt tavoitteet ja niiden toteuttamisen yleiset mittarit Liite 5. Vettä läpileikkaavia teemoja ja muutosvoimia Liite 6. Suomen vesiohjelman mukainen SWOT diagrammi 17 S ivu

Liite 1. Strategian valmisteluprosessi Valtioneuvosto teki 23.11.2006 periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015". Periaatepäätöksen eräänä suosituksena on, että Suomen kokemuksia vesiensuojelun hyvistä käytännöistä tulisi hyödyntää myös kansainvälisessä yhteistyössä. Tätä varten tulisi laatia eri hallinnonalojen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä Suomen vesialan kansainvälinen strategia. Vesialan kansainvälinen strategia kytkeytyy osaksi monia muita ajankohtaisia vesi ja ympäristöalan prosesseja. Nykyinen hallitus painottaa kehityspolitiikassaan aiempaa vahvemmin ympäristö ja ilmastokysymyksiä. Hallitusohjelmassa todetaan, että ympäristöteknologiaa edistetään yhteistyössä ympäristöhallinnon ja muiden alueella toimivien tahojen kanssa. Tätä varten kehitetään ympäristö ja vesiteknologiaa myös vientimahdollisuudet huomioiden. Sitra ja sen Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi (Cleantech Finland) ovat merkittävässä roolissa myös vesialan vientimahdollisuuksien parantamisessa, ja tämän strategian eräs tarkoitus onkin tarkentaa kyseistä toimintaohjelmaa vesialan näkökulmalla. Lisäksi tärkeää on linkittää strategia ilmastomuutokseen vaikutuksia ja sopeutumista koskeviin prosesseihin. Parhaillaan on valmisteilla myös laajapohjaisen kansallisen vesiohjelman suunnittelu Suomen vesiohjelma otsikon alla. Suomen vesiohjelman tavoitteita ovat mm. vesialan tuntemuksen lisääminen, vesialan tutkimuksen tason parantaminen, kansainvälistyminen, liiketoiminnan lisääminen, osaajien tuottaminen sekä vesiasioiden saaminen läpileikkaavasti Suomen kehityspolitiikkaan. Strategian valmisteluun kytkeytyy läheisesti myös Tekesin tammikuussa 2008 hyväksymä viisivuotinen vesi ohjelma (2008 2012). Tekesin vesi ohjelman kokonaispanostus on noin 91 miljoonaa euroa, ja ohjelman tavoitteena on saada vesisektori uudistumaan ja kansainvälistymään luomalla uusia yhteistyön rakenteita ja vähentämällä alan sirpaleisuutta. Strategian käytännön valmistelusta vastaa ulkoasianministeriön (UM) koordinoima valmisteluryhmä, jossa on UM:n lisäksi mukana maa ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) edustajat. Strategian ensimmäisen luonnoksen on ryhmän ohjauksessa kirjoittanut Marko Keskinen Teknilliseltä korkeakoululta. Tämän strategialuonnoksen pohjana on käytetty 9.8.2007 lähetettyyn lausuntopyyntöön (HELK066 17) saatuja lausuntoja. Lausunnon antaneet tahot löytyvät tämän liitteen lopusta olevasta listasta. Lisäksi apuna on käytetty lausuntopyynnössä ollutta taustapaperia sekä muita aiheeseen liittyviä dokumentteja, joista keskeisimmät on listattu Liitteessä 2. Keskeisessä roolissa strategian valmistelussa on ollut myös 12.3.2008 MMM:ssä järjestetty työpaja, jossa käytyjen keskustelujen perusteella alustavaa strategialuonnosta päivitettiin merkittävästi. Seuraavaksi tämä strategialuonnos lähetetään kommenttikierroksille eri tahoille, ja lopullisen strategian on tarkoitus valmistua kommenttien pohjalta päivitettynä kesäkuussa 2008. 18 S ivu

VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA Ympäristöliiketoiminnan toimintaohjelma (Cleantech) Tekesin vesiohjelma Suomen vesiohjelma Kehityspoliittinen ohjelma Muut keskeiset prosessit ja strategiat Kuva 1. Vesialan kansainvälisen strategian kytkökset käynnissä oleviin keskeisiin vesi ja ympäristöalan prosesseihin. Tavoitteena on että strategia pohjaa osaltaan näihin prosesseihin ja samalla täydentää ja tarkentaa niitä erityisesti kansainvälisten vesikysymysten osalta. Strategiaan liittyvän lausunnon toimittaneet tahot: FCG International Ltd. Lounais Suomen ympäristökeskus Maa ja metsätalousministeriö Opetusministeriö + Suomen Akatemia Pelastakaa Lapset ry. Rakennusinsinöörien liitto (RIL) Sitra Sosiaali ja terveysministeriö Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekes Teknillinen korkeakoulu (TKK) Ulkoasianministeriö / kauppapoliittinen osasto WaterFinns ry. Ympäristöministeriö Lisäksi 12.3.2008 järjestetyssä valmistelutyöpajassa oli paikalla runsaasti henkilöitä yllä mainituista ja muista organisaatioista ja heidän kommenttinsa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavalla tavalla strategiaa päivitettäessä. 19 S ivu

Liite 2. Strategian valmistelussa apuna käytetyt tärkeimmät julkaisut UM:lle toimitetut lausunnot strategiaan liittyen (kts. Liite 1) Strategian valmisteluun liittyneen lausuntopyynnön (HELK066 17) taustapaperi Alustavasti koottuja tavoitteita ja niiden edistämiskeinoja vesiasioihin Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007) Valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Kehityspoliittinen ohjelma (UM, 2007) Suomen ympäristöalan kehitysyhteistyön arviointi; Evaluation of Environmental Management in Finland s Development Cooperation (UM, 2006) Kansallinen kestävän kehityksen strategia; Kohti kestäviä valintoja Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, 2006) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 (YM, 2007) Vesivarastrategia sekä siihen liittyvät dokumentit (MMM, 1999; 2005) Maa ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö (MMM, 2001) Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM, 2005) Kansallinen toimintaohjelma ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi; Cleantech Finland ympäristöstä liiketoimintaa (Sitra, 2007) Vientiä ympäristölle Seminaariraportti (Sitra, 2005) Veden vuosikymmenen tutkimusohjelma ehdotus (MMM et al, 2005) Suomen Akatemian vesialan kansainvälisen arvioinnin loppuraportti; Water Research in Finland 2002 2006 International Evaluation (Suomen Akatemia, 2008) Tekesin vesiohjelmaan 2008 2012 liittyvät seminaaridokumentit ja muut julkaisut (Tekes, 2007 08) Vesi teknologiaohjelman valmistelun yrityskartoitus (Taloustutkimus/Tekes, 2007) Vesialan professoritapaamisen (14.8.2007) ryhmätyöraportti ja taustadokumentit Suomen vesiohjelman 2008 2014 raportti Suomen vesiohjelma Kansallisaarteesta elämän lähteeksi (Vahala & Klöve, 2008) sekä siihen liittyvät dokumentit 20 S ivu