Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012 Annetun lausunnon täydentäminen, ympteknltk 12.9.2012 138 Lausunto Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisesta sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta 113/5/543/2012 YMPTEKLT 138 Kokous 12.9.2012 138 Ympäristötarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Talvivaara Sotkamo Oy:n Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisesta sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Lausunto on pyydetty toimittamaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 24.8.2012 mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 30.9.2012 saakka. Aluehallintovirasto on yhdistänyt erillisillä hakemuksilla maaliskuussa 2011 vireille tulleiden ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevan hakemuksen käsittelyn. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen pääasiallinen sisältö Toiminnan kuvaus Talvivaaran kaivoksen toiminta on aloitettu keväällä 2008 ja sen tarkoituksena on hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen mustaliuskepohjaiset monimetalliesiintymät. Tuotannossa on tällä hetkellä Kuusilammen louhos. Kolmisopen alueen hyödyntäminen aloitetaan aikaisintaan v. 2017. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana koko toiminnan ajan. Tuotantoprosessi koostuu louhinnan lisäksi murskauksesta, agglomeroinnista eli murskatun malmin rakeistuksesta, malmin kasauksesta liuotusalueille, biokasaliuotuksesta ja metallien talteenotosta. Lisäksi kaivoksen keskeisiin toimintoihin kuuluvat prosessijätteiden, sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet, kemikaalien sekä räjähdysaineiden valmistus ja varastointi ja raakaveden hankinta sekä jätevesien käsittelyjärjestelmät erikseen prosessi- ja talousjätevedelle. Ympäristöluvan mukainen kaivoksen kokonaislouhintamäärä on 45 milj. t/v, sivukiven louhintamäärä 30 milj. t/v ja louhittavan malmin määrä 15 milj. t/v. Kaivoksen lopputuotteina syntyy nikkeliä, sinkkiä, kuparia sekä kobolttia sisältäviä metallirikasteita. Luvan mukainen vuosittain tuotettavan
nikkelin määrä on 30 000 t. Vuonna 2011 tuotettiin nikkeliä 16 000 t. Hakemuksessa on esitetty Talvivaaran toiminnan toteutuneen pääpiirteissään ympäristöluvan mukaisena ja luvassa esitetyillä alueilla. Prosessin osalta toiminnan aikana on tehty lähinnä tuotantokapasiteetin tehostamiseen liittyviä muutoksia, kuten murskaukseen liittyviä laitemuutoksia sekä liuotusprosessin optimointiin liittyviä erilaisia ratkaisuja. Kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet ja osa luvassa mainituista kemikaaleista on jäänyt pois. Merkittävimmät muutokset kemikaaleissa on lipeän käytön lisääntyminen lipeäpesurien myötä sekä vetyperoksidin käyttö uutena kemikaalina rikkivedyn hapetukseen. Voimassa olevasta ympäristöluvasta poiketen kalkinpolttoa ei ole tähän saakka tehty kaivoksella. Poltettu kalkki on tuotu kaivokselle valmiina, koska se on ollut taloudellisesti edullisempi ratkaisu. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että kalkinpoltto tullaan toteuttamaan kaivoksella. Alkuperäiseen lupaan verrattuna kaivosalueelle on rakennettu ilmakaasutehdas, jossa valmistetaan happea metallitehtaan tarpeisiin. Lisäksi tehdasalueelle on rakennettu lämpölaitos ja kaivosvarikolle kuumavesikattila sekä kaivosalueelle kaksi kaivoksen sisäisessä käytössä olevaa polttoaineen jakeluasemaa. Ilmakaasutehtaalle, kattilalaitoksille ja polttoaineen jakelupisteille on myönnetty omat ympäristöluvat. Kipsisakka-altaan vuodon seurauksena on rakennettu vuonna 2010 pato Martikanvaaraan menevän Lumelantien kohdalle. Padon muodostama allas toimii kipsisakka-altaiden varoaltaana. Ympäristö- ja vesitalouslupaan haettavat muutokset Hakemuksessa on haettu lupaa vaihtoehtoiselle ratkaisulle 2. vaiheen liuotuskasan ja liuotusaltaiden pohjarakenteisiin, lupaa uudelle 10 MW:n kuumavesikattilalle ja lupaa kasata malmia poikkeustilanteissa suoraan 2. vaiheen liuotusalueelle. Lupaa haetaan myös johtaa käsitellyt jätevedet kipsisakka-altaan ohi suoraan jälkikäsittely-yksiköille. Lisäksi haetaan muutosta eräiden toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Kolmisoppijärven eteläpäähän suunnitellun Hovinlahden sulkupadon rakentamista ja sen rajaaman alueen kuivattamista tai Nuasjärven raakavedenottamon ja putkilinjan rakentamistöitä ei ole vielä aloitettu. Hakija hakee jatkoaikaa näiden vesitalousluvassa tarkoitettujen rakennustöiden aloittamiselle 24.11.2015 saakka. Kolmisopen pohjapadon osalta hakija on katsonut, ettei sen tai muun vaihtoestoisen rakennelman rakentamiseen ole tällä hetkellä tarvetta. Yksityiskohtaisesti lupamääräyksiin esitetyt muutokset on esitetty hakemuksen liitteessä 12. Liite 12 on esityslistan erillisenä liitteenä. Tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä
Talvivaaran kaivos on laajamittaista teollista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöpäästöjä, ja jolla on vaikutuksia ympäristöönsä. Ympäristölupahakemuksessa on huomioitu toiminnan aiheuttamat vaikutukset vesistöön, ilmaan, maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä kuuluvat hakemukseen. Toiminnasta aiheutuvat jätteet kuuluvat myös hakemukseen. Päästöt vesistöön Vesistöön on johdettu vesiä luvan mukaisesti 1,3 milj.m³/a, vesien johtaminen jakautuu tasasuhteessa pohjoisen suuntaan, eli Oulujoen vesistöön ja lounaan suuntaan, eli Vuoksen vesistöön. Kiintoaineen osalta vesipäästöissä ei ole varsinkin toiminnan alkuvuosina saavutettu lupaehtojen mukaisia tasoja. Toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat raskasmetallien (Ni, Co, Cu ja Zn) osalta säännöllisesti alittaneet ympäristöluvassa annetut raja-arvot. Sen sijaan mangaanin, natriumin ja sulfaatin osalta päästöt vesiin ovat olleet suuremmat kuin alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty. Vuonna 2011 tehtyjen prosessimuutosten myötä jäteveden sulfaattipitoisuus on laskenut tasolle 5 000 mg/l ja natriumpitoisuus tasolle 3 000 mg/l. Mangaanipäästöjen osalta on päästy lähelle ympäristölupahakemuksessa arvioitua tasoa. Prosessijätevesien käsittelyä tehostetaan käänteisosmoosiin perustuvalla kalvosuodatuslaitoksella, joka otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012. Hakija on esittänyt seuraavia raja-arvoja vesistöön johdettavan veden pitoisuuksille: mg/l v. 2007 lupahakemuksessa Prosessista lähtevä Esitys Esitys esitetty vesi mediaani 2012- v.2015 vuonna 2011 2014 eteenpäin SO4 170 13000 5000 1000 Na 130 4000 3000 500 Mn 0,7 5,5 4 2 kiintoaine 40 30 10 Ilmapäästöt Talvivaaran kaivosalueella päästöjä ilmaan aiheuttavia lähteitä karkeasti jaoteltuna on kahdenlaisia: pistemäiset tai kanavoidut päästölähteet sekä diffuusit päästölähteet. Päästöjen tarkkailuun kuuluu käytön aikainen prosessin tarkkailu päästöjen synnyn minimoimiseksi sekä päästöjen määritys päästökohteista. Pistemäisiä lähteitä ovat murskaus- ja agglomerointiasema, öljykattila ja metallitehtaan eri prosessin osat, ja diffuuseja lähteitä louhosalueen hiukkaspäästöt (louhos, esimurskaus) sekä tiestö-, lastaus-, varasto- ja läjitysalueet. Metallien talteenottolaitokselta on päässyt haisevia rikkiyhdisteitä ilmaan ja hajurikkiyhdisteille asetettu raja-arvo on ylittynyt usein. Metallien talteenottolaitoksella on tehty hajurikkiyhdisteiden keräilyn ja käsittelyn tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2011 aikana hajuhaitat ovat hakemuksessa esitetyn mukaan olleet aiempaa vähäisemmät. Hajukaasujen käsittelyn
edelleen tehostamiseksi hakemuksen mukaan otetaan kesällä 2012 käyttöön polttokäsittely. Kaivostoiminnan aiheuttama pölypäästö on mineraaliperäistä eli epäorgaanista alkuperää. Kaivoksen rakentamisaikana pölyäminen oli ennakoitua voimakkaampaa ja leviämisalue oli myös ennakoitua laajempi. Tämä johtui rakentamisaikana käytetyistä väliaikaisista murskausjärjestelyistä ja tuotantovaihetta tehottomammista pölynpoistoratkaisuista. Vuoteen 2008-2009 verrattuna kaivoksella muodostuvan pölyn määrä on vähentynyt olennaisesti. Louhinnan painopiste on siirtynyt syvemmälle louhoksessa. Kaivoksella on myös tehty toimenpiteitä pölypäästöjen vähentämiseksi. Ympäristöluvanmukaisen tuotantotason saavuttamisella ei ole suoraan vaikutusta toiminnasta aiheutuviin ilmapäästöihin. Suurempi merkitys on käytettävällä tekniikalla mm. pölynpoistolla sekä prosessin ajotavalla. Näin ollen ilmaan kohdistuvissa päästöissä ei oleteta tapahtuvan merkittäviä, tuotannon kasvusta johtuvia muutoksia tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna. Hakemuksen mukaan pölyntorjuntaan on kiinnitetty huomiota ja tehdyt parannustoimenpiteet tulevat vähentämään pölypäästöjä. Louhinnan pölyntorjunnan parannustoimenpiteet ovat jo nähtävissä räjäytyspölyn vähenemisenä. Malminkäsittelyn uuden pölyn käsittely-yksikön myötä myös malminkäsittelyn pölypäästöt tulevat pienenemään vuoden 2012 kesästä lähtien. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Maaperään tai pohjavesiin ei johdeta kemikaaleja, polttoaineita tai muita haitallisia aineita. Toiminnan pohjaveden korkeuteen ja laatuun kohdistuvien vaikutusten seuranta toteutetaan kallioporakaivoista, jotka ovat kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Hakemuksessa esitetään, että vuosien 2008-2010 tarkkailutuloksista on todettu, että vesinäytteissä ei ole havaittu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia ja paikoin havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat geologisista tekijöistä tai muista paikallisista tekijöistä (Pöyry 2008 osa IVd, Pöyry 2009 osa IVb ja Pöyry 2010 osa IVc). Pohjaveden tarkkailussa on havaittu kohonneita pitoisuuksia lähinnä typen osalta. Suurimmat pitoisuudet on havaittu tehdasalueella. Pitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin rakentamisessa käytetyn kiviaineksen nitraattijäämistä (räjähdysaine). Myös lähellä kaivospiirin länsirajaa mitatut kohonneet nitraattipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin rakennusaineena käytetystä louheesta. Muiden seurantapisteiden kohonneiden nitraattipitoisuuksien on arvioitu johtuvan muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta. Myös joidenkin metallien osalta oli havaittavissa kohonneita pitoisuuksia etenkin raudan, mangaanin ja nikkelin osalta. Hakemuksessa esitetään, että pitoisuuksien kohoamisen on arvioitu johtuvan kuitenkin geologisista tekijöistä, ei kaivostoiminnasta. Pohjaveden uraanipitoisuudet ovat olleet pääosin hyvin alhaisia ja korkeammat
pitoisuustasot ovat johtuneet alueen kallioperän laadusta. Tehdasalueen eteläreunalla olevasta pohjaveden havaintoputkesta otetuissa näytteissä on ollut vedenlaadussa muutoksia. Joulukuussa 2011 pidetyssä vuositarkastuksessa on havaittu, että havaintoputki on maan tasalta poikki ja täysin avoin. Vuoden 2011 tulosten osalta on todennäköistä, että tehdasalueen hulevedet ja pöly ovat vaikuttaneet havaintoputken vedenlaatuun. Vesipintojen mittauksissa on havaittu, että vesipintojen vaihtelu on ollut suurta. Hakemuksessa esitetään, että syy vaihteluun on normaaleissa vuodenaikaisvaihteluissa ja vedenotossa. Suotovesien leviäminen toiminta-alueelta on estetty tiiviillä pohjarakenteella ja suojavalleilla sekä veden kierrätyksellä. Osa kaivoksen toiminta-alueista (mm. altaat, kanaalit) on myös kalvotettu, jolla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään. Näin ollen suotovesi tai alueella käytettävät haitalliset aineet eivät pilaa maaperää tai pohjavettä. Haitallisten aineiden (esim. polttoaineet, kemikaalit) leviäminen ympäristöön vaatii poikkeuksellisen tilanteen, kuten onnettomuuden tai laiterikon. Melu ja tärinä Toiminnan aiheuttama melu ja tärinä ovat olleet pääasiassa raja-arvojen mukaisia. Melun raja-arvojen ajoittaisia ylityksiä on tapahtunut räjäytysten yhteydessä ja osin liuotuksen ilmanpuhalluksen aiheuttamana. Jätteet Muodostuneet kaivannaisjätteet on käsitelty ja sijoitettu pääosin suunnitelman mukaisesti. Sivukiven varastoalueita ei ole toistaiseksi perustettu, sivukiven tultua käytetyksi sekundääriliuotuksen kasan pohjarakenteissa. Suunnitellusta poiketen, metallien talteenoton mineraalijätteelle ei ole toteutettu omaa varastoallasta, vaan se on sijoitettu bioliuotukseen uudelleen käsiteltäväksi. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelun osalta kaivostoiminnan vaikutukset liittyvät ensisijaisesti rakennettavien alueiden sijaintiin ja laajuuteen. Kaivoksen toiminta on toteutunut suunnitelluilla alueilla, joten vaikutukset luontoon ovat olleet ympäristöluvan mukaisia. Uraanin talteenottolaitosta koskevan hakemuksen pääasiallinen sisältö Talvivaaran kaivoksen malmikasojen liuotusprosessissa liukeneva uraani on tarkoitus ottaa talteen uudessa uuttoprosessissa. Laitoksen rakennustöiden on arvioitu valmistuvan syksyllä 2012. Siellä käsitellään Talvivaaran kaivoksen metallintuotannon liuosvirtaama sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH) laitoksilta tuotava uraani-raaka-aine. Uraania tuotetaan noin 350-500 tonnia vuodessa, josta 10 tonnia on peräisin NNH:lta. Laitoksen
lopputuote on kuivattu uraaniperoksidi. Laitoksella saadaan talteen yli 90 % metalliliuoksen sisältämästä uraanista. Loppuosa metalliliuoksen uraanista päätyy tuotteisiin tai jätteisiin. Metallintuotannon pääliuokseen jää jonkin verran uraanin talteenottoprosessissa käytettäviä orgaanisen uuttoliuoksen kemikaaleja. Lisäksi uraanin talteenotto nostaa pääliuoksen natriumsulfaattipitoisuutta. Talteenottolaitokselta johdetaan ilmaan uraania saostusalueelta noin 1 kg ja kuivaus- ja pakkausalueelta alle 1 kg vuodessa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat noin 45 tonnia vuodessa. Toiminnassa muodostuu prosessijätteinä sinkkisulfidista ja elementtirikistä koostuvaa lietettä noin 3 000 tonnia sekä epäsaostumaa noin 10-50 tonnia vuodessa. Tähän lupakäsittelyyn eivät kuulu ydinenergialaissa säädetyt säteilyasiat ja säteilystä aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemistä koskevat asiat. Lisätietoja asiasta antaa ympäristötarkastaja Taina Huttunen, puh. 044-7502 179 tai taina.huttunen@sotkamo.fi. Palvelualuejohtaja Ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan hakemuksesta seuraavaa: Talvivaaran vaikutukset ympäristöön ovat olleet ennakoitua suurempia. Vesiin kohdistuvat mangaani-, sulfaatti- ja natriumpäästöt ovat olleet ajoittain monikymmenkertaiset nykyisessä ympäristöluvassa arvioituihin verrattuna. Samoin vesistöihin kohdistuvat kiintoainepäästöt ovat olleet varsinkin rakentamisen aikana huomattavasti luparajaa suuremmat. Rikkivedystä aiheutuneita hajupäästöjä on esiintynyt laajoilla alueella Sotkamon kunnan alueella. Hajupäästöjä esiintyi tuotannon alkuvuosina, nyttemmin hajupäästöt tai ainakin ilmoitukset hajupäästöistä ovat radikaalisti vähentyneet. Pölystä aiheutui ennakoitua suurempia haittoja kaivoksen rakentamisvaiheessa sekä toiminnan alkuvaiheessa. Pölyhaitat rajoittuivat kuitenkin aivan kaivospiirin välittömään läheisyyteen. Talvivaaran lupatilanne on ollut tähänastisen toiminnan aikana luvattoman epäselvä. Varsinaisen ympäristö- ja vesitalousluvan lisäksi on ollut jatkuvasti vireillä muutoshakemuksia lupamääräyksiin, toimintaan liittyviä erillisiä lupahakemuksia (ilmakaasutehdas, polttoaineen jakeluasemat, lämpölaitos) sekä ympäristönsuojelulain 62 ja 64 :n mukaisia menettelyjä. Luvanpäivityksen toivotaan tuovan selkeyttä lupatilanteeseen. Vedet Lupamääräyksiä harkittaessa on tarkoin harkittava onko Talvivaaralle tarpeen myöntää edelleen lupa vedenottoon Nuasjärvestä. Ympäristö- ja tekninen lautakunta esittää, että lupaa vedenottoon Nuasjärvestä ei myönnetä. Viimeaikaisten vesienkäsittelyyn liittyvien poikkeushakemusten perusteella voidaan todeta, että kaivoksella on vesiä hallittavaksi ylenmäärin
ja mm. vesienkierrätyksen tehostamisella lisäraakaveden otto voidaan välttää. Myös hakemuksessa liitteessä 6 esitetään, että raakaveden tarve pienenisi jatkossa. Hakemuksesta ei yksiselitteisesti käy selville mitä vesiä ja minkälaisia vesiä jälkikäsittely-yksiköille on tarkoitus johtaa. Hakemuksesta ei myöskään käy selville johdetaanko kaikki jälkikäsittely-yksiköille menevä vesi kalvosuodatuksen kautta. Jälkikäsittely-yksikköjen (lammet ja suot) pohjalle on kertynyt paljon kiintoainesta. Vaarana on, että pohjalle kertynyt kiintoaines lähtee hallitsemattomasti vesistöissä eteenpäin. Lupapäätöstä tehtäessä tulee harkita onko tarpeen määrätä poistamaan jälkikäsittely-yksiköiden pohjalle kertynyt kiintoaines. Jälkikäsittelyksiköille johdettaville vesille ja yksiköiltä edelleen vesistöön johdettaville vesille tulee toteuttaa jatkuvatoiminen tarkkailu. Pohjaveden tarkkailussa havaittuja kohonneita pitoisuuksia (Fe, Mg, Ni) selitetään hakemuksessa ainakin osittain johtuvaksi geologisista tekijöistä. Myös pohjaveden pinnankorkeuden suuria vaihteluita selitetään luontaisella pohjavedenpinnan korkeuden vaihtelulla, sekä vedenotolla. Yhtiö tulee velvoittaa tarkemmin selvittämään ovatko kohonneet pitoisuudet toiminnasta johtuvia vai luontaisia. Hakemuksessa esitetään että, Kalliojoen ja Kolmisopen sekä Lumijoen ja Kivijärven nikkelipitoisuudet ylittävät nikkelin osalta ympäristölaatunormin. Yhtiö hakee hakemuksessa sekoittumisvyöhykettä nikkelipitoisuuksien osalta. Sekoittumisvyöhykkeen laajuudeksi esitetään Oulujoen vesistöalueella Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki ja Kolmisoppi päättyen Kolmisopen luusuaan sekä Vuoksen vesistöalueella Ylä-Lumijärvi, Lumijoki ja Kivijärvi päättyen Kivijärven luusuaan. Lautakunta toteaa sekoittumisvyöhykkeen määräämisestä, että sekoittumisvyöhykkeeksi esitetty alue on laaja. Sekoittumisvyöhykettä määrättäessä on lähtökohtana, että sekoittumisvyöhyke voidaan määrätä mikäli päästö ei ole teknisin ratkaisuin pienennettävissä. Yhtiö tulee ensisijaisesti velvoittaa ottamaan käyttöön tekniikka päästöjen pienentämiseksi ja mikäli tämänkään jälkeen ympäristölaatunormi ei ole saavutettavissa asia voidaan ottaa uudelleen tarkasteltavaksi. Ilmapäästöt Hakemuksessa esitetään, että jo kesällä 2012 otettaisiin käyttöön hönkäkaasujen polttoprosessi. Polttoprosessin käyttöönotto vähentäisi natrium- ja sulfidipitoisen liuoksen määrää prosessissa, myös lipeän käyttö pienenisi. Luvassa tulee määrätä polttoprosessin tai vastaavan tekniikan käyttöönotosta mahdollisimman pikaisessa aikataulussa.
Yhtiö tulee velvoittaa ilmanlaadun tarkkailuun Sotkamon alueella. Kaivoksen alueella sekä kaivoksen lähialueella on seurattu mm. pölypäästöjä. Hengitettävien hiukkasien pitoisuudet on mitattu Ilmatieteen laitoksen toimesta vuonna 2009 tehdasalueella ja sen ympäristössä, lisäksi on mitattu lämpökattiloiden savukaasupäästöjä. Lautakunta edellyttää edelleen, että myös kauempana kaivoksesta on selvitettävä ainakin hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM 2,5) pitoisuudet. Hiukkaset voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja ja kuljettaa mukanaan mm. metalleja. Mittaus tulee suorittaa vallitsevien tuulten suunnassa, jossa suuri joukko ihmisiä on altistumassa mahdollisille päästöille. Melu Melu ei kaivoksen nykyisessä toiminnassa ole ongelma. Jatkossa meluntorjuntaan tulee kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota. Mittausten perusteella on voitu todeta, että kaivostoiminnasta aiheutuvat melutasot eivät normaalisti ylitä päivä- eikä yöajan raja-arvoja missään mittauspisteessä. Taustamelun vähäisyyden vuoksi voidaan kaivostoiminnasta aiheutuva melu kuulla kaukanakin ja yleisesti matalataajuisena meluna. Hakemuksessa on esitetty, että yhdeksi melunaiheuttajaksi osoittautuneet kasojen puhaltimet tullaan uusimaan vähemmän melua aiheuttaviin. Lupapäätöksessä on velvoitettava vaihtamaan puhaltimet vähemmän melua aiheuttaviin tietyssä aikataulussa. Uraanin talteenoton lupahakemus Ympäristö- ja tekninen lautakunta (Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on antanut lausuntonsa uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta 13.2.2012 27. Ympäristö- ja tekninen lautakunta viittaa asiasta tuolloin lausumaansa, sekä haluaa erityisesti korostaa, että mikäli lupa myönnetään Talvivaara Sotkamo Oy:n Talvivaaran kaivoksella saa käsitellä ainoastaan sen oman liuosvirtaaman sisältämä uraani. Nytkin vireillä olevassa hakemuksessa esitetään, että Talvivaaraan tuotaisiin uraaniraaka-ainetta myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laitoksilta; tätä ei tule sallia. Hakijan esittämät lupamääräykset Nyt vireillä olevassa lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitetään, että jälkikäsittelyyn tulevan jäteveden ph arvo olisi 6 10,5 ja jälkikäsittelystä lähtevän jäteveden ph arvo 6 9,5. Puhdistusprosessista jälkikäsittely-yksiköille johdettavan jäteveden nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoisuuteen ei esitetä lupahakemuksessa muutoksia. Sulfaattia, natriumia, mangaania ja kiintoainetta koskevat lupaehdot luvanhakija esittää porrastettavaksi ajanjaksoille 2012-2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin. mg/l v. 2007 lupahakemuksessa Prosessista lähtevä Esitys Esitys esitetty vesi mediaani 2012- v.2015 vuonna 2011 2014 eteenpäin
SO4 170 13000 5000 1000 Na 130 4000 3000 500 Mn 0,7 5,5 4 2 kiintoaine 40 30 10 Lupapäätöksessä tulee asettaa luparajat mangaanille, natriumille ja sulfaatille. Luparajoja asetettaessa tulee huomioida vastaanottavien vesistöjen sietokyky. Vastaanottavien vesistöjen sietokyky on nykyisen toiminnan aikana ylittynyt mangaanin, natriumin ja sulfaatin osalta. Hakemuksessa esitetyt luparajat vuosille 2012-2014 ovat korkeita. Toiminnanharjoittajan on päästävä mahdollisimman nopeasti vesistöjen kannalta siedettäviin lukemiin, joita yhtiö tavoittelee hakemuksessaan saavuttavansa aikaisintaan vuonna 2015. Vesien aktiivisen puhdistusmenetelmän käyttöönotolle tulee luvassa määrätä takaraja. Vesienkäsittelyssä tulee määrätä käytettäväksi parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupapäätökseen tulee kirjata määräys, että lopullisena tavoitteena tulee olla suljettu vesikierto, tälle tulee myös määrätä aikaraja. Tarkkailu ja raportointi Jossakin raportissa tulee esittää paljonko vesiä on johdettu mihinkin suuntaan. Johdettujen vesien määrä on ilmoitettava vähintään kuukausitasolla. Tarkkailutulokset on esitettävä selkeästi. Tarkkailutuloksissa tulee olla näkyvissä luvassa esitetyt luparajat. Tulokset tulee esittää myös graafisesti. Tuloksista tulee raportoida reaaliaikaisesti sähköisesti esim. internetissä. Muuta Ympäristö- ja tekninen lautakunta on aiemmissa lausunnoissaankin edellyttänyt, että yhtiön tulee perusteellisesti varautua sään äärioloihin mm. rakentamalla varoaltaita tulvien varalle. Kasojen ja altaiden pohjarakenteille on luvassa määrättävä tehtäväksi kertaluonteinen laadunvarmistus sekä jatkossa velvoitettava tarkkailemaan pohjarakenteiden tiiviyttä. Yhtiö on velvoitettava tiedottamisen tehostamiseen erityisesti häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tiedottamista tulee tehostaa niin yleisölle kuin kunnan viranomaisillekin. Lautakunta haluaa korostaa Jormasjärven- ja Nuasjärven tärkeyttä. Järvien vaikutuspiirissä asuu paljon sekä vakituisia-, että loma-asukkaita. Järvet ovat virkistyskäytön kannalta merkittäviä. Myös Sotkamon kunnan matkailuelinkeinon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Talvivaaran aiheuttamat vesistövaikutukset eivät nykyisestään lisäänny. Lupamääräysten tarkistaminen tulee määrätä tehtäväksi lyhyellä aikavälillä,
viimeistään viiden vuoden kuluessa. Lupahakemus Lupahakemus on kokonaisuudessaan luettavissa netissä osoitteessa www.avi.fi/ymparistoluvat/talvivaara-sotkamo sekä Sotkamon kunnan ympäristövalvonta- ja keskustoimistossa. Päätös Lautakunta päättää pyytää aluehallintovirastoa tutkimaan, että voiko sekoittumisvyöhykettä tässä tapauksessa soveltaa lainkaan ko. järvien osalta. Lautakunta päättää myös esittää lisäykset kohtaan ilmanpäästöt, että käytetään parasta mahdollista käytettävissä olevissa tekniikkaa savukaasujen puhdistuksessa sekä yhtiö tulee velvoittaa ilmanlaadun osalta bioindikaattoritutkimuksiin (sammalet, sienet, neulaset jne.). Muutoin lautakunta hyväksyi palvelualuejohtajan ehdotuksen. Jäsen Unto Väisänen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi. Otteet YMPTEKLT 175 Kokous 21.11.2012 Palvelualuejohtaja Ehdotus Ympäristötarkastaja Taina Huttunen oli asiantuntijana tämän pykälän aikana ja poistui kokouksesta klo 18.52. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/kirjaamo, PL 293, 90101 Oulu 13.9.2012 Ympäristötarkastaja 13.9.2012 Päätösehdotus tehdään kokouksessa. Vs. palvelualuejohtaja kokouksessa Ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta täydentää 12.9.2012 138 Talvivaaran kaivoksenympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisesta sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoa kipsisakka-altaan vuodon tiimoilta seuraavasti: Yhtiö tulee määrätä selvittämään pikaisesti eri altaissa olevien vesien määrä ja vesien tarkka laatu, sekä jatkossa dokumentoimaan tarkasti minkälaista vettä mihinkin altaaseen on johdettu. Yhtiö tulee määrätä myös selvittämään mitä maavaraisten altaiden pohjille, joihin on saostunut mm. metalleja, tullaan tekemään. Kaikkien altaiden myöskin varoaltaiden pohjarakenteet sekä padot on määrättävä tarkistettavaksi pikaisessa aikataulussa esim. laserkeilaustekniikkaa hyödyntäen. Jatkossa altaiden ja patorakenteiden kuntoa ja pitävyyttä tulee määrätä valvottavaksi jatkuvasti yhtiön toimesta,
altaille ja patorakenteille tulee suorittaa asiantuntijan toimesta riittävän usein määräaikaistarkastukset. Lautakunta korostaa, että aktiivisten vesienpuhdistuslaitteistojen käyttöönottoa, joka puhdistaa luontoon johdettavia vesiä, on kiirehdittävä. Puhdistuslaitteistojen käyttöönotolle on määrättävä selkeät aikarajat. Lautakunta esittää aiemmasta lausunnosta tiukennettuna kantanaan, että yhtiölle ei tule määrätä sen hakemaa sekoittumisvyöhykettä, päästön on oltava teknisin ratkaisuin pienennettävissä ja ympäristölaatunormeja on noudatettava. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavaa vettä on määrättävä tarkkailtavaksi jatkuvatoimisesti ainakin sulfaatin, ph:n ja keskeisten metallien osalta. Päätös Lautakunta päätti esittää, että Talvivaaralle tulee määrätä nykyisille ja tulevaisuudessa rakennettaville altaille ja liuotuskentille suotovesien tarkkailujärjestelmät. Myöskin suojarakenteet tulee rakentaa molempiin valumasuuntiin. Muutoin lautakunta hyväksyi vs. palvelualuejohtajan ehdotuksen. Jäsen Unto Väisänen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi. Ympäristötarkastaja Taina Huttunen oli asiantuntijana tämän pykälän aikana. Tämä pykälä tarkastettiin heti ja todettiin kokouksen päätöksen mukaisesti laadituksi. Otteet Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/kirjaamo, PL 293, 90101 Oulu 22.11.2012 Ympäristötarkastaja 22.11.2012