Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla

Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla TEHOTA-PROJEKTI I Väliraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2001

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2001 TERVEYS JA HOIDON TARVE PIRKANMAALLA 1990-LUVULLA TEHOTA-PROJEKTI I Väliraportti Riita LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Tampere 2001

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-042-3 ISSN 1238-2639 Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2001

KUVAILUSIVU 3.12.2001 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla. TEHOTA- projektin I väliraportti. Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: 7/2001 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-042-3 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 294 Tiivistelmä: Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla (TEHOTA)-projekti käynnistyi vuonna 2000 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaustyönä. TEHOTA-projektissa on käytetty ja edelleen kehitetty Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiirien hoidontarvetta selvittäneessä UHOTA-hankkeessa käytettyjä menetelmiä hoidontarpeen epäsuoraksi arvioimiseksi. TEHOTA-projektin tavoitteena on tuottaa sopimusohjausjärjestelmälle tietoja tilaajarenkaiden hoidontarpeesta neuvottelujen ja sopimusten taustaksi. Aineistoina TEHOTA-projektissa käytettiin valtakunnallisia ja paikallisia rekisteri- ja tilastotietoja sekä kyselytutkimuksen tietoja. Rekisteritietoina käytettiin Tilastokeskuksen väestö- ja kuolinsyyrekisterin, syöpärekisterin ja syntymärekisterin tietoja. Lisäksi käytettiin tietoja terveysturvasta; Kansaneläkelaitoksen keräämiä tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä, erityiskorvatuista lääkeoikeuksista ja sairauspäivärahasta. Hoidon käyttöä leikkauksia, hoitojaksoja, hoitopäiviä ja hoidonvarauksia koskevia tietoja saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietopalvelusta. Terveyskäyttäytymistä Pirkanmaalla selvitettiin Kansanterveyslaitoksen vuosittain keräämästä Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen kyselystä. Pirkanmaan hoidontarve kokonaisuudessaan on pienempi Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna mm. väestörakenteesta ja palvelujen tarjonnasta johtuen. Työkyvyttömyyseläkettä ja erityiskorvattuja lääkkeitä saavia on Pirkanmaalla vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta toisaalta sairauspäivärahaa saaneita enemmän. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt Pirkanmaalla kuten myös koko maassa. Kaikkien syöpien, erityisesti eturauhassyövän ja rintasyövän, uusien tapausten määrän lisääntyminen on ollut Pirkanmaalla suurempaa kuin koko maassa 1990-luvulla. Raportissa esitellään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleisen profiilin lisäksi tilaajarenkaittaiset profiilit, jotka koostuvat erikoisaloittaisista ja osin tautiryhmittäisistä hoidontarpeen osoittimista vuosina 1997 99 ja osoittimien muutoksesta 1990-luvulla. Seuraavassa TEHOTA-raportissa esitellään tämän raportin aineistoon perustuvat hoidontarpeen tulevaisuuden ennusteet. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

3 TIIVISTELMÄ Luoto R, Raitanen J, Hakama M. Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla. TEHOTA- projektin I väliraportti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2001. Terveys ja Hoidontarve Pirkanmaalla (TEHOTA)-projekti käynnistyi vuonna 2000 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaustyönä. TEHOTA-projektissa on käytetty ja edelleen kehitetty Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiirien hoidontarvetta selvittäneessä UHOTA-hankkeessa käytettyjä menetelmiä hoidontarpeen epäsuoraksi arvioimiseksi. TEHOTA-projektin tavoitteena on tuottaa sopimusohjausjärjestelmälle tietoja tilaajarenkaiden hoidontarpeesta neuvottelujen ja sopimusten taustaksi. Aineistoina TEHOTA-projektissa käytettiin valtakunnallisia ja paikallisia rekisteri- ja tilastotietoja sekä kyselytutkimuksen tietoja. Rekisteritietoina käytettiin Tilastokeskuksen väestö- ja kuolinsyyrekisterin, syöpärekisterin ja syntymärekisterin tietoja. Lisäksi käytettiin tietoja terveysturvasta; Kansaneläkelaitoksen keräämiä tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä, erityiskorvatuista lääkeoikeuksista ja sairauspäivärahasta. Hoidon käyttöä leikkauksia, hoitojaksoja, hoitopäiviä ja hoidonvarauksia koskevia tietoja saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietopalvelusta. Terveyskäyttäytymistä Pirkanmaalla selvitettiin Kansanterveyslaitoksen vuosittain keräämästä Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselystä. Pirkanmaan hoidontarve kokonaisuudessaan on pienempi Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna mm. väestörakenteesta ja palvelujen tarjonnasta johtuen. Työkyvyttömyyseläkettä ja erityiskorvattuja lääkkeitä saavia on Pirkanmaalla vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta toisaalta sairauspäivärahaa saaneita enemmän. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt Pirkanmaalla kuten myös koko maassa. Kaikkien syöpien, erityisesti eturauhassyövän ja rintasyövän, uusien tapausten määrän lisääntyminen on ollut Pirkanmaalla suurempaa kuin koko maassa 1990-luvulla. Raportissa esitellään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleisen profiilin lisäksi tilaajarenkaittaiset profiilit, jotka koostuvat erikoisaloittaisista ja osin tautiryhmittäisistä hoidontarpeen osoittimista vuosina 1997 99 ja osoittimien muutoksesta 1990-luvulla. Seuraavassa TEHOTA-raportissa esitellään tämän raportin aineistoon perustuvat hoidontarpeen tulevaisuuden ennusteet.

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 7 2. Tausta ja tutkimuksen tavoite... 8 2.1. Alueellinen hoidontarpeen arviointi... 8 2.2. Valtakunnallinen hoidontarpeen arviointi... 8 2.3. Hoidontarpeen mittaaminen... 8 2.4. Terveyden, sairastavuuden ja hoidontarpeen ennusteet... 9 2.5. TEHOTA-hankkeen tavoitteet... 10 3. Aineistot ja menetelmät... 11 3.1. Aineistot... 11 3.2. Hoidontarpeen mittarit... 12 3.3. Tilastolliset menetelmät... 14 4. Väestörakenne ja odotettavissa olevat muutokset... 16 4.1. Ikärakenteen kehitys koko maassa 1980 2025... 16 5. Elinolot ja elintavat Pirkanmaalla... 23 5.1. Elinolot koulutus ja työttömyys... 23 5.2. Työttömyys... 24 5.3. Elintavat Pirkanmaalla... 25 5.4. Syöpäseulonnat... 27 6. Tautien ja vastaavien tilojen esiintyvyys... 29 6.1. Syöpäilmaantuvuus ja -vallitsevuus... 29 6.2. Työkyvyttömyyseläkkeet... 37 6.2.1. Varsinainen työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke... 40 6.2.2. Sairausryhmittäiset työkyvyttömyyseläkkeet... 41 6.3. Sairausvakuutuspäivärahat... 50 6.4. Lääkkeiden erityiskorvausoikeudet sairausryhmittäin... 58 6.4.1. Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes... 58 6.4.2. Epilepsia ja glaukooma... 72 6.4.3. Astma ja kilpirauhasen vajaatoiminta... 79 6.4.4. Psykoosit... 86 7. Terveyspalvelujen käyttö... 90 7.1. Avohoitokäynnit, hoitopäivät ja -jaksot ja hoitoajat yhteensä... 90 7.2.Terveyspalvelujen käyttö erikoisaloittain... 93 Sisätaudit... 93 Kirurgia... 94 Neurokirurgia... 96 Gastroenterologia... 99 Naistentaudit... 99 Lastentaudit... 102 Syöpätaudit... 104 Keuhkosairaudet... 106 Korva-nenä- ja kurkkutaudit... 108 Neurologia... 110 Silmätaudit... 112 Ihotaudit... 114 Fysiatria... 116

6 Psykiatria... 116 Muut... 118 7.3. Leikkaukset... 120 7.3.1. Lonkkaleikkaukset... 120 7.3.2. Kaihileikkaukset... 126 7.3.3. Kohdunpoistoleikkaukset... 130 7.4. Yksityissektorin käyttö... 133 8. Synnytykset ja raskauden keskeytykset... 135 9. Kuolleisuus... 138 9.1 Kokonaiskuolleisuus... 138 9.2. Sydän- ja verisuonitaudit... 139 9.3. Hengityselinten sairaudet... 145 9.4. Syöpäkuolleisuus... 151 9.5. Muut kuolinsyyt... 158 10. Yhteenveto... 166 10.1. Yleinen hoidontarve... 166 Yleinen hoidontarve tilaajarenkaittain Tampereeseen verrattuna... 169 Hoidontarve Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä... 171 10.2. Yleisen hoidontarpeen muutos 1990-luvulla... 172 10.3. Hoidontarve erikoisaloittain... 175 10.4. Erikoisaloittaisen hoidontarpeen muutos 1990-luvulla... 190 10.5. Yhteenveto hoidontarveprofiileista... 203 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoidontarve... 203 Tilaajarenkaiden hoidontarveprofiilit yhteenveto... 205 10.6. Pohdinta... 216 Kirjallisuus... 217 LIITTEET... 220

7 1. JOHDANTO Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla (TEHOTA-projekti) sai alkunsa vuoden 2000 alussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen yhteisestä sopimuksesta. Hankkeen yksi lähtökohta ja malli oli Kansanterveyslaitoksen UHOTA-projekti (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste 1996 2010), jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset Uudenmaan alueen terveydenhuollon palvelujen keskipitkän aikavälin suunnittelulle ja kehittämiselle sekä tukea samalla valtakunnallisen terveysseurannan kehittämistä (1 3). UHOTA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sairastavuuden ja hoidontarpeen sekä niiden tulevan kehityksen arviointiin ja raportointiin aluetasolla ja valtakunnallisesti on sovellettu ja edelleen kehitetty Pirkanmaan TEHOTA- hankkeessa. Pirkanmaan TEHOTA-hankkeen tarkoituksena on tuottaa alueittaista perustietoa sopimusohjausjärjestelmän osapuolia ja neuvotteluja varten sekä toisessa vaiheessa tuottaa ennusteita hoidontarpeen kehityksestä. TEHOTA-hankkeen käsillä olevan ensimmäisen perusraportin on toteuttanut terveystieteen laitoksen tutkijaryhmä erikoistutkija Riitta Luoto, tutkija Jani Raitanen ja professori Matti Hakama. TEHOTA- projektin projektin seuranta- ja ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, hallintoylilääkäri Turkka Tunturi, hallintoylihoitaja Kaija Nojonen, johtajaylilääkäri Ossi Auvinen, ylilääkäri Heikki Oksa, ylilääkäri Pentti Sorri, ylilääkäri Isto Nordback, ylilääkäri Jyrki Vainio sekä ylilääkäri Jorma Vaalto. Professori Arpo Aromaa ja ylilääkäri Seppo Koskinen Kansanterveyslaitoksen Terveyden ja toimintakyvyn osastolta ovat myös kommentoineet käsikirjoitusta. Huhtikuussa 2001 Tekijät

8 2. TAUSTA JA TUTKIMUKSEN TAVOITE 2.1. Alueellinen hoidontarpeen arviointi Suomalaisten terveydentila vaihtelee alueittain (4), mikä heijastuu myös hoidontarpeeseen ja palvelujen käyttöön. Kun lisäksi alueiden välillä on eroja palvelujen järjestämisessä ja resursseissa, tarvitaan terveydenhuollon suunnittelun tueksi alueellisia tietoja terveydentilasta ja hoidontarpeesta. Alueellisia terveysprofiileja tai kuntaprofiileja, myös yhteisödiagnooseiksi nimitettyjä hoidontarpeen kuvauksia on tehty Suomessa mm. Uudellamaalla, Tampereella ja Kainuussa (1 3, 5 6), Ruotsissa mm. Blekingen (7) ja Norrbottenin läänissä (8). Hoidontarpeen arviointi perustuu useimmiten epidemiologisiin menetelmiin, joita on muiden näkökulmien lisäksi esitelty laajalti myös hoidontarpeen arvioinnin uusissa oppikirjoissa (9 10) sekä yhteenvetoartikkeleissa (mm.11). 2.2. Valtakunnallinen hoidontarpeen arviointi Valtakunnallisia hoidontarpeen arviointeja on aikaisemmin tehty mm. Hollannissa (12) ja Ruotsissa (13). Suomessa valtakunnallista terveysseurantaa on toteutettu pääasiassa Kansanterveyslaitoksella, jossa seurataan aikuisväestön terveyskäyttäytymistä (esim. 14), työikäisen väestön riskitekijöitä (15) ja koko väestön terveyttä kliinisen tutkimuksen avulla (Terveys2000-tutkimus). Kansaneläkelaitoksen toteuttamilla valtakunnallisilla terveyshaastatteluilla on pisin perinne niitä on toteutettu vuosina 1964, 1967, 1976, 1987 ja yhteistyössä STAKES:in kanssa vuosina 1995 96 (16). Valtakunnallinen katsaus suomalaisten terveydestä on julkaistu vuonna 1997 Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja Terveysministeriön yhteistyönä (4). 2.3. Hoidontarpeen mittaaminen Hoidontarvetta on aiemmissa tutkimuksissa lähestytty useista eri näkökulmista: terveystaloustieteellisestä (17 19), epidemiologisesta (20), hallinnollisesta (21) ja perusterveydenhuollon toimintaa painottavasta näkökulmasta (22). Yhteistä näille näkökulmille on hoidontarpeen määrittely kyvyksi hyötyä terveydenhuollosta (10). Hoidontarve ei yleisesti ottaen ole hyvin mitattavissa eikä siten tarvetta koskevia tietoja saatavissa suoraan mistään valtakunnallisesta tai alueellisesta tietolähteestä, joten on tyydyttävä hoidontarpeen epäsuoriin osoittimiin. Hoidontarpeen osoittimina on Suomessa käytetty tietoja kuolleisuudesta, sairastavuudesta, työ- ja toimintakyvyn vajavuuksista tai niiden yhdistelmistä (mm.17 19) (Kuva 1). Englannissa, jossa hoidontarpeen arvioinnilla on jo pitkä perinne, lähdemateriaalina on käytetty tietoja syntymistä ja keskenmenoista, sosioekonomisista taustatekijöistä (koulutus, työttömyys, pitkäaikaissairaudet, yksinhuoltajien määrä ym.), sairastavuudesta ja sairastuvuudesta (syöpä, sydäninfarktit ym.), sairaaloiden toiminnasta (toimenpiteet, hoitojaksot) ja kuolleisuudesta (11).

9 VÄESTÖ SAIRASTA- VUUS TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ - PERUSTERVEYDENHUOLTO - ERIKOISSAIRAANHOITO - LAITOKSET (PITKÄAIKAISHOITO) KOETTU HOIDON- TARVE/ TERVEYS KUOLLEISUUS KOKONAISKUOLLEISUUS - TAUTIRYHMITTÄINEN KUOLLEISUUS TERVEYS- JA SOSIAALITURVA - TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET - ERITYISKORVATTAVAT LÄÄKKEET - SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET Kuva 1. Väestön hoidontarpeen arvioinnissa käytetyt osoittimet 2.4. Terveyden, sairastavuuden ja hoidontarpeen ennusteet Terveydenhuollon suunnittelun kulmakivi on terveyspalvelujen resurssien ja organisaation lisäksi väestön määrä ja ikärakenne. Tunnettu tosiasia on väestön vanheneminen; 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurentunut miehillä 9 %:sta 11 %:iin vuodesta 1980 vuoteen 1996, naisilla 15 %:sta 18 %:iin samalla aikajaksolla. Kehitys jatkuu samansuuntaisena siten, että vuonna 2010 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus on jo 15 % miehillä ja 20 % naisilla. Vanhenemisen myötä sairauksien määrä kasvaa vaikka ilmaantuvuus olisi vakio. Lisäksi monien tautien vaara syytekijämuutoksista johtuen vaihtelee. Tunnetuin esimerkki on keuhkosyöpäilmaantuvuuden pieneneminen tupakoinnin yleisyydessä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Pelkästään väestörakenteen muutoksen huomioivat ekstrapoloivat terveysennusteet ovat yleisin tapa ennustaa terveyden tulevaisuutta nykyhetken ehdoilla. Yleisesti tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät jaetaan normatiivisiin ja ekstrapolatiivisiin, riippuen siitä onko lähtökohtana nykyinen tilanne vai tulevaisuus (23). Aiemmissa suomalaisissa tulevaisuuden tutkimusmenetelmiä käyttävissä tutkimuksissa on käytetty mm. ekstrapolatiivisia trendiskenaarioita (24). Terveysturvan väestötutkimuksen 1987 aineistosta tehtiin skenaarioita sairastavuudesta ja terveyspalvelujen käytöstä, pitkäaikaisesta sairastavuudesta, lääkärissäkäynneistä ja reseptilääkkeiden käytöstä (25). Väestötutkimusten tiedot vaaratekijöistä ja sairauksien yleisyydestä antaisivat periaatteessa mahdollisuuden laajamittaisiin terveysennusteisiin, mutta niitä on 1990-luvulla tehty varsin vähän, vain yllä mainitusta Terveysturvan aineistosta sekä UHOTA-projektissa (2 3).

10 Tautiryhmittäisiä ennusteita on tehty mm. syövän ilmaantuvuuden ennusteissa (26). Eräissä syöpää koskevissa ennusteissa on huomioitu sekä väestörakenteen muutos että ilmaantuvuuden muutos (27). 2.5. TEHOTA-hankkeen tavoitteet TEHOTA-hankkeen tavoitteena on tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaita koskevat alueittaiset tiedot väestön terveydestä, palvelujen käytöstä ja hoidontarpeesta, niiden muutoksista viime vuosien aikana sekä kehitysnäkymistä seuraavien 10 15 vuoden kuluessa. Hanke jakautuu kahteen vaiheeseen; ensimmäisessä, nyt kuvattavassa vaiheessa arvioidaan pirkanmaalaisten nykyistä terveydentilaa ja sen kehitystä 1990-luvulla. Toisessa vaiheessa vuonna 2001 tehdään väestön määrän ja ikärakenteen muutokset huomioonottavia ennusteita kuolleisuuden ja terveys- ja sosiaalipalvelujen ja sosiaalietuuksien käytön kehittymisestä seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana 1990-luvun kokemuksiin perustuen.

11 3. AINEISTOT JA MENETELMÄT 3.1. Aineistot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua havainnollistetaan esittämällä tiedot tilaajarenkaittain. Pienistä tapausmääristä johtuvan suuren satunnaisvaihtelun vuoksi tilaajarenkaittainen tarkastelu on kuitenkin rajoittunutta. Kuntakohtaisten tietojen analysoiminen ei ole tilastollisesta näkökulmasta luotettavaa vielä pienempien tapausmäärien vuoksi. Tilaajarenkaiden kuvaus ja niistä käytettävät lyhennetyt nimikkeet vuonna 2000 ovat taulukossa 1. Vuoden 2001 alusta Nokia liittyi Pirkkalan seudun tilaajarenkaaseen ja Kuorevesi liittyi Jämsän kaupunkiin. Nämä muutokset on huomioitu vain osassa terveyspalvelujen käyttötietoja. Raportin aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin väestö- ja kuolleisuustietoja, Tampereen yliopistollisen sairaalan tietopalvelun tietoja pirkanmaalaisten terveyspalveluiden käytöstä, syöpärekisterin tietoja syövän ilmaantuvuudesta, vallitsevuudesta ja syöpäseulonnoista, syntymärekisterin tietoja synnytyksistä ja raskauden keskeytyksistä ja Kansaneläkelaitoksen tietoja sosiaalietuuksista. Kunkin aineiston tietosisältö on kuvattu taulukossa 2. Tiedot on tässä raportissa pyritty kokoamaan koko 1990-luvulta niissä tapauksissa, kuin se on ollut mahdollista. Jotta Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä koskeville tiedoille olisi vertailukohteita, tiedot terveydentilan ja hoidontarpeen osoittimista esitetään sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tasolla että sairaanhoitopiireittäin. Sairaanhoitopiireittäiset tiedot ovat liitteenä, koska tarkoituksena on keskittyä kuvaamaan Pirkanmaan sisäistä vaihtelua. Taulukko 1. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat vuonna 2000. Tilaaja/ neuvottelurengas Kolmostie Kangasalan seutu Lounais-Pirkanmaa Oriveden seutu Ku-Ru-Vi Mä-Ku-Vi Valkeakoski Ky-To-Ur-Vi Nokia Tampere Pirkkalan seutu Tilaaja/neuvottelurenkaaseen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano,Viljakkala, Ylöjärvi Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä Juupajoki, Längelmäki, Orivesi Kuru, Ruovesi, Virrat Mänttä, Kuorevesi, Vilppula (neuvottelurengas) Valkeakoski Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Viiala Nokia Tampere Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti

12 Taulukko 2. TEHOTA- projektin raportin 1 aineistot ja niiden tietosisällöt. Tiedon tuottaja Rekisteri/Aineisto Käytettävät tiedot Tilastokeskus Väestötiedot Väestöennusteet Kuolinsyyrekisteri Väestötiedot 1990-2010 Väestön koulutustaso ja työttömyysaste 1998 Väestöennusteet 2010 Kuolemien lukumäärät 1990-1997 kaikki kuolinsyyt, yhteensä Kansaneläkelaitos TAYS:in tietopalvelu Eläke- ja sairausvakuutuksen tilastotiedot ja SOVAKA-tilastotietokanta Reseptitiedosto TAYS + aluesairaalat Yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat Varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat Sairauspäivärahakorvausten saajat ja päivät Erityiskorvatut lääkeoikeudet Psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö Avohoitokäynnit sairaaloissa Hoitopäivät ja -jaksot 1990-1999, keskimääräiset hoitoajat kaikki yhteensä, erikoisaloittain Leikkaukset, hoidonvaraukset leikkauksiin, keskimääräinen hoidonvarausaika Suomen syöpärekisteri Syöpärekisteri Syöpien ilmaantuvuus 1990-1999 Syöpien vallitsevuus 1990-1999 Syöpäseulonnat 1996-1997 kohdunkaulansyöpä rintasyöpä Kansanterveyslaitos Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen kysely Elintavat 1990-1999 - tupakointi, vapaa-ajan liikunta, alkoholin kulutus, painoindeksi, terveelliset ruokatottumukset STAKES Syntymärekisteri Synnytykset ja raskauden keskeytykset 1990 1999 3.2. Hoidontarpeen mittarit Hoidontarpeen mittareina tässä tutkimuksessa on käytetty yleisesti väestön terveydentilaa kuvaavia osoittimia, kuten kuolleisuutta, palvelujen käyttöä ja sosiaalietuuksia (ks.1 3). Mittareiden valintaan vaikuttaa yleisesti niiden saatavuus ja aiempi ymmärrys niiden oikeellisuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Kolmanneksi mittarit pyrittiin valitsemaan siten, että koko terveyden alue tulee mahdollisimman monipuolisesti katetuksi. Tämän vuoksi mittareina käytettiin kuolleisuutta, terveyspalvelujen käyttöä ja sosiaalietuuksia kuvaavia tietoja. Tautien ja vastaavien tilojen ilmaantuvuus ja vallitsevuus antaisi periaatteessa parhaan kuvan myös hoidontarpeesta. Huolimatta terveydenhuollon tietojärjestelmien korkeasta tasosta, tuollaisia tietoja on käytettävissä vain erityistapauksissa (esimerkiksi syöpätaudit). Kuolleisuus on helposti saatava yleinen väestön terveydentilan mittari, joka tosin kuvaa Suomessa sairastavuutta ja hoidontarvetta vain osittain. Kuolinsyittäiset tiedot sopivat paremmin nuorilla ja keski-ikäisillä palvelujen tarpeen ja kuormituksen mitoiksi. Voidaan myös ajatella, että kuolleisuus heijastaa terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan tuloksia.

13 Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys on puutteistaan huolimatta toimintakyvyn vajavuuteen johtavan sairauden yleisyyden ja siten hoidontarpeen mitta. Se heijastaa tavallisimpien työkykyä rajoittavien pitkäaikaisten sairauksien vallitsevuutta ja sitä kautta myös erikoistason hoidontarvetta ja käyttöä. Sairausvakuutuksen päivärahat ja saajat kuvaavat edellistä lyhytaikaisempaa työkyvyttömyyttä ja niitä voidaan käyttää eräänä yleisenä terveydentilan ja pääasiassa avohoidon tarpeen mittana. Ongelmana päivärahojen tulkinnassa on niiden yhteys työllisyystilanteeseen. Toisaalta sairausvakuutuksen päivärahojen saajien lukumäärään vaikuttavat mm. raskaana olevat, jotka lääkäri on määrännyt ennenaikaiselle sairaslomalle. Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin mittaavat varsin hyvin lääkehoidon piirissä olevien nimettyjen pitkäaikaissairauksien vallitsevuutta- joissain sairauksissa myös ilmaantuvuutta, mikäli tarkastellaan uusia erityiskorvausoikeuksia. Kokonaisuudessaan erityiskorvausoikeudet osoittavat paitsi lääkehoidon myös muun avohoidon tarvetta ja käyttöä. Masennuslääkereseptien määrä kuvastaa suurelta osin masennukseen käytettyjen lääkkeiden määrää ja näin ollen kuvaa masennuksen yleisyyttä paremmin kuin esim. sairaalahoitojaksot. Terveyspalvelujen käyttötiedot- avohoitokäynnit, hoitojaksot ja keskimääräiset hoitoajat kuvaavat suoraan hoidon käytön volyymia. Avohoidossa ne ovat melko lähellä hoidontarvetta. Sairaaloiden erikoisalakohtaiset käyttötiedot- hoitopäivät, hoitojaksot ja hoitoajat- kuvaavat kohtalaisen hyvin taudin ilmaantuvuutta ja siitä johtuvaa sairaalatasoista hoidontarvetta. Raportissa esitettävät luvut riippuvat paitsi terveydentilasta ja hoidontarpeesta myös hyvinkin suuresti palvelujärjestelmän rakenteesta ja voimavaroista. Siten ne voimavarojen käytön mittarina johtuvat sekä tarpeesta että tarjonnasta. Lisäksi on käytetty tietoja terveyskäyttäytymisestä kyselyaineistoon pohjautuen. Terveyskäyttäytymistä koskevat tiedot ovat kohtuullisen luotettavia, mutta heijastuvat hoidontarpeeseen vasta sairauksien kautta. Niiden avulla voidaan mitata terveyskasvatustarpeita ja ennakoida terveystilanteen mahdollista muuttumista. Ongelmana on, että Pirkanmaata koskevat kyselytiedot perustuvat pienehköön määrään havaintoja. Jotta terveyskäyttäytymistä voitaisiin mitata tilaajarenkaan tasolla esim. kyselytutkimuksella, tarvittaisiin kultakin alueelta selvästi suurempi väestöotos. Myös synnytyksiä ja raskauden keskeytyksiä on käytetty raportissa hoidontarpeen mittareina. Koska synnytykset ja raskauden keskeytykset eivät ole sairauksia, ne eivät yleensä sisälly muihin hoidontarpeen mittareihin. Huomattava osa terveyspalveluista on kuitenkin ehkäiseviä palveluita kuten raskauteen liittyviä käyntejä terveydenhuollossa. Syöpäseulontojen lukumääriä käytettiin tässä raportissa esimerkkinä ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sen tarpeesta. Raportissa tarkastellaan lisäksi väestön ikärakennetta, erityisesti vanhusväestön (65 vuotta täyttäneiden) suhteellista osuutta, koulutusjakaumaa ja työttömyysastetta läheisesti hoidontarpeen indikaattoreita arvioitaessa. Ikärakenne, koulutus ja työttömyys eivät ole varsinaisia hoidontarpeen indikaattoreita, mutta ovat niin tärkeitä hoidontarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, ettei ilman niitä tuloksia voi tulkita luotettavasti.

14 Raportin tilaajarenkaittaisiin hoidontarveprofiileihin kuuluu myös mielenterveyden häiriöiden hoidontarvetta kuvaavia osoittimia, jotka on tarkemmin kuvattu aiemmin julkaistussa 'Mielenterveyden trendit ja kehitysnäkymät Pirkanmaalla' -raportissa (28). Tällaisia osoittimia ovat KELA:n reseptitiedoston tiedot ostetuista psykoosi- ja masennuslääkkeistä, psykiatristen potilaiden lukumäärä ja psykiatristen hoitojaksojen lukumäärä. 3.3. Tilastolliset menetelmät Tämä ensimmäinen TEHOTA-projektin raportti kuvaa 1990-luvun hoidontarvetta terveydentilan ja palvelujen käytön indikaattoreiden avulla ja vertailemalla niitä tilaajarenkaittain. Toisessa raportissa tehdään väestön ikä- ja sukupuolirakenteen muutoksen huomioivia ennusteita, jotka perustuvat 1990-luvun kehitykseen. 1990-luvun trendien kuvaus 1990-luvun hoidontarpeen trendejä on kuvattu jakamalla 1990-luvulta peräisin olevat vakioimattomat tiedot kahteen yhtä suureen osaan. Kummastakin periodista on laskettu keskiarvot suhteutettuna joko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskiarvoon tai koko maan keskiarvoon. Sairaanhoitopiirin tai koko maan keskiarvot esitetään kuvissa pystyviivana, trendikuvissa pystyviivoja on kaksi: yhtenäinen pystyviiva kuvaa ensimmäistä periodia ja katkoviiva jälkimmäistä. Vuosien 1997 1999 kuvaus Terveydentilan ja palvelujen käytön indikaattorit tarkasteltavilla alueilla esitetään sekä absoluuttisina lukuina koko 1990-lukua koskien että 1990-luvun lopun tietoja käyttäen ikävakioituina pylväskuvioina. Vertailukohtana kuvissa on joko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskiarvo tai koko maan keskiarvo, esitettynä pystysuorana viivana. Kuvissa ikävakioituja lukuja tarvitaan, jotta voidaan arvioida, miltä osin havaitut hoidontarpeen osoittimien erot johtuvat muusta kuin alueiden ikärakenteiden erosta. Soveltuvin osin tiedot on esitetty molemmille sukupuolille ja ikäryhmittäin. Ikävakiointi on tehty käyttäen suoraa ikävakiointia, jossa ilmiön ikävakioitu yleisyys tarkasteltavalla alueella saadaan laskemalla painotettu keskiarvo alueen ikäryhmittäisistä luvuista käyttäen painokertoimina ikäryhmien osuuksia perusväestössä. Perusväestönä on käytetty väestön sitä osaa, jota kyseessä olevan tilanteen tarkastelu koskee. Esimerkiksi tarkasteltaessa 45 64-vuotiaita naisia on painokertoimet määritelty koko maan 45 64 -vuotiaiden naisten ikäjakauman mukaan. Ikävakioinnissa on käytetty 5-vuotisikäryhmitystä. Väestöön suhteutettuja arvoja laskettaessa on riskiväestönä käytetty saman vuoden keskiväestöä, kuin miltä tapaukset ovat peräisin. Väestöön suhteutetut arvot on aina esitetty 1000 asukasta kohden.

15 Satunnaisuuden arvioinnin mahdollistamiseksi on kuvissa esitetty myös ikävakioidun arvon 95 prosentin luottamusväli, joka 95 prosentin todennäköisyydellä peittää todellisen esiintyvyysluvun. Rekisteriaineistoihin perustuvat, tapausten lukumääriä ilmaisevat muuttujat on oletettu Poisson- jakautuneiksi, ja niille on laskettu painotettujen Poisson-jakaumaa noudattavien muuttujien summan 95 prosentin luottamusväli. Menetelmän ovat esittäneet Dobson ym. (29). Jos luottamusvälit ovat päällekkäin, eivät erot ole tilastollisesti merkitseviä. Luottamusväli kuvaa satunnaisuutta, joka on ominaista siirryttäessä alueesta toiseen.

16 4. VÄESTÖRAKENNE JA ODOTETTAVISSA OLEVAT MUUTOKSET 4.1. Ikärakenteen kehitys koko maassa 1980 2025 Koko maassa väestö vanhenee 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurentunut miehillä 9.0 %:sta vuonna 1980 11.1 %:iin vuonna 1996, naisilla 15.0%:sta 17.7 %:iin. Kehitys jatkuu samansuuntaisena siten, että vuonna 2010 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus on jo 14.5 % miehillä ja 19.6 % naisilla (Lähde: Tilastokeskus). Ikärakenteen vanheneminen on entistä nopeampaa vuosina 2010 2025, jolloin 65 vuotta täyttäneiden osuus lisääntyy peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Vuonna 2025 65 vuotta täyttäneitä miehiä on koko miesväestöstä jo yli viidesosa (21.9 %) ja 65 vuotta täyttäneitä naisia naisväestöstä yli neljäsosa, 26.6 %. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmän suhteellinen muutos on suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Keski-ikäisten eli 45 64 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa aina vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen se alkaa vähentyä. Alle 45-vuotiaiden osuus vähenee selvästi sekä miehillä (1980 70.5 %, 2025 52.9 %) että naisilla (1980 63 %, 2025 49.1 %). Kahdessa vanhimmassa ikä-ryhmässä, 65 79-vuotiailla ja 80 vuotta täyttäneillä kasvuvauhti on erilainen: kolman-nella jaksolla 2010 2025 65 79-vuotiaiden väestöosuus lisääntyy nopeammin kuin 80 vuotta täyttäneiden (Kuva 2, Taulukko 3). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin väestörakenne v. 1998 ja ennuste vuodelle 2010 eivät juuri poikkea koko maan väestörakenteesta tai ennusteesta (Kuva 3, Taulukko 4). Naiset Miehet 5.8 4.7 80+v. 2.8 1.8 2010 1998 13.9 13.1 65-79v. 11.7 9.5 28.6 25.3 45-64v. 26.4 29.6 39.2 36.0 15-44v. 38.9 42.8 15.7 17.7 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 17.0 19.4 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 2. Koko maan väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain.

17 Taulukko 3. Koko maan väestörakenne sukupuolittain ja ikäryhmittäin vuonna 1998 ja 2010. Lähde: Tilastokeskus. 1998 2010 Ikäryhmä Miehet Naiset Miehet Naiset 0 14 v 487960 468288 438667 419819 15 44 1075755 1034154 1003754 964018 45 64 663322 668366 762519 766563 65 79 239245 346087 302919 370880 80+ 46306 124017 71763 154882 Taulukko 4. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin väestörakenne sukupuolittain ja ikäryhmittäin vuonna 1998 ja 2010. Lähde: Tilastokeskus. 1998 2010 Ikäryhmä Miehet Naiset Miehet Naiset 0 14 v 40364 38576 37101 35648 15 44 92764 88330 87833 83909 45 64 58312 59557 66117 66746 65 79 21877 32439 26948 33727 80+ 4224 11879 6420 14611 Naiset Miehet 6 5 80+v. 3 2 2010 1998 14 14 65-79v. 10 12 28 26 45-64v. 27 29 38 36 15-44v. 39 43 15 17 0-14v. 17 19 % 50 40 30 20 10 0 % 0 10 20 30 40 50 Kuva 3. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään väestörakenteen ja sen muutosten perusteella: nuorekkaat, hitaasti vanhenevat ja vanhan ikärakenteen omaavat alueet. Nuorekkaita alueita ovat Tampere, Pirkkala-Lempäälä-Vesilahti- tilaajarengas ja Kangasalan tilaajarengas (Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti). Hitaasti vanhenevia ovat Nokia ja Kolmostien tilaajarengas (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Viljakkala ja Ylöjärvi). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskiarvoa vanhemman ikärakenteen omaavia ovat Lounais-Pirkanmaan tilaajarengas, Oriveden seutu, Mänttä-Kuorevesi-Vilppula neuvottelurengas, Kuru-Ruovesi- Virrat tilaajarengas, Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala tilaajarengas ja Valkeakoski (Kuvat 4 14, Liite 1).

18 Naiset Miehet 5.8 5.3 80+v. 2.8 2.0 2010 1998 14.1 12.8 65-79v. 10.0 12.7 30.3 26.4 45-64v. 27.6 30.8 36.9 33.6 15-44v. 35.7 39.2 18.6 16.1 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 18.0 21.2 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 4. Kangasalan seudun väestörakenne 1998 ja 2010 %- osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 6 4 80+v. 2 3 2010 1998 14 13 65-79v. 10 13 30 26 45-64v. 28 32 37 34 15-44v. 36 40 19 16 0-14v. 17 20 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 Kuva 5. Kolmostien tilaajarenkaan väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 8.2 6.7 80+v. 4.1 2010 2.8 1998 16.3 17.3 65-79v. 13.9 13.3 29.3 26.2 31.2 33.3 45-64v. 15-44v. 31.3 28.0 34.5 37.4 14.9 16.5 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 16.2 18.5 0 10 20 30 40 50 Kuva 6. Lounais-Pirkanmaan väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain.

19 Naiset Miehet 8.5 6.9 80+v. 2.4 3.8 2010 1998 16.3 17.8 65-79v. 14.6 12.8 29.9 25.5 45-64v. 29.1 33.2 30.5 32.1 17.8 14.9 15-44v. 0-14v. 15.1 17.8 33.3 37.9 % 50 40 30 20 10 0 % 0 10 20 30 40 50 Kuva 7. Oriveden seudun väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 7.9 6.3 80+v. 2.5 3.9 2010 1998 16.5 16.1 65-79v. 13.7 11.9 31.1 28.2 45-64v. 32.1 30.1 30.7 33.9 15-44v. 36.4 39.1 13.8 15.6 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 13.9 16.5 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 8. Mänttä-Kuorevesi-Vilppula -neuvottelurenkaan väestörakenne 1998 ja 2010 %- osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 9.4 7.3 80+v. 4.7 3.2 2010 1998 18.7 18.4 65-79v. 14.6 16.9 29.9 26.8 45-64v. 33.1 29.5 28.8 31.6 15-44v. 31.6 36.5 13.2 16.0 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 13.7 16.2 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 9. Kuru-Ruovesi-Virrat tilaajarenkaan väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain.

20 Naiset Miehet 5.6 4.9 80+v. 2.4 1.7 2010 1998 13.5 13.4 65-79v. 10.5 9.0 26.4 24.9 45-64v. 24.9 26.8 39.6 41.7 15-44v. 43.5 47.1 15.0 15.1 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 16.8 17.4 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 10. Tampereen väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 4.7 3.7 80+v. 2.3 1.5 2010 1998 13.3 10.8 65-79v. 11.5 8.1 30.3 26.1 45-64v. 26.9 30.9 38.6 34.4 15-44v. 37.2 40.3 17.3 20.8 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 18.1 23.3 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 11. Pirkkala-Lempäälä-Vesilahti -tilaajarenkaan väestörakenne 1998 ja 2010 %- osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 7.6 6.1 80+v. 3.6 2.4 2010 1998 15.6 16.2 65-79v. 13.6 12.1 29.8 25.9 32.1 34.5 45-64v. 15-44v. 32.3 28.2 35.2 39.4 15.1 17.4 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 15.4 17.9 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 12. Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala -tilaajarenkaan väestörakenne 1998 ja 2010 %- osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain.

21 Naiset Miehet 5.9 4.1 80+v. 2.5 1.5 2010 1998 14.1 13.2 65-79v. 11.9 9.0 31.0 26.5 45-64v. 27.3 30.7 37.9 33.8 15-44v. 37.8 41.9 15.2 18.3 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 17.1 20.3 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 13. Nokian väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Naiset Miehet 7.8 5.5 80+v. 3.4 2.1 2010 1998 16.9 15.8 65-79v. 11.1 14.5 29.8 28.9 45-64v. 31.7 30.2 31.4 34.5 15-44v. 36.1 40.3 14.0 15.4 % 50 40 30 20 10 0 0-14v. 14.2 16.2 0 10 20 % 30 40 50 Kuva 14. Valkeakosken väestörakenne 1998 ja 2010 %-osuudet ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Suotuisinta väestönkehitys on Pirkkalassa, Kuru-Ruovesi-Virrat -tilaajarenkaassa sen sijaan epäsuotuisinta (Taulukot 5 6). Ruoveden seudun tilaajarenkaassa alle 14-vuotiaiden ja 15 44-vuotiaiden osuudet ovat pienimmät ja 45 64-vuotiaiden sekä vanhimpien ikäryhmien, 65 79-vuotiaiden ja 80 vuotta täyttäneiden osuudet ovat suurimmat muihin tilaajarenkaisiin verrattuna.

22 Taulukko 5. Miesten ikäryhmittäiset %-osuudet 2010 koko maassa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja tilaajarenkaissa. Ikäryhmä 0 14 15 44 45 64 79 80+ Koko maa 17.0 38.9 29.6 11.7 2.8 16.5 39.2 29.5 12.0 2.9 Kangasalan seutu 18.0 35.7 30.8 12.7 2.8 Kolmostie 16.8 36.0 31.8 12.6 2.8 Lounais-Pirkanmaa 16.2 34.5 31.3 13.9 4.1 Oriveden seutu 15.1 33.3 33.2 14.6 3.8 Mä-Ku-Vi 13.9 36.4 32.1 13.7 3.9 Ku-Ru-Vi 13.7 31.6 33.2 16.9 4.7 Tampere 16.8 43.5 26.8 10.5 2.4 Pirkkalan seutu 18.1 37.2 30.9 11.6 2.3 Ky-To-Ur-Vi 15.4 35.2 32.3 13.6 3.6 Nokia 17.1 37.8 30.7 11.9 2.5 Valkeakoski 14.2 36.1 31.7 14.5 3.4 Taulukko 6. Naisten ikäryhmittäiset %-osuudet vuonna 2010 koko maassa,pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja tilaajarenkaissa. Ikäryhmä 0 14 15 44 45 64 65 79 80+ Koko maa 15.7 36.0 28.6 13.9 5.8 15.2 35.8 28.4 14.4 6.3 Tilaajarengas Kangasalan seutu 16.1 33.6 30.3 14.1 5.8 Kolmostie 16.0 33.5 30.3 14.1 6.1 Lounais-Pirkanmaa 14.9 31.2 29.3 16.3 8.2 Oriveden seutu 14.9 30.5 29.9 16.3 8.5 Mä-Ku-Vi 13.8 30.7 31.1 16.5 7.9 Ku-Ru-Vi 13.2 28.8 29.9 18.7 9.4 Tampere 15.0 39.6 26.4 13.5 5.6 Pirkkalan seutu 17.3 34.4 30.3 13.3 4.7 Ky-To-Ur-Vi 15.0 32.1 29.8 15.6 7.6 Nokia 15.2 33.8 31.0 14.1 5.9 Valkeakoski 14.0 31.4 29.8 16.9 7.8

23 5. ELINOLOT JA ELINTAVAT PIRKANMAALLA 5.1. Elinolot koulutus ja työttömyys Korkea-asteen koulutuksen, 13 vuotta tai enemmän, saaneiden osuus on korkein koko maassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (Liite 2, Kuva 1). Kaikissa sairaanhoitopiireissä koulutettujen osuus on lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulla. Korkea-asteen koulutuksen, 13 vuotta tai enemmän, saaneiden osuus on lisääntynyt 1990-luvulla kaikissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaissa (Kuva 15). Keskimäärin korkeasti koulutettuja oli vuonna 1997 13 %. Erityisesti Tampereella sekä Pirkkalan ja Kangasalan tilaajarenkaissa koulutettujen osuus on lisääntynyt hieman muita tilaajarenkaita nopeammin. Mainitut kolme poikkeavat myös kaikista muista tilaajarenkaista suuremmalla koulutettujen osuudella. Vähiten korkeasti koulutettuja on Oriveden seudun, Mänttä-Kuorevesi-Vilppulan, Kuru-Ruovesi-Virrat -alueen ja Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala -alueiden tilaajarenkaissa. 20 16 12 8 4 0 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais- Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru-Vi Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski Pirkanmaan SHP Kuva 15. Korkea-asteen koulutuksen omaavien %-osuus 15 vuotta täyttäneillä 1990 97, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat.

24 5.2. Työttömyys Työttömien määrä ollut koko 1990-luvun suurempi kuin muissa Etelä-Suomen sairaanhoitopiireissä, HUS:issa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (Liite 2, Kuvat 2 ja 3). Laman jälkeisinä vuosina työttömyys on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun, toisin kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Miesten työttömyys oli lamavuosina suurinta Oriveden seudun ja Kylmäkoski-Toijala- Urjala-Viialan tilaajarenkaissa sekä Tampereella, pienintä Mänttä-Kuorevesi-Vilppula neuvottelurenkaan alueella (Kuva 16a). Naisilla laman aikainen tyttömyys oli puolestaan vähäisempää Kangasalan ja Ruoveden seuduilla sekä Lounais-Pirkanmaan tilaajarenkaan alueella (Kuva 16b). Kaikilla alueilla työttömyys on vähentynyt, miehillä työttömyys oli vuonna 1997 pienintä Pirkkalan seudun, Kangasalan seudun ja Kolmostien tilaajarenkaiden alueilla, naisilla Kangasalan seudulla. Kylmäkoski-Toijala- Urjala-Viialan tilaajarenkaan alueella naisten työttömyys on edelleen selvästi suurempaa kuin muilla alueilla. 30 25 20 15 10 5 0 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais- Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru.VI Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski Pirkanmaan SHP Kuva 16a. Miesten työttömyysaste (%) 1990 98, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat.

25 Naisten työttömyysaste (1990-98) 30 25 20 15 10 5 0 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais- Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru-Vi Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski Pirkanmaan SHP Kuva 16b. Naisten työttömyysaste (%) 1990 98, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat. 5.3. Elintavat Pirkanmaalla Päivittäin tupakoivien miehien osuus on Pirkanmaalla vähentynyt vuoden 1990 35 %:sta vuoden 1999 26 %:iin (Kuva 17). Naisilla päivittäistupakoinnin kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa, vaikka 1990-luvun puoliväliin asti trendi olikin vähenevä. Koko maassa noin joka viides nainen tupakoi päivittäin, ero miehiin on vähentynyt 1990- luvulla. 50 50 40 40 30 20 Miehet koko maa Miehet Pirkanmaa 30 20 Naiset koko maa Naiset Pirkanmaa 10 10 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kuva 17. Päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuus koko maassa ja Pirkanmaalla vuosina 1990 99 (%). Alkoholia vähintään 8 annosta viikossa käyttävien miesten ja naisten osuus on 1990- luvulla lisääntynyt, Pirkanmaalla sekä koko maassa (Kuva 18). Vähintään 8 annosta viikossa alkoholia käyttävien miesten osuus on selvästi suurempi vuonna 1999 verrattuna vuoteen 1990, naisilla lisäys ei ole yhtä suuri.

26 60 60 40 20 Miehet koko maa Miehet Pirkanmaa 40 20 Naiset koko maa Naiset Pirkanmaa 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kuva 18. Alkoholia vähintään 8 annosta viikossa käyttävien miesten ja naisten osuus koko maassa ja Pirkanmaalla vuosina 1990 99 (%). Elintavoista suotuisimmin on kehittynyt vapaa-ajan liikunta, joka on lisääntynyt 1990- luvulla lähes parillakymmenellä %-yksiköllä sekä miehillä että naisilla (Kuva 19). Vähintään 30 minuuttia vapaa-ajan liikuntaa kaksi kertaa viikossa tai enemmän harrasti vuonna 1999 62% pirkanmaalaisista miehistä ja naisista. Huolimatta liikunnan lisääntymisestä ylipainoisten (Body mass index > 25 kg/m2) osuus on noussut hieman Pirkanmaalla sekä koko maassa miehillä ja naisilla (Kuva 20). Erityisesti ylipainoisten miesten osuus on ollut koko 1990-luvun selvästi suurempi kuin naisten. 80 80 60 60 40 Miehet koko maa Miehet Pirkanmaa 40 Naiset koko maa Naiset Pirkanmaa 20 20 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kuva 19. Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan vähintään kahdesti viikossa harrastavien miesten ja naisten osuus koko maassa ja Pirkanmaalla vuosina 1990 99 (%). 80 80 60 60 40 Miehet koko maa Miehet Pirkanmaa 40 Naiset koko maa Naiset Pirkanmaa 20 20 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kuva 20. Ylipainoisten (BMI>25) miesten ja naisten osuus koko maassa ja Pirkanmaalla vuosina 1990 99 (%). Terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluivat seuraavat elintavat: tuoreita vihanneksia päivittäin, juo kevytmaitoa, ykkösmaitoa, rasvatonta maitoa tai ei ollenkaan maitoa, käyttää kevytlevitettä, margariinia tai ei ollenkaan leipärasvaa, kuluttaa leipää enemmän kuin viisi viipaletta päivässä. Henkilön ruokatottumukset olivat siis terveelliset, mikäli

27 kaikki edellämainitut ruokatottumukset toteutuivat. Terveelliset ruokatottumukset ovat niin ikään lisääntyneet sekä miehillä että naisilla 1990-luvulla, pirkanmaalaiset eivät poiken-neet koko maan trendistä (Kuva 21). 80 80 60 60 40 Miehet koko maa Miehet Pirkanmaa 40 Naiset koko maa Naiset Pirkanmaa 20 20 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kuva 21. Terveelliset ruokatottumukset omaavien miesten osuus koko maassa ja Pirkanmaalla vuosina 1990 99 (%). 5.4. Syöpäseulonnat Kohdunkaulan syövän seulontaa suositellaan toteutettavaksi joka 5. vuosi 30 60-vuotiaille naisille ja rintasyövän seulontaa joka 2. vuosi 50 59-vuotiaille naisille. Sekä kohdunkaulan syövän että rintasyövän seulontojen toteutumisessa on Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on melko suuria eroja. Vuonna 1998 kohdunkaulan syövän seulonnassa tarkastettiin Tampereella, Nokialla ja Mänttä-Kuorevesi-Vilppula -neuvottelurenkaan alueella vähemmän 30 64-vuotiaita naisia kuin kaikissa muissa tilaajarenkaissa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin (Kuva 22). Erot selittyvät myös seulonta-aktiivisuuden eroilla, osallistumisaktiivisuuden lisääminen on seulontojen lisäämistä suositeltavampaa. Rintasyövän toteutuneessa seulonnassa Pirkanmaan sisäiset erot olivat kohdunkaulan syövän seulontaa vähäisemmät; Tampereella seulottujen naisten määrä oli hieman vähäisempi kuin sairaanhoitopiirissä keskimäärin, muut alueet eivät poikenneet sairaanhoitopiirin keskiarvosta (Kuva 22).

28 Kuva 22. Kohdunkaulan ja rintasyövän seulonnassa tarkastettujen ikävakioitu osuus ja 95 % luottamusväli 1000 as kohti vuonna 1998. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo.

29 6. TAUTIEN JA VASTAAVIEN TILOJEN ESIINTYVYYS 6.1. Syöpäilmaantuvuus ja -vallitsevuus Syövät yhteensä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ilmaantui syöpiä yhteensä vuonna 1997 hieman enemmän suhteessa mitä koko maassa keskimäärin, erityisesti miehillä (Liite 2, Kuva 4). 1990-luvulla syöpäilmaantuvuus on lisääntynyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä enemmän kuin koko maassa, johtuen miesten syöpien ilmaantuvuuden lisääntymisestä (Liite 2, Kuvat 5 7). Tilaajarenkaiden välillä erot olivat melko pieniä, Valkeakoskella ja Kuru-Ruovesi-Virrat -tilaajarenkaan alueella vakioitu ilmaantuvuus oli pienempi kuin muissa tilaajarenkaissa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin (Kuva 23). Miesten ikävakioitu syöpien ilmaantuvuus oli vuonna 1997 Tampereella suurempi kuin muilla alueilla, naisilla puolestaan Mänttä-Kuorevesi-Vilppula -neuvottelurenkaan ja Kuru-Ruovesi-Virrat -tilaajarenkaan alueilla syöpäilmaantuvuus oli pienempi kuin muualla, Kolmostien tilaajarenkaan alueella suurempi kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin. Kuva 23. Syöpäilmaantuvuus ja 95 % luottamusväli 1000 as kohti v. 1997. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Lähde: Syöpärekisteri.

30 Kaikkien tilaajarenkaiden alueella, Valkeakoskea lukuunottamatta, syöpien ilmaantuvuus on suurentunut 1990-luvulla (Kuva 24). Ikävakioimaton ilmaantuvuus oli pienin sekä 1990-luvun alkupuolella että loppupuolella Nokialla, Pirkkala-Lempäälä-Vesilahtija Kolmostien tilaajarenkaiden alueilla, sekä miehillä että naisilla (Kuvat 24 26). Pienintä vakioimattoman syöpäilmaantuvuuden suureneminen on ollut Kangasalan seudulla. Syöpäilmaantuvuus / 1000 as. 1990-luvulla 1990-93 1994-98 Kangasalan seutu 4,26 Kolmostien til.rengas 4,25 Lounais-Pirkanmaa 4,66 Oriveden seutu 4,84 Mä-Ku-Vi 4,95 Ku-Ru-Vi 5,00 Tampere Pirkkalan seutu 4,29 3,85 1990-93 Ky-To-Ur-Vi 4,75 Nokia Valkeakoski 4,01 4,34 1994-98 0 1 2 3 4 5 6 Kuva 24. Vakioimaton syöpäilmaantuvuus 1990-luvulla. Pirkanmaan sairaan-hoitopiirin (PSHP) tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo 1994 98, katko-viiva = PSHP keskiarvo 1990 93. Lähde: Syöpärekisteri. Naisten syöpäilmaantuvuus / 1000 as. 1990-luvulla 1990-93 1994-98 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais-Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru-Vi Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski 4,21 4,35 4,67 4,55 4,93 4,32 4,38 3,95 4,45 4,19 4,05 1990-93 1994-98 0 1 2 3 4 5 6 Kuva 25. Naisten vakioimaton syöpäilmaantuvuus 1990-luvulla 1000 as kohti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo 1994-98, katkoviiva = PSHP keskiarvo 1990 93. Lähde: Syöpärekisteri.

31 Miesten syöpäilmaantuvuus / 1000 as. 1990-luvulla 1990-93 1994-98 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais-Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru-Vi Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski 4,31 4,14 4,64 5,15 4,98 5,70 4,20 3,76 5,06 3,83 4,65 1990-93 1994-98 0 1 2 3 4 5 6 Kuva 26. Miesten vakioimaton syöpäilmaantuvuus 1990-luvulla 1000 as kohti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo 1994-98, katkoviiva = PSHP keskiarvo 1990 93. Lähde: Syöpärekisteri. Miehillä syöpien ilmaantuvuuden lisäys on ollut 1990-luvulla selvästi suurempaa kuin naisilla (Kuva 26). 1990-luvun loppupuolella suurinta syöpien ilmaantuvuus oli naisilla Mänttä-Kuorevesi-Vilppula -neuvottelurenkaan alueella, miehillä Kuru-Ruovesi-Virrat tilaajarenkaan alueella. Taulukko 7. Syöpäilmaantuvuus vuosittain 1990-luvulla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat. Lähde: Syöpärekisteri. Tilaajarengas 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Kangasalan seutu 128 136 112 138 125 114 151 144 142 Kolmostien til.rengas 156 170 157 167 210 207 212 226 207 Lounais-Pirkanmaa 108 98 111 105 134 133 99 141 115 Oriveden seutu 65 49 58 61 54 77 63 65 64 Vilppulan seutu 63 72 66 68 75 77 99 74 81 Ruoveden seutu 96 64 75 81 96 86 111 83 66 Tampere 670 642 664 764 714 752 799 834 858 Pirkkalan seutu 73 84 94 107 115 109 108 120 135 Toijalan seutu 96 92 105 101 88 103 111 123 93 Nokia 76 96 83 81 120 97 89 109 114 Valkeakoski 71 99 99 114 93 89 103 81 91 1598 1596 1617 1784 1818 1840 1943 1984 1952

32 Eturauhassyöpä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä eturauhassyöpien ilmaantuvuus oli vuonna 1997 selvästi suurempaa kuin koko maassa (Liite 2, Kuva 8). Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä eturauhassyövän ilmaantuvuuden suureneminen on myös ollut nopeampaa kuin missään muussa sairaanhoitopiirissä 1990-luvulla. Tähän on yhtenä syynä aktiivinen eturauhassyövän seulontaprojekti, joka on ollut käynnissä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Taulukko 8. Eturauhassyövän uudet tapaukset vuosina 1996 97 tilaajarenkaittain. 1996 1997 1998 Kangasalan seutu 31 20 33 Kolmostien tilaajarengas 39 27 27 Lounais-Pirkanmaa 15 22 24 Oriveden seutu 8 11 10 Mä-Ku-Vi 12 8 14 Ku-Ru-Vi 26 20 14 Tampere 107 163 155 Pirkkalan seutu 12 22 21 Ky-To-Ur-Vi 19 24 19 Nokia 14 24 17 Valkeakoski 17 17 24 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 300 358 358 Eturauhassyöpien ilmaantuvuus / 1000 as. 1990-93 1994-98 Kangasalan seutu Kolmostien til.rengas Lounais-Pirkanmaa Oriveden seutu Mä-Ku-Vi Ku-Ru-Vi Tampere Pirkkalan seutu Ky-To-Ur-Vi Nokia Valkeakoski 1,58 1,26 1,71 1,33 1,38 2,02 1,34 1,13 1,64 1,37 1,55 1994-98 1990-93 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Kuva 27. Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus ja 95% luottamusväli /1000 as v. 1997 tilaajarenkaittain. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Kuva 28. Eturauhassyöpien vakioimaton ilmaantuvuus 1990-luvulla 1000 as kohti. PSHP tilaajarenkaat. Pystyviiva = PSHP keskiarvo 1994 98, katkoviiva = PSHP keskiarvo 1990-93. Lähde: Syöpärekisteri. Miesten eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli vuonna 1997 suurinta Tampereella, pienintä Kolmostien tilaajarenkaan ja Mänttä-Kuorevesi-Vilppula neuvottelurenkaan alueilla (Kuva 27). Eturauhassyövän vakioimattoman ilmaantuvuuden suurene-

33 minen on Pirkanmaalla ollut voimakasta; erityisesti Kuru-Ruovesi-Virrat tilaajarenkaan alueella (Kuva 28). Rintasyöpä Rintasyövän ilmaantuvuus oli vuonna 1997 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suurempaa kuin koko maassa keskimäärin (Liite 2, Kuva 9). Rintasyövän ilmaantuvuus oli 1990-luvun lopulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, mutta myös mm. Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kolmostien tilaajarenkaan alueella rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli vuonna 1997 suurinta ja suurempaa kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin, Lounais- Pirkanmaan tilaajarenkaan alueella puolestaan pienintä (Kuva 29). Kolmostien tilaajarenkaan alueella rintasyövän ilmaantuvuuden suureneminen oli voimakkainta 1990- luvulla, mutta ilmaantuvuus suureni lähes kaikissa tilaajarenkaissa, Kangasalan seutua lukuunottamatta (Kuva 30). Vähäisintä rintasyövän ilmaantuvuuden suureneminen oli Lounais-Pirkanmaan seudulla, Mänttä-Kuorevesi-Vilppula -neuvottelurenkaan alueella ja Kangasalan seudulla. Taulukko 9. Rintasyövän uudet tapaukset vuosina 1996 1998 tilaajarenkaittain. 1996 1997 1998 Kangasalan seutu 23 18 20 Kolmostien tilaajarengas 37 50 31 Lounais-Pirkanmaa 19 12 13 Oriveden seutu 12 7 6 Mä-Ku-Vi 16 9 6 Ku-Ru-Vi 16 10 9 Tampere 142 148 174 Pirkkalan seutu 17 20 23 Ky-To-Ur-Vi 13 19 11 Nokia 9 14 27 Valkeakoski 17 17 14 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 321 324 334